KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIITE 1 LIIKENNÖINTISOPIMUKSEN YLEISET EHDOT, KANNUSTEURAKKASOPIMUS Päivitetty, muutokset merkitty sinisellä Posti- ja käyntiosoite Laskutusosoite Puhelin Faksi www.kuopio.fi PL 1097 (Suokatu 42) PL 3016 *017 185 111 017 185 309 etunimi.sukunimi@kuopio.fi 70111 KUOPIO 70701 KUOPIO
LIIKENNÖINTISOPIMUKSEN YLEISET EHDOT, KANNUSTEURAKKASOPIMUS, linja-autoliikenne Näitä yleisiä ehtoja noudatetaan tehtäessä kannusteurakkaan perustuvia liikennöintisopimuksia linja-autoliikenteessä Kuopion seudullisen toimivaltaisen viranomaisen (jäljempänä tilaaja) ja liikenteenharjoittajan välillä. Sopimukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1370/2007 (palvelusopimusasetus, PSA) ja joukkoliikennelakia (869/2009) sekä lakia julkisista hankinnoista (348/2007). Nämä ehdot liitetään osaksi erikseen tehtävää kannusteurakkasopimusta. 1. Kannusteurakka Kannusteurakalla tarkoitetaan oikeutta ja velvollisuutta julkisen liikenteen hoitamiseen erikseen määritellyllä osalla julkisen liikenteen verkkoa. Liikenteenharjoittaja saa tästä ensin pelkästään kiinteän kokonaiskorvauksen. Kun matkustajanousujen määrä on selvitetty, jaetaan korvaus kiinteään osaan ja toteutuneisiin matkustajanousuihin perustuvaan kannusteosaan kohdassa 4 kuvatun mukaisesti. 2. Julkisen palvelun velvoite Liikenteenharjoittaja vastaa liikennöinnin kustannuksista sekä palveluiden suunnittelusta ja markkinoinnista siten kuin tarjouspyynnössä on tarkemmin todettu. Liikenteenharjoittaja sitoutuu liikennöimään sopimuksen mukaista liikennettä tilaajan vahvistamien reittien ja aikataulujen mukaisesti ja siten kuin sopimuksessa ja siihen liitetyissä asiakirjoissa on todettu. Liikenteenharjoittaja sitoutuu toteuttamaan liikennetarjonnan siten, että kaikki matkustajat saavat paikan linja-autoissa voimassa olevien säädösten mukaisesti. Liikenteenharjoittaja varautuu myös liikennehäiriöihin sekä poikkeuksellisiin matkustajamääriin pitämällä yllä riittävän valmiuden vara-autojen asettamiseksi liikenteeseen. 3. Lippujärjestelmä, matkalippujen hinnat ja lipputulojen ilmoittaminen Tilaaja vahvistaa sopimuksen mukaisessa liikenteessä käytettävän lippujärjestelmän, matkalippujen hinnat ja myyntiehdot. Tilaajan tavoitteena on pitää matkalippujen hinnat vakaina niin, että niitä tarkistetaan vuosittain yleistä kustannustason nousua vastaavalla tavalla. Liikenteenharjoittaja ilmoittaa saamansa matkalipputulot ja matkojen jakauman eri vyöhykelipuille kuukausittain tilaajalle tai tämän osoittamalle taholle ellei tilaaja saa näitä tietoja suoraan clearing-järjestelmästä. 4. Liikenteenhoidosta maksettava korvaus ja muut tulot Tarjouksen mukaista kiinteää korvausta maksetaan sopimuksen mukaisen liikenteen aloittamisesta aina siihen asti, kunnes viranomaisten hallinnoiman joukkoliikenteen yhtenäisestä lippu- ja maksujärjestelmästä on voitu luotettavasti kerätä toteutuneita matkustajanousutietoja vähintään yhden (1) vuoden ajan. [1]
