Viestintäviraston vuosikertomus 2011 VUOSIKERTOMUS 2011

Viestintäviraston vuosikertomus 2011 VUOSIKERTOMUS 2011

Pääjohtajan katsaus Viestintävirasto tavoittelee toiminnallaan varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa. Tehtävänämme on valvoa ja edistää rohkeasti viestintämarkkinoita ja -palveluja hyötyjen koituessa kaikille niin kansalaisille kuin elinkeinoelämälle. Vuoden 2011 toimintaa ja saavutuksia on hyvä peilata uuden strategiamme sisältämän kolmen strategisen tavoitteen kautta. Edistimme viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolistumista viestintämarkkinoiden valvonnan ja radiotaajuuksien hallinnoinnin kautta. Osana huomattavan markkinavoiman sääntelyä analysoimme kiinteään verkkoon pääsyn ja laajakaistatukkutuotteen markkinat ja kehitimme säänneltyjen tuotteiden hinnoittelun arviointiperiaatteita. Radiotaajuusasioissa koettiin onnistumisia, kun Suomen ja Venäjän telehallintojen välisten taajuusneuvotteluiden lopputuloksena syksyllä 2011 pääsimme 800 MHz:n taajuusalueesta sopimukseen. Se mahdollistaa kyseisen taajuusalueen käyttöönoton langattomalle laajakaistalle Suomessa. Viestinnän peruspalvelujen saatavuutta edistimme myöntämällä Laajakaista 2015 -hankkeen alaisia valtiontukia huippunopean laajakaistan rakentamiseen haja-asutusalueilla, varmistamalla postipalvelun yleispalvelun saatavuutta ja valvomalla puhelin- ja laajakaistapalveluiden yleispalveluiden toteutumista välttämättömyyshyödykkeinä pidettyjä palveluja, jotka jokaisen kuluttajan ja yrityksen tulee saada. Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuutta ja turvallisuutta edistimme CERT-FI-toiminnon kautta havainnoimalla, ratkaisemalla ja tiedottamalla tietoturvaloukkauksista ja - uhkista. Tehtävämme kansallisena tietoturvaviranomaisena vakiintuivat, ja joulukuussa 2011 hyväksytyt uudet säädökset laajentavat tehtäviämme kattamaan viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyiden tarkastamisen sekä ulkopuolisten arviointilaitosten hyväksymisen. Kehitimme viestintäverkkoihin ja - palveluihin liittyvää tilannetietoisuutta sekä palvelu- ja toimintamalleja alan toimijoiden ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Kehitystyö jatkuu tulevina vuosina. Tarve tälle on suuri, minkä osoittivat Tapanin ja Hannun päivien myrskyt niitä seuranneine sähkönsaanti- ja viestintäyhteysongelmineen. Vuosi 2012 on meille haasteellinen. Siitä pitävät huolen nopeasti kehittyvät markkinat ja perustellut odotukset viranomaistoiminnalle. Lisähaasteen tuo viraston historian suurin rakennemuutos, jossa viraston tähän asti hoitamat televisiomaksuhallinnon tehtävät loppuvat. Perustana on valtioneuvoston viime joulukuussa tekemä periaatepäätös Yleisradion uudesta rahoitusmallista. Ratkaisun mukaan nykyinen tv-maksu poistuu ja sen tilalle tulee vuoden 2013 alusta niin kutsuttu Yle-vero. Uusi rahoitusmalli edellyttää vielä sitä koskevan lainsäädännön hyväksymisen. Jälleen kerran vuosittainen asiakas- ja sidosryhmäkyselymme nosti virastomme ykkösvahvuudeksi henkilöstömme osaamisen ja asiantuntemuksen. Niihin nojaten, ollen ennakoivia ja tehden yhteistyötä niin viraston sisällä kuin ulkoisten sidosryhmien kanssa pärjäämme myös tulevissa haasteissa. Asta Sihvonen-Punkka, pääjohtaja VUOSIKERTOMUS 2011 2

