TIETOA MAASTA MAANMITTAUSLAITOKSEN ASIAKASLEHTI 2/2010 Kiinteistönvaihdanta sähköistyy Arviointitoimituksia Varsinais-Suomessa Metsänarviointia uudistetaan
MAANMITTAUSLAITOKSEN ASIAKASLEHTI Maanmittauslaitos tuottaa tietoa maasta. Huolehdimme maanmittaustoimituksista, kiinteistötiedoista, kartta-aineistoista sekä lainhuudoista ja kiinnityksistä. Lisäksi laitos edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä. Näitä tietoja tarvitsevat niin yksityishenkilöt, yritykset kuin koko yhteiskunta. Sisältö Sähköinen kiinteistönvaihdanta on tulevaisuutta. Rakennusten tarkat tiedot kartalle. Metsänarviointi tukeutuu yhä enemmän kauppahinta-aineistoon. 2 4 6 7 8 11 12 15 Tulevaisuuden kiinteistökaupat hoidetaan verkossa Kiinteistötietojärjestelmän kirjaamisosan uudistamisen rinnalla kehitetään sähköistä kiinteistönvaihdantaa. Puolueettomana osapuolena arviointitoimituksissa Jos maata joudutaan lunastamaan valtion omistukseen, määritellään kohteelle arvo arviointitoimituksessa. Vi använder både Ålands och Finlands lagböcker På Åland är det särskilt viktigt att känna till både Finlands och Ålands lagstiftning. Inspire kutsuu yhteistyöhön Paikkatietoasiain neuvottelukunta ja Inspire-verkosto kokoavat yhteen tiedon tuottajia ja hyödyntäjiä eri toimialoilta. Sijaitseeko kiinteistöllä huvila vai mummonmökki? Maanmittauslaitoksen ja Väestörekisterikeskuksen yhteistyö toi Ammattilaisen Karttapaikalle myös rakennustiedot. Markkinapohjainen tuottoarvo metsänarviointiin Maanmittauslaitos alkaa arvioida metsän arvoa tuottoarvomenetelmällä perinteisen summa-arvomenetelmän rinnalla. Uutisia Framtidens fastighetsköp görs på nätet Som opartisk part vid värderingsförrättningar En villa eller en stuga på fastigheten? Priserna på egnahemshus på väg uppåt Tilaa Maanmittauslaitoksen uutiskirje! Tee tilaus osoitteessa www.maanmittauslaitos.fi/tiedotus/uutiskirje II TIETOA MAASTA. Julkaisija: Maanmittauslaitos. Päätoimittaja: Liisa Kallela. Ulkoasu: Virpi Lönnström. Toimitus: Mervi Laitinen, Kirsi Mäkinen. Painopaikka: Paintek-Pihlajamäki Oy, Helsinki 2010. ISSN 1457-9367. Jakelu ja osoitteenmuutokset: Maanmittauslaitos, Tietopalvelukeskus/ Tuula Nylund, puh. 040 528 8253, sähköposti: tietoamaasta@maanmittauslaitos.fi, PL 84, 00521 HELSINKI. Kannen kuva: Antero Aaltonen
PÄÄKIRJOITUS Quo Vadis UKIR tulee Kiinteistöjen kirjaamisjärjestelmä elää muutoksen aikaa. Maanmittauslaitos käynnisti vuonna 2008 yhden suurimmista koskaan toteuttamistaan kehittämishankkeista, kiinteistöjen kirjaamisjärjestelmän uudistamiseen tähtäävän UKIR-hankkeen. UKIR juontaa juurensa Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmasta, jonka mukaan kiinteistöjen kirjaamisjärjestelmä uudistetaan. Hanke on lähtenyt hyvin käyntiin, ja uusi kiinteistöjen kirjaamisjärjestelmä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoteen 2015 mennessä. UKIR-hanke jakautuu kolmeen päävaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa eli tämän vuoden alussa kirjaamisasiat siirtyivät käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokseen. Samalla uudistettiin nykyisen kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) kirjaamisosan toiminnallisuudet palvelemaan uutta hallinto-organisaatiota. Toisessa vaiheessa uudistetaan KTJ:n kirjaamisosa, jonka on tarkoitus olla käytössä vuoden 2012 aikana. Kolmannessa vaiheessa rakennetaan sähköisen kiinteistönvaihdannan mahdollistava järjestelmä, jonka edellytyksenä on KTJ:n kirjaamisosan käyttöönotto. Eri vaiheiden suunnittelutyötä tehdään rinnakkain. Miksi sitten UKIR-hanke? Kehittämällä sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja Maanmittauslaitos vastaa osaltaan tietoyhteiskunnan odotuksiin. Luomalla uusia sähköisiä palveluja kuten omien kiinteistötietojen tarkastamispalvelut, sähköisen kiinteistönvaihdannan mahdollistaminen ja sähköisten panttikirjojen luominen, vastataan niihin odotuksiin, joita julkishallinnolle on asetettu. Hyödyntämällä korkealaatuisia yhteiskunnan sähköisiä perusrekistereitä luodaan kokonaan uusia toimintatapoja. Näin voidaan myös parantaa toiminnan tuottavuutta, mistä Maanmittauslaitoksella on kokemusta jo ennestään. Kun samanaikaisesti kehitetään lainsäädäntöä, organisaatiota, toimintatapoja ja tietojärjestelmiä, on mahdollisuus tuottavuuden parantamiseen todellinen. Uusien palveluiden käyttöönotto edellyttää myös tietovarastojen perusparantamista. Kaikkea tätä tehdään UKIR-hankkeessa. Olemme siis matkalla kohti uutta suomalaista kiinteistöjärjestelmää, joka mahdollistaa toimintatavan uudistamisen kiinteistönvaihdannan tapahtumahetkestä aina rekisterissä tapahtuneeseen muutoksen kirjaamiseen asti. Tämän jälkeen voimme ryhtyä uudistamaan kiinteistönmuodostamisen ja -rekisteröinninkin prosesseja. Niiden aika ei ole vielä UKIR-hankkeessa, mutta edellytykset ovat hyvää vauhtia syntymässä. Arvo Kokkonen Maanmittauslaitos, ylijohtaja 1
KIRJAAMISASIAT TUTUKSI Tulevaisuuden kiinteistökaupat hoidetaan verkossa Sidosryhmien tarpeet kartoitetaan ennen kirjaamisjärjestelmän rakentamista, Timo Tuhkanen ja Jorma Turunen kertovat. 2 Tulevaisuudessa kiinteistökaupan voi hoitaa kätevästi omalta kotisohvalta käsin paperitta. Kiinteistön kauppakirjat laaditaan ja varmennetaan sähköisesti, maksuliikenne hoituu saman portaalin kautta ja lainhuutokin menee vireille ilman eri hakemusta. Tällainen kiinteistökauppa voi olla täyttä totta muutaman vuoden kuluttua. Kiinteistöjen kirjaamisasiat eli lainhuudot, kiinnitykset ja erityiset oikeudet siirtyivät käräjäoikeuksista maanmittaustoimistojen hoidettaviksi vuoden 2010 alusta. Kiinteistötietojärjestelmän (KTJ) eli kiinteistö- ja kirjaamisosien kehittäminen on nyt entistä selkeämmin kokonaisuudessaan Maanmittauslaitoksen vastuulla. Kiinteistötietojärjestelmän kirjaamisosa (lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri) on rakennettu 1980-luvulla. Järjestelmä vaatii pikaista uusimista. Samalla kirjaamisjärjestelmä rakennetaan sellaiseksi, että sähköisen kiinteistökaupan ja panttauksen toiminnot on mahdollista rakentaa sen päälle. Rekisterimerkintöihin voitava luottaa Kiinteistökauppa tehdään ehkä vain kerran elämässä, ja siinä on kiinni suuri määrä rahaa. On ymmärrettävää, että järjestelmän on oltava ehdottoman luotettava ja turvallinen. Kansalaisen on voitava luottaa rekisterimerkintöihin, sanoo Maanmittauslaitoksen Kehittämiskeskuksen johtaja Timo Tuhkanen. Tarvitaan vahva tunnistautumisjärjestelmä, jotta sähköinen allekirjoitus on luotettava ja käyttäjien tiedot ovat turvassa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että tiedot esimerkiksi myönnetyistä lainhuudoista ja vah-