Tämän jälkeen korvaus muodostuu kiinteästä korvauksesta ja toteutuneisiin matkustajanousuihin perustuvasta muuttuvasta korvauksesta. Kiinteän ja muuttuvan korvauksen %-osuudet on esitetty tarjouspyynnössä. Muuttuvan korvauksen laskentaperusteena on se matkustajanousujen määrä, joka on toteutunut ensimmäisen kokonaisen vuoden ajalta, kun viranomaisten hallinnoima lippu- ja maksujärjestelmä on ollut tuotantokäytössä. Muuttuvan korvauksen yksikköhinta saadaan, kun tarjouksen mukaisesta kokonaiskorvauksesta erotetaan tarjouspyynnön mukainen muuttuvan korvauksen %-osuus ja se jaetaan vuoden nousumäärällä. Matkustajanousulla tarkoitetaan yhden matkustajan linjaautovuorossa tekemää yhdensuuntaista vaihdotonta matkaa, joka on todennettavissa maksujärjestelmästä saatavista tiedoista. Liikenteenharjoittajan saama korvaus maksetaan kuukausittain liikennöintipäivien mukaan. Liikenteen muutoksista maksettava korvaus maksetaan toteutuneiden suoritteiden ja tarjouksessa ilmoitettujen suoritteiden yksikköhintojen perusteella. Käteismaksutulot ja muut linja-autoissa ja mahdollisissa liikenteenharjoittajan toimipisteissä myydyistä lipuista kertyneet tulot liikenteenharjoittaja saa pitää itsellään osana kokonaiskorvausta eli ne vähennetään maksettavasta korvauksesta. Liikenteenharjoittaja saa kuljettaa rahtia ja pitää rahdin kuljettamisesta saatavat tulot niiden kohteiden liikennöinnistä, joilla rahdinkuljetus on sopimuksen mukaan sallittu. Rahtia ei saa kuljettaa matkustajille varatuissa tiloissa. Liikenteenharjoittaja saa myös kaikki itse hankkimansa mainosja muut myyntitulot. 5. Liikenteen hoidosta maksettavan korvauksen tarkistaminen Korvaushintoja tarkistetaan siten, että ensin tarkistetaan tarjouksen mukaisen korvauksen arvonlisäverotonta määrää tarjouksen jättämiskuukauden tasosta liikenteen aloittamispäivää edeltävän kuukauden tasoon soveltaen Tilastokeskuksen linja-autoliikenteen kokonaisindeksin muutosta. Tämän jälkeen korvausta tarkistetaan puolivuosittain edellä mainitun indeksin muutoksen perusteella täysimääräisesti. Kun sopimuskauden aikana maksetaan muuttuvaa korvausta, matkustajamäärien muutoksista aiheutuvat tulojen muutokset kuuluvat liikenteenharjoittajan yrittäjäriskiin. Jos kustannustaso sopimuskauden aikana muuttuu sopijapuolista riippumattomista syistä oleellisesti ennalta arvaamattomalla tavalla ja siten, että se ei tule huomioiduksi linja-autoliikenteen kustannusindeksissä, neuvotellaan liikenteenharjoittajalle maksettavan korvauksen tarkistamisesta tilaajan toimialueella toimivien liikenteenharjoittajien kanssa. Tarkistustarpeen arvioimisen lähtökohtana on linja-autoliikenteen kokonaisindeksin muutos. Jos tilaaja päättää muuttaa matkalippujen hintoja merkittävästi niin, että sillä on merkittävää vaikutusta matkustajamääriin ja siten liikenteenharjoittajan saamiin tuloihin, neuvottelevat sopijapuolet mahdollisesta tarkistuksesta liikenteenharjoittajalle maksettaviin korvauksiin. [2]
6. Liikenteen suunnittelu ja palvelutason määrän muutokset Tilaaja vastaa toimivalta-alueensa palvelutason määrittelystä ja runkolinjaston suunnittelusta. Liikenteenharjoittaja vastaa tarpeellisen muun linjaston suunnittelusta palvelutason määrittelyn toteutumiseksi. Liikenteenharjoittaja suunnittelee sopimuksen mukaisen liikenteen reitit ja aikataulut tarjouspyynnössä määritellyllä tavalla ottaen huomioon tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset, toimialueelle vahvistetun joukkoliikenteen palvelutason ja siirtymäajan sopimusten mukaisen liikenteen. Tilaajalla on oikeus muuttaa aikatauluja, jos niiden mukaisen liikenteen todetaan loukkaavan siirtymäajan sopimuksen mukaisia oikeuksia. Muutoksista ja mahdollisista tarkistuksista on kuitenkin ensin neuvoteltava sopijapuolten kesken sekä siirtymäajan sopimuksen nojalla liikennöivän liikenteenharjoittajan kanssa. Tarjouspyynnössä ja sen liitteissä mainituilla reittiosuuksilla toimivaltaiset viranomaiset voivat tarpeen vaatiessa