Viestintävirasto viestintämarkkinoiden ja -palvelujen valvoja ja edistäjä Vuonna 2011 Viestintävirasto laati uuden, vuoteen 2020 ulottuvan strategian, joka sisältää viraston toimintaajatuksen, vision, strategiset tavoitteet, niihin liittyvät painopisteet ja toimenpiteet, kriittiset menestystekijät sekä viraston toimintaa ohjaavat periaatteet. Uuden strategian pohjalta käynnistettiin viraston viestintä- ja tietohallintastrategioiden päivittäminen. Niin ikään käynnistettiin organisaatiorakenteen, tulostavoitteiden ja tulospalkkiojärjestelmän kehittäminen. Niiden on määrä valmistua vuoden 2012 aikana. Viestintävirasto vietti 10- vuotisnimijuhlaa syksyllä 2011. Viraston nimi muutettiin Telehallintokeskuksesta Viestintävirastoksi vuonna 2001, sillä aiempi nimi ei enää vastannut viraston tehtäväkenttää ja jatkuvasti laajenevaa toimialaa. Viestintävirastosta onkin kehittynyt vuosien aikana rohkea viestintämarkkinoiden ja -palvelujen valvoja ja edistäjä. Myös fiverkkotunnuksilla ja CERT-FItietoturvayksiköllä oli merkkivuosi. Fiverkkotunnus täytti 25 vuotta, ja tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisy, havainnointi, ratkaisu sekä tietoturvauhkista tiedottaminen tulivat Viestintäviraston tehtäväksi 10 vuotta sitten. Viestintävirasto lanseerasi nimijuhlan yhteydessä sähköisen viestinnän edistäjän tunnustuksen taholle, joka on maassamme esimerkillisesti edistänyt sähköisen viestinnän kehittymistä. Ensimmäinen tunnustus myönnettiin Karvian kunnalle huippunopean laajakaistan edistämisestä ja tehokkaasta toteutuksesta kunnan alueella. Viestintäviraston pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka (keskellä) ojensi Viestintäviraston juhlaseminaarissa 13.12.2011 Helsingissä Sähköisen viestinnän edistäjän tunnustuksen Karvian kunnalle huippunopean laajakaistan edistämisestä ja tehokkaasta toteutuksesta kunnan alueella. Palkinnon vastaanottivat Karvian kunnanhallituksen puheenjohtaja Sami Laitila ja kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma. VUOSIKERTOMUS 2011 3

Toiminta Vuoden 2011 keskeisimpiä toimintoja tarkastellaan seuraavassa kolmen strategisen tavoitteen kautta, jotka tähtäävät siihen, että viestintäpalvelujen tarjonta maassamme monipuolistuu, viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee ja viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät. Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto kehitti säänneltyjen tuotteiden hinnoittelun arviointiperiaatteita vuoden 2011 aikana. Arviointiperiaatteiden tarkoituksena on antaa teleyrityksille tietoa siitä, miten virasto arvioi hinnoittelun ja ehtojen lainmukaisuutta. Viestintävirasto myös analysoi kiinteään verkkoon pääsyn markkinat (tilaajayhteysmarkkina) sekä laajakaistatukkutuotteen markkinat. Lisäksi virasto analysoi huomattavan markkinavoiman (HMV) sääntelyn tarpeen matkaviestinverkkoon laskevan puheliikenteen markkinalla AinaComin osalta. Viestintävirasto antoi linjauksen laajakaistapalvelujen tiedonsiirtonopeuden vaihteluvälin kohtuullisesta ilmoittamistavasta kuluttajasopimuksissa. Linjauksen tarkoitus on helpottaa laajakaistapalvelun vertailua ja parantaa asiakkaiden oikeusturvaa virhetilanteissa. Viestintävirasto osallistui FiComin johdolla neuvoteltujen telealan yleisten sopimusehtojen valmisteluun. Ehdot on otettu käyttöön loppuvuonna lukuisissa teleyrityksissä. Taajuuksia uusille käyttötarkoituksille Yleisen lyhyen kantaman laitteiden taajuuksilla vapautettiin radioluvista uusia sovelluksia, kuten prosessiteollisuudessa käytettäviä pinnankorkeustutkia, osa 800 MHz:n radiomikrofoneista sekä satelliittipäätelaitteet, joiden avulla voidaan tarjota laajakaistapalveluja hajaasutusalueille. Suomen ja Venäjän telehallinnot allekirjoittivat sopimuksen, joka mahdollistaa 800 MHz:n taajuusalueen käyttöönoton langattomalle laajakaistalle Suomessa. Viestintävirasto teki myös Viron telehallinnon kanssa 800 MHz:n taajuusaluetta koskevan sopimuksen. Norjan telehallinnon kanssa neuvottelut sopimuksen laatimisesta aloitettiin. Viestintävirasto