vistetuista kiinnityksistä päivittyvät järjestelmään reaaliaikaisesti. Tämä parantaa kansalaisen oikeusturvaa sekä vähentää mahdollisuuksia järjestelmän väärinkäyttöön, jatkaa Tuhkanen. Sähköinen kiinteistökauppa edellyttää lakimuutoksia Pohja sähköiselle kiinteistönvaihdannalle ja panttaukselle luotiin sähköistä kiinteistönvaihdantaa selvittäneessä oikeusministeriön toimikunnassa vuonna 2006. Nyt valmisteilla oleva luonnos hallituksen esitykseksi sähköistä kiinteistönvaihdantaa, panttausta ja kirjaamismenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi perustuu toimikunnan loppumietintöön ja siitä saatuun lausuntopalautteeseen. Sähköisen asiointijärjestelmän perusta on huolella valmisteltu, ja tämä antaa hyvät eväät meidän työllemme, kertoo Tuhkanen. Tavoitteena on, että laki saadaan eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana. Uuden kirjaamisjärjestelmän suunnittelu aloitettiin vuonna 2007, kun tieto kirjaamisasioiden siirrosta Maanmittauslaitokseen oli kirjattu Matti Vanhasen ll-hallituksen hallitusohjelmaan. Tarjouskilpailu kiinteistötietojärjestelmän kirjaamisosan toteuttamisesta on meneillään. Käymme paraikaa neuvotteluja toimittajaehdokkaiden kanssa. Päätös tehdään ennen kesälomia, jotta syksyllä päästään varsinaiseen järjestelmän toteutustyöhön, kertoo johtava asiantuntija, hankepäällikkö Jorma Turunen Maanmittauslaitoksen Kehittämiskeskuksesta. Toiminnot nopeutuvat ja helpottuvat Sähköisestä kiinteistökaupasta ja panttauksesta on monenlaista hyötyä nykytilanteeseen verrattuna. Asiakkaan aikaa ja rahaa säästyy, kun ei tarvitse asioida eri virastoissa, täyttää monenlaisia papereita eikä maksaa palkkioita kolmansille osapuolille. Prosessit nopeutuvat ja helpottuvat, kun tieto kulkee automaattisesti työvaiheesta toiseen ja eri prosessien välillä. Enää ei tarvitse kuljettaa paperipinoja työpöydältä toiselle eikä miettiä, kenelle tieto pitäisi lähettää. Osa rutiinitoiminnoista voidaan automatisoida, Tuhkanen kertoo. Kiinteistönvaihdannan sähköistyminen säästää aikaa ja rahaa. Kiinteistöjen kirjaamisasioissa tehdään yhteistyötä monen viranomaisen kanssa. Nopeat ja luotettavat yhteydet yritys- ja yhteisötietojärjestelmään sekä väestötietojärjestelmään, sähköinen tunnistaminen ja valtuuttaminen sekä sähköinen allekirjoittaminen ovat elintärkeitä sähköisessä kiinteistönvaihdannassa. Tavoitteena on, että järjestelmä tuo osapuolille kustannus- ja aikasäästöjä. Kiinteistökauppaa kotisohvalta Maanmittauslaitoksessa on kehitetty sähköisen kiinteistönvaihdannan prototyyppi, jossa kiinteistön kauppakirja laaditaan verkkosovelluksen avulla. Kiinteistön kauppa ja panttaus sitä säätelevine lakeineen on hyvin moniulotteinen ja vaikeakin kokonaisuus järjestelmää käyttävien asiakkaiden kannalta, Tuhkanen toteaa. Eri versioiden avulla saadaan loppukäyttäjien kokemukset hyödynnettyä järjestelmän rakennustyössä. Näin varmistetaan asiointiportaalin käytettävyys, Tuhkanen sanoo. Käytön on oltava ymmärrettävää ja helppoa, jotta kansalaiset siirtyvät sähköiseen asiointiin. Uutta kirjaamisjärjestelmää aletaan rakentaa syksyllä 2010. Sitä mukaa, kun järjestelmän osia saadaan valmiiksi, järjestelmään lisätään sähköisen asioinnin toiminnallisuuksia. Järjestelmä valmistunee vuoden 2012 lopussa, ja heti seuraavan vuoden alussa on tarkoitus aloittaa sähköisen kiinteistökaupan ja panttauksen pilottikäyttö. Käyttökokemusten perusteella toiminnallisuuksia parannetaan ja uusia lisätään. Kiinteistöjen kaupankäyntijärjestelmän on tarkoitus olla laajassa käytössä vuoden 2015 alusta. Piretta Pietilä 3
MAANMITTAUSTOIMISTO PALVELEE Puolueettomana Kun teitä, ratoja tai muuta infrastruktuuria rakennetaan, toimitusinsinööri suorittaa tarvittavat kiinteistötoimitukset kuten lunastus- ja maantietoimitukset. Työtä tehdään puolueettomana osapuolena maanomistajan ja infran rakennuttajan välissä. määritellä. Se tapahtuu Maanmittauslaitoksen arviointitoimituksissa, kuten esimerkiksi maantietoimituksissa ja erilaisissa lunastustoimituksissa. Tällä hetkellä maantietoimituksia tehdään erityisen runsaasti jo olemassa olevalla tieverkostolla, koska Suomessa on vielä paljon maanteitä, joiden aluetta ei ole täsmällisesti määritelty. Tavoitteena on, että kaikki tiet on rajattu vuoteen 2012 mennessä. Varsinais-Suomen maanmittaustoimiston alueella rajaaminen on tällä hetkellä yleisin arviointitoimituslaji. Täällä on vielä noin 800 kilometriä rajaamatonta tietä, Varsinais-Suomen maanmittaustoimiston arviointipäällikkö Seppo Sadeharju kertoo. E18-moottoritiellä toimitusta tekemässä Arviointipäällikkö Seppo Sadeharju on kävellyt E18-moottoritiehankkeen aikana Muurlan ja Lahnajärven välisen 26 kilometriä pitkän tielinjauksen läpi. Ei toimitusta voi tehdä suorittamatta maastokatselmusta. Maata joudutaan lunastamaan valtion omistukseen esimerkiksi silloin, kun rakennetaan teitä ja ratoja tai perustetaan luonnonsuojelualuetta. Jotta maanomistajalle voidaan määrätä oikea ja täysimääräinen korvaus menetyksistä, täytyy kohteen arvo Seppo Sadeharju on ollut alusta asti mukana tekemässä Muurlan ja Lohjan välisen E18-moottoritien rakentamiseen liittyviä maantietoimituksia. Sadeharju vastaa maantietoimituksista välillä Muurla Lahnajärvi. E18 otettiin kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2009 alussa, mutta työ moottoritiellä jatkuu vielä ainakin kuluvan vuoden loppuun saakka. Isoissa hankkeissa toimitukset tehdään kahdessa vaiheessa. Toimituksen ensimmäisessä vaiheessa määrättiin kohteen korvaukset eli korvaukset maapohjasta, rakennuksista ja muusta tielinjalta poistetusta omaisuudesta. Tien liikenteelle avaamisen yhteydessä käynnistyi toimituksen toinen vaihe. Määräämme korvaukset tien rakentamisen aikana syntyneistä vahingoista ja haitoista. Vahinko voi olla esimerkiksi seinän halkeaminen tai vesijohdon katkeaminen. Myös melusta, maisemahaitasta ja maanviljelykselle tai metsätaloudelle ai- 4
