Porin ilmanlaatu Mittaustulokset 2010 Ilmanlaatutyöryhmä RAPORTTI Porin kaupunki ympäristövirasto 1/2011
1
PORIN KAUPUNKI Ympäristövirasto PORIN ILMANLAATU MITTAUSTULOKSET 2010 Ilmanlaatutyöryhmä Toukokuu 2011 Mittausaineisto, tulokset ja raportointi: Jari Lampinen 2
3
TIIVISTELMÄ Porissa energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Teollisuuden päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotannon määriin. Verrattaessa suurteollisuuden 2010 vuoden päästöjä viiden edellisen vuoden keskiarvopäästöihin 2006 2010 olivat ne rikkidioksidin osalta 862 t pienemmät, typpidioksidin osalta 144 t suuremmat, hiukkasten osalta 42 t pienemmät sekä hiilidioksidin osalta 884 453 t suuremmat. Porin kaupungin ja teollisuuden yhteinen ilman laadun mittausjärjestelmä käsittää yhteensä neljä mittausasemaa. Kaksi niistä on sääasemia yksi keskusta-asema ja yksi tausta-asema. Mitattavat kaasumaiset tai kiinteät epäpuhtaudet ovat hiilimonoksidi, hengitettävät hiukkaset, rikkidioksidi sekä typenoksidit. Sääasemista saadaan informaatiota tuulen suunnasta, ja nopeudesta sekä ilman lämpötilasta, - paineesta ja kosteudesta. Lisäksi Porin verkkoon on liitetty yksi mittausasema Rauman keskustasta, Hallikadulta, jossa mittauskomponentit ovat hengitettävät hiukkaset sekä typen oksidit. Porin ja Rauman tulosten lähetetään Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaliin (www.ilmanlaatu.fi) Tulokset päivitetään portaliin kerran tunnissa. Ilmanlaatuindeksi osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla 2010 oli hyvä 57 vrk:tta, tyydyttävä 204 vrk:tta, välttävä 74 vrk:tta, huono 23 vrk:tta sekä erittäin huono 4 vrk:tta. Määräävät komponentit mittausjaksolla olivat hengitettävät hiukkaset 68 %, typen oksidit 31 % sekä häkä 1 %. Ilmanlaatuindeksillä ilman laatua luokiteltaessa sekä vertailemalla 2003 2010 tuloksia on vuosien 2007 ja 2008 kohdalla havaittavissa ilmanlaadun merkittävä huononeminen. Vuosi 2009 oli koko jakson huonoin. Valtioneuvoston antaman ilmasuojeluasetuksen 711/2001 raja- tai kynnysarvot eivät ylittyneet millään Porissa mitattavalla komponentilla. Valtioneuvoston päätöksen 480/96 ilmanlaatuohjearvot eivät ylittyneet Porissa hengitettävien hiukkasten osalta. Keväthiukkaspitoisuudet ovat suoraan verrannollisia kaukokulkeutumiseen, katupuhtaanapidon onnistumiseen keväällä sekä säätilaan, lähinnä sadantaan. Ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset mittauspisteissä Itätulli ja Lampaluoto. Suuria pitoisuushuippuja ei myöskään esiintynyt. Vuoden 2010 suurin 99 %:n tuntiarvo mitattiin tammikuussa. Pitoisuus oli 9 % tuntiohjearvosta 250 g/m 3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Typpidioksidipitoisuuksien suurin tuntipitoisuus 2010 esiintyi huhtikuussa, jolloin tuntiarvo 96 g/m 3 oli 64 % ohjearvoista. Suurin vrk-pitoisuus esiintyi joulukuussa ollen 63 g/m 3. Tämä vrk-arvo oli 90 % ohjearvosta. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Hiilimonoksidin mittauspitoisuudet verrattuna tunnin ja 8-tunnin ohjearvoihin eivät ylittyneet Itätullissa vuonna 2010. Marraskuussa 8 h:n liukuva keskiarvo nousi kuitenkin lähimmäksi pitoisuuksien enimmäistasoa tammikuussa ollen siitä 43,8 %. Suurin tuntikeskiarvo mitattiin joulukuussa, jolloin häkäpitoisuus oli 2,5 mg/m 3, eli 12,5 % ohjearvosta. 4
SISÄLTÖ JOHDANTO...7 1 ILMANTARKKAILUTUTKIMUSTEN KUSTANNUSOSUUDET 2010...8 2 ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITYVÄ PALVELUTOIMINTA...9 3 ILMANLAADUN OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT...9 3.1 MITTAUSPARAMETRIEN TILASTOLLINEN MÄÄRITTELY OHJEARVOJEN OSALTA... 10 4 MITTAUSPAIKAT JA - KOMPONENTIT...11 4.1 MITATTAVAT KOMPONENTIT, MITTAUSASEMIEN SIJAINTI JA MITTAUSJAKSOT... 11 4.2 MITTAUSJÄRJESTELMÄN TEKNINEN TOTEUTUS... 11 4.3 MITTAUSTIETOJEN KERÄÄMINEN JA KÄSITTELY... 12 4.4 PITOISUUSMITTAUKSISSA KÄYTETYT MENETELMÄT... 12 4.4.1 Rikkidioksidi...12 4.4.2 Typpidioksidi...12 4.4.3 Hiilimonoksidi...12 4.4.4 Hengitettävät hiukkaset...12 5 SÄÄTIEDOT JA ASEMAT...13 5.1 SÄÄASEMAT... 13 5.2 VALLITSEVA LÄMPÖTILA PORIN KESKUSTASSA... 13 6 TULOKSET MITTAUSJAKSON 2010 AIKANA...14 6.1 RIKKIDIOKSIDIN MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN... 14 6.1.1 Itätulli 3...14 6.1.2 Lampaluoto...15 6.2 TYPPIDIOKSIDIN MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN 2010... 18 6.2.1 Itätulli 3...18 6.3 HIILIMONOKSIDIN MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN 2010... 20 6.3.1 Itätulli 3...20 6.4 HENGITETTÄVÄT HIUKKASTEN PM 10 MITTAUSTULOKSET JA NIIDEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN 2010... 22 6.4.1 Itätulli 3...22 6.5 ILMANLAATUINDEKSI... 25 6.6 HÄIRIÖT MITTAUSASEMILLA... 26 6.7 MITTAUSTULOSTEN LAADUNVARMISTUS... 26 6.8 LISÄTIETOJA ILMANLAADUSTA INTERNETISTÄ... 27 6.9 LISÄTIETOJA PORIN KAUPUNGIN MUISTA ILMANSUOJELUJULKAISUISTA... 27 6.10 PORIN KAUPUNGIN ILMASTO-OHJELMA... 27 7 MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO...27 8 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS)...28 9 YHTEENVETO LAITOSTEN PÄÄSTÖISTÄ 1990 2010...29 9.1 RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET... 29 9.2 TYPPIDIOKSIDIPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET... 30 9.3 HIUKKASPÄÄSTÖT, PISTELÄHTEET... 30 9.4 HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT POLTTOPERÄISET, PISTELÄHTEET... 31 5
10 LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT SUOMESSA 2009...32 LIITTEET: LIITE 1 PORIN MITTAUSVERKON MITTAUSASEMAT LIITE 2 ITÄTULLI 3, MITTAUSASEMA LIITE 3 LAMPALUOTO, MITTAUSASEMA LIITE 4 YMPÄRISTÖVIRASTON, SÄÄASEMA 6