edisti uusien teknologioiden käyttöönottoa laajakaistajakelun parantamiseksi. Virasto valmisteli ja myönsi useita radiolupia LTE-tekniikan testaukseen 800 MHz:n taajuusalueella. Se selvitti myös LTE800-testiverkkojen ja tv-vastaanoton välisiä häiriöitä. Viestintävirasto teki selvityksen yleisen teletoiminnan taajuuksien riittävyydestä ja lähivuosien muutoksista. Lisäksi virasto arvioi maanpäällisen televisioverkon roolia tulevaisuudessa sekä selvitti viranomaisten laajakaistaverkkojen tarpeita yhteistyössä viranomaistahojen kanssa. Viestintävirasto tutki kognitiivisten radiojärjestelmien tehokkaampaa radiotaajuuksien käyttöä ja myönsi radiolupia kognitiiviradioteknologian testaukseen. Kognitiiviset radiojärjestelmät valitsevat käytettävissä olevat vapaat taajuudet. VUOSIKERTOMUS 2011 4

Puhelinnumeron siirtoon lisää joustoa Viestintämarkkinalain muutos mahdollisti puhelinnumeron siirtämisen toiselle teleyritykselle myös kesken määräaikaisen liittymäsopimuksen. Viestintävirasto koordinoi muutokseen liittyvää tiedottamista yhdessä teleyritysten kanssa ja julkaisi verkkosivuillaan kattavan ohjeistuksen puhelinnumeron siirtämisestä. Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Laajakaista 2015 -hankkeessa tuetaan nopeiden laajakaistayhteyksien (100 Mbit /s.) rakentamista hajaasutusalueille. Hankkeen tukiprosessi käynnistyi kertomusvuonna ja kuuden toteutuneen pilottihankkeen tukipäätökset tai lausunnot annettiin ELYkeskuksille vuoden aikana. Loppuvuodesta myönnettiin ensimmäinen tukipäätös Miehikkälän laajakaistahankkeelle huippunopean laajakaistaverkon rakentamiseen. Kesän ja alkusyksyn aikana tehtiin noin 250 markkina-analyysiä maakuntaliittojen käyttöön. Analyysit ovat edellytys sille, että maakuntaliitot voivat julistaa yksittäisten laajakaistahankkeiden tuen haettavaksi. Viestintävirasto huolehtii posti-, puhelin-, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta Puhelin- ja laajakaistapalvelut Viestintämarkkinalain muutoksen myötä myös vammaisille viestintäpalvelujen käyttäjille on taattava perustason puhelin- ja laajakaistapalvelujen käyttö. Viestintävirasto nimeää tarvittaessa yleispalveluvelvolliset yritykset huolehtimaan myös vammaisten käyttäjien erityistarpeista. Viestintävirasto laati kertomusvuonna selvityksen esteettömien puhelin- ja hätäpalvelujen toteuttamisesta kaikille käyttäjille. Selvitys toimi taustatietona valtioneuvoston asetuksen valmistelussa. Virasto sai vuoden aikana yli 200 yhteydenottoa koskien yleispalvelun saatavuutta tai hinnoittelua. Vuoden aikana kävi myös ilmi, että kansalaisten tietoisuudessa yleispalveluun sisältyvistä oikeuksista on parannettavaa. Postipalvelut Viestintävirasto sai 1.6.2011 voimaan tulleen postilain myötä tehtäväksi arvioida tarve nimetä yleispalveluyritys postipalvelujen yleispalvelun tarjontaan. Viestintävirasto nimesi Itella Posti Oy:n yleispalveluyritykseksi koko maahan (lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa) kirjelähetysten tarjontaan sekä kotimaasta lähetettävien enintään 10 kg:n painoisten postipakettien tarjontaan. Itella Posti Oy nimettiin yleispalveluyritykseksi myös maahan saapuvien enintään 20 kg:n painoisten postipakettien tarjontaan 12 kunnan alueella. Viestintävirasto antoi vuoden aikana myös määräyksiä postilaatikkojen sijoittelusta ja postin yleispalvelun tarjoajien kustannuslaskentajärjestelmistä. Lisäksi Viestintävirasto laati ensimmäiset arviointiperiaatteet yleispalveluun kuuluvien postipalveluiden hinnoittelun kohtuullisuudesta ja kustannussuuntautuneisuudesta. Viestintävirasto valmistui myös uuteen tehtävään laskea yleispalveluyritykselle yleispalveluvelvoitteesta mahdollisesti aiheutuvat nettokustannukset. Tv-maksu poistuu, tilalle Yle-vero Televisiomaksutarkastuksilla ja television käyttäjille suunnatuilla suora- ja telemarkkinointitoimenpiteillä hankittiin VUOSIKERTOMUS 2011 5