osapuolena arviointitoimituksissa heutuneesta haitasta voidaan määrätä korvaus. Yleisin korvauksen peruste E18-moottoritiellä lienee meluhaitta, Sadeharju toteaa. Tässä vaiheessa tehdään myös yksityistie- ja tilusjärjestelyjä, Sadeharju jatkaa. Näitä tarvitaan, jos moottoritie halkoo tiluksia ja huonontaa tilusten käyttömahdollisuuksia. Yksityistiejärjestelyillä korjataan moottoritien aiheuttamia haittoja kiinteistöjen omilla teillä. Asiakkaasta huolehditaan Maantietoimituksen toisen vaiheen käynnistämisestä tiedotettiin asianosaisille postitse lähetetyllä toimituskutsulla kuten kaikissa muissakin toimituksissa. Haitta tai vahinko voi koskea myös sellaisia kiinteistöjä, joilta ei lunastettu maata maantietoimituksen ensimmäisessä vaiheessa. Mahdollisimman pitkälle haemme nämäkin kohteet viran puolesta, ettei kukaan jäisi ilman korvausta, Sadeharju kertoo. Maanomistajan pitää kuitenkin itse vaatia korvausta ja olla aktiivinen, sillä toimitusmiehet eivät voi havaita kaikkia haittoja ja vahinkoja, Sadeharju huomauttaa. Täysi korvaus menetyksestä Lunastustoimituksissa puututaan kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvaan omaisuuden suojaan. Pakkolunastuksesta aiheutuvan korvauksen määrittämistä tarvitaankin silloin, kun kiinteistötoimitus ei perustu asianosaisten väliseen sopimukseen. Näissä toimituksissa on erityisen tärkeää, että Maanmittauslaitos noudattaa niin sanottua kolmannen miehen periaatetta ja toimii puolueettomasti. Voisi luulla, että tilanne on vähintäänkin vaativa ellei peräti hankala. Sadeharju toteaa kuitenkin, että tilanne on siinä mielessä selkeä, että toimitusmiehet eivät päätä, missä tie kulkee. Joku muu on jo sen päättänyt. Toimitusmiehet määrittävät maantien rakentamisesta aiheutuvat korvaukset. Periaatteena on, että menetyksestä on määrättävä täysi korvaus, Sadeharju painottaa. Meren, saariston ja tiheiden asutusalueiden Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen maanmittaustoimiston toimialueella on ollut pitkään asutusta ja alueelle on syntynyt paljon tiheitä kylämuodostelmia. Esimerkiksi uuden Salon kaupungin alueella on satoja kyliä. Aikoinaan kiinteistörekisteriin ei merkitty kiinteistönmuodostuksen yhteydessä mahdollisesti mukana siirtyneitä rasitteita, joten vaikkapa yksityistierasitetta selvitettäessä saatetaan joutua seuraamaan asiakirjoja aina isojakoon saakka. Toimistossa panostetaankin kiinteistörekisterin perusparannustyöhön. Ajantasainen rekisteri on sekä asiakkaan ja toimitusinsinöörin etu. Ahvenanmaa omine lakeineen sekä saaristo-olot tekevät Varsinais-Suomesta omanlaisensa toimialueen maanmittarille. Saaristossa työn erityispiirteisiin kuuluu vanhoihin toimitusasiakirjoihin merkityn rantaviivan paikallistaminen sekä maan kohoamisen myötä syntyneen uuden ja vanhan rantaviivan väliin jäävän vesijätön mittaaminen. Varsinais-Suomen maanmittaustoimistossa työskentelee noin 160 henkilöä, heistä 35 tekee arviointitoimituksia. Toimistolla on kolme toimipistettä: Turussa, Salossa ja Maarianhaminassa. Jatkuvassa käytössä ovat molemmat kotimaiset kielet ja asiakirjoja käännetään kieleltä toiselle. Korvaukset perustuvat kohteen käypään arvoon, joka määritetään yleensä kauppa-arvon perusteella vertaamalla kohdetta mahdollisimman samanlaisiin myytyihin kohteisiin. Käypä arvo voidaan määrittää myös vuokratuottojen tai kustannusten kautta. Isot hankkeet verkossa Maanmittauslaitos tehostaa suurissa hankkeissa viestintäänsä alueen asukkaille ja sidosryhmille. Esimerkiksi Lohjan ja Muurlan välisen moottori- tien toisen vaiheen toimituskutsu lähetettiin myös alueen medialle. Turun Sanomien toimittaja tuli kokoukseen ja teki seuraavan päivän lehteen aiheesta artikkelin. Hankkeella on myös oma verkkosivu. Viemme verkkoon reaaliajassa hankkeen ajankohtaisen tiedon ja kerromme, mitä toimenpiteitä olemme tekemässä. Verkkoviestinnästä tehdään vakituinen käytäntö isoihin hankkeisiin ja toimituksiin, tiedottaja Suvi Kärkkäinen kertoo. Sari Putkonen E18-moottoritiehankkeen yleisin haitankorvauksen peruste lienee meluhaitta. 5
LANTMÄTERIBYRÅN BETJÄNAR Vi använder både Ålands och Finlands lagböcker I skärgården händer det att vi arbetar en vecka i sträck med förrättningar, säger Nils-Erik Bäckblom. När vi mäter mark i det självstyrda landskapet Åland måste vi vara väl bekanta med både Finlands lag och de lagar som Ålands lagting har stiftat. 6 det havsnära skärgårdslandskapet I Åland är det vanligt att vi reser med båt till lantmäteriförrättningarna. Det är nödvändigt att följa väderleksförhållanden. Var och en av oss måste också känna till områdets interna lagar som Ålands lagting stiftar. Denna lagstiftning omfattar bl.a. lagar om allmänna och enskilda vägar, vatten- och fiskelagen samt lagen om planläggning och byggande. I samband med förrättningar stöter vi dessutom ofta på frågor som gäller hembygdsrätt eller avsaknad av den. Nils-Erik Bäckblom, som leder verksamheten inom enheten på Åland som administrativt hör till Egentliga Finlands lantmäteribyrå, berättar att Ålands nya lag om enskilda vägar som trädde i kraft 2008 kom väl till pass: Dessförinnan var rikets lag om enskilda vägar från år 1992 i kraft på Åland. Ändringarna som gjordes i lagen efter den 1.1.1993 gällde inte här och närmare 90 % av paragraferna hade på ett eller annat sätt ändrats. Den nya lagen följer principerna i Finlands lag. Finlands inlösningslag är inte i kraft på Åland, var man tillämpar landskapets egna exproriationslag. Expropriationslagen följer till stor del samma principer som fanns i Finlands gamla expropriationslag. Landskapets särdrag gör arbetet utmanande och intressant: Men man vänjer sig, konstaterar Bäckblom. Att köpa mark Om en person inte har hembygdsrätt på Åland är han/hon inte berättigad att köpa mark på Åland. Däremot kan han/hon som bröstarvinge ärva mark. Det är möjligt att få hembygdsrätt efter fem års vistelse på Åland. Med det här har landskapets myndigheter velat försäkra sig om att Åland förblir i ålänningars ägo. Härifrån är det bara ett par timmars färd till Sverige och utan en dylik begränsning skulle skärgården för länge sedan ha blivit ett stort fritidshusområde, förklarar Bäckblom och tillägger, att den östra skärgården däremot är helt och hållet inom Åbos influensområde. En hel del klyvningar då vinner laga kraft enligt förrättningsingenjörens beslut. Klyvningar som utförs i samband med arvskiften är i allmänhet utmanande och för parterna väldigt känsliga händelser, då alla vill få sin del av hemvisten. Om arvingarna inte lyckas komma överens om delningen av t.ex. en liten fastighet, eller om fastigheten är för liten att skiftas, är det möjligt att boet lämnas oskiftat. På Åland finns faktiskt en hel del överlappande dödsbon, berättar Bäckblom. Förrättningar i skärgården Åland består av 16 kommuner, av vilka sex stycken är skärgårdskommuner. Förrättningsresorna kan vara till och med en vecka långa, påpekar Bäckblom. Ungefär 1/3 av sakägarna vid lantmäteriförrättningarna är bosatta utomlands, vilket innebär en hel del extra arbete när adressuppgifter ska letas fram. Språkkunskaper uppskattas För att få lagfart på fast egendom, som Sammanlagt 15 personer arbetar på ärvs i rakt nedstigande led, krävs inte Ålands lantmäteribyrå. Av dem som hembygdsrätt. Ofta görs arvskiftena så utför förrättningar på Åland krävs den att man enbart preciserar arvtagarens i Finlands lag förutsatta utbildningen kvotdelar av fastigheterna. Detta leder som ges endast i Finland. till att det görs en hel del klyvningar, Det är en stor utmaning för oss eftersom fastighetsdelning i samband att hitta lantmätare och kartläggare med klyvning inte tolkas som ett nytt med utmärkta kunskaper i svenska. förvärv och ny lagfart behövs inte. Till När vi får en ny medarbetare måste vi och med i försonliga arvskiften händer först själva sätta denne in i de åländska det att parterna väljer klyvning istället särdragen, förklarar Bäckblom. för styckning, eftersom förrättningen Sari Putkonen Lue artikkeli suomeksi: maanmittauslaitos.fi -> Julkaisut ja asiakirjat -> Tietoa maasta -> Tietoa maasta 2-2010
