Sanna-Liisa Koski Kielten opetuksen koordinaattori Aila Markus Opintoasianpäällikkö SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU 1. KYPSYYSNÄYTE JA TOINEN KOTIMAINEN KIELI Kypsyysnäytteen kielen ja toisen kotimaisen kielen määrittelee opiskelijan koulusivistyskieli. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on eri kuin koulutusohjelman kieli, ARENEn kielityötyhmän laatimien suositusten (12.12.2006) mukaisesti ehdotamme seuraavaa menettelyä: Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on ruotsi mutta opiskelee suomenkielisessä koulutusohjelmassa: Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen ruotsiksi. Toinen kotimainen kieli on suomi. Suomen kielen taidon osoittamiseksi ja toteamiseksi ARENEn työryhmä suosittaa näyttökoetta, jonka sisällön ammattikorkeakoulu voi määritellä itse. Ehdotamme seuraavia tapoja: 1) Suomen kielellä kirjoitettu opinnäytetyö ja sen suomenkielinen suullinen esittely riittävät suomen kielen taidon osoitukseksi. Viestinnän opettajan tulee olla läsnä opinnäytetyön suullisessa esittelytilaisuudessa. Viestinnän opettaja myös joko kirjaa Winhaan tai toimittaa opintotoimistoon suomen suullisen ja kirjallisen taidon arvosanat todistuslauseketta varten, tai 2) Opiskelija voi suorittaa suomen näyttökokeen/suomen opintojakson JOO-opintoina Yrkeshögskolan Noviassa vastaavassa yksikössä (tekniikka /sote-ala). Liiketalouden/matkailun/tietojenkäsittelyn opiskelija voi suorittaa suomen näyttökokeen, johon kuuluu sekä kirjallinen että suullinen osuus, liiketalouden/matkailun/tietojenkäsittelyn finskan opettajalle.
Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur ruotsin kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (joka osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös suomi. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi mutta opiskelee ruotsinkielisessä koulutusohjelmassa: Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen suomeksi. Toinen kotimainen kieli on ruotsi. Ruotsin kielen taidon osoittamiseksi ja toteamiseksi: 1) Ruotsin kielellä kirjoitettu opinnäytetyö ja sen ruotsinkielinen suullinen esittely riittävät ruotsin kielen taidon osoitukseksi. Viestinnän (ruotsi)/ruotsin opettajan tulee olla läsnä opinnäytetyön suullisessa esittelytilaisuudessa. Viestinnän/ruotsin opettaja myös joko kirjaa Winhaan tai toimittaa opintotoimistoon ruotsin suullisen ja kirjallisen taidon arvosanat todistuslauseketta varten, tai 2) Opiskelija suorittaa ruotsin näyttökokeen, johon kuuluu sekä kirjallinen että suullinen osuus, liiketalouden/matkailun/tietojen käsittelyn ruotsin opettajalle. Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur suomen kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (joka osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös ruotsi. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi/ruotsi, mutta opiskelee englanninkielisessä koulutusohjelmassa: Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen koulusivistyskielellään. Toisen kotimaisen kielen taidon toteamiseksi opiskelija joko suorittaa toisen kotimaisen kielen opintojakson tai näyttökokeen, tarvittaessa JOO-opintoina Yrkeshögskolan Noviassa (ks yllä). Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on muu kuin suomi/ruotsi, mutta opiskelee suomen/ruotsinkielisessä koulutusohjelmassa:
Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen koulutusohjelman kielellä, ja todistuslausekkeeseen tulee maininta muulla kielellä saadusta koulusivistyksestä. Yleistä on että näiden opiskelijoiden kohdalla toisesta kotimaisesta kielestä saadaan vapautus puuttuvien/ riittämättömien pohjatietojen perusteella, jolloin säädettyä toisen kotimaisen kielen taidon vaatimusta ei voida soveltaa. Vapautus kirjataan Winhaan toimialajohtajan päätöksen mukaisesti. Opiskelijahallinto, Vapautus. Opinnon laajuudeksi tulee 0 op. Oletuksena on, että opiskelija suorittaa vastaavan laajuuden jotain muita kieliopintoja. Esimerkkejä kielilausekkeista jos koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi (kielilauseke viedään Winhaan: Opiskelija, Valmistuminen välilehti, Todistuksen lisätiedot kenttä): Opiskelija on saanut koulusivistyksensä muualla kuin Suomessa. Saanut vapautuksen ruotsista, suomenkielinen koulutusohjelma ja kypsyysnäyte. Opiskelija on suorittanut tutkinnon sekä opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Hän on suorittanut aiemman koulusivistyksensä ulkomailla muulla kielellä kuin suomen tai ruotsin kielellä. Täten opiskelija on vapautettu asetuksen 352/2003, 8, 1. mukaisesta ruotsin kielen taidon vaatimuksesta. Opiskelija on saavuttanut koulutusohjelman pakollisissa vieraissa kielissä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (352/2003, 8 ). The student has completed the degree and the maturity test included in the thesis in Finnish. The student's school education was completed abroad in a language other than Finnish or Swedish. The student has thus been exempted from the requirements on Swedish stipulated by Decree 352/2003, 8, 1. The student has gained such oral and written skills in the obligatory languages required by the degree programme that are necessary for practising the profession and for further professional development (Decree 352/2003, 8 ).
Opiskelija on saanut koulusivistyksensä muualla kuin Suomessa. Ruotsinkielinen koulutusohjelma. Den studerande har uppnått i utbildningsprogrammets obligatoriska främmande språk sådana muntliga färdigheter, som behövs för att kunna verka och utveckla sig vidare i yrkeslivet (352/2003, 8 ). Den studerande har fått sin skolbildning på ett annat språk än finska eller svenska, avlagt yrkeshögskoleexamen på svenska språket, avlagt mognadsprovet som ingår i examensarbetet på svenska samt visat prov på nöjaktiga muntliga och skriftliga kunskaper i finska, som enligt lagen (424/2003, 6 ) krävs av offentligt anställda som verkar vid tvåspråkiga myndigheter. The student has gained such oral and written skills in the obligatory languages required by the degree programme that are necessary for practising the profession and for further professional development (Decree 352/2003, 8 ). The student has received her school education in other language than Finnish or Swedish, completed the Polytechnic degree programme in the Swedish language, completed the maturity test included in the thesis in the Swedish language and acquired the oral and written language skills in Finnish required of state officials functioning in a position requiring a higher education in a bilingual office according to the Act (424/2003, 6 ) with a grade of satisfactory. Opiskelija on suorittanut suomalaisen lukiotutkinnon, mutta käynyt kouluaan aikaisemmin ulkomailla, ruotsin pohjatiedot ovat heikot. Toimialajohtaja on vapauttanut opiskelijan ruotsin opinnoista, ja tilalla hän on suorittanut vastaavat op-määrän muuta kieltä. Koulutusohjelman kieli on suomi. Opiskelija on suorittanut tutkinnon sekä opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Hän on suorittanut aiemman koulusivistyksensä osittain suomen ja osittain muulla kielellä. Opiskelija on vapautettu asetuksen 352/2003, 8, 1. mukaisesta ruotsin kielen taidon vaatimuksesta puuttuvan ruotsin kielen taidon vuoksi. Opiskelija on saavuttanut koulutusohjelman pakollisissa vieraissa kielissä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (352/2003, 8 ).