JOHDANTO Raporttiin on koottu Porin ilmanlaatumittausten tulokset sekä tiedot ilman epäpuhtauksien päästömääristä vuodelta 2010. Mittausjärjestelmän hoidosta, tuloksista ja raportoinnista on vastannut ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen Porin kaupungin ympäristövirastosta. Ilmantarkkailujärjestelmän ylläpidosta on sovittu toiminnanharjoittajien ja Porin kaupungin kesken. Sopimuskausi on kolmivuotinen, käsittäen vuodet 2010 2012. Palvelun tuottajana on Porin kaupungin ympäristövirasto. Palvelusopimus Rauman kaupungin kanssa on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Mittausjärjestelmän hallinnosta ja ylläpidosta vastaa Porin ilmanlaatutyöryhmä, jonka jäsenet vuonna 2010 olivat: Kari Hannus (pj) Jari Grönvall Arja Valli Hanna-Leena Heikkilä Ari Savola Katriina Heikkilä Jenni Forsell Matti Lankiniemi (siht.) Eljas Hietamäki Porin kaupunki, hallintokeskus PVO-Lämpövoima Oy Fortum Power and Heat Oy Boliden Harjavalta Oy Pori Energia Oy Sachtleben Pigments Oy Corenso United Oy Ltd Porin kaupunki, ympäristövirasto Varsinais-Suomen ELY-keskus Ilmanlaatutyöryhmä kokoontui vuonna 2010 kahdesti. Tietoa reaaliaikaisesta ilman laadusta välitetään internetissä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämän ilmanlaatuportalin välityksellä osoitteessa: http://www.ilmanlaatu.fi Lisätietoja: Porin kaupunki puhelin 044 701 1218 ympäristövirasto Jari Lampinen sähköposti: etunimi.sukunimi(at)pori.fi Valtakatu 11 internet: http://www.pori.fi/ymparisto/ilmantarkkailu/ 28100 Pori 7
1 ILMANTARKKAILUTUTKIMUSTEN KUSTANNUSOSUUDET 2010 Ilmantarkkailujärjestelmän kokonaiskäyttömenot vuonna 2010 olivat 44 608. Kustannuksiin osallistuivat alueen suurimmat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Porin kaupunki. Teollisuuden ja energiantuotantolaitoksien maksuosuudet kokonaiskustannuksista olivat 75 %, eli 33 456 ja Porin kaupungin ympäristölautakunnan 25 %, eli 11 152. Puolet teollisuuden maksuosuudesta 16 728 jaettiin tasaeriin seitsemän toiminnanharjoittajan kesken ja toinen puoli osuutta viiden suurimman laitoksen kesken suhteutettuina laitoskohtaisiin päästömääriin. Maksuosuuksien määräytyminen on taulukko1. TAULUKKO 1 Maksuosuuksien määräytyminen 2010 Maksuosuudet ( ) Kokonaismaksuosuus ( ) Päästöjen suhteessa ( ) Tasaosuus/laitos ( ) Toiminnanharjoittajat (7) 33 456 2 390 Päästöjen suhteessa (5) 16 729 Porin kaupunki, ymp. lautakunta 11 152 Yhteensä 44 608 Kustannuslaskenta on tehty laitoksilta saatujen vuoden 2009 päästötietojen perusteella. Laskentakomponenteiksi on yhteisesti sovittu rikkidioksidi, typen oksidit sekä hiukkaset. Päästötiedot ja laitoskohtaiset kustannusosuudet käyvät ilmi taulukoista 2 ja 3. TAULUKKO 2 Laitosten päästötiedot 2009 Laitos SO 2 t/a NO 2 t/a hiukk. t/a yht. t/a %-osuus osuus Sachtleben Pigments Oy 490 93 28,4 611 11,09 1 855 Fortum Oy 946 1 266 60,4 2 272 41,21 6 894 PVO- Lämpövoima Oy 341 493 13,1 847 15,36 2 570 Porin Prosessivoima Oy 364 592 29,1 985 17,87 2 989 Pori Energia Oy 378 395 25,0 798 14,47 2 421 Yhteensä 2 519 2 839 156,0 5 514 100,00 16 729 TAULUKKO 3 Laitoskohtaiset kustannusosuudet 2010 Laitos kiinteä osuus %-osuus yhteensä ( ) Sachtleben Pigments Oy 2 390 1 855 4 245 Fortum Power and Heat Oy 2 390 6 894 9 284 PVO- Lämpövoima Oy 2 390 2 570 4 960 Porin Prosessivoima Oy 2 390 2 989 5 379 Pori Energia Oy 2 390 2 421 4 811 Corenso United Oy, Ltd 2 390 2 390 Boliden Harjavalta Oy 2 390 2 390 Porin kaupungin ymp. ltk. 11 152 11 152 Yhteensä 27 882 16 729 44 611 8
2 ILMANLAADUN MITTAUKSIIN LIITYVÄ PALVELUTOIMINTA Porin kaupungin ympäristötoimisto myi vuonna 2010 Rauman kaupungille ilmansuojelun asiantuntijapalveluita. Porissa valvottiin Rauman keskustan Hallikadun mittausaseman toimintaa sekä linkitettiin mittaustulokset Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaliin. Kuukausittain mittaustulokset editoitiin J. Pulkkisen Kalibrointi Ky:n toimesta Mikkelissä, josta myös ostettiin neljä kertaa vuodessa analysaattoreiden kalibrointipalvelut. Editoidut tulokset siirrettiin Porin Enview 2000 SQL-tietohallinto-osaston tietokantaan. Mittaustuloksia vertailtiin kansallisiin ohjearvoihin sekä Euroopan yhteisön asettamiin raja-arvoihin. 3 ILMANLAADUN OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT Ilmanlaatuun liittyvissä säädöksissä oli Suomessa voimassa pitkään 19 päivänä kesäkuuta1996 annettu valtioneuvoston päätös raja- ja kynnysarvoista (481/1996) sekä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta 19 päivänä kesäkuuta 1996 annetun valtioneuvoston päätöksen (480/1996) 3, jossa säädettiin ohjearvot rikkidioksidille ja typen oksideille kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi. Ohjearvot muutettiin asetuksella sitoviksi raja-arvoiksi. Nämä säädökset kumottiin Valtioneuvoston asetuksessa (711/2001), jossa on annettu raja-arvot rikkidioksidin, typpidioksidin ja muiden typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM10), lyijyn sekä hiilimonoksidin ja bentseenin pitoisuuksista ulkoilmassa. Valtioneuvoston asetus astui voimaan 15.8.2001. Asetuksen on tullut muutos (784/2003), joka astui voimaan 9.9.2003. Syynä 1996 asetukselle oli EY:n ilmanlaatudirektiivien istuttaminen kansalliseen lainsäädäntöömme. Sitovien raja-arvojen lisäksi ilmanlaatuasetukseen sisällytettiin sellaisenaan kumotun valtioneuvoston päätöksen (481/1996) mukaiset kynnysarvot pilaantumisen arviointiperusteiksi alailmakehän otsonille. Raja-arvot perustuvat EY:n ilmanlaatua koskevaan puitedirektiiviin, ja sen nojalla annettuihin kahteen niin sanottuun johdannais- eli tytärdirektiiviin (1999/30/EY ja 2000/69/EY). Otsonin kynnysarvot perustuvat EY:n direktiiviin vuodelta 1992 (92/72/ETY). Nämä kynnysarvot on puolestaan kumottu valtioneuvoston asetuksella alailmakehän otsonista (783/2003), jossa on säädetty tavoitteet otsonipitoisuuksille. Otsoniasetus perustuu ilmanlaadun kolmanteen johdannaisdirektiiviin (2002/3/EY) TAULUKKO 4 Ohjearvot ilman epäpuhtauksille Aine Hiilimonoksidi (CO) Typpidioksidi (NO 2) Rikkidioksidi (SO 2) Ohje-arvo (20 o C, 1 atm) Tilastollinen määrittely 20 mg/m 3 tuntikeskiarvo 8 mg/m 3 tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo 150 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 250 µg/m 3 80 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Hiukkaset kokonaisleijuma (TSP) 120 µg/m 3 vuoden vrk-arvojen 98. %-piste 50 µg/m 3 vuosikeskiarvo Hengitettävät hiukkaset (PM 10) 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Haisevat rikkiyhdisteet TRS (rikkinä) 10 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 9