INSPIRE ETENEE Inspire kutsuu yhteistyöhön Isotkin asiat tuntuvat pienemmiltä, kun niitä ratkotaan yhteistuumin. Inspire-direktiivin toteuttaminen on tiivistänyt yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Paikkatietoasiain neuvottelukunta ja Inspire-verkosto ovat yhteistyön tärkeimmät foorumit. Valtioneuvoston asettama paikkatietoasiain neuvottelukunta koordinoi Inspire-direktiivin toteutusta Suomessa. Se tuo saman pöydän ääreen paikkatiedon tuottajia ja hyödyntäjiä eri toimialoilta. Edustettuina ovat ministeriöt ja muu valtionhallinto, tutkimus ja koulutus, kunnat ja alan yritykset. Neuvottelukunnan toimikausi on kolme vuotta ja päättyy 28.2.2012. Sihteeristön tehtävistä huolehtii Maanmittauslaitos. Neuvottelukunta raportoi EU:lle. Paikkatietoasiain neuvottelukunta toimii paikkatietoyhteisön virallisena yhteistyötahona. Se käsittelee ja ottaa kantaa muun muassa Inspire-toimeenpanoon ja maksukysymyksiin liittyviin asioihin, sekä osallistuu myös laajemmin julkisen tietohallinnon kehittämiseen, kertoo neuvottelukunnan puheenjohtaja Antti Vertanen maa- ja metsätalousministeriöstä. Neuvottelukunta seuraa kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä sekä raportoi EU:lle Inspiren toteutumisesta. Neuvottelukunta käsittelee myös EU:n komissiolta tulevia Inspiren toimeenpanoon liittyviä esityksiä sekä Inspiren soveltamiseen liittyviä kansallisia ohjeita. Lisäksi neuvottelukunta edustaa paikkatietoyhteisöä julkisen tietohallinnon ja tietoyhteiskunnan kehittämisessä yleisemminkin. Se yhdistää tahoja, jotka voivat konkreettisesti vaikuttaa tietoyhteiskunnan kehitykseen, Vertanen toteaa. Verkosto on avoin kaikille Kaikille avoin Inspire-verkosto on paikkatietoalan toimijoiden yhteinen foorumi, jossa on mukana jo yli 200 asiantuntijaa ja 85 organisaatiota. Maanmittauslaitos tukee verkoston toimintaa tarjoamalla sille sihteeristön, joka ylläpitää verkoston toimintaa ja hoitaa juoksevia asioita, kuten koulutusta, verkkosivuja ja kokousjärjestelyjä. Verkostossa on mukana yrityksiä, kuntia ja valtionhallinnon yksiköistä. Se tarjoaa mahdollisuuden kokemusten vaihtoon paikkatiedon käyttäjien, tuottajien ja palvelujen tarjoajien välillä. Toiminta on järjestäytynyt työryhmiin, joiden jäsenet osallistuvat kokouksiin tai seuraavat toimintaa verkon kautta. Lisäksi verkosto on käynnistänyt Paikkatiedon termitalkoot, jossa kootaan yhteen Inspire-säädöksiin liittyviä termejä ja käsitteitä sekä tarvittaessa selvennetään ja täydennetään niiden määritelmiä. Inspire-verkoston erityisenä voimavarana on laaja yhteistyö paikkatie- Inspire-verkoston puheenjohtajana on ensimmäisen vuoden toiminut Tiina Tuurnala Liikennevirastosta. toalan eri toimijoiden kesken yhteisen päämäärän eteen. Verkosto määrittää kansallisen paikkatietoinfrastuktuurin suuntaa ja tavoitteita strategian ja toimenpideohjelman avulla, yhteistyössä Paikkatietoasiain neuvottelukunnan kanssa, sanoo Inspire-verkoston puheenjohtaja Tiina Tuurnala Liikennevirastosta. Tavoitteena on nostaa Suomen paikkatietoinfrastruktuuri uudelle tasolle tuomaan hyötyjä julkiselle ja yksityiselle sektorille sekä kansalaisille, Tuurnala tähdentää. Kirsi Mäkinen Inspire-direktiivi tähtää paikkatietojen käytön tehostamiseen, viranomaisten yhteistyön lisäämiseen ja monipuolisten kansalaispalvelujen syntymiseen. Sen myötä monet paikkatietoaineistot tulevat saataville yhtenäisessä muodossa kaikista EU:n jäsenmaista. Suomessa direktiivin toteuttamisesta on säädetty laissa ja asetuksessa paikkatietoinfrastruktuurista. Lisätietoa Inspirestä ja sen toteuttamisesta: Paikkatietoikkuna.fi Inspire-verkoston verkkosivuilla: Paikkatietoikkuna.fi/web/guest/inspireverkosto voit tutustua verkoston toimintaan sekä ilmoittautua mukaan. Verkoston toimintaan osallistuminen on kaikille avointa ja maksutonta. Paikkatiedon infrastruktuuri -koulutuspäivä 24.8. ja 14.10.2010 tarjoaa perustietoa paikkatietoinfrastruktuurista ja Inspire-direktiivin toteuttamisesta. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: Paikkatietoikkuna.fi. Paikkatietoasiain neuvottelukunnan toimintaa voi myös seurata Paikkatietoikkunassa. Neuvottelukunnan verkkosivuilla julkaistaan mm. kokousten pöytäkirjat. 7
YHTEISTYÖLLÄ TULOKSIIN Väestörekisterikeskuksen tietopalvelupäällikkö Timo Salovaara odottaa Ammattilaisen Karttapaikan helppokäyttöisyyden tuovan rakennustiedoille uusia käyttäjiä. Sijaitseeko kiinteistöllä huvila vai mummonmökki? Maanmittauslaitos ja Väestörekisterikeskus (VRK) kaatoivat rekistereiden raja-aitoja. Sen tuloksena Ammattilaisen Karttapaikalta saa nyt myös rakennustiedot. Olemme olleet yllättyneitä siitä, kuinka paljon palvelu kiinnostaa yrityksiä, kertoo Väestörekisterikeskuksen tietopalvelupäällikkö Timo Salovaara. Viranomaiset ovat perinteisesti olleet Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin suurin käyttäjäryhmä, mutta rakennustietojen saaminen Ammattilaisen Karttapaikalta on osoittanut niiden kiinnostavan myös kuljetusyrityksiä, kiinteistönarvioijia, pankkeja ja vakuutuslaitoksia. Mitä kiinteistöllä sijaitsee? Tähän asti kartalta ei ole pystynyt päättelemään, kaipaako siihen merkitty asuinrakennus purkutraktoria vai sijaitseeko kiinteistöllä luksushuvila poreammeineen. Kiinteistörekisterikään ei tunne rakennusten ominaisuustietoja, vaan ne selviävät rakennus- ja huoneistorekisteristä. Sinne on rekisteröity muun muassa rakennuksen koko, rakennusvuosi, lämmitysjärjestelmä ja varustelu kuten mahdolliset uima-altaat ja tulisi- 8