yli 71 000 uutta tv-maksun maksajaa. Televisiomaksutuloja kerättiin kaikkiaan 457 miljoonaa euroa, mikä oli 6 miljoonaa euroa yli asetetun tavoitteen. Valtioneuvosto teki 21.12.2011 periaatepäätöksen Yleisradion toiminnan rahoittamisesta, jonka mukaan television käyttöön perustuvasta televisiomaksusta luovutaan vuoden 2012 jälkeen. Vuoden 2013 alusta lähtien rahoitus perustuu Yle-veroon. Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Yleisen viestintäverkon tietoturvallisuuspoikkeamat Teleyritykset raportoivat vuonna 2011 Viestintäviraston CERT-FI-toiminnolle 33 tietoturvaloukkausta tai tietoonsa saamaa tietoturvauhkaa, jotka ylittivät ilmoituskynnyksen. Ns. haktivistityyppiset palvelunestohyökkäykset eli kansalaistottelemattomuuden ilmaiseminen häiritsemällä tietoverkkojen ja -järjestelmien toimintaa näkyivät teleyritysten omissa ja ennen kaikkea asiakkaiden järjestelmissä. Muista tietoturvaloukkauksista suurimpia olivat loppuvuonna tietovuodot, joissa paljastettiin satojentuhansien suomalaisten tietoja sekä ulkomaisten palvelinvarmenteita myöntävien yritysten kokemat tietomurrot. Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Viestintävirasto osallistui aktiivisesti kansallisen kyberturvallisuusstrategian valmisteluun yhteistyössä muiden viranomaisten ja alan toimijoiden kanssa. Valmistelut valtionhallintoa ja julkista hallintoa uhkaavien tietoturvaloukkausten käsittelyn (nk. GovCERT-toiminto) järjestämisestä käynnistettiin valtiovarainministeriön ja Viestintäviraston kesken. Viestintävirasto koordinoi edelleen helmikuussa järjestettyä kansallista Tietoturvapäivää ja -viikkoa, jonka teemoina olivat yksityisyys internetissä ja sosiaalinen media. Valtionhallinnon tietojärjestelmien turvallisuus Kansallisena tietoturvaviranomaisena (NCSA-FI, National Communications Security Authority) Viestintävirasto suoritti osittain tai kokonaan tarkastukset kaikille hyväksynnän vaatimille valtionhallinnon ja yritysten tietojärjestelmille. Lisäksi Viestintävirasto aloitti kansallisten salaustuotteiden evaluoinnin niiden kansallisen ja kansainvälisen vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi. Vuoden lopussa vahvistetut uudet lait viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyiden tarkastamisesta sekä ulkopuolisten arviointilaitosten hyväksynnästä laajentavat viraston NCSA-FI:n toiminnan koskemaan myös valtionhallinnon ja viranomaisten lukuun palvelua tuottavien tahojen tietoturvallisuuden vaatimuksenmukaisuuden todentamisen. NCSA-FI on tehnyt kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa yhteistyösopimuksia, joiden avulla taataan tietoturvallisuuteen liittyvien tuotesertifiointien vastavuoroiset hyväksynnät maiden välillä sekä avaimistojen ja kryptografisen materiaalin hallinnan vaatimustenmukaisuus. Verkkotunnuspalvelun toimintavarmuus kehittyi Fi-verkkotunnusten tietojärjestelmien käytettävyys säilyi korkealla tasolla, kun verkkotunnusten uusittu asiointijärjestelmä otettiin käyttöön syyskuussa. Uuden järjestelmän myötä fi- VUOSIKERTOMUS 2011 6