TAULUKKO 5 Raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Aine Raja-arvo µg/m 3 Keskiarvon laskenta-aika Ylitysten lkm. / kalenterivuosi Voimaantulo Hiilimonoksidi (CO) 10 000 8-tuntia 2) - voimassa Typpidioksidi (NO 2) 200 40 tunti kalenterivuosi 18 tuntia - 1.1.2010 1.1.2010 3) Rikkidioksidi (SO 2) 350 125 20 tunti 24-tuntia vuosi / talvi 24 tuntia 3 vuorokautta voimassa voimassa voimassa Hengitettävät hiukkaset (PM 10) Lyijy (Pb) 1) 1) 50 40 24-tuntia kalenterivuosi 0,5 1) kalenterivuosi 35 vrk / vuosi - - voimassa voimassa voimassa Bentseeni (C 6H 6) 5 kalenterivuosi - 1.1.2010 1) 2) 3) Tulokset ilmaistaan lämpötilassa 293 K-astetta ja 101,3 kpa:n paineessa. Rajaarvolaskennassa lämpötilat muutetaan mittausajankohdan vallitsevaan lämpötilaan. Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8-tunnin liukuvia keskiarvoja. Kunkin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy. 1.1.2010 saakka raja-arvo on vuoden tuntiarvojen 98 %-pisteenä 3.1 Mittausparametrien tilastollinen määrittely ohjearvojen osalta Validiteetti Tuntiarvojen ajallisen edustavuuden pitää olla kokonaismittausajasta 75 %. Vuorokausi ja kuukausivaliditeetit ovat määritelty erikseen. Vuorokausiarot hyväksytään jos tunteja on 13 eikä mittausvuorokaudessa ole yli 6 tunnin yhtäjaksoista katkoa. Hiilimonoksidi, CO Tuntiohjearvoon on verrattu mittaustulosten tuntikeskiarvoja ja 8-tunnin ohjearvoon kahdeksan tunnin liukuvia keskiarvoja. Hiukkaset, PM 10 Hengitettävien hiukkasten vrk-ohjearvon sallii yhden 70 µg/m 3 ylityksen kalenterikuukauden pituisen jakson aikana. Raja-arvo ylittyy jos 50 µg/m 3 vrk-pitoisuus saavutetaan yli 35 kertaa vuodessa. Rikki- ja typpidioksidi, SO 2, NO 2 Ilman rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuden vrk-keskiarvo voi ohjearvomäärittelyjen mukaan ylittyä yhden kerran kalenterikuukauden pituisen jakson aikana. Tuntikeskiarvoista voi yksi prosentti (1 %) kuukauden jaksolla olla suurempia kuin ohjearvon tuntikeskiarvo. Lämpötila ja ilmanpaine Laskennassa lämpötilana käytetään 20 o C eli 293 Kelvin-astetta (K) ja ilmanpaineena 101,3 kilopaskallia (kpa). 10
4 MITTAUSPAIKAT JA - KOMPONENTIT 4.1 Mitattavat komponentit, mittausasemien sijainti ja mittausjaksot Porin mittausasemat sijaitsevat Itätullissa, ympäristövirastossa Valtakatu 11 sekä Lampaluodossa. Rauman aseman sijaintipaikka on Hallikadulla. Porissa ja Raumalla mitattavat komponentit sekä mittauspaikat taulukot 6 sekä 7. TAULUKKO 6 Porissa mitattavat komponentit, mittauspaikat sekä analysaattorien merkit Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Rikkidioksidi, SO 2 Lampaluoto jatkuva Thermo Electron 43 A Rikkidioksidi, SO 2 Itätulli 3 jatkuva Thermo Electron 43 A Typpidioksidi, NO 2 Itätulli 3 jatkuva Monitor Labs Inc. 9941B Hiilimonoksidi, CO Itätulli 3 jatkuva Thermo Environmental 48 Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Itätulli 3 jatkuva Eberline FH 62 I-R Säätiedot, t-suunta, t-nop Lampaluoto jatkuva SMA-300 Säätiedot, t-suunta, l-tila, t-nop, suhteellinen kosteus ja ilmanpaine Ymp.virasto jatkuva SMA-300 TAULUKKO 7 Raumalla mitattavat komponentit, mittauspaikat sekä analysaattorien merkit Parametri Paikka Mittausaika Analysaattorin malli Typpidioksidi, NO 2 Hallikatu jatkuva Thermo Electron 42 C Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Hallikatu jatkuva Eberline FH 62 I-R 4.2 Mittausjärjestelmän tekninen toteutus KUVA 1 Mittausjärjestelmän toimintakaavio 2010 11
4.3 Mittaustietojen kerääminen ja käsittely Jatkuvatoimisten mittalaitteiden tulokset mittausasemilta kerätään SQL tietokantaan lankapuhelinverkon välityksellä tunnin välein. Lampaluodon sääasemalla on lokakuusta alkaen Envidas for Windows tiedonkeruuohjelma. Raakamittausaineistolle tehdään kuukausittain tarvittavat tarkistukset ja korjaukset, eli editoinnit. Mittaustuloksista laaditaan kuukausi- ja vuosiraportit. 4.4 Pitoisuusmittauksissa käytetyt menetelmät 4.4.1 Rikkidioksidi Rikkidioksidin mittaamiseen käytetään UV-fluoresenssiin perustuvaa menetelmää. UV-valo virittää rikkidioksidimolekyylit fluoresenssikammiossa. Viritystilan purkautuessa molekyylit emittoivat säteilyä, jonka voimakkuus on verrannollinen rikkidioksidin pitoisuuteen. 4.4.2 Typpidioksidi Typen oksidien mittauksiin käytetään kemiluminenssimenetelmää (SFS 5425). Typen oksideja sisältävä ilmanäyte johdetaan analysaattorissa olevaan konvertteriin, jossa typen oksidit pelkistyvät typpimonoksidiksi. Typpimonoksidin ja otsonin reagoidessa syntyy virittyneitä typpimonoksidimolekyylejä. Viritetystä tilasta molekyyli palaa perustilaan emittoimalla ylimääräisen energian. Säteilyn intensiteetti riippuu lineaarisesti pelkistetyn ilmanäytteen typpimonoksidipitoisuudesta. Mittaamalla rinnan pelkistettyä ja pelkistämätöntä ilmanäytettä saadaan typpidioksidipitoisuus typen oksidien pitoisuuden ja typpimonoksidipitoisuuden erotuksena. 4.4.3 Hiilimonoksidi Hiilimonoksidin mittauksiin käytetään ei-dispersiivistä infrapunamenetelmää. Menetelmä perustuu hiilimonoksidin absorption mittaamiseen säteilyn infrapuna-alueella, missä hiilimonoksidilla on voimakas absorptiomaksimi. Vertaamalla absorptiovoimakkuutta tunnettua pitoisuutta vastaavaan vertailuilmaan saadaan hiilimonoksidipitoisuus. 4.4.4 Hengitettävät hiukkaset Hengitettävän pölyn pitoisuutta seurataan jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. perustuu säteilyn vaimenemiseen, jossa laite imee vakionopeudella ilmaa lasikuituisen nauhasuodattimen läpi ja näyteilman sisältämät hiukkaset jäävät nauhalle, jolloin nauhan läpi pääsevän -säteilyn määrä vähenee. Mitä suurempi on näyteilman sisältämä hiukkasmäärä, sitä nopeammin -säteilyn läpäisy heikkenee 12
