Nimi Henkilötunnus Koepaikkakunta Luovun HELSINGIN YLIOPISTON OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA VALINTAKOE 20.6.2007 (suomenkieliset pyrkijät) Lue tarkasti seuraavat ohjeet ja toimi niiden mukaisesti. Ohjeiden vastainen menettely koituu pyrkijän vahingoksi. Nämä tehtävät ovat yhteiset Helsinkiin ja Vaasaan tutkintoa suorittamaan pyrkiville. Tehtäviä on seitsemän, jotka arvostellaan pistein 0-10. Enimmäispistemäärä on tällöin 70. Jokainen vastaus kirjoitetaan eri vastauspaperille. Vastaukset jätetään valvojille. Jokaisen vastauspaperiin on kirjoitettava selvästi vastaajan nimi, henkilötunnus sekä koepaikkakunta niille varatuille paikoille. Mikäli johonkin tehtävään jätetään vastaamatta, tulee valvojalle jättää tyhjä vastauspaperi, josta käyvät ilmi edellä mainitut tiedot. Tehtäville 1, 2, 4, 6 ja 7 on kullekin varattu erillinen vastauspaperi, jolle vastataan annetun vastaustilan mukaisesti. Kullekin vastaustilan riville saa kirjoittaa vain yhden tekstirivin. Ylimenevää osaa ei lueta. Käsialan tulee olla kohtuudella luettavissa. Tehtävään 3 vastataan tehtäväpaperille annetun vastaustilan mukaisesti. Kullekin vastaustilan riville saa kirjoittaa vain yhden tekstirivin. Ylimenevää osaa ei lueta. Käsialan tulee olla kohtuudella luettavissa. Tehtävä 3 on kokonaisuudessaan vastauslomakenipussa. Tehtävään 5 vastataan sille varatulle erilliselle vastauslomakkeelle tehtävänannossa annettujen ohjeiden mukaisesti. Vastauksia 1-4 ja 6-7 arvosteltaessa otetaan huomioon vain valintakoekirjoissa esitetyt tiedot. Tehtävään 5 vastataan sitä varten annetusta artikkelista ilmenevien tietojen pohjalta tehtävänipussa olevan tehtävänannon mukaisesti. Kokeesta kokonaan luopuvat jättävät tämän paperin sekä vastauspaperinsa (joita ei siis arvostella) valvojille. Tällöinkin kaikkiin papereihin on kirjoitettava nimi, henkilötunnus ja koepaikkakunta sekä tähän paperiin on merkittävä myös rasti viivalle "luovun". Koesalista saa poistua aikaisintaan klo 13. Kokeen tulokset julkaistaan 20.7.2007 LUE OHJEET JA TEHTÄVÄT ERITTÄIN HUOLELLISESTI
TEHTÄVÄ 1 Perheellinen A haluaa turvata jälkikasvunsa taloudellisen toimeentulon siltä varalta, että hän menehtyy. Näin ollen A lähettää maanantaina 9.7.2007 henkivakuutusta koskevan hakemuksen vakuutusyhtiö B Oy:lle. Saman viikon loppupuolella A:ta jo pitkään vaivanneet päänsäryt käyvät sietämättömiksi, minkä vuoksi hän hakeutuu tutkimuksiin heti seuraavana maanantaina 16.7.2007. Myöhemmin viikon aikana A:lla todetaan aivokasvain. Rehellisenä miehenä A ilmoittaa asiasta 23.7.2007 B Oy:lle. Vakuutushakemuslomakkeen lähettämistä edeltäneistä päänsäryistä A ei ole alkujaan viitsinyt ilmoittaa vakuutusyhtiölle, eikä hän ilmoita niistä nytkään, vaikka vakuutushakemuslomakkeessa oli kysymys, kärsittekö tällä hetkellä jostakin sairaudesta. A on ajatellut, että tiedolla ei voi olla mitään vaikutusta henkivakuutuksen myöntämisharkinnan kannalta. 25.7.2007 B Oy hylkää henkivakuutusta koskevan hakemuksen. A:n terveydentila on yhtiön mukaan heikentynyt hakemuksen jättämisen jälkeen niin selvästi, ettei vakuutusta voida myöntää. Arvioi vakuutussopimuslain valossa sekä A:n että B Oy:n oikeudellista asemaa. TEHTÄVÄ 2 Eläkeläinen X lainasi vanhoille koulukavereilleen A:lle ja B:lle 40 000 euroa tammikuun alussa 2004. A ja B olivat yhteisvastuussa velasta. Takaisinmaksun sovittiin tapahtuvan kahdessa erässä: ensimmäinen 20 000 euron erä erääntyi 1.2.2004 ja loput 20 000 euroa