jat. Rekisteri on osa Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien vastuulla olevaa valtakunnallista väestötietojärjestelmää. Rakennustietojen ylläpidosta vastaavat kunnat. Ammattilaisen Karttapaikalla rakennusten ominaisuustiedot saa esiin kohdetta klikkaamalla. Etenkin vuoden 1980 jälkeen valmistuneista rakennuksista löytyy kattavat ominaisuustiedot. Rakennus- ja kiinteistötietojen saaminen samasta paikasta tehostaa huomattavasti kiinteistön arviointia niin kiinteistökaupoissa kuin lunastuksissa ja muissa maanmittaustoimituksissakin. Myös pankit ja vakuutusyhtiöt voivat nyt arvioida lainan Kunnat päivittävät rakennusten osoitetietoja. vakuudeksi tarjotun tai vakuutetun kiinteistöomaisuuden arvoa kokonaisuutena. Muita palvelusta kiinnostuneita ovat olleet muun muassa maaoikeus ja kuljetusyhtiöt. Ajantasaisuuden apuväline tiedon hakemista ja toimii myös laadunvalvontatyökaluna. Kartalta saa heti yleiskuvan siitä, ovatko rakennusten koordinaatit tietyllä alueella oikein. Tavoite on saada myös maistraatit hyödyntämään palvelua. Yli 90 % rakennuksista on koordinaatit Tietojen yhdistäminen on tunnetusti lisännyt vaatimuksia lähtötietojen oikeellisuudelle. Kunnat velvoitettiin 1970-luvulla mittaamaan rakennusten keskipisteiden koordinaatit, ja 1980- luvulla koordinaatteja digitoitiin Maanmittauslaitoksessa painetuilta kartoilta, mutta tarkkuudessa on ollut paljon toivomisen varaa. Kaikille rakennuksilla ei ollut tämänkään jälkeen koordinaatteja. Kun rekistereissä olevat koordinaatit vietiin kartoille, suomalaisia rakennuksia löytyi päiväntasaajaltakin, naurahtaa johtaja Timo Tuhkanen Maanmittauslaitoksen Kehittämiskeskuksesta. Rakennus- ja huoneistorekisterin koordinaattitietoja on korjattu monessa vaiheessa. Kattavimmat laadunparannukset tehtiin Maanmittauslaitoksen ja Väestörekisterikeskuksen yhteistyönä vuosina 2003 ja 2008. Tällä hetkellä jo 99 prosentilla väestötietojärjestelmän rakennuksista on koordinaatit. Yli puolella ne osuvat rakennuksen keskipisteeseen ja lopuillakin pääsääntöisesti kiinteistön rajojen sisään. Myös rakennusten osoitetietojen päivittäminen on kuntien vastuulla. Kuntaliitosten seurauksena muuttuneet osoitteet on viety rekistereihin melko kattavasti. Vaikka tietojen laatu on kehittynyt huomattavasti 1990- ja 2000-luvuilla, joidenkin kuntien osoitetiedoissa on edelleen aika lailla puutteita. Periaatteena on, että väestötietojärjestelmässä olevat henkilöt voidaan liittää rakennus- ja huoneistotunnuksen avulla rakennuksen keskipisteen koordinaatteihin. Henkilöiden osoitteet määritellään väestötietojärjestelmässä heidän asuinrakennustensa sijaintiosoitteiden perusteella. Vastaavasti rakennukset voidaan liittää sekä tunnistetietojen että koordinaattien avulla muihin yhteiskunnan perusrekistereihin. Henkilötietojen käyttö luvanvaraista Koska rakennuksen tiedoista voidaan päätellä paljon siinä asuvan henkilön elinolosuhteista, rakennustiedot ovat Yrityspuolen suuren kiinnostuksen selittänee se, että monet viranomaisorganisaatiot ovat rakentaneet omat paikkatietojärjestelmänsä eri lähteistä tulevien paikkatietojen käsittelyyn. Paikkatietoja satunnaisesti tarvitsevissa yrityksissä ei yleensä ole tätä varten omia järjestelmiä, joten ne eivät ole pystyneet yhdistämään karttapohjaista tietoa rakennus- ja huoneistorekisterin merkkipohjaiseen tietoon aiemmin lainkaan. Usein viranomaiset päivittävät kuitenkin rakennustietoja omiin järjestelmiinsä vain kerran vuodessa. Esimerkiksi ympäristöviranomaisille ja pelastus- ja turvallisuusviranomaisille Ammattilaisen Karttapaikka tarjoaa mahdollisuuden kohteen ajantasaisten tietojen tarkistamiseen, toteaa Timo Salovaara. Myös VRK:n omassa käytössä kartta on otettu innostuneesti vastaan. Karttakäyttöliittymä helpottaa Rakennusten tiedot, kuten koko, rakennusvuosi ja lämmitysjärjestelmä, löytyvät Ammattilaisen Karttapaikan kautta. 9
YHTEISTYÖLLÄ TULOKSIIN lain mukaan henkilötietoja, joiden luovuttamiseen ja käsittelyyn sovelletaan väestötietojärjestelmää koskevan lain ja henkilötietolain määräyksiä. Väestörekisterikeskuksen tehtävänä on siis tarkastella tietopalvelua aina henkilötietojen suojaamisen lähtökohdasta. Väestörekisterikeskus on myöntänyt niin sanotut kattoluvat useille organisaatioille kuten kunnille, maakuntaliitoille, pankeille ja vakuutusyhtiöille. Nämä tahot voivat hakea käyttöoikeutta rakennustietoihin Ammattilaisen Karttapaikalla suoraan Maanmittauslaitokselta. Muiden organisaatioiden pyynnöt käsitellään tapauskohtaisesti. Lähes kaikkiin pyyntöihin olemme pystyneet antamaan myönteisen päätöksen, Timo Salovaara kertoo ja arvelee, että maksullisuus karsii niitä kysyjiä, joilla ei ole tiedoille todellista tarvetta. Lupa myönnetään yksilöityyn käyttötarkoitukseen ja yleensä pitkäaikaiseen käyttöön. Markkinointia varten lupaa ei heru. Kiinteistönvälittäjät eivät toistaiseksi ole päässeet rakennustietoihin käsiksi, mutta luvan myöntäminen myös tähän tarkoitukseen on harkinnassa. Asiakas tekee lupapyynnön rakennustietojen käytöstä osana Ammattilaisen Karttapaikan käyttösopimusta, ja Maanmittauslaitos välittää lupapyynnön VRK:lle. Kohteen ajantasaiset tiedot helposti saatavilla. Ammattilaisen Karttapaikan ja rakennus- ja huoneistorekisterin yhteiskäytön tekninen toteutus perustuu WFS-rajapintapalveluun (Web Feature Service). Tietojärjestelmät uudistuvat Kahden rekisteriviranomaisen tietojen saaminen yhteiseen palveluun vaati monta tapaamista, muistiota ja seminaaria. Isojen tietojärjestelmien yhdistämisessä on aina kitkaa, mutta sekä Maanmittauslaitoksessa että VRK:ssa myönnetään myös henkisten raja-aitojen olleen korkeita. Tahtotila on ollut yhteinen, mutta esimerkiksi lupakäytäntö hyvinkin erilainen. Molempien virastojen johto on tavannut säännöllisesti jo toistakymmentä vuotta. Tällä hetkellä agendan kärjessä on Inspire-direktiivi, joka asettaa uusia vaatimuksia aineistojen saatavuudelle. Edistyksellinen yhteistyö Maanmittauslaitoksen kanssa on Timo Salovaaran mukaan tuonut jo paljon työvälineitä ja paikkatietoymmärrystä Inspire-vaatimusten täyttämiseksi. Kiinteistöjen kirjaamisjärjestelmän uudistuksessa on tavoitteena saada kiinteistön omistajatiedot ja heidän osoitteensa ajantasaisena samaan järjestelmään muiden kiinteistötietojen kanssa, kertoo Timo Tuhkanen Maanmittauslaitoksen seuraavasta rekisterihankkeesta. Katri Isotalo Lisätietoja: karttapaikka.fi -> Ammattilaisen Karttapaikka-> Tule käyttäjäksi 10