5 SÄÄTIEDOT JA ASEMAT 5.1 Sääasemat Ympäristöviraston sääasemalla mitattiin tuulen suuntaa, nopeutta, ilman lämpötilaa, vallitsevaa ilmanpainetta sekä suhteellista kosteutta. Lampaluodon asemalla tuulen suuntaa ja nopeutta (taulukko 8). TAULUKKO 8 Sääasemien sijainnit ja niiden mittausparametrit Mittauspaikka Mittausjakso Mittausparametrit Ympäristövirasto 1.1. 31.12.2010 T-suunta, -nopeus, l-tila, kosteus- %, ilmanpaine Lampaluoto 1.1. 31.12.2010 T-suunta, -nopeus 5.2 Vallitseva lämpötila Porin keskustassa Keskusta lämpötilanmittauspiste sijaitsee ympäristövirastossa os. Valtakatu 11. Vuoden lämpötilaminimi -22 C o esiintyi 24.12. ja lämpötilamaksimi +28 C o esiintyi 13.7. Vuoden keskilämpötila keskustan mittausasemalla oli +5 C o. Tulokset on esitetty kuvassa 2. 40 30 20 10 0-10 -20-30 Tammikuu Tammikuu Maaliskuu astetta C Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu KUVA 2 Lämpötilajakauma Porin keskusta 2010 13
6 TULOKSET MITTAUSJAKSON 2010 AIKANA 6.1 Rikkidioksidin mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin Rikkidioksidia mitataan Itätullin kaupunginosassa sekä Lampaluodossa. Itätullin asema sijaitsee kaupunkikeskustassa ja siellä mitataan pääasiassa liikenneperäisiä päästöjä. Tosin ajoittain viidennen kaupunginosan kiinteistökohtaiset pistelähteet näkyvät mittaustuloksissa. Lampaluodon mittausasema on tyypiltään tausta-asema. 6.1.1 Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 97 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 8 ja 9 sekä kuvissa 5 ja 6. Pitkän aikavälin tuntipitoisuuksien kehitys selviää kuvasta 7. TAULUKKO 8 Itätullin rikkidioksidin mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 5 22 10 18 30 12 98,0 2. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 2 11 5 11 19 8 98,1 3. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 2 9 3 7 26 4 97,8 4. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 6 3 6 11 3 98,1 5. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 5 2 7 17 4 97,9 6. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 2 10 3 8 16 4 94,9 7. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 6 2 6 12 4 94,6 8. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 3 8 4 17 32 8 97,3 9. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 4 9 6 9 24 6 93,0 10. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 1 3 2 6 5 3 98,1 11. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 2 9 5 9 26 5 97,8 12. Itätulli 3 SO 2 µg/m 3 2 10 4 11 37 6 98,1 TAULUKKO 9 Itätullin rikkidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 SO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 22 11 9 6 5 10 6 8 9 3 9 10 % ohjearvosta 9 4 4 2 2 4 2 3 4 1 4 4 Vrk-pitoisuus 10 5 3 3 2 3 2 4 6 2 5 4 % ohjearvosta 13 6 4 4 3 4 3 5 8 3 6 5 14
6.1.2 Lampaluoto Mittauspiste sijaitsee Lampaluodon kylässä, entisen koulun pihassa. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 97 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 10 ja 11 sekä kuvissa 3 ja 4. Pitkän aikavälin tuntipitoisuuksien kehitys on esitetty kuvassa 5. TAULUKKO 10 Lampaluodon rikkidioksidin mittaustulokset kk Dimenssio Asema Monitor Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 4 2 5 5 4 98,1 2. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 2 2 2 3 2 98,1 3. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 2 1 2 2 1 97,9 4. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 0 1 1 1 2 1 98,1 5. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 2 1 2 3 1 97,9 6. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 3 2 2 4 2 95,0 7. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 2 2 2 2 2 96,9 8. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 3 2 3 4 3 97,9 9. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 3 4 4 4 5 4 93,0 10. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 2 1 4 2 1 95,1 11. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 0 1 1 1 2 1 97,9 12. Lampaluoto SO 2 µg/m 3 1 2 1 1 2 1 98,0 TAULUKKO 11 Lampaluodon rikkidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen Lampaluoto SO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 4 2 2 1 2 3 2 3 4 2 1 2 % ohjearvosta 2 1 1 0,4 1 1 1 1 2 1 0,4 1 Vrk-pitoisuus 2 2 1 1 1 2 2 2 4 1 1 1 % ohjearvosta 3 3 1 1 1 3 3 3 5 1 1 1 15
80 70 pitoisuus µg/m 3 60 50 40 30 20 10 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Itätulli Lampaluoto KUVA 3 Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntipitoisuudet Ohjearvo tuntiarvolle on 250 g/m 3 pitoisuus µg/m 3 80 70 60 50 40 30 20 10 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Itätulli Lampaluoto KUVA 4 Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat vuorokausipitoisuudet Ohjearvo vuorokausiarvolle on 80 g/m 3 16
Pitkän aikavälin rikkidioksidin tuntiarvot Itätullissa ja Lampaluodossa vuosina 1992-2010 kuvat 5 ja 6. pitoisuus µg/m 3 70 60 50 40 30 20 10 0 92 1993 1994 96 97 1998 2000 2001 2002 2004 2005 2006 2008 2009 2010 KUVA 5 Rikkidioksidin tuntipitoisuuksien kehitys Itätullissa 1992-2010 pitoisuus µg/m 3 70 60 50 40 30 20 10 0 92 93 94 96 97 98 2000 2001 2002 2004 2005 2006 2008 2009 2010 KUVA 6 Rikkidioksidin tuntipitoisuuksien kehitys Lampaluodossa 1992-2010 17