verkkotunnuspalvelusta tuli IPv6- yhteensopiva. Lisäksi fiverkkotunnusten haltijat saivat käyttöönsä nimipalvelinten tietoturvalaajennuksen (DNSSec). Vuonna 2011 myönnettiin noin 52 000 uutta fi-verkkotunnusta. Vuoden lopussa voimassa olevia fi-verkkotunnuksia oli noin 275 000. Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Viestintävirasto seurasi viestintäverkkojen ja -palveluiden vika- ja häiriötilanteita ja niiden kehittymistä. Yksittäisistä tapauksista merkittävimmäksi nousi tapaninpäivänä alkaneet myrskyt, joiden seurauksena sähkönjakeluverkon ongelmat aiheuttivat vakavia häiriöitä viestintäverkkojen ja -palveluiden toimivuudelle. Viestintävirasto tiedotti verkkosivustollaan tilanteesta ja sen kehittymisestä. Viestintävirasto kehitti ns. tilannekuvahankkeessaan viestintäverkkoihin ja - palveluihin liittyvää tilannetietoisuutta sekä palvelu- ja toimintamalleja alan toimijoiden ja viranomaisten välisen yhteistyön lisäämiseksi. Osana teknistä ohjausta ja valvontaa Viestintävirasto on selvittänyt ja poistanut radiohäiriöiden syitä erityisesti hätä- ja turvallisuusliikenteessä ja viranomaisverkoissa. Vuonna 2011 myönnettiin 52 000 uutta fiverkkotunnusta VUOSIKERTOMUS 2011 7

Toimintaympäristö Sidosryhmäyhteistyötä kaikkien osapuolten eduksi Viestintävirasto tekee sidosryhmiensä kanssa tiivistä yhteistyötä useissa asiantuntijatyöryhmissä. Viestintäviraston keskeisistä sidosryhmätahoista koostuvan neuvottelukunnan asiantuntemusta ja toimialaosaamista hyödynnettiin muuan muassa viraston uuden strategian ja alustavien tulostavoitteiden valmistelussa. Vuonna 2011 kokoontui myös useita tekniseen ohjaukseen vaikuttaneita työryhmiä, huomattavan markkinavoiman (HMV) velvoitteita ja valvontaa koskeva työryhmä, markkinatietotyöryhmä ja kuluttajatyöryhmä. Lisäksi Viestintävirasto järjesti sidosryhmilleen info- ja keskustelutilaisuuksia muun muassa postipalvelujen yleispalvelupäätösten valmistelusta, kiinteän verkon tilaajayhteysmarkkinan kilpailutilanteen analysoimisesta sekä digitaalisten televisiolähetyspalvelujen hinnoittelusta. Asiakaskyselyssä kiitosta asiantuntemuksesta ja yhteistyökyvystä Viestintäviraston sidosryhmien ja asiakkaiden mielestä viraston vahvuutena oli edellisvuosien tapaan henkilökunta; sen asiantuntemus ja yhteistyökyky. Asiakaskyselyssä Viestintäviraston yleisarvosana oli 3,8 asteikolla 1 5. Verkkoviestinnän ja sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen Viestintävirasto aloitti verkkopalveluidensa kokonaisuudistuksen, jotta ne palvelisivat mahdollisimman hyvin, selkeästi ja yhdenmukaisesti viraston kaikkia asiakkaita ja sidosryhmiä. Uusi verkkopalvelu julkaistaan vuonna 2013. Myös sähköisiä asiointipalveluja kehitettiin. Ensimmäisenä asiointipalveluista sähköistettiin metsästysradiopuhelimen haku sekä teleyrityksille tarkoitettu markkinatiedonkeruujärjestelmä. Kansainvälinen yhteistyö tärkeä vaikuttamisen väylä Viestintävirasto valmistautui kertomusvuonna kansainvälisen televiestintäliitto ITU:n vuonna 2012 järjestämiin kolmeen suureen konferenssiin: WRC (World Radio Conference), WTSA (World Telecommunication Standardization Assembly) ja WCIT (World Conference on International Telecommunications) vaikuttamalla niiden työskentelyyn Suomen tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. CERT-FI:n yhteistyöllä saavutettiin hyviä tuloksia useiden merkittävien tietoturvaloukkausten koordinoinnissa. CERT-FI:n Autoreporter käsitteli vuonna 2011 noin 250 000 Suomea koskevaa raporttia. CERT-FI osallistui aktiivisesti myös CERT-toimijoiden eurooppalaisen EGC-ryhmän toimintaan erityisesti haittaohjelmiin liittyvissä asioissa. Pohjoismaisten ulkoministerien yhteisellä päätöksellä ryhdyttiin rakentamaan turvaluokiteltua tietoverkkoa. EU:n komission perustama CERT-EU hyödynsi CERT- FI:n kokemuksia toimintansa käynnistämiseksi. Viestintävirasto oli aktiivisesti mukana BERECin (Body of Independent Regulators for Electronic Communication) toiminnassa. Vuosi 2011 oli merkittävä, kun EU:n uudet sähköisen viestinnän direktiivit tuli saattaa kansallisesti voimaan 25.5.2011 mennessä. Euroopan riippumattomien postitoiminnan sääntelyviranomaisten yhteistyöryhmässä (ERGP) painopisteet liittyivät yhteisten kustannusten kohdentami- VUOSIKERTOMUS 2011 8