hankkia muuta PSA-liikennettä ja myöntää reittiliikennelupia, jotka ovat osin sopimuksen mukaisen liikenteen kanssa päällekkäistä. Tämän liikenteen muuttamisesta aiheutuvat matkustajamäärän muutokset sopimuksen mukaisessa liikenteessä kuuluvat liikenteenharjoittajan yrittäjäriskiin. Kuopio ja Siilinjärvi hankkivat kaupunkiliikennealueelle kutsuohjattuja palveluliikenteitä myös 1.7.2014 jälkeen. Sopijapuolet neuvottelevat liikennepalveluiden muutostarpeista ennen niiden toteuttamista. Liikenteenharjoittaja tai tilaaja tekee esityksen suunnittelemistaan muutoksista toiselle sopimuspuolelle viimeistään neljä (4) kuukautta ennen niiden aiottua toteuttamista. Muutosten hyväksyttävyydestä päätetään yhden (1) kuukauden kuluessa muutosesityksen jättämisestä. Muutoksia saa tehdä enintään kolme (3) kertaa vuodessa, vuoden vaihteessa sekä kesä- ja talviaikataulukausien alussa. Perustellusta syystä voi muutoksia tehdä muulloinkin edellyttäen, että siitä sopijapuolten kesken sovitaan. Jos liikenteen toteuttamiseen liittyvät olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet siitä, kun tarjous jätettiin ja sopimus tehtiin, tilaaja voi vähentää palvelutason alueellista vähimmäistarjontaa. Jos tilaaja sopimuskauden aikana päättää muuttaa palvelutasoa, sovitaan liikenteenharjoittajalle asetettavasta lisävelvoitteesta ja sen korvaamisesta erikseen. Korvauksen perusteena ovat liikenteenharjoittajan tarjouksessaan antamat linjakilometrin, linjatunnin ja autopäivän yksikköhinnat. Jos tilaajan ilmoittamat tarjouspyynnön laatimiseen liittyvän taustaaineiston tiedot osoittautuvat sopimuskauden ensimmäisen vuoden aikana olennaisesti virheellisiksi, sopijaosapuolet voivat neuvotella sopimuksen mukaisen korvauksen tai liikennetarjonnan tarkistamisesta. Olennaisella tausta-aineiston virheellisyydellä tarkoitetaan arvioidun matkustuksen määrän ja siten liikennöinnistä maksettavien nousuperusteisten korvausten jäämistä olennaisesti pienemmiksi tai muodostuvan olennaisesti suuremmiksi siten, että virhe vaikuttaa merkittävällä tavalla liiketoiminnan kannattavuuteen tai ennalta arvioituihin tilaajan maksamiin korvauksiin. [3]
7. Käytettävät linja-autot 8. Linja-autonkuljettajat 9. Korvauksen vähentäminen ja sanktio Sopimuksen mukaisessa liikenteessä käytettävien linja-autojen on oltava hyväkuntoisia ja siistejä sekä ominaisuuksiltaan vähintään tarjouspyyntöasiakirjoissa määritellyn mukaisia. Ominaisuuksiltaan ja tyypiltään muunlaisia linja-autoja saadaan käyttää ainoastaan poikkeuksellisesti ja silloin, kun määritellyn mukaisia linjaautoja ei välttämättömien korjaustöiden tai varaosien saantivaikeuksien vuoksi tai jostain muusta liikenteenharjoittajasta riippumattomasta syystä ole käytettävissä. Liikenteenharjoittajan on ilmoitettava tilaajalle välittömästi, jos aikoo käyttää liikenteessä sopimuksenvastaista kalustoa. Sopimuksenvastaisella kalustolla liikennöitävät lähdöt tulkitaan ajamattomiksi, jos asiasta ei ole ilmoitettu tilaajalle. Kuljettajien tulee kyetä palvelemaan matkustajia suomenkielellä ystävällisesti, osattava neuvoa matkustamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä osattava kertoa, mistä matkustaja saa lisätietoja. Liikenteenharjoittaja toimittaa tilaajalle ennen liikenteen aloittamista selvityksen liikennehenkilökunnan rikostaustan selvittämisestä (L lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 14.6.2002/504). Vastaava selvitys tulee toimittaa myös uusista kuljettajista koeajan