6.2 Typpidioksidin mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2010 6.2.1 Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Itätullissa mitatut typenoksidien pitoisuudet ovat peräisin suurimmalta osin liikenneperäisistä lähteistä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 97 %. Mittaustulokset on esitetty taulukoissa 12 ja 13 sekä kuvassa 7 TAULUKKO 12 Itätullin typpidioksidin mittaustulokset Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. kk 1. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 30 90 59 126 187 84 97,9 2. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 29 96 57 80 111 67 97,7 3. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 26 85 50 75 93 51 97,6 4. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 20 65 30 59 77 35 97,9 5. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 18 53 31 59 63 46 94,7 6. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 15 36 25 31 51 25 94,8 7. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 15 34 22 28 37 22 97,9 8. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 15 39 21 31 67 25 97,1 9. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 19 53 33 44 66 34 92,9 10. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 19 58 31 48 69 35 97,9 11. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 20 74 40 83 105 55 97,6 12. Itätulli 3 NO 2 µg/m 3 28 91 63 90 114 64 97,9 TAULUKKO 13 Itätullin typpidioksidin mittaustulosten tunti- ja vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 NO 2 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 90 96 85 65 53 36 34 39 53 58 74 91 % ohjearvosta 60 64 57 43 35 24 23 26 35 39 49 61 Vrk-pitoisuus 59 57 50 30 31 25 22 21 33 31 40 63 % ohjearvosta 84 81 71 43 44 36 31 30 47 44 57 90 18
250 200 pitoisuus µg/m 3 150 100 50 Tuntipitoisuus Vrk-pitoisuus 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 7 Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tunti- ja vrk-pitoisuudet Ohjearvo tuntiarvolle on 150 g/m 3 ja vuorokausiarvolle 70 g/m 3 Pitkän aikavälin mittaustulosten tunti- ja vrk-arvojen vertailu ohjearvoihin vuosina 2000 2010 on esitetty taulukossa 14. TAULUKKO 14 Typpidioksidin tuntiarvojen- ja vrk-arvon vuosikeskiarvojen vertailu 2000 2010 Vuosi Tuntiarvojen vuosi k.a. g/m 3 Vuorokausiarvojen vuosi k.a g/m 3 2000 52,8 32,1 2001 55,3 36,8 2002 67,6 42,0 2003 73,1 42,9 2004 71,6 37,9 2005 67,0 34,6 2006 60,0 35,5 2007 58,1 33,1 2008 54,8 30,3 2009 56,8 32,3 2010 64,5 38,5 Tarkasteltaessa viiden viimeisen vuoden (2006 2010) tuntiarvojen keskiarvoja on vuoden 2010 keskiarvo 5,7 g/m 3 tätä suurempi. 19
6.3 Hiilimonoksidin mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2010 6.3.1 Itätulli 3 Mittausasema sijaitsee Itätullin kaupunginosassa, Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Koko vuoden mittausvaliditeetti oli 97 %. Mittaustulokset ovat taulukoissa 15 ja 16 sekä kuvassa 8. Pitkän aikavälin kehitys tuntiarvojen sekä 8 h:n liukuvan keskiarvopitoisuuksien osalta käyvät ilmi kuvista 9 ja 10. Mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2010 TAULUKKO 15 Itätullin hiilimonoksidipitoisuuksien mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 2,2 0,8 2,4 4,1 1,3 100,0 2. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 1,2 0,5 1,3 2,2 0,7 99,9 3. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 1,3 0,5 1,6 2,5 0,7 99,7 4. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,6 0,36 0,9 1,6 0,3 100,0 5. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,4 0,2 0,4 0,5 0,3 99,8 6. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,5 0,8 0,7 0,8 1,0 0,7 96,8 7. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,2 0,5 0,4 0,5 0,7 0,4 95,8 8. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,4 0,9 0,7 0,9 1,1 0,8 99,3 9. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,6 1,2 1,0 1,2 1,9 1,1 94,9 10. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,3 0,8 0,4 1,1 1,8 0,5 97,1 11. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,4 2,4 0,6 3,5 4,2 1,5 99,9 12. Itätulli 3 CO mg/m 3 0,6 2,5 1,2 3,1 3,5 1,4 100,0 TAULUKKO 16 Itätullin hiilimonoksidipitoisuuksien mittaustulosten tuntiarvojen ja 8-tunnin liukuvan keskiarvon pitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 CO ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 2,2 1,2 1,3 0,6 0,4 0,8 0,5 0,9 1,2 0,8 2,4 2,5 % ohjearvosta 11,0 6,0 6,5 3,0 2,0 4,0 2,5 4,5 6,0 4,0 12,0 12,5 8 h:n keskiarvo 2,4 1,3 1,6 0,9 0,4 0,5 0,5 0,9 1,2 1,1 3,5 3,1 % ohjearvosta 30,0 16,3 20,0 4,5 5,0 6,3 13,8 11,3 15,0 5,5 43,8 38,8 20
pitoisuus mg/m3 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Tuntipitoisuus 8h:n keskiarvo KUVA 8 Hiilimonoksidin ohjearvoon verrattavat tuntipitoisuudet ja 8 h:n liukuvat keskiarvot. Ohjearvo 8h:n liukuvalle keskiarvolle on 8 mg/m 3 ja tuntiarvolle 20 mg/m 3 Hiilimonoksidin tuntiarvot ja 8 h:n liukuvat keskiarvot Itätullissa vuosina 1994-2010 kuvat 9 ja 10. pitoisuus mg/m 3 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 94 95 96 97 98 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2007 2008 2009 2010 KUVA 9 Hiilimonoksidin tuntipitoisuuksien kehitys Itätullissa 1994 2010 21
pitoisuus mg/m 3 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 94 95 96 97 98 99 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 KUVA 10 Hiilimonoksidin 8 h:n liukuvan keskiarvon kehitys Itätullissa 1994-2010 6.4 Hengitettävät hiukkasten PM 10 mittaustulokset ja niiden vertaaminen ohjearvoihin 2010 6.4.1 Itätulli 3 Hiukkaspitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisella analysaattorilla Itätullin mittausasemalla, joka sijaitsee Mikonkadun ja Vähälinnankadun risteyksen välittömässä läheisyydessä. Laitteisto on varustettu karkeajakoisen pölyn erottimella, jolloin tuloksissa on huomioitu vain hengitysteihin joutuvan, hienojakoisen (alle 10 m) pölyn osuus. Hengitettävien hiukkasten toiseksi suurin vuorokausiohjearvo on 70 g/m 3. Ohjearvo on ylittynyt, mikäli kalenterikuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo on suurempi kuin 70 g/m 3. Suurin vrk-pitoisuus Porissa 65 g/m 3 mitattiin huhtikuussa. Mittausjaksolla 1998 2010 ohjearvoylityksiä on esiintynyt viitenätoista (15) kuukautena. Mittausvaliditeetti ei ollut maalisuussa riittävä. Suurin mitattu tuntipitoisuus 409 g/m 3 esiintyi huhtikuussa. Koko vuoden validiteetti oli 93 %. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 17 ja 18 sekä kuvassa 11. 22