Markkinapohjainen tuottoarvo metsänarviointiin TUTKITTUA TIETOA Uusi metsänarviointimenetelmä perustuu mm.tuottoarvomenetelmään, kirjoittaa Markku Airaksinen. Maanmittauslaitos on siirtymässä käyttämään metsänarvioinneissaan tuottoarvomenetelmää perinteisen summaarvomenetelmän rinnalla. Yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa on kehitetty uusi metsänarviointisovellus, joka mahdollistaa metsän markkinaperusteisen tuottoarvon määrittämisen. Summa-arvomenetelmällä on suomalaisessa metsänarvioinnissa pitkät perinteet. Sen käyttö metsänarvonlaskennassa otettiin Suomessa laajasti käyttöön vuoden 1937 Tapion taskukirjan myötä. Lähes yhtä kauan on keskusteltu summa-arvomenetelmän soveltuvuudesta markkina-arvon määrittämiseen. Selkeän ja helppokäyttöisen menetelmän on havaittu johtavan jopa kaksinkertaiseen arvoon verrattuna kiinteistöstä maksettuun kauppahintaan. Lähestymistapa perustuu toteutuneisiin kauppoihin Markkina-arvosta on tullut kiinteistönarvioinnin tärkein tavoite. Sitä on vaikea määrittää ilman kauppahintainformaatiota. Arviointiprosessin tulee siis lähteä ensisijaisesti kauppahintainformaation analysoinnista eikä perinteisistä metsänarvonlaskennan kaavoista. Uusi metsänarviointimenetelmä perustuu tuottoarvomenetelmään ja sen tulosten vertaamiseen markkinahintoihin. Menettelyssä kerätään vertailuaineisto edustavista metsäkaupoista. Samalla arvioidaan kasvu- ja tuotosmallien avulla kaupan kohteiden odotettava kassavirta, joka diskontataan kaupantekohetkeen sovittaen korkotekijöitä niin, että nettotulojen nykyarvo eli diskonttausarvo on yhtä suuri kuin kiinteistöstä maksettu hinta. Tavoitearvona markkinapohjainen tuottoarvo. Keskimääräistä korkotekijää voidaan hyödyntää minkä tahansa metsäomaisuuden markkinaperäisen arvon määrittämisessä. Hintainformaatio perustuu siihen, kuinka markkinat hinnoittelevat metsävaroiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan erilaisia kohteita. Kiinteistöarvioinnin menetelmänä se on tuotto- ja kauppa-arvomenetelmien yhdistelmä. Tavoitearvona on markkinapohjainen tuottoarvo. Maanmittauslaitos kehitti yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa tuotto-arvon laskentaan sovelluksen, joka otettiin tuotantokäyttöön keväällä 2010. Sovellus laskee Lisätietoja: metla.fi/metinfo/mo -> Metsäkiinteistöjen kauppahinnat. kohteen hintaennusteen, kun siihen syötetään metsätaloussuunnitelmasta tai muuten saatu metsikkökuvio- ja kustannustieto sekä metsäkiinteistömarkkinoilta saatava markkinakorko. Sovelluksen tuottamat arvot voidaan siirtää Maanmittauslaitoksen JAKOkii-tuotantojärjestelmään ja hyödyntää siellä esimerkiksi korvauslaskennassa tai jaon suunnittelussa. Uusi aineisto tuo tietoa metsäkiinteistömarkkinoista Metsäkiinteistöjen arvioinneissa ei toistaiseksi ole voitu käyttää juuri lainkaan kauppa-arvomenetelmää, koska metsätiloista tehdään verraten vähän kauppoja ja ne jakautuvat laajalti koko maahan. Kauppa-arvomenetelmää varten Maanmittauslaitos tilasi Metsäntutkimuslaitokselta koko maan kattavan metsän kauppahinta-aineiston vuosina 2006 2007 tehdyistä metsäkaupoista. Aineiston avulla ajantasaistetaan vuodelta 1995 peräisin oleva metsän kauppahintatutkimus ja selvitetään summa-arvomenetelmän kokonaisarvon korjausta. Lisäksi analysoidaan metsäkiinteistöistä tehtyjen kauppojen sisäisiä korkoja ja selvitetään, mistä tekijöistä korot riippuvat. Maanmittauslaitoksen tavoitteena on analysoida metsäkiinteistömarkkinoita säännöllisesti siten, että analyysissa seurataan myös korkokäyttäytymistä ja tuetaan markkina-arvon määritystä uudella tuottoarvoperusteisella metsänarviointimenetelmällä. Markku Airaksinen Maanmittauslaitos, kehittämiskeskus 11
UUTISIA Vuoden 2009 kiinteistökaupat: Omakotitalojen hinnat taas nousussa Maaliskuun 2010 lopussa julkaistu kiinteistöjen kauppahintatilasto kertoo, että viime vuonna kiinteistökauppojen määrä Suomessa on laskenut 10 prosenttia. Vuonna 2009 tehtiin yhteensä 61 150 kiinteistön kauppaa. Vuoden 2009 loppupuoliskolla oli nähtävissä jo pieniä merkkejä kaupan elpymisestä. Myös kuluttajien luottamus omaan talouteen oli nousussa, tilastoja koonnut asiantuntija Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksesta kertoo. Kiinteistökauppoihin käytettiin ennätyssumma, 8,3 miljardia euroa. Tämä johtuu osin valtion myymistä lentokenttäalueista ja yliopistokiinteistöistä. Valtio sai näistä lähes 2 miljardin euron tulot. Vuonna 2009 myös venäläisten Suomessa tekemät kaupat ovat vähentyneet selvästi. Venäläiset ostivat Suomesta viime vuonna 403 kiinteistöä, kun he vuonna 2008 tekivät 780 kauppaa, Väänänen toteaa. Omakotitalojen hinnat ovat nousussa. Omakotitalojen kauppoja tehtiin vuonna 2009 yhteensä 14 720, laskua edellisvuodesta on kolme prosenttia. Omakotikiinteistön keskihinta kaava-alueilla oli Espoossa 400 000 euroa, Helsingissä 345 000, Vantaalla 275 000, Tampereella 215 000, Kuopiossa 215 000 ja Oulussa 178 000 euroa. Lomamökit ovat pitäneet suomalaisille arvonsa, mutta kauppojen määrässä on nähty muutoksia. Vuonna 2009 tehtiin 14 200 loma-asumiseen liittyvää kiinteistökauppaa, mikä on 7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Kesämökkikaupoissa kalleimmat maakunnat olivat Päijät-Häme ja Itä- Uusimaa. Päijät-Hämeessä rantakaa- vamökin hinta oli keskimäärin 207 500 euroa. Itä-Uusimaalla rantaan rajoittuva haja-asutusalueen mökki maksoi keskimäärin 159 000 euroa. Peltokauppojen määrän voidaan sanoa jopa romahtaneen, kun peltokauppoja tehtiin vain kolmannes verrattuna huippuvuoteen 2005. Pellon hinta on pysytellyt paikoillaan. Koko maan keskihinta vuonna 2009 oli 6 885 euroa hehtaarilta. Kalleinta pelto oli Uudellamaalla ja Varsinais-Suomen maakunnassa. Metsän hinta on ollut lievässä laskussa. Metsän keskihinta koko maassa oli 2 050 euroa hehtaarilta. Kalleinta metsämaa oli Itä-Uudenmaan maakunnassa: 4 630 euroa hehtaarilta. Halvinta metsämaa oli Lapissa, jossa hehtaari maksoi 630 euroa. Tilaston tiedot kauppahintarekisteristä Tilaston hinnat ovat mediaanihintoja. Tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen tekemään kiinteistöjen kauppahintatilastoon. Maanmittauslaitos julkaisee vuosittain kiinteistöjen kauppahintatilaston: vuositilaston keväällä ja puolivuotistilaston alkuvuoden kaupoista syyskuussa. Tilastot tuotetaan Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä. Sen tiedot perustuvat kaupanvahvistajien ilmoituksiin, joita täydennetään kunnissa ja maanmittaustoimistoissa. Rekisteri on julkinen ja se sisältää tiedot kaikista kiinteistönluovutuksista vuodesta 1985 lähtien koko Suomen alueelta. Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2009: maanmittauslaitos.fi > Julkaisut ja asiakirjat > Tilastot > Kauppahintatilastot Maastokartta-aineisto 1:100 000 on uudistunut Pienimittakaavaisten maastokarttojen uudistuksen ensimmäinen vaihe on saavutettu. Maastotietokannasta yleistetty vektorimuotoinen Maastokartta 1:100 000 on valmistunut toukokuussa 2010. Aineisto on tuotettu Maanmittauslaitoksen Maastotietokannasta yleistämällä. Aineisto on saatavissa ETRS-TM35 koordinaatistossa Map- Info- ja Shape-formaatissa. Aineistoa myyvät Maanmittauslaitoksen Tietopalvelukeskus, maanmittaustoimistot sekä Maanmittauslaitoksen jälleenmyyjät ja asiamiehet. Seuraavaksi aineistosta toteutetaan rasteriversio, Maastokarttarasteri 1:100 000, joka valmistuu kesällä 2010. Lisätietoja: myynti(at)maanmittauslaitos.fi tai myynnin tuesta, puh. 020 631 5550. Maanmittauslaitos 12