erääntyi 1.4.2004. Velalliset A ja B eivät lyhentäneet velkaa sovitun mukaisesti. X ei puuttunut mitenkään asiaan, vaan luotti siihen, että A ja B maksavat velan myöhemmin. Kun maksua ei kuulunut, X viimein soitti 9.3.2007 A:lle ja vaati koko velan suorittamista. A totesi X:lle, että hänellä ei ole rahaa maksaa velkaa miltään osin. X pani käräjäoikeudessa 5.4.2007 vireille kanteen ja vaati velkaan perustuvaa suoritustuomiota A:ta ja B:tä vastaan: A ja B oli velvoitettava suorittamaan X:lle yhteisvastuullisesti 40 000 euroa. A ja B vastustivat kannetta väittäen, että velka oli vanhentunut. Suoritustuomio annettiin 18.5.2007 ja siitä on valitettu hovioikeuteen. A:lla ja B:llä kummallakin on 5 000 L Oy:n arvo-osuutta arvo-osuustileillään, mutta ei muuta varallisuutta. X tekee ulosottohakemuksen lainvoimaa vailla olevan suoritustuomion perusteella siinä osoitetun rahamaksuvelvollisuuden toteuttamiseksi. Kerro oikeudellisesti perustellen, mikä suoritustuomion sisältö voimassaolevan oikeuden mukaan tässä annettujen ja sittemmin tuomioistuimessa toteennäytettyjen tietojen perusteella on A:n ja B:n maksuvelvollisuudesta. Kerro lisäksi oikeudellisesti perustellen, voidaanko lainvoimaa vailla olevan tuomion perusteella tehdä ulosmittauspäätös arvo-osuuksien ulosmittaamisesta, ja mitä ulosottotoimia ennen tuomion lainvoimaiseksi tulemista tästä joko kielteisestä tai myönteisestä ulosmittauspäätöksestä seuraa. TEHTÄVÄ 3 Osakeyhtiö A vaati osakeyhtiö B:ltä käräjäoikeuteen toimitetussa haastehakemuksessa 10 000 euron maksamista tilatun mukaisesti toimitetuista tavaroista. B vastasi kanteeseen, ja jo kirjallisessa vastauksessaan ilmoitti vastustavansa kannetta 5 000 euroa ylittävältä osalta, koska tavaraa ei ole toimitettu tilattua määrää, vaan ainoastaan puolet, eli 5 000 euron edestä. Asiassa toimitettiin kirjallinen ja suullinen valmistelu, ja nyt asiassa riidellään pääkäsittelyssä. Anna kysymystekstistä ilmeneviin tietoihin tukeutuen oikeudellisesti perusteltu vastaus seuraaviin käräjäoikeuden pääkäsittelyn yhteydessä esiin tuleviin kysymyksiin. Anna kuhunkin kohtaan (a, b, c ja
d) itsenäinen vastaus, äläkä kiinnitä huomiota jonkin toisen kohdan yhteydessä esitettyyn. Perustelemattomasta vastauksesta ei saa pistehyvitystä, vaikka vastaus olisikin oikein. Vastaustila on rajoitettu joka kohdassa siinä annetulle kahdeksalle vastausriville. a) B esittää pääkäsittelyn aluksi väitteen, että A:n ja B:n välillä on kirjallinen välityssopimus, jonka vuoksi asia tulee käsitellä välimiesoikeudessa. Onko pääkäsittelylle enää edellytyksiä? (enimmäishyvitys 2 p.) b) Pääkäsittelyssä A:n edustaja toistaa jo valmistelun istunnossa toteamansa seikan, että toimitetuista tavaroista puolet eli tavaraa 5 000 euron edestä oli laadullisesti ala-arvoista, mutta että koko tilaus on kyllä toimitettu B:lle. B oli valmistelun istunnossa todennut, että A:n kanne oli tämänkin oikeustosiseikan perusteella hylättävä. Voiko tuomioistuin ottaa todetun seikan huomioon B:n hyväksi? (max 3 p.) c) A oli valmistelun istunnossa esittänyt laskuasiakirjan todisteena velan olemassaolosta B:ltä. Asiakirjan taakse A oli tehnyt merkinnän, jonka mukaan puolet tilatuista tavaroista oli tuhoutunut auton lastauksessa A:n varastolla, eikä niitä toimiteta B:lle. B ei ole vedonnut tähän asiakirjaan. Voiko tuomioistuin pääkäsittelyä seuraavassa tuomiossaan tässä tapauksessa ottaa huomioon asiakirjan sanotun sisällön B:n kanteen vastustamisen tueksi? (max 3p.)