TAULUKKO 17 Itätullin hengitettävien hiukkaspitoisuuksien mittaustulokset kk Asema Monitor Dimenssio Agv 99 % 2nd Max/8h Max Max Valid% Table Reg. Hourly Daily Reg. Hourly Daily Reg. 1. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 19 115 53 120 221 95 98,9 2. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 20 69 29 261 871 146 98,7 3. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 11 52 22 48 101 36 54,8 4. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 31 139 65 150 409 96 100,0 5. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 19 73 41 72 128 51 99,2 6. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 17 126 39 137 200 57 96,8 7. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 21 68 32 53 99 38 79,4 8. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 14 47 26 41 90 29 99,2 9. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 14 50 26 45 60 30 94,8 10. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 13 43 22 40 64 26 99,3 11. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 14 86 34 89 133 42 99,1 12. Itätulli 3 PM 10 µg/m 3 18 89 46 89 115 52 99,9 TAULUKKO 18 Itätullin hengitettävien hiukkasten mittaustulosten vrkpitoisuudet ohjearvovertailuineen Itätulli 3 PM 10 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo Vrk-pitoisuus 53 29 22 65 41 39 32 26 26 22 34 46 % ohjearvosta 76 41 31 93 59 56 46 37 37 31 49 66 120 110 100 90 Pitoisuus µg/m3 80 70 60 50 40 30 20 10 Vrk-pitoisuus 0 ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo KUVA 11 Hiukkasten (PM 10 ) verrattavat vuorokausipitoisuudet Ohjearvo vuorokausiarvolle on 70 g/m 3. 23
Taulukossa 19 on hiukkaspitoisuudet (PM 10 ) Porin keskustassa (Itätullissa) vuosina 1998 2010. Merkillepantavaa on keväisin esiintyvä runsas katupöly, joka on aiheuttanut ohjearvon ylityksiä (70 g/m 3 ) lähes vuosittain. Ylitykset on merkitty punaisella. Lisäksi rakennusten purkaminen ja varsinainen rakentaminen sekä katukunnostustyöt saavat aikaan hetkellisiä pitoisuuspiikkejä. TAULUKKO 19 Hiukkaspitoisuuksien vuorokausiarvot (PM 10 ) Itätullissa 1998 2010 vuosi ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo 1998 29 46 87 72 34 26 27 19 42 28 55 36 1999 28 27 40 86 41 30 34 28 39 25 47 48 2000 48 28 90 83 76 27 33 26 36 34 47 16 2001 18 22 91 62 29 27 28 28 45 28 36 51 2002 70 58 73 75 48 32 28 58 37 39 32 52 2003 50 46 73 48 29 33 33 24 - - - - 2004-34 48 57 45 25 14 27 25 31 29 12 2005 17 42 85 69 27 23 22 29 35 41 55 32 2006 - - 35 75 67 - - - - - 21 31 2007 36 26 109 53 22 25 18 28 26 20 31 37 2008 42 68 51 89 37 25 13 16 25 17 30 35 2009 75 31 62 44 25 24 16 30 25 38 59 41 2010 53 29 22 65 41 39 32 26 26 22 34 46 Mittaustuloksien vertaaminen raja-arvoihin VNp 711/2001 Hengitettäville hiukkasille vuorokausiarvojen raja-arvo on 50 g/m 3 ja vuosikeskiarvo 40 g/m3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 kpl vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Pitoisuuksia laskettaessa tulee huomioida pitoisuutta vastaavan ajanjakson ilman lämpötila sekä vallitseva ilmanpaine. Porissa 24-tunnin raja-arvon numeroarvo 50 g/m 3 ylittyi Itätullissa 13 kertaa mittausjakson 2010 aikana, joten raja-arvoihin verrattavaa pitoisuusylitystä hengitettävien hiukkasten osalta ei esiintynyt. TAULUKKO 20 Raja-arvojen 50 g/m 3 vuorokausiylitykset Itätullissa 2010 päivä 21.2. 2.4. 3.4. 12.4. 13.4. 20.5. 4.7. 8.7. 12.7. 13.7. 14.7. 16.7. vrk- pit. 146 64 96 65 56 51 79 56 65 75 71 56 52 27.12. 24
6.5 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatuindeksi on havainnollinen apuväline tiedotettaessa kuntalaisille päivittäin vallitsevasta ilman laadusta. Laskenta tapahtuu tunneittain ja ilmanlaatuluokkia on 5. Tuntiindeksin käyttöön liittyy myös omia rajoituksia. Esimerkiksi terveysvaikutuskuvaukset voivat olla vaikeita määritellä pelkästään tunti-indeksien perusteella. Indeksi-lukuarvon laskennassa otettaan huomioon rikkidioksidi (SO 2 ), typpidioksidi (NO 2 ), hengitettävä pöly (PM 10 ) sekä hiilimonoksidi (CO). Kullekin epäpuhtaudelle määritetään aliindeksi siten, että kutakin mittaustulosta verrataan syksyllä 1996 voimaan tulleeseen ilmanlaadun enimmäisohjearvoon. Tulokset on selvitetty kuvassa 12 sekä taulukoissa 21 ja 22. Taulukosta 23 nähdään ilmanlaadun luokittelu indeksin perusteella. Taulukossa 24 on esitetty ilmanlaadun indeksin laskennan taitepisteet. Ilmanlaatuindeksin laskentatulokset 2010 200 Erittäin huono Indeksi 150 100 75 50 Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä 0 ta hel ma hu to ke hei el sy lo ma jo KUVA 12 Ilmanlaatuindeksit Itätullissa laskettuna 1-tunnin arvojen perusteella TAULUKKO 21 Ilmanlaatuindeksien laatuluokittelu Itätullissa 2003 2010 mittausvuorokausien perusteella. Vuosi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Vuorokausia yht. Tunteja yht. 2003 274 72 3 0 0 349 8 376 2004 280 69 0 0 0 349 8 376 2005 301 59 0 0 0 360 8 640 2006 144 138 46 6 0 334 8 016 2007 106 203 44 10 2 365 8 760 2008 88 186 67 20 5 366 8 784 2009 59 179 85 34 4 361 8 664 2010 57 204 74 23 4 362 8 688 25