The student has completed the degree and the maturity test included in the thesis in Finnish. The student's school education was completed abroad in a language other than Finnish or Swedish. The student has been exempted from the requirements on Swedish stipulated by Decree 352/2003, 8, 1 due to the lack of skills in Swedish. The student has gained such oral and written skills in the obligatory languages required by the degree programme that are necessary for practising the profession and for further professional development (Decree 352/2003, 8 ). 2. KIELTEN HYVÄKSILUKU Mikäli opiskelija on suorittanut vastaavan ammattialan kieliopinnot toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, opinnot luetaan hyväksi sellaisenaan. Mikäli opiskelija on suorittanut saman laajuiset ja samantasoiset eri ammattialan kieliopinnot toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, hän täydentää edellä mainittuja opintoja alakohtaisesti, jotta säädösten vaatima ammattialakohtainen kielitaito saavutetaan. Kaupallisen alan kieliopintoja ei siis lueta hyväksi tekniikan alalla (tai päinvastoin) sellaisinaan, vaan alakohtainen kielitaito tulee täydentää. Kielten hyväksilukuanomuksissa ruotsin/finskan kielen osalta tulisi tarkkaan katsoa, onko edellisessä oppilaitoksessa annettu ruotsista /finskasta myös suullisen kielitaidon arvosana. Mikäli suullisen kielitaidon arvosanaa ei ole, opiskelijan tulee antaa suullisen kielitaidon näyttö. Opiskelija ohjataan tällöin ruotsin/finskan opettajalle, joka sopii opiskelijan kanssa tarvittavien näyttöjen antamisesta. Opettaja voi joko lisätä opiskelijan jollkein olemassa olevalle toteutukselle Winhassa ja antaa kirjallisen ja suullisen kielitaidon arvioinnin suoraan Winhaan tai toimittaa arvosanat opintotoimistoon. Kielten hyväksilukuanomukset lähetettäväksi myös vastaavan kielen opettajalle kommentoitavaksi, varsinkin jos kieliopinnot eivät ole saman laajuiset tai samalta ammattialalta. Tällöin opettaja ja opiskelija voivat sopia opintojen täydentämisestä. Toisen kotimaisen kielen kielitaidon merkitseminen Winhaan, kun suoritukset on hyväksi luettu ja opiskelijalla on arvioinnit kirjallisesta ja suullisesta osaamisesta. Varsinainen kielen opintojakso, joka kerryttää opintopisteet kirjataan muualla suoritettuna (M). Opintotoimiston tulee saada opintosuoritusote lähtökorkeakoulusta (tarvittaessa opintotoimisto voi sen tilatakin), jossa on kirjattuna
virkamieskielen suullinen ja kirjallinen osaaminen. Nämä arvosanat talletetaan Winhaan. Todistusmerkinnät tulevat kuten Vamkissa arvioinnin saaneillekin. Vastaavasti jos Vamkista eroavalla opiskelijalla on arvioitu virkamieskielen suullinen ja kirjallinen osaaminen. Hänen arvosanansa voidaan tulostaa opintosuoritusotteelle. (Hopsin sisältö, kaksoisklikataan esim. opintoa Kirjallinen virkamiesruotsi. Ikkuna Hops:n opinto avautuu, valinnat kohtiin Opinto tulostetaan, Laajuus tulostetaan, Tallennus.) Toisen kotimaisen kielen kielitaidon merkitseminen kun opiskelijan toisen kotimaisen kielen suoritukset on hyväksi luettu ja opiskelijalla ei ole kirjallisen ja suullisen kielitaidon arvosanoja toisesta kotimaisesta virkamieskielestä lähtökoulusta: Varsinainen kielen opintojakso, joka kerryttää opintopisteet kirjataan muualla suoritettuna (M). Ruotsin/finskan opettaja joko lisää opiskelijan jollekin olemassa olevalle toteutukselle Winhassa ja antaa kirjallisen ja suullisen kielitaidon arvioinnin suoraan Winhaan tai toimittaa arvosanat opintotoimistoon, jolloi opintoshiteeri tallettaa arvosanat opiskelijan tietoihin. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan kielitaitolauseke: Opiskelija on osoittanut ammattikorkeakouluista annetun asetuksen (352/2003, 8 1 mom.) mukaista ja julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003, 6 1 mom.) mukaista kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittavaa toisen kielen taitoa seuraavasti: <kotim2kieli> suullinen taito <kotim2arv_su> ja kirjallinen taito <kotim2arv_ki>.