OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN, OULUN SEUDUN AMMA- TILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE 2004-2006 Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2002) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa. 1. Tulosanalyysi Ammattikorkeakoulun toiminnan tulosanalyysi vuodelta 2002 on liitteenä 1. 2. Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeinoja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus.
2 Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään. Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois- Aasian yhteistyöverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, 4.Opinto-ohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen. 3. Ammattikorkeakoulun tehtävä Oulun seudun ammattikorkeakoulun tehtävänä on vahvistaa Pohjois-Suomen henkistä ja aineellista hyvinvointia järjestämällä työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ja harjoittamalla opetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakoulun strateginen kehittäminen perustuu kiinteään työelämävuorovaikutukseen ja joustavaan reagointiin muuttuviin tarpeisiin sekä alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on korkeatasoinen koulutus ja vetovoimaiset koulutusohjelmat, arvostetut tutkinnot ja hyvä työllistyminen sekä innovatiivinen tutkimusja kehitystyö ja vahva alueellinen vaikuttavuus. Ammattikorkeakoulun tutkintotavoitteinen koulutus on monialaista ja tavoitteena on palvella työelämän tarpeita monipuolisesti. Koulutuksen painopiste on tekniikan alalla, jonka osuus aloituspaikoista on yli 40 %. Muut vahvat osaamisalat ovat liiketalous ja tietojenkäsittely, sosiaali- ja terveysala, kulttuuriala ja luonnonvara-ala. Ammattikorkeakoulun opettajankoulutustehtävä palvelee monipuolisesti koko Pohjois- Suomea. 4. Rakenteellinen kehittäminen Oulun seudun ammattikorkeakoulun toimipisteet ovat Oulussa, Raahessa ja Oulaisissa. Lisäksi osakokonaisuuksia tutkintotavoitteisesta aikuiskoulutuksesta ja muuta kehittämistoimintaa järjestetään Kuusamossa. Opettajankoulutusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös Rovaniemellä yhteistyössä Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa. Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteistyöneuvottelukunnan tarkoituksena on tehostaa yhteistyötä, lisätä yhteisiä tutkimushankkeita ja -ohjelmia sekä edistää Pohjois-Suomen korkeakoulujen vaikuttavuutta.
3 5. Koulutustarjonta vuosina 2004-2006 a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2004 Aloituspaikat 2005 Aloituspaikat 2006 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala 115 115 115 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon 210 210 210 ala Luonnontieteiden ala 120 120 120 Tekniikan ja liikenteen ala 645 645 645 Luonnonvara- ja ympäristöala 60 60 60 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 320 320 320 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ 1 470 1 470 1 470 Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa seuraavat tavoitteet sopimuskaudelle: 1) 80 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. 2) Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 35 %. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään 985, josta 280 sosiaali- ja terveysalalla. Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista päätöksen erikseen. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 niitä on 800, seuraavana vuonna 900 ja vuonna 2006 niitä on 1000 opintoviikkoa. c) Ammatillisen opettajankoulutuksen koulutustarjonta Aloituspaikkojen määrä ammatillisessa opettajankoulutuksessa vuosina 2004-2006 on 235. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Oulun seudun ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämisen painopisteet ovat - opetuksen laatutason kohottaminen
4 - opintojen läpäisyn ja valmistumisen tehostaminen - opinnäytetöiden ja työharjoittelun kehittäminen - verkko-opetuksen ja verkkopedagogiikan kehittäminen Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö Oulun seudun ammattikorkeakoulun alueellisen kehittämisen toiminta-ajatus on, että perustehtävän mahdollisimman korkeatasoinen ja tehokas toteuttaminen johtaa myös alueen kehittämisen näkökulmasta parhaaseen tulokseen. Ammattikorkeakoulun toiminnan kehittäminen pohjautuu myös Pohjois-Suomea ja Pohjois-Pohjanmaata koskeviin alueellisiin kehittämisstrategioihin. Merkittävin alueellinen tehtävä on korkeakoulutasoisen työvoiman saatavuuden ja osaamisen turvaaminen Pohjois-Suomessa. Tavoitteena on vahvistaa alueen kilpailukykyä edistämällä kansainvälistä vuorovaikutusta, innovaatioiden syntymistä sekä alueen toimijoiden osaamisverkostojen toimintaa. Ammattikorkeakoulun rooli aluekehityksen visiotyössä, kuten Pohjois-Suomen strategiassa, Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa ja EU:n tavoite 2 ohjelmaan kuuluvassa Oulu 2006 kasvusopimuksessa on merkittävä. Lisäksi ammattikorkeakoulu kehittää aktiivisesti Pohjois-Suomen seitsemän korkeakoulun yhteistä aluestrategiaa. Oulun seudulla haasteena on maan johtava tietoteollisuuskeskittymä, jonka kehittyminen riippuu vahvasti ammattikorkeakoulun ja yliopiston toiminnasta. Muuttoliike, työttömyys ja väestön ikääntyminen uhkaavat Pohjois-Suomen hyvinvointia. Oulun seudun ammattikorkeakoulu vastaa näihin haasteisiin kehittämällä koulutuksen sisältöjä, käynnistämällä uusia koulutusohjelmia, lisäämällä vieraskielistä koulutusta ja kansainvälistä vuorovaikutusta. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyö palvelee alueen hyvinvoinnin kehittämistä, teknologian siirtoa sekä opetuksen jatkuvaa kehittämistä. Ammattikorkeakoulun keskeisiä aluekehitystyön sekä tutkimus- ja kehitystyön painoaloja ovat tulevaisuuden aloiksi arvioidut Oulu 2006 kasvusopimukseen alat (tietotekniikka, bio-, sisältö ja media, hyvinvointi ja ympäristö), joilla painotetaan yrittäjyyden kehittämistä. Tutkimus- ja kehitystyö tukee erityisesti PK- ja palvelusektorien vahvistamista ja kehittämistä. Tutkimus- ja kehitystyötä lisätään niin, että sen osuus liikevaihdosta on 20 % sopimuskauden loppuun mennessä. Opettajakorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön painopisteet ovat opettajien työskentely heterogeenisten opiskelijaryhmien kanssa, yksilöllistyvät oppimispolut, verkkoperustaiset opetusmenetelmät ja ammattikorkeakoulupedagogiikka. c) Kansainvälistäminen Oulun seudun ammattikorkeakoulun kansainvälistämisen toiminta-ajatuksena on opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön kehittäminen yhteistyössä korkeatasoisten kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on alueen työ- ja elinkeinoelämän kansainvälistymisen edistäminen. Kansainvälisen yhteistyön keskeisiä muotoja ovat opiskelija- ja opettajavaihdot, opintosuunnitelmien kehittäminen sekä tutkimus- ja kehitystyöhankkeet. Tavoitteena on edistää myös tutkintojen tunnettavuutta ja vertailtavuutta kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla.