TAULUKKO 22 Ilmanlaatuindeksin luokittelu määräävän komponentin ajallisen edustavuuden mukaan 2010 Indeksin määräävin komponentti Ajallinen edustavuus % SO 2 - NO 2 31 CO 1 PM 10 68 TAULUKKO 23 Ilman laadun luokittelu indeksin perusteella Laatu Lukuarvo Terveysvaikutukset Muut vaikutukset Hyvä 0-50 ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä Tyydyttävä 51 75 hyvin epätodennäköisiä mahdollisia herkillä väestöryhmillä Välttävä Huono 101 150 Erittäin huono 151-76 100 epätodennäköisiä mahdollisia herkillä yksilöillä mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä TAULUKKO 24 Indeksilaskennan taitepisteet mittauskomponenteittain Indeksin arvo NO 2 (µg/m 3 ) CO (mg/m 3 ) SO 2 (µg/m 3 ) PM10 (µg/m 3 ) Hyvä (< 50) Tyydyttävä (50-75) Välttävä (75-100) Huono (100-150) Erittäin huono (>150) <40 <4 < 20 < 20 41-70 5-8 21 80 21-50 71 150 9-20 81 250 51 100 151 200 21 30 251 350 101 200 >201 >31 >351 >201 6.6 Häiriöt mittausasemilla Mittausjaksolla ei esiintynyt merkittäviä analysaattorien laitevaurioita eikä mittaushäiriöitä. Kantakaupungissa esiintyi muutama lyhyt sähkökatko. 6.7 Mittaustulosten laadunvarmistus Typen oksidien ja rikkidioksidianalysaattorien nolla- ja aluetason tarkastukset tehdään vuorokausittain Enview-käyttöjärjestelmän ohjatessa toimintoja. Kaasuanalysaattorien monipistekalibroinnit tehtiin neljä kertaa vuodessa ulkopuolisen konsultin toimesta kaasulaimennukseen perustuvalla kalibraattorilla. Konsultin käyttämän kaasun pitoisuudet tarkistettiin kaksi kertaa Ilmatieteen laitoksella. Analysaattorien toimintaa seurattiin päivittäin. Kaikista kalibroinneista on kirjalliset dokumentit. 26
6.8 Lisätietoja ilmanlaadusta internetistä Porin ilmanlaadun mittaustuloksia julkaistaan Ilmatieteen laitoksen internet-sivuilla, osoitteesta: http://www.ilmanlaatu.fi. Mittaustulosten vuosiraportit 1996-2010 ovat osoitteesta http://www.pori.fi/ymparisto/ilmantarkkailu/raportit.htm. 6.9 Lisätietoja Porin kaupungin muista ilmansuojelujulkaisuista Ilmansuojelunraportit ovat ladattavissa osoitteesta http://www.pori.fi/ymparisto/ilmantarkkailu/muut.html. 6.10 Porin kaupungin ilmasto-ohjelma Porin kaupungissa on tekeillä vuoden 2011 aikana ilmasto-ohjelma ilmastomuutoksen hillinnän tehostamiseksi. Työn valmisteluvastuusta vastaa Porin kaupungin ympäristövirasto. 7 MITTAUSTULOSTEN YHTEENVETO Ilman rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan alhaiset kaikissa mittauspisteissä Itätulli ja Lampaluoto. Suuria pitoisuushuippuja ei myöskään esiintynyt. Vuoden suurin 99 %:n tuntiarvo mitattiin Itätullissa tammikuussa. Pitoisuus oli 9 % tuntiohjearvosta 250 g/m 3. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Typpidioksidipitoisuuksien suurin tuntipitoisuus esiintyi helmikuussa, jolloin tuntiarvo 96 g/m 3 oli 64 % ohjearvoista. Suurin vrk-pitoisuus esiintyi joulukuussa ollen 63 g/m 3. Tämä vrk-arvo oli 90 % ohjearvosta. Tunti- ja vuorokausiohjearvon ylityksiä ei mittausjakson aikana esiintynyt. Hiilimonoksidin mittauspitoisuudet verrattuna tunnin ja 8-tunnin ohjearvoihin eivät ylittyneet Itätullissa vuonna 2010. Marraskuussa 8 h:n liukuva keskiarvo nousi kuitenkin lähimmäksi pitoisuuksien enimmäistasoa tammikuussa ollen siitä 43,8 %. Suurin tuntikeskiarvo mitattiin joulukuussa, jolloin häkäpitoisuus oli 2,5 mg/m 3, eli 12,5 % ohjearvosta. Hengitettävien hiukkasten (alle 10 m) pitoisuuksia mitattiin Itätullissa. Tulokset vaihtelivat vuodenaikojen mukaan siten, että matalimmat pitoisuudet esiintyivät kesällä. Talvi ja syksykuukausina nousivat selvästi. Pitoisuushuippu oli huhtikuussa, jolloin vuorokausiohjearvoon verrattava pitoisuus oli 65 g/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon numeroarvon ylityksiä oli Itätullin asemalla 13 kpl. Tämä tulos ei kuitenkaan aiheuttanut raja-arvon ylittymistä. Raja-arvo ylittyy jos vuorokausipitoisuus ylittää tason 50 g/m 3 yli 35 kertaa vuoden aikana. Ilmanlaatuindeksi osoitti, että keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla vuonna 2010 oli hyvä 16 %, tyydyttävä 56 %, välttävä 21 %, huono 6 % sekä erittäin huono 1 %. Määräävät komponentit koko vuoden mittausajasta olivat hengitettävät hiukkaset 68 % ja typen oksidit 31 % sekä häkä 1 %. Ilmanlaatuindeksillä ilman laatua luokiteltaessa sekä vertailemalla 2003 2010 välisen jakson tuloksia hyvään ilmanlaatuun, oli vuosi 2009 jakson huonoin. 27
8 HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (TRS) TRS-pitoisuuksien selvittäminen antaa tietoa hajurikkiyhdisteiden määristä. Porissa niitä syntyy mm. puunjalostusteollisuudessa sekä jätevedenpuhdistamoilla. TRS:n kemiallisia yhdisteitä ovat mm. rikkivety, metyylimerkaptaani ja dimetyylisulfidi. Näiden yhdisteiden kokonaismääriä kutsutaan haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismääriksi. Pelkistyneet rikkiyhdisteet haisevat pahalta jo pienissä pitoisuuksissa. TRS-mittauksia ei suoritettu yhteistarkkailuna vuonna 2008. Pitoisuuksien seurantaa suorittaa Corenso United Ltd Oy:n päästömittauksin. Velvoitteena lupaviranomaisen, Lounais- Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupa, jossa määritellään mm. hajukaasujen poistamiseen tarkoitetun kattilan häiriöajat verrattuna tehtaan prosessin käyntiaikaan. Häiriöaika saa olla kalenterivuodenaikana enintään 0,5 %. Kuvasta 13 havaitaan tuotantolaitoksen häiriöaikojen kehitys vuosina 1996 2010. Kuntalaisilmoituksia ympäristövirastoon koskien Corenso United Ltd, Oy:n hajurikkipäästöjä vuonna 2010 ei ollut. 5 HAJUKAASUJÄRJESTELMÄN HÄIRIÖAJAT 2010 SOIHDUN PALOAIKA % KÄYNTIAJASTA 4,5 4 3,5 3 RAJA-ARVO 2,0 %, 22.7.2004 asti 2,5 2,19 2 RAJA-ARVO 1,0 % VUOSIRAJA-ARVO 0,5 % 2 1,73 1,50 1,5 KK-RAJA-ARVO 1,0 % 1,17 1 0,9 0,87 0,75 0,5 0,43 0,48 0,53 0,37 0,28 0,35 0,41 0,48 0,50 0,500 0,21 0,097 0,02 0,11 0,17 0,02 0,03 0,04 0,18 0 KA 1996 KA 1997 KA 1998 KA 1999 KA 2000 KA 2001 KA 2002 KA 2003 KA 2004 KA 2005 KA 2006 KA2007 KA2008 KA2009 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU KESKIARVO Lähde: Corenso United Ltd, Oy, Minna Kurittu KUVA 13 Corenso United Ltd Oy Porin tehtaiden hajukaasujärjestelmän häiriöajat 1996 2010 28