Kesä toi uuden Paikkatietoikkunan Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto uudistui kesän alussa. Sivusto esittelee paikkatietoja sanoin ja karttakuvin. Lisäksi se sisältää tietoa ja uutisia paikkatiedoista ja opastaa Inspiredirektiivin toteuttamisessa. Paikkatietoikkunassa voi tarkastella Maanmittauslaitoksen ja muiden tiedontuottajien kartta-aineistoja samassa karttanäkymässä. Karttojen selailu ei vaadi enää rekisteröitymistä eikä kirjautumista. Karttakäyttöliittymä on myös uudistettu aiempaa helppokäyttöisemmäksi. Uutena toimintona karttoja voi hakea osoitteella tai paikannimellä. Lisäksi sivusto on saanut uuden ilmeen ja sisältöä on järjestetty uudelleen niin, että käyttäjät löytäisivät tarvitsemansa tiedon entistä helpommin. Paikkatietoikkunaa kehitetään parhaillaan kohti kansallista paikkatietoportaalia. Kehittämisestä vastaa Maanmittauslaitos yhteistyössä monien paikkatiedon tuottajien kanssa. Vuoden 2010 aikana on luvassa lisää julkistuksia, kun palveluun lisätään uusia toimintoja ja Inspire-direktiivin edellyttämiä palveluja. Maanmittauslaitoksen maastokarttoja ja ilmakuvia voi katsella edelleen myös Kansalaisen Karttapaikalla, osoitteessa karttapaikka.fi. Tutustu Karttaikkunaan: paikkatietoikkuna.fi > karttaikkuna. SUOMEN KUNNAT, MAAKUNNAT JA ALUEHALLINTOVIRASTOT FINLANDS KOMMUNER, LANDSKAP OCH REGIONFÖRVALTNINGSVERKEN 1. 1. 2010 ALUEHALLINTOVIRASTOT REGIONFÖRVALTNINGSVERKEN Toimialueet Verksamhetsområden Lapin AVI Lapplands RFV Pohjois-Suomen AVI Norra Finlands RFV Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Itä-Suomen AVI Västra och Inre Finlands RFV Östra Finlands RFV Lounais-Suomen AVI Sydvästra Finlands RFV Etelä-Suomen AVI Södra Finlands RFV Statens ämbetsverk på Åland Ahvenanmaan valtionvirasto 0 50 100 150 km Ajantasaista tietoa kunnista Muistathan, että Maanmittauslaitos on julkaissut 1.1.2010 voimassa olevien kunta-, maakunta- ja aluehallintovirastojen rajojen mukaiset tilaston pohjakartat. Tilaston pohjakarttoja löytyy A4-kokoisina sekä nimistön kanssa että ilman nimistöä. Lisäksi kartta on tulostettavissa A3-kokoisena nimistöineen. Karttoja käytetään erilaisissa julkaisuissa ja netissä, kun halutaan kuvata esimerkiksi jonkin organisaation toimintaalueita tai aluejakoa. Niitä tulostetaan lisäksi omaan käyttöön, koska niistä voi nopeasti tarkistaa, mihin maakuntaan jokin kunta kuuluu. Karttoja käytetään myös tutkimuksissa ja opinnäytetöissä. Maanmittauslaitos on julkaissut myös tilaston Suomen pinta-alasta kunnittain. Vuoden 2010 alussa koko maan pinta-ala 1.1.2010 oli 390 919 km 2. Pinta-alasta maata oli 303 906 km 2, makeaa vettä 34 533 km 2 ja merivettä 52 479 km 2. Pinta-alaltaan suurin maakunta on Lappi, jonka alue ulottuu 100 369 km 2 alueelle. Pienin maakunta on Itä-Uusimaa, jonka pinta-ala on 5 499 km 2. Tilaston pohjakartat: maanmittauslaitos.fi > Julkaisut ja asiakirjat > Kartat Suomen pinta-ala kunnittain: maanmittauslaitos.fi > Julkaisut ja asiakirjat > Vuositilastot > Pinta-alat kunnittain 1.1.2010 13
UUTISIA Laserkeilaukset ja ilmakuvaukset etenivät vauhdilla Tuhkapilven aiheuttamasta viivästyksestä huolimatta sekä laserkeilaukset että ilmakuvaukset ovat edistyneet tänä keväänä hyvin. Ilmakuvauksia on suoritettu eteläisellä rannikolla sekä Pohjanmaalla. Kaikki laserkeilausalueet, yhteensä 32 544 km 2 saatiin keilattua toukokuun loppuun mennessä. Maanmittauslaitos Ilmakuvausten ja laserkeilausten suunnitelmat: maanmittauslaitos.fi -> Tieto maasta -> Ilmakuvaus. Uusi rajapintapalvelu kiinteistötietojen kyselyyn Kiinteistötietojen kyselypalvelun (WFS) koekäyttö alkoi huhtikuun alussa. Palvelusta voi kysyä mm. kiinteistörajoja vektorimuodossa. Palvelusta voi hakea esim. tietyltä alueelta näkyviin kiinteistörajat ja kiinteistötunnukset. Tarvittaessa palvelusta saa myös joitakin rekisteriyksikön tai palstan tietoja kuten muun muassa rekisteröintipäivämäärän, nimen, maapinta-alan ja rajamerkit. Palvelu on herättänyt asiakkaissa kiinnostusta ja koekäyttäjiä on jo saatu. Alustavan aikataulun mukaan palvelun tuotantokäyttö alkaa ensi syksynä. Palvelu perustuu WFS-standardiin (versio 1.1.0). Palvelun tarkempi kuvaus: maanmittauslaitos.fi/tietoa_maasta/verkkotietopalvelut/ Kiinteistotiedot/ Kiinteistörajat ja -tunnukset ilmakuvalle haettuna Maanmittauslaitos Senaatti-kiinteistöltä kunniamaininta Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelukonseptille Senaatti-kiinteistöt palkitsi Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelukonseptin kunniamaininnalla Vuoden hanke -tilaisuudessa 19.4.2010. Asiakaspalvelukonsepti palkittiin Vuoden työympäristöhanke -kategoriassa. Raadin perusteluissa todetaan, että konseptoinnin tuloksena syntyi toiminnallisesti, visuaalisesti ja tilarakenteeltaan yhdenmukainen ratkaisu, joka toteutettiin yli 30 toimipisteessä. Kaikki Maanmittauslaitoksen 36 asiakaspalvelutilaa uusittiin vuoden 2009 aikana. Uusimista vauhditti lainhuutojen ja kiinnitysten siirtyminen Maanmittauslaitokseen vuoden 2010 alusta alkaen. Asiakaspalvelutiloissa on muuttuneen ulkonäön lisäksi selvennetty toimintamalleja ja otettu asiakaspalvelutila tehokkaampaan käyttöön. Maanmittauslaitoksen uusi asiakaspalvelukonsepti on herättänyt kiinnostusta myös muissa organisaatioissa. 14
FAKTA OM LANDET Framtidens fastighetsköp görs på nätet I framtiden kommer fastighetsköp att lätt och behändigt skötas från hemsoffan och utan papper. Fastigheters köpebrev utarbetas och bestyrks i elektronisk form, betalningsrörelsen sköts via samma portal och lagfarter anhängiggörs utan separata ansökan. Fastighetsaffärer kan väl göras på det här sättet inom några år. Fastigheternas inskrivningsärenden, dvs. lagfarter, inteckningar och särskilda rättigheter, överfördes från tingsrätterna till Lantmäteriverket i början av år 2010. Lantmäteriverket är nu den myndighet som i det stora hela ansvarar för utvecklandet av fastighetsdatasystemet (FDS), dvs. fastighets- och inskrivningsdelarna. Det nya inskrivningssystemet börjar byggas upp under hösten 2010 och det lär bli klart i slutet av år 2012. Allt efter som särskilda delar i systemet blir färdiga utökas de funktioner som behövs för att uträtta ärenden elektroniskt. Avsikten är att fastighetshandelssystemet används i stor utsträckning redan i början av år 2015. Elektronisk fastighetshandel förutsätter lagändringar Den kommitté som justitieministeriet tillsatte år 2006 för att utreda elektroniskt fastighetsbyte lade grunden för elektroniskt