seen yleispalvelutuotteiden kustannussuuntautunutta hintaa määritettäessä, yleispalvelun nettokustannusten määrittämiseen, rajat ylittävien tuotteiden ja palvelujen sääntelyyn sekä verkkoon pääsyn sääntelyyn. Eurooppalaisessa standardointiorganisaatiossa ETSIssä vaikutettiin aktiivisesti muun muassa siihen, että 112- hätätekstiviestien ja kohdennettujen viranomaistiedotteiden välittämiseen saataisiin aikaan yleiseurooppalaiset vaatimukset. Radiotaajuuksiin liittyvissä kahdenkeskisissä koordinointikokouksissa sovittiin menettelytavoista ja teknisistä ehdoista, jotta esimerkiksi matkaviestinoperaattorit voivat rakentaa verkkonsa kattavasti raja-alueilla. Lisäksi koordinointisopimuksella voidaan varmistaa, että Suomen puolella oleviin järjestelmiin ei tule haitallisia häiriöitä naapurimaasta. Ympäristöasiat tärkeitä myös Viestintävirastossa Viestintävirastossa käynnistettiin viestintäverkkojen tehonkulutusta käsittelevä selvitys, joka kattaa siirtoverkkojen laitteet tilaajaliittymistä laajakaistaisiin alueverkkoihin. Selvityksessä on myös asetettu EU:n ohjearvoihin perustuvat tehotavoitteet erilaisille liityntätekniikoille. Selvityksessä on tarkasteltu lisäksi kansallista mallitapausta, jossa on todettu uuden teknologian parantavan merkittävästi siirtolaitteiden energiatehokkuutta. Viestintävirasto on ottanut huomioon ympäristönäkökohdat myös omassa toiminnassaan. Sähkönkulutuksen, lentokilometrien, kirjekuljetusten ja paperinkulutuksen määrät ovat pienentyneet ja tämän seurauksena myös viraston kokonaishiilijalanjälki on pienentynyt. VUOSIKERTOMUS 2011 9

Talous ja resurssit Henkilöstön kehittämiseen panostetaan työtyytyväisyys hyvä Viestintäviraston henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen perustana on viraston henkilöstöstrategia. Vuonna 2011 jatkettiin henkilöstöresurssien suunnittelun ja seurannan kehittämistä. Palkkausjärjestelmää kehitettiin edelleen tuloksellisuusperusteisesti. Palkkausjärjestelmässä kehitettiin sekä henkilökohtaista osaa että tehtäväkohtaisia palkkoja. Viestintäviraston henkilöstön työhyvinvoinnin taso oli toimintavuoden aikana hyvä. Henkilöstön työtyytyväisyys oli valtionhallinnon yhteisen työtyytyväisyystutkimuksen tulosten perusteella kaikilla mitatuilla alueilla muuta valtionhallintoa paremmalla tasolla. Henkilöstön työtyytyväisyys oli 3,58 asteikolla 1 5. Henkilöstön määrä vuonna 2011 oli 244,5 henkilötyövuotta. Talous tasapainossa Viestintävirasto kattaa pääosan menoistaan keräämillään tuloilla. Viestintävirasto on valtion talousarviossa nettobudjetoitu virasto. Maksullisen toiminnan tuottojen arvio vuoden 2011 talousarviossa oli 27,6 miljoonaa euroa ja toteutuma oli 28,2 miljoonaa euroa. Suurimmat maksullisen toiminnan tulot kertyvät radiolähettimien taajuusmaksuista, viestintäverkon numerointimaksuista ja verkkotunnusmaksuista. Myös valtion televisio- ja radiorahastolta laskutettu korvaus rahastoon kerättävien maksujen perimisestä on maksullisen toiminnan tuloa. Veronluonteisten maksujen tuloarvio vuonna 2011 oli 5,6 miljoonaa euroa ja toteutuma oli 5,7 miljoonaa euroa. Veronluonteisia tuloja ovat viestintämarkkinamaksut, tietoturvamaksut, postitoiminnan valvontamaksut sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksut. Toiminnan kulut vuonna 2011 olivat 33,9 miljoonaa euroa. Kulut laskivat edellisestä vuodesta noin miljoona euroa. Taseen loppusumma vuonna 2011 oli 13,5 miljoonaa euroa. VUOSIKERTOMUS 2011 