9 YHTEENVETO LAITOSTEN PÄÄSTÖISTÄ 1990 2010 Porin alueella toimii lauhde-, lämpö- ja prosessivoimalaitoksia. Niissä tuotetaan energiaa sähkönä, lämpönä ja prosessihöyrynä. Sähköä tuotetaan paikalliseen ja valtakunnalliseen kulutukseen. Lämmöntuotannosta suurin osuus tuotannosta on kaukolämpöä, jota toimitetaan Poriin ja Ulvilaan. Lauhdevoimalaitosten tuotantovuorokausien määrä riippuu Suomen sähkömarkkinatilanteesta ja ne vaihtelevat huomattavasti ajanjaksolla 1990 2010. Tuotantovuorokausien lukumäärät eivät käy selville kuvista 14 17. Vuosipäästöt 2010 olivat rikkidioksidin osalta 3 018 t, typen oksidien osalta 3 740 t, hiukkasten osalta 189 t sekä hiilidioksidin osalta 4 759 418 t. Verrattaessa suurteollisuuden 2010 vuoden päästöjä viiden edellisen vuoden keskiarvopäästöihin 2006 2010 olivat ne rikkidioksidin osalta 862 t pienemmät, typpidioksidin osalta 144 t suuremmat, hiukkasten osalta 42 t pienemmät sekä hiilidioksidin osalta 884 453 suuremmat. 9.1 Rikkidioksidipäästöt, pistelähteet tonnia / vuosi 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 PVO Oy Pori Energia Oy PLV Aittaluoto PLV Pihlava Muut PPV Oy Sachtlieben Pig. Fortum Oy 2 000 1 000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 KUVA 14 Porilaisten teollisuus- ja energiatuotantolaitosten SO 2 päästöt 1990 2010 29
9.2 Typpidioksidipäästöt, pistelähteet 7 000 6 000 tonnia / vuosi 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 PVO Oy Pori Energia Oy PLV Oy PLV Oy Muut PPV Oy Sachtleben Pig. Fortum Oy 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 KUVA 15 Porilaisten teollisuus- ja energiatuotantolaitosten NO 2 päästöt 1990 2010 9.3 Hiukkaspäästöt, pistelähteet 1200 1000 tonnia / vuosi 800 600 400 200 PVO Oy Pori Energia Oy PLV Aittaluoto PLV Pihlava Muut PPV Oy Sachtleben Pig. Fortum Oy 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 KUVA 16 Porilaisten teollisuus- ja energiatuotantolaitosten hiukkaspäästöt 1990 2010 30
9.4 Hiilidioksidipäästöt polttoperäiset, pistelähteet 5 000 000 4 500 000 tonnia / vuosi 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 PVO Oy Pori Energia Oy PLV Oy PPV Oy Sachtleben Pig. Fortum Oy 1 500 000 1 000 000 500 000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 KUVA 17 Porilaisten teollisuus- ja energiatuotantolaitosten CO 2 päästöt 1990 2010 Taulukossa 25 on nähtävissä fossiilisten polttoaineiden ja turpeenkäytön poltosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt 1990 2010. TAULUKKO 25 Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön hiilidioksidipäästöt 1990 2010 Lähde: Tilastokeskus http://www.stat.fi/til/ehkh/2010/03/ehkh_2010_03_2010-12-16_kuv_002_fi.html 31
10 LIIKENTEEN AIHEUTTAMAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT SUOMESSA 2009 Liikenne tuottaa Suomessa vajaan viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Suurin osa päästöistä tulee tieliikenteestä. Taulukossa 26 on esitetty eri liikennemuotojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt 2009. Luvut sisältävät rautatieliikenteen osalta sähköjunaliikenteen osuuden voimalaitospäästöistä, ulkomaille suuntautuvan vesiliikenteen ja ilmaliikenteen päästöt Suomen talousvyöhykkeellä ilman ylilentoja. TAULUKKO 26 Eri liikennemuotojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt 2009 Liikennemuoto CO 2 Tieliikenne 11 277 445 Rautatieliikenne 230 425 Vesiliikenne 2 968 888 Ilmaliikenne 878 509 YHTEENSÄ 15 255 267 Lähde: LIPASTO 2009 laskentajärjestelmä Lisääntyvä liikenne aiheuttaa kaupunki-ilman laadun huononemista ja suurimpien kaupunkien vilkkaasti liikennöidyissä keskustoissa ovat erilaiset hengityselinsairaudet lisääntyneet huomattavasti. Erityisen ongelmallinen on inversiotilanne, jolloin liikenteen päästöt jäävät lähelle maanpintaa, eivätkä sekoitu ylempiin ilmakerroksiin. Katupöly kiusaa useimpia ihmisiä keväisin. Suurin osa katupölystä on suuria hiukkasia, jotka ärsyttävät silmiä ja nenän limakalvoja. Kaikkein haitallisimpia ovat alle kymmenen mikrometrin (10 m) kokoiset hiukkaset, jotka voivat kulkeutua ihmisessä syvälle hengitystiehyeihin. Muita liikenneperäisiä päästöjä ovat hiilimonoksidi, hiilivedyt ja typenoksidit. EU on antanut raja-arvojen ylittymistä koskevia lievennyksiä niille kansallisille valtioille, joissa raja-arvojen ylitykset aiheutuvat katujen hiekoitushiekasta. 32
LIITE 1 (4) PORIN MITTAUSVERKON MITTAUSASEMAT 2010 Keskusta (Itätulli, ympäristövirasto) Meri-Pori (Lampaluoto) Rauma 33
ITÄTULLI 3, MITTAUSASEMA LIITE 2 (4) Osoite: Mikonkatu Mittausparametrit: SO 2, NO x, CO, PM 10, KKJ: 6819683:1542797 Näytteenottokorkeus: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Mittauslaitteet: maanpinnasta + 4 m, merenpinnasta + 7,5 m kaupungin keskusta liikenne Mittausmenetelmät: Monitor Labs 9841 B NO x kemiluminesenssi Thermo Electron Inst. Model 43 A SO 2 UV-fluoresenssi Instruments 48 CO IR-absorptio Eberline FH 62 IR PM 10 -säteilyn absorptio Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 195 34
LAMPALUOTO, MITTAUSASEMA JA SÄÄASEMA LIITE 3 (4) Osoite: Kirrinnokantie 20 Mittausparametrit: SO 2 ja sääasema KKJ: 6836676:1527294 Näytteenottokorkeus SO2: Ympäristö: Merkitykselliset päästölähteet: Mittauslaitteet: maanpinnasta +3 m, merenp. +3,6 m haja-asutusalue taustamittausasema Meri-Porin tuotantolaitokset Mittausmenetelmät: Thermo Environmental SO 2 UV-fluoresenssi Instruments 43 A Sääasema Näytteenottokorkeus Mittauslaitteet: maanpinnasta +8 m SMA 300 tuulen suunta ja -nopeus Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 195 35
Ilmanlaatu Porissa vuonna 2009 YMPÄRISTÖVIRASTON SÄÄASEMA LIITE 4(4) Osoite: Valtakatu 11 Mittausparametrit: sääasema KKJ: 6820106:1542355 Näytteenottokorkeus: Ympäristö: maanpinnasta + 25 m, merenp. + 6,7 m kaupungin keskusta Merkitykselliset päästölähteet: Mittauslaitteet: Sääasema SMA-300 tuulensuunta ja nopeus, lämpötila, ilmanpaine ja -kosteus Porin kaupunki, mittaustoimi 2003, lupa N:o 1
Porin kaupunki p. (02) 621 1100 Ympäristövirasto f. (02) 634 9419 Valtakatu 11 www.pori.fi/ymparisto 28100 Pori 2