5 Kehittämisen painopisteitä ovat kansainvälisen yhteistyön vakiinnuttaminen koulutusohjelmien opintosuunnitelmatyössä sekä tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Lisäksi lisätään huomattavasti liikkuvuutta ja vieraskielistä opetusta sekä kehitetään ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointia sekä laadullisesti että määrällisesti. Tavoitteena on, että vuosittain ulkomaille yli 3 kuukauden opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 20 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Ulkomailta Suomeen yli 3 kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon tulevien opiskelijoiden määrä on 20 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. d) Henkilöstön kehittäminen Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö on ammattikorkeakoulun tärkein voimavara. Henkilöstön motivaatiosta, osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehditaan niin, että henkilöstö kykenee jatkuvasti vastaamaan nopeasti muuttuviin vaatimuksiin. Henkilöstön osaamista edistetään tukemalla jatko-opintoja ja mahdollistamalla henkilöstön osallistuminen tutkimus- ja kehitystyöhankkeisiin ja oman alansa kehittämiseen. Sopimuskauden lopussa yliopettajista 75 % on tohtoreita tai lisensiaatteja ja kaikilla lehtoreilla on vähintään ylempi korkeakoulututkinto. e) Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillisen opettajankoulutuksen toiminta-ajatus on perus- ja täydennyskouluttaa opettajia ammatillisiin oppilaitoksiin, ammattikorkeakouluihin ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen, edistää ammattipedagogisen tiedon soveltamista käytäntöön ja turvata koulutetun työvoiman saatavuus osaavien opettajien avulla. Keskeiset kehittämishankkeet ovat: - ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen e-haku- ja valintajärjestelmä, - tietoverkkojen käyttöön perustuvien opiskelumahdollisuuksien luominen ammatilliseen opettajankoulutukseen yhteistyössä virtuaaliammattikorkeakoulun ja muiden ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa ml. henkilöstön koulutus - virtuaaliopiskelun pedagogisten mallien kehittäminen. 7. Voimavarat a) Perusrahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina 2004-2006 ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti:
6 b) Hankerahoitus Vuosi 2004 2005 2006 Tutkimus- ja kehitystyö 390 000 390 000 390 000 Osallistuminen sisällöntuotantorenkaisiin osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua 50 000 50 000 50 000 Osallistuminen opettajankoulutuksen sisällöntuotantorenkaaseen osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua 50 000 50 000 50 000 Harjoittelun tukeminen 150 000 150 000 'Yhteiset tavoitteet' pääkonttori - Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu 50 000 50 000 50 000 yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa Yhteishaun toteuttamiseen 33 600 Ammattikorkeakoulujen yhteiset hankkeet: - Suomen mmattikorkeakoulujen kamariorkesteri 70 000 - Pohjoissuomalaisten yritysten kansainvälistäminen 40 000 Aluekehityshankkeet - Maakuntakorkeakoulu 80 000 Hankerahoitus yhteensä 913 600 690 000 540 000 Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - 'yhteiset tavoitteet' -kohdassa mainittu verkosto enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista, - harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista, - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle 110 000 euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina 2004-2006 yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä 1 500 000 euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2005 yhteensä 1 500 000 euroa sekä aluekehitysvaikutusten huippu-
7 yksikkökriteerien perusteella vuonna 2006 yhteensä 1 500 000 euroa. d) Opettajankoulutuksen rahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle opettajankoulutusta varten määrärahan, jonka suuruus on yhtä opettajankoulutusta kohti 6340 euroa. e) Ulkopuolinen rahoitus Ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sen käyttötalouden tuloista 20 % tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 15 %:iin. Ammattikorkeakoulun alustava suunnitelma vuonna 2004 alkavista EUrakennerahastohankkeista on liitteessä 2. 8. Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2003-2007 tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta niin tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa.
8 Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Arvo Jäppinen Ylijohtaja Matti Määttä Kuntayhtymän johtaja Oulun seudun ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Lauri Lantto Rehtori LIITTEET 1. Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta 2. Vuonna 2004 alkaviksi suunnitellut EU-rakennerahastohankkeet 3. Lisäpöytäkirja vuodelle 2005