d) B ilmoittaa pääkäsittelyssä haluavansa kuulla todistajana H:ta siitä, että H oli A:n lähettämässä laskussa nähnyt merkinnän, että puolia tavaroista ei voida toimittaa B:lle. Onko H:n kuuleminen todistajana mahdollista? (max 2 p.) TEHTÄVÄ 4 Toimittaja Pekka Valo oli istunut iltaa ravintola Punaisessa Merihevosessa. Illan mittaan oli syntynyt riitaa ja käsirysyä pöydässä vierailleen tutun kuvanveistäjän kanssa. Tästä oli ravintolan kalustukselle aiheutunut vahinkoa, muun muassa arvokas ruokailupöytä oli lohjennut korjaamattomaan kuntoon. Henkilökunnan kehotuksista huolimatta Pekka ei ollut leppynyt, vaan oli seurannut lisää sanaharkkaa. Poliisikin oli kutsuttu paikalle, jolloin Pekka oli heittäytynyt lattialle ja julistanut ryhtyvänsä passiiviseen vastarintaan. Pekka oli kannettu poliisiautoon, minkä tapahtuman eräs ohikulkija oli kuvannut kännykkäkameralla.
Käräjäoikeuteen Pekka haastettiin syytettynä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja vahingonteosta, koska hän oli käyttänyt väkivaltaa estääkseen poliisia tekemästä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen, aiheuttanut vahinkoa ravintolan omaisuudelle ja vielä naarmuttanut poliisin virka-autoa. Jutun pääkäsittelyn aikana syyttäjä vaati Pekalle rangaistusta myös kunnianloukkauksesta, sillä Pekka oli sivunnut tapausta iltapäivälehden kolumnissa ns. pakinatyyliin, esittäen samalla herjaavia lausuntoja tunnistettavissa olevasta kaupungin poliisipäälliköstä. Pekka olisi halunnut ajaa asiaansa itse, mutta käräjäoikeus katsoi, ettei hän kyennyt hoitamaan puolustustaan omin avuin ja määräsi hänelle puolustajan. Vastoin Pekan kantaa tehtävään nimettiin asianajaja Veijo Vipunen. Pekan oma ehdokas olisi ollut rikosoikeuteen erikoistunut oikeustieteen tohtori Taito Rautanen. Pekka tuomittiin kaikista yllä mainituista teoista sakkoihin ja hänen maksettavakseen määrättiin vahingonkorvauksia. Tänään Pekka saapuu luoksesi kysyen neuvoa. Hän kertoo uskovansa, että asian käsittelyssä on tehty vakavia virheitä. Lisäksi hän ei missään tapauksessa ole käyttänyt väkivaltaa tai naarmuttanut poliisiautoa. Pekka kertoo harkitsevansa valittamista hovioikeuteen: oikeuden puheenjohtajan mukaan huomenna olisi viimeinen päivä ilmoittaa tyytymättömyyttä tuomioon. Syyttäjä puolestaan ei ainakaan vielä ole tyytymättömyyttä ilmoittanut. Vastaa perustellen seuraaviin Pekan esittämiin kysymyksiin. Perustelemattomista vastauksista ei saa pistehyvitystä vaikka vastaus olisi oikein. (a) Eikö syytetyllä Suomen lain mukaan ole yksiselitteinen oikeus valita avustajansa tuomioistuinkäsittelyyn tai hoitaa puolustuksensa vaikka itse? (enimmäishyvitys 2 p.) (b) Kuinka on mahdollista, että oikeudenkäynnin aikana sallittiin poiketa alkuperäisestä syytteestä ja että minut vieläpä tuomittiin kunnianloukkauksesta? Eikö tällainen