kuluessa. Kuopio-Siilinjärvi kaupunkiliikenteen osalta selvitys toimitetaan tilaajan pyynnöstä. Jos tarjouksen ja palvelutasoa koskevien määrittelyiden ja voimassa olevien aikataulujen mukainen liikenne ei ole toteutunut, eikä tämä ole johtunut tilaajan vastuulla olevista syistä, alennetaan korvausta toteutumattomien lähtöjen määrän perusteella. Laskentaperusteena ovat tällöin ajamattoman liikenteen linjakilometrit, linjatunnit sekä autopäivät ja lisäliikenteelle tarjouksessa ilmoitetut suoritehinnat. Jos laiminlyönti on viikkotasolla toistuvaa eikä syynä ole ylivoimainen este, alennetaan korvausta toteutumattomien liikennesuoritteiden määrän osalta kaksinkertaisesti. Tämän lisäksi yritys vastaa ajamattomasta liikenteestä mahdollisesti johtuvista vahingonkorvauksista ja korvaavien palveluiden järjestämisestä. Lähtö katsotaan ajamattomaksi, jos se lähtee aikataulun mukaisesta lähdöstä yli viisitoista (15) minuuttia myöhemmin tai myöhemmin kuin seuraava lähtö. Jos ajamaton lähtö tulee tilaajan tietoon muutoin kuin että liikenteenharjoittaja on siitä ilmoittanut ja liikenteenharjoittaja on näin laiminlyönyt raportointivelvoitteensa, peritään sanktiomaksu tällaisissa tapauksissa kolminkertaisena. Jos liikenteessä käytettävät linja-autot eivät iältään tai muilta ominaisuuksiltaan ole sopimuksen mukaisia, vähennetään kuukausittain maksetta- [4]
10. Tarjousyhteenliittymät Liite 1 vaa korvausta näiden lähtöjen sopimuksen vastaisilla linja-autoilla ajettujen autopäivien määrä kerrottuna sopimuksen mukaisella autopäivän hinnalla. Sopimuksen mukaisen liikenteen alkaessa ei korvausta vähennetä, jos syynä on kalustotoimittajan viive ja liikenteenharjoittaja osoittaa, että kalusto on ajoissa tilattu. Liikenteenharjoittajat voivat voimassa olevan kilpailulainsäädännön puitteissa muodostaa tarjousyhteenliittymiä, jotka jättävät yhteisiä tarjouksia kilpailtavana olevasta liikenteestä. Tarjousyhteenliittymä voidaan muodostaa esimerkiksi silloin, kun yksittäisen liikenteenharjoittajan resurssit, kuten linja-autojen määrä ja taloudelliset resurssit, eivät riitä sopimuksen mukaisen liikenteen hoitamiseen. Tarjousyhteenliittymään kuuluvat liikennöitsijät vastaavat yhteisvastuullisesti sopimuksen mukaisista velvoitteista. Tarjousyhteenliittymää kohdellaan itsenäisenä oikeushenkilönä. Tarjouksessaan yhteenliittymän tulee ilmoittaa yhteenliittymän jäsenet ja liikenteestä vastaavan henkilön nimi sekä toimitettava vaaditut asiakirjat kaikilta yhteenliittymän jäseniltä. 11. Alihankinta Jos liikennöinnissä käytetään alihankkijaa, kuuluu vastuu liikenteen hoidosta sopimuksen tehneelle liikenteenharjoittajalle. Tarjouksesta tulee ilmetä, mikä osuus liikennöinnistä on tarkoitus suorittaa alihankintana. Alihankkijat ja muutokset alihankkijoissa tulee ilmoittaa kirjallisesti tilaajan hyväksyttäväksi ennen muutosta tai alihankinnan aloitusta. Alihankkijan kelpoisuus ratkaistaan samoilla perusteilla kuin varsinaisen liikenteenharjoittajankin kelpoisuus. Alihankkijasta tulee toimittaa myös tilaajavastuulain (2006/1233) edellyttämät selvitykset. 12. Lippu-, maksu- ja informaatiojärjestelmä Kaikki sopimuksen velvoitteet, mukaan lukien näiden yleisten ehtojen määräykset, koskevat soveltuvin osin myös alihankkijan liikennöintiä, vaikka alihankkijan ja tilaajan välillä ei olekaan sopimussuhdetta. Alihankinnan käyttö on kielletty, jos alihankinta ylittää lainsäädännössä sallitun enimmäismäärän, joka tällä hetkellä on alle 50 prosenttia hankinnan kokonaismäärästä. Tilanteessa, jossa alihankkija menettää kelpoisuutensa henkilöliikenteen harjoittamiseen, liikenteenharjoittaja on velvollinen välittömästi vaihtamaan alihankkijan tai huolehtimaan liikenteestä itse. Liikenteenharjoittaja sitoutuu liittymään ennen sopimuskauden alkua tilaajan osoittamaan elektroniseen lippu- ja maksujärjestelmään sekä informaatiojärjestelmään ja myöhemmin sopimuskauden aikana ne korvaaviin, uusiin vastaaviin tilaajien yhdessä hallinnoimiin järjestelmiin. Tarjouspyynnön liitteenä 5 on liikenteessä käytettävien lippu-, maksu- ja informaatiojärjestelmän yleiskuvaukset. [5]
[6] Liite 1 Lippu-, maksu- ja informaatiojärjestelmien kautta seurataan matkalipputulojen lisäksi myös matkustustietoja ja liikenteen säännöllisyyttä. Liikenteenharjoittaja huolehtii liikenteen aikatauluja, reittejä sekä niiden muutoksia koskevan tiedon tuottamisesta matkustajainformaatiojärjestelmään. Liikenteenharjoittaja hankkii tai päivittää kustannuksellaan lippu-, maksuja informaatiojärjestelmän edellyttämät rahastuslaitteet ja varikkojärjestelmät sekä vastaa ja huolehtii niiden toimivuudesta ja yhteensopivuudesta lippu-, maksu- ja informaatiojärjestelmän kanssa. Jos tilaaja muuttaa järjestelmää sopimuskauden aikana siten, että siitä aiheutuu liikenteenharjoittajalle lisäkustannuksia esimerkiksi uusien laitehankintojen kautta, tilaaja korvaa muutoksista aiheutuneet ylimääräiset kustannukset täysimääräisesti. Tämä ei kuitenkaan koske niitä kustannuksia, jotka aiheutuvat siirtymisestä uuteen tilaajien yhdessä hallinnoimiin järjestelmiin. Liikenteenharjoittaja laatii tilaajan määritysten perusteella aikataulut ja toimittaa kuukautta ennen liikenteen alkamista aikatauluja, reittejä ja pysäkkejä koskevat tiedot joukkoliikenteen valtakunnalliseen rekisteriin tai/ja muuhun tilaajan osoittamaan tietokantaan. Liikenteenharjoittaja toimittaa viimeistään kuukautta ennen liikenteen alkamista aikatauluja, reittejä ja pysäkkejä koskevat tiedot joukkoliikenteen valtakunnalliseen rekisteriin tai/ja muuhun tietokantaan. Tilaaja voi tarjouspyynnössä asettaa liikenteenharjoittajalle velvoitteita pysäkki-informaation toimittamisesta ja ylläpidosta tai osallistumisesta seudullisen informaation tuottamiseen. 13. Matkalippujen myynti, tilitys ja matkustustiedot 14. Markkinointi ja tiedottaminen Liikenteenharjoittaja myy tilaajan lippujärjestelmän mukaisia matkalippuja linja-autoissa ja mahdollisissa muissa toimipisteissään sen mukaisesti kuin siitä erikseen sovitaan. Liikenteenharjoittajalla on oikeus myydä linja-autoissa myös omia, itse hinnoittelemiaan matkalippuja, jos myyntioikeudesta on tilaajan kanssa erikseen sovittu. Nämä lipputuotteet eivät voi kuitenkaan olla lipputyypiltään samankaltaisia tilaajan lippujärjestelmän matkalippujen kanssa eivätkä ne saa kilpailla tilaajan lippujärjestelmän kanssa samoista matkustajista kyseisessä liikenteessä. Liikenteenharjoittaja toimittaa hinnoittelemiaan matkalippuja koskevat hinta- ja muut tiedot tilaajan osoittamaan lippu-, maksu- ja informaatiojärjestelmään. Tilaaja huolehtii toimialueensa julkisen liikenteen yleismarkkinoinnista ja yleisestä koko toimialuetta koskevasta tiedottamisesta. Tilaaja ja liikenteenharjoittaja huolehtivat yhteistyössä sopimuksen mukaisen liikenteen markkinoinnista mukaan lukien aikataulujen painatus ja jakelu, mainonta ja sähköinen informaatio siten kuin siitä tilaajan ja liikenteenharjoittajan kesken erikseen sovitaan.