fastighetsbyte. Det utkast som nu bereds till regeringsproposition med förslag till lag om elektroniskt fastighetsbyte, pantsättning och inskrivningsförfarande baserar sig på kommitténs slutbetänkande och på den mottagna responsen. Bild: Antero Aaltonen Enklare och snabbare funktioner Elektronisk fastighetshandel och pantsättning har flera fördelar jämfört med nuläget. Kunderna sparar både tid och pengar då de inte längre behöver uträtta sina ärenden hos flera myndigheter, fylla i olika blanketter och betala arvoden för tredje parter. I fråga om fastigheters inskrivningsärenden samarbetar Lantmäteriverket med flera myndigheter. Snabba och tillförlitliga förbindelser till företags- och samfundsdatasystemet samt befolkningsdatasystemet, elektronisk identifiering och bemyndigande samt elektronisk underskrift är alla av stor vikt för elektroniskt fastighetsbyte. Syftet är att åstadkomma kostnads- och tidsbesparingar för alla parter. Som opartisk part vid värderingsförrättningar Bild: Antero Aaltonen Mark måste inlösas till staten till exempel när vägar och järnvägar byggs och/eller naturskyddsområden grundas. För att ett korrekt värde till fullt belopp ska kunna bestämmas för markägarens förluster, måste värdet på föremålet i fråga fastställas. Det sker vid Lantmäteriverkets värderingsförrättningar. Chefen för värderingsförrättningar Seppo Sadeharju konstaterar att värderingsteamet på Egentliga Finlands lantmäteribyrå har under de senaste åren varit sysselsatt med bl.a. landsvägsförrättningar som anknyter till byggandet av motorvägen E18. I samband med förrättningens första fas bestämdes ersättningar för föremålet, dvs. ersättningar för markbotten, byggnader och annan egendom som avlägsnats från väglinjen. När vägen öppnades för trafik inleddes förrättningens andra fas, där avsikten är att bestämma ersättningar för de skador och men som bildats i samband med vägbygget. Vid inlösningsförrättningar behandlas egendomsskydd som hör till medborgarnas grundläggande rättigheter. Vid dessa förrättningar är det speciellt viktigt att Lantmäteriverket följer rollen som tredje person och handlar opartiskt. Principen är att full ersättning bestäms för förlust, poängterar Sadeharju. 15
FAKTA OM LANDET En villa eller en stuga på fastigheten? Ytterligare information: kartplatsen.fi->kartplatsen för fackmän->hur du blir användare Bild: Antero Aaltonen Byggnaders egenskapsuppgifter finns nu tillgängliga på Kartplatsen för fackmän. Det gäller bara att klicka på föremålet i fråga. I bakgrunden ligger ett långfristigt samarbete mellan Lantmäteriverket och Befolkningsregistercentralen som förvaltar över byggnads- och lägenhetsregistret. Att ha tillgång till byggnads- och lägenhetsuppgifter från ett och samma ställe förbättrar avsevärt värderingen av fastigheter då det gäller fastighetsköp och inlösen och även andra lantmäteriförrättningar. Banker och försäkringsbolag har nu också möjlighet att uppskatta värdet på den fastighetsegendom som erbjuds som säkerhet för lån eller på den försäkrade egendomen som helhet. Andra parter som har visat intresse för tjänsten är jorddomstolen och transportbolagen. Eftersom byggnadens uppgifter berättar en hel del om den persons levnadsförhållanden som bor i lägenheten, anses byggnadsuppgifterna enligt lag vara personuppgifter. För överlåtande och behandling av dylika uppgifter tillämpas bestämmelserna i lagen för befolkningsdatasystemet och personuppgiftslagen. Befolkningsregistercentralen har beviljat s.k. taktillstånd för användning av byggnadsuppgifter till ett antal organisationer såsom kommuner, landskapsförbund, banker och försäkringsbolag. Nämnda organisationer kan ansöka om rätt att använda byggnadsuppgifter på Kartplatsen för fackmän direkt från Lantmäteriverket. Övriga organisationers anhållan behandlas fall för fall i enlighet med användningsavtalet för Kartplatsen for fackmän. Priserna på egnahemshus på väg uppåt Lantmäteriverket har publicerat köpeskillingsstatistik över fastigheter för år 2009. Statistiken visar att antalet fastighetsköp minskade i fjol med 10 procent i Finland. Priserna på egnahemshus är på väg uppåt, däremot har värdet på sommarstugor förblivit oförändrat. Den ekonomiska nedgången syns fortfarande i fastighetshandelns volym. År 2009 gjordes 61 150 fastighetsaffärer, vilket är 10 procent mindre än året innan. I slutet av året kunde man redan se tecken på återhämtning. Konsumenternas förtroende för den egna ekonomin förstärktes, förklarar expert Juhani Väänänen som har sammanställt statistiken. På fastighetsaffärer användes i fjol en rekordstor summa, 8,3 miljarder euro. Det här beror delvis på att staten sålde flygfältsområden och universitetsfastigheter för sammanlagt 2 miljarder euro. År 2009 gjorde också ryssarna betydligt färre fastighetsköp i Finland än föregående år. Förra året köpte ryssarna sammanlagt 403 fastigheter då antalet året innan var 780, konstaterar Väänänen. Bild: Antero Aaltonen 16
OTA YHTEYTTÄ Messuilla tavataan 10. - 13.6. 2010 XIX Kansainväliset Erämessut Riihimäen urheilupuisto Riihimäki 18. - 20.6. 2010 Erämessut Koli 18. - 20.6. 2010 Kerimäen vapaa-aikamessut Kerimäki 29.7. - 1.8. 2010 Farmari-messut Mikkeli 18.8. 2010 Viranomaiset Manskilla Kouvola 4.9. 2010 Pääkaupunkiseudun metsäpäivät Espoo 2. - 3.11. 2010 GIS expo Paikkatietomarkkinat 2010 Helsingin Messukeskus Helsinki 26. - 28.11. 2010 METSÄ 2010 Helsingin Messukeskus Helsinki Palauta kortti osoitteeseen Maanmittauslaitos, Tietopalvelukeskus, Tuula Nylund, PL 84, 00521 Helsinki. Faksaa 020 631 5598 tai lähetä sähköpostilla tietoamaasta@maanmittauslaitos.fi Tietoa Maasta on Maanmittauslaitoksen asiakaslehti. Se kertoo tuoreimmat uutiset tuotteistamme ja palveluistamme. Lehti on maksuton ja ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Voit tilata lehden tällä palvelukortilla. Samalla kortilla voit myös ilmoittaa muuttuneet osoitetietosi tai pyytää lisätietoja tuotteistamme. Pidetään yhteyttä! Nimi Tilaan Tietoa Maasta -lehden. Peruutan Tietoa Maasta -lehden tilauksen. Osoitetietoni ovat muuttuneet. Kyllä kiitos, haluan lisätietoja Maanmittauslaitoksen tuotteista ja palveluista Digitaaliset kartta- ja ilmakuva-aineistot Painetut kartat, karttatulosteet Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) Karttapaikka Kiinteistörekisterin otteet, lainhuuto- ja rasitustodistukset Tietoja kiinteistöjen kauppahinnoista Muu: Tilaan POSITIO-lehden ilmaisen näytenumeron. Toivon, että minuun otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Haluan lehden/lisätiedot kotiosoitteeseeni. Yritys Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköpostiosoite 17