ole sentään kiellettyä? (max. 3 p.) (c) Haluaisin ehdottomasti valittaa näin epäoikeudenmukaisesta tuomiosta hovioikeuteen. Voisiko valittamisesta kuitenkin aiheutua vaara, että tuomio kovenee? Siihen kun ei enää voi luottaa, että hovioikeuden tuomarit olisivat yhtään viisaampia. (max 2 p.) (d) Vieläkö esillä olevan kaltainen asia voidaan saattaa hovioikeuden täyteen suulliseen tutkintaan? (max 2 p.) (e) Entä voinko vielä hovioikeudessa esittää uutena todisteena kännykkäkameralla kuvatun videon, joka on jo muutoinkin pitkään pyörinyt muutamilla internetsivustoilla? (max 1 p.) TEHTÄVÄ 5 Lue ohessa seuraava Mika Hemmon artikkeli Välimiehen vahingonkorvausvastuu (alaviitteet poistettu). Ota erilliselle vastauslomakkeelle kantaa kunkin alla olevan väittämän paikkansapitävyyteen lukemasi artikkelin pohjalta valitsemalla joko vaihtoehto pikemmin pitää kuin ei pidä paikkaansa tai pikemmin ei pidä kuin pitää paikkansa. Paremmin paikkansapitävän vaihtoehdon valitseminen lisää kokonaispistemäärää yhdellä pisteellä ja huonommin paikkansapitävän vaihtoehdon valitseminen vähentää kokonaispistemäärää kahdella pisteellä kuitenkin siten, että
tehtävän kokonaispistemääräksi tulee aina vähintään 0. Vaihtoehdon en osaa sanoa valitseminen ei lisää eikä vähennä pisteitä. Jos jollakin vaakarivillä ei ole lainkaan hakijan merkintää missään edellä mainituista kolmesta kohdasta, tai vaihtoehtoisesti useita merkintöjä, vastaus tulkitaan vääräksi. Huomaa, että valintakoetta varten luettu kirjallisuus toimii ainoastaan taustalukemistona artikkelille ja auttaa sen ymmärtämisessä. Valintakoekirjallisuuteen ei tule suoraan tukeutua väittämien arvioinnissa. 1. Välimiesmenettelyyn liittyvät vahinkoriskit ovat enimmäkseen sellaisia, joissa mahdollinen vahinko olisi lajiltaan varallisuusvahinkoa. 2. Kirjoittaja suhtautuu epäillen ajattelutapaan, jonka mukaan välimiesmenettely voitaisiin ymmärtää kaupalliseksi riidanratkaisupalveluksi ja välimiehen vastuuta voitaisiin arvioida asianosaisten menettelyyn kohdistamien odotusten näkökulmasta. 3. Asianosaisen mahdollisuus esittää välimiestä kohtaan vaatimuksia sopimusoikeudellisen vahingonkorvausnormiston perusteella riippuu olennaisesti siitä, onko asianosainen itse ollut nimeämässä vahinkoa aiheuttanutta välimiestä tehtäväänsä. 4. Välimiesoikeuden puheenjohtajaan kohdistuu selvästi suurempi vastuuriski kuin muihin välimiesoikeuden jäseniin, koska puheenjohtaja vastaa paitsi omasta myös muiden jäsenten toiminnasta. 5. Keskeisin syy sille, että välimies ei kovin helposti voi joutua vastuuseen menettelyn viivästymisestä, on se, että viivästymisestä ei juuri voi aiheutua taloudellisesti mitattavaa vahinkoa asianosaisille. 6. Tilanteessa, jossa välitystuomio on mitätön tai se tulee kumotuksi, välimiehen vastuun syntymismahdollisuutta kaventaa merkittävästi vahingonkorvausoikeudellinen tuottamusedellytys. 