Linja-autokalustoa koskevilla määräyksillä voidaan etukäteen rajoittaa mainostilan osuutta tai mainonnan sisältöä linja-autojen ulkopinnoissa. Tilaaja voi tarjouspyynnössä asettaa vaatimuksia linja-autokaluston ja informaatioaineiston yhtenäisestä värityksestä ja tunnuksista. Liikenteenharjoittaja varaa linja-autojen sisäpinnoista riittävästi tilaa (30 x 100 cm) tilaajan yleismarkkinoinnille ja ulkopinnoista tilaa kyseessä olevan liikenteen tunnuksille. Liikenteenharjoittaja huolehtii tämän materiaalin kiinnittämisestä ja poistamisesta. Yleismarkkinointiin kuuluvan informaation esittämisestä linja-autojen elektronisissa näyttötauluissa sovitaan erikseen. 15. Koulutus Liikenteenharjoittaja vastaa liikennöinnin sekä lippu-, maksu- ja informaatiojärjestelmän käytön edellyttämästä linja-autonkuljettajien koulutuksesta ja informoinnista. Tilaaja toimittaa liikenteenharjoittajalle korvauksetta tarvittavan koulutusmateriaalin ja avustaa muutoinkin koulutuksen toteuttamisessa. 16. Tutkimukset Tilaajalla on oikeus kustannuksellaan tehdä linja-autoissa liikennepalveluiden laatua, palvelutasoa ja asiakastyytyväisyyttä sekä liikenteen suunnittelua koskevia tutkimuksia. 17. Valvonta ja raportointi Tilaajalla on oikeus valvoa ja tarkastaa sopimukseen kuuluvan liikenteen matkalippujen myyntiin, lippukirjanpitoon, ajosuoritteisiin ja linja-autojen käyttöön liittyviä asiakirjoja ja tietoja ellei niitä saada maksujärjestelmän kautta. Liikenteenharjoittaja valvoo linjojensa liikennöintiä ja toimittaa tilaajalle seuraavat seurantaraportit ja asiakirjat: - yhteenveto ajamattomista, myöhästyneistä, korvaavalla kalustolla ja muilla kuin sopimusasiakirjoissa määritellyillä linja-autoilla liikennöidyistä lähdöistä kuukausittain - selvitys kolme (3) kertaa vuodessa (vuoden alussa, kesäliikenteen alussa ja talviliikenteen alkaessa elokuussa) sopimuksen mukaisessa liikenteessä käytetyistä linja-autoista ja niillä ajetuista linjakilometreistä sen toteamiseksi, että linja-autokaluston keski-ikää ja enimmäisikää koskevia vaatimuksia on noudatettu. Liikenteenharjoittaja liittyy tilaajan osoittamaan palautejärjestelmään ja toimittaa sinne kaikki suoraan asiakkailta saamansa palautteet. Liikenteenharjoittaja vastaa palautteisiin viiden (5) arkipäivän sisällä ja lähettää ne tiedoksi tilaajalle. Mikäli sopimuksen mukaisen liikenteen hoidossa on ilmennyt ongelmia, tilaaja voi perustellusta syystä vaatia liikenteenharjoittajalta selvitystä yrityksen taloudellisesta ja teknisestä suorituskyvystä, jotka tulee toimittaa kahden (2) viikon kuluessa. [7]
18. Vakuudet Liikenteenharjoittajan tulee asettaa sopimusvelvoitteidensa kaikinpuolisen täyttämisen vakuudeksi tilaajan hyväksymä erillinen vakuus, jonka määrä on ilmoitettu tarjouspyynnössä. Vakuuden tai muun saatavan turvaavan järjestelyn tarkoituksena on korvata tilaajalle mahdollisesti aiheutuva vahinko, jos liikennettä ei aloiteta ja hoideta sopimuksen ja tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti tai sopimus purkautuu ennen sopimuskauden päättymistä. Vakuudeksi hyväksytään pankin tai vakuutusyhtiön omavelkainen takaus tai muu tilaajan hyväksymä vakuus tai järjestely. Vakuus on annettava viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen sopimuskauden alkua ja se palautetaan liikenteenharjoittajalle kaksi (2) kuukautta sen jälkeen, kun liikenne on alkanut ja sitä on hoidettu sopimuksen mukaisesti. Tämän jälkeen tilaajalla on oikeus käyttää vakuutena liikenteen sopimuksen mukaisesta hoitamisesta sitä liikennöintikorvausta, joka kulloinkin on maksamatta ja kuitata tuosta maksamattomasta korvauksesta liikenteenharjoittajaa enempää kuulematta mahdolliset liikenteenharjoittajalta olevat korvaussaatavansa. 19. Sopimuksen purkautuminen ja irtisanominen 1) Sopimus voidaan purkaa välittömästi, jos liikenteenharjoittaja ei määräaikaan mennessä aseta sopimuksen mukaista vakuutta tai toimita tarjouspyynnössä edellytettyä selvitystä varikkopalveluiden järjestämisestä. 2) Jos toinen sopijapuoli oleellisesti rikkoo keskeisiä sopimuksen ehtoja, kuten laiminlyö toistuvasti liikennöintivelvoitteen, käyttää sopimuksen vastaista ajokalustoa, laiminlyö maksujärjestelmässä olevan virheen tai toimintahäiriön korjaamisen taikka laiminlyö maksuvelvollisuutensa, on toisella sopijapuolella oikeus purkaa sopimus, ellei ensin mainittu sopijapuoli ole oikaissut menettelyään sopimuksen mukaiseksi asetetun kohtuullisen, vähintään kahden (2) viikon määräajan kuluessa saatuaan toiselta sopijapuolelta tätä tarkoittavan kirjallisen huomautuksen, joka sisältää esitetyn rikkomuksen yksilöinnin. Jos edellisessä kappaleessa tarkoitettu sopimusehtojen rikkominen on toistuvaa, eikä johdu ylivoimaisesta ja sopijapuolesta riippumattomasta syystä, on toisella sopijapuolella oikeus purkaa sopimus välittömästi. 3) Tilaajalla on oikeus purkaa sopimus, jos liikenteenharjoittaja joutuu konkurssitilaan tai muutoin sellaiseen taloudelliseen tilaan, ettei se pysty asianmukaisesti täyttämään sopimuksen velvoituksia, ellei liikenteenharjoittaja tai sen oikeudenomistaja tilaajan esittämän vaatimuksen jälkeen kohtuullisessa ajassa saata toimintaansa sopimuksen mukaiseksi ja aseta sopimukseen perustuvien velvoitteittensa täyttämisestä tilaajan hyväksymää lisävakuutta. 4) Tilaajalla on oikeus purkaa sopimus myös, jos liikenteenharjoittaja menettää joukkoliikennelain mukaisen kelpoisuutensa henkilöliikenteen harjoittamiseen. Samoin sopimus voidaan purkaa, jos liikenteestä vastaava henkilö on menettänyt kokonaan tai joltain osin [8]
joukkoliikennelaissa säädetyt kelpoisuusehdot, eikä hänen tilalleen ole asetettu ao. edellytykset täyttävää henkilöä. 5) Liikenteenharjoittaja voi ilman eri perustelua irtisanoa sopimuksen, kun sopimuksen mukaisen liikenteen alkamisesta on kulunut vähintään kaksitoista (12) kuukautta. Irtisanomisaika on kaksitoista (12) kuukautta. 6) Liikenteenharjoittaja voi ensimmäisen sopimusvuoden aikana irtisanoa sopimuksen lakkaamaan kuuden (6) kuukauden irtisanomisajan jälkeen, jos tarjouksen tekemisen taustatietoina ilmoitetut matkustuksen määrää koskevat arviot osoittautuvat ennalta arvaamattomasti ja todistettavasti olennaisesti virheellisiksi siten, että liikenteen kannattavuus jää merkittävästi alhaisemmaksi kuin tarjousta tehtäessä on arvioitu eikä edellä kohdassa 6. Liikenteen suunnittelu ja palvelutason määrän muutokset mainituissa neuvotteluissa ole saavutettu ratkaisua. 7) Liikenteenharjoittaja tai tilaaja voi irtisanoa sopimuksen myös kahdentoista (12) kuukauden irtisanomisajalla, jos liikennepalveluiden kysyntään vaikuttavat olosuhteet ovat sopimuskauden aikana olennaisesti, ennalta arvaamattomasti ja liikenteen kannattavuuteen merkittävästi vaikuttavalla tavalla muuttuneet eikä sopimuksen jatkamista voida näissä oloissa pitää kohtuullisena. Edellä tässä kappaleessa todetuissa tilanteissa sopimuksen irtisanominen liikenteenharjoittajan puolelta ei muodosta perustetta liikenteenharjoittajan poissulkemiselle tilaajan järjestämistä tarjouskilpailuista. Tällöin liikenteenharjoittaja ei myöskään menetä sopimusvelvoitteidensa täyttämiseksi asettamaansa vakuutta. Sopijapuolet neuvottelevat liikenteen päättymisen ajankohdasta ja se on ajoitettava liikennöintikauden loppumiseen. Jos sopimuksen päättyminen ennenaikaisesti johtuu muusta syystä kuin tilaajan sopimusvelvoitteiden laiminlyönnistä, menettää liikenteenharjoittaja kertakaikkisena korvauksena tilaajalle sopimuksen purkautumisesta aiheutuvista järjestely- ja muista kustannuksista sopimuksen mukaisen vakuuden tai alkuperäistä vakuutta vastaavan summan. Tilaajalla on oikeus liikenteenharjoittajaa kuulematta kuitata vakuutta vastaava summa liikenteenharjoittajalle maksettavasta korvauksesta. Menetettävän vakuuden määrää tai korvausta voidaan sovitella, jos sopimuksen purkautuminen tapahtuu sopimuskauden jälkimmäisellä puoliskolla. Menettämisseuraamusta ei sovelleta edellä mainitussa kohdan 19.6. mukaisessa irtisanomistilanteessa. Sopimuksen purkautuessa on sopimusta rikkonut sopijapuoli myös velvollinen korvaamaan vastapuolelleen tai kolmannelle osapuolelle mahdollisesti aiheuttamansa välittömän vahingon. Jos sopimus on purkautunut liikenteenharjoittajan vastuulla olevasta syystä, voidaan liikennöinnistä maksettavaa korvausta käyttää liikenteenharjoittajaa enempää kuulematta myös vahingonkorvaussaatavan kuittaamiseen. 20. Sulkeminen tarjouskilpailujen ulkopuolelle Liikenteenharjoittaja voidaan sulkea määräajaksi, enintään kahdeksi (2) vuodeksi liikenteen järjestämistä koskevien tarjouskilpailujen ulkopuolelle, [9]
21. Sopimuksen siirtäminen 22. Erimielisyyksien ratkaiseminen Liite 1 jos sopimuksen purkautuminen on johtunut liikennöitsijästä johtuvasta syystä edellä kohdissa 19.1. 19.5. kuvatuissa tilanteissa. Sopimus voidaan siirtää toiselle liikenteenharjoittajalle esimerkiksi liiketoimintakaupan yhteydessä. Tämä edellyttää aina kuitenkin tilaajan etukäteishyväksyntää. Jos sopimuskauden aikana tilaajana olevan toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alue muuttuu siten, että sopimuksen mukainen liikenne tulee kuulumaan toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, koskevat nämä yleiset ehdot myös tilaajana olevalta toimivaltaiselta viranomaiselta toiselle siirtyvää liikennettä. Sopimuksesta mahdollisesti johtuvat erimielisyydet ratkaisee Kuopion käräjäoikeus. [10]