7. Kirjoittajan mukaan kansainväliset vertailukohdat on tärkeää ottaa huomioon arvioitaessa välimiehen vahingonkorvausvastuuta Suomen oikeudessa. 8. Tärkeimpänä perusteena kannalleen, jonka mukaan välimies ei juuri voi joutua vastuuseen välitystuomion aineellisoikeudellisen virheellisyyden perusteella, kirjoittaja pitää vahingonkorvauslain (VahL) 3:5:ää. Lainkohdan mukaan valtiolle ei voi syntyä korvausvastuuta tuomion sisällöllisestä virheellisyydestä muuten kuin tilanteessa, jossa tuomio on tullut kumotuksi tai muutetuksi tai tuomari on syyllistynyt virkarikokseen. 9. Kirjoittajan mukaan välimiehen vastuuriskit liittyvät ennen kaikkea tilanteisiin, joissa lopullista välitystuomiota ei saada aikaan. 10. Välimiesmenettelylain (VML) säännöksillä ei juuri ole vaikutusta siihen, minkälaiseksi kokonaiskuva välimiehen vahingonkorvausvastuusta kaiken kaikkiaan muodostuu. [Tehtävään liittyvä artikkeli Mika Hemmo, Välimiehen vahingonkorvausvastuu, Defensor Legis N:o 3/2000, on hakijoiden nähtävissä valitusajan päättymiseen 3.8.2007 saakka verkko-osoitteessa http://www.helsinki.fi/oik/tdk/valintakokeet/2007/artikkeli_teht5.pdf. Tämä jakelu on tarkoitettu valintakokeen jälkitarkasteluun. Tekijänoikeudet tekijöillä. Valintakokeessa jaetusta kopiosta on poistettu viitteet. ]
Merkitse rasti valitsemasi vaihtoehdon kohdalle Väittämän numero 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Pikemmin pitää kuin ei pidä paikkaansa Pikemmin ei pidä kuin pitää paikkansa En osaa sanoa Tarkastajan merkintä (jätä tyhjäksi) TEHTÄVÄ 6 Eletään vuotta 207 eaa. Toimit maallikkotuomarina Rooman valtakunnassa. Luoksesi ovat saapuneet kantaja Gaius Tuoreus ja vastaaja Tiberius Fennicus. Gaius väittää lainanneensa Tiberiukselle rahaa 100 sestertiuksen verran. Vaateensa tueksi Gaius on tuonut mukanaan kolme todistajaa, jotka kaikki vahvistavat Gaiuksen kysyneen Tiberiukselta lupaatko maksaa takaisin, jos saat 100 sestertiusta, mihin Tiberius oli puolestaan vastannut lupaan maksaa takaisin 100 sestertiusta. Tiberius kiistää Gaiuksen vaateen. Tiberius myöntää kyllä vastaanottaneensa Gaiukselta 100 sestertiusta, mutta sanoo, ettei sopimus ole pätevä, sillä sitä ei ole solmittu kirjallisessa muodossa kuten laki edellyttää. Lisäksi Tiberius väittää, ettei todistajien todistuksella ole mitään arvoa, sillä he eivät ole noudattaneet todisteiden esittämiselle asetettuja muotovaatimuksia. Lopulta Tiberius väittää, että sopimus on pätemätön myös sillä perusteella, että hän itse ei ole Rooman kansalainen. Ota kantaa kantajan esittämään vaateeseen sekä vastaajan esittämiin väitteisiin, ja anna perusteltu ratkaisusi esitettyjen todisteiden valossa. TEHTÄVÄ 7 Suvun ja perheen rooli oikeudenkäytössä ja perheenjäsenten oikeudellinen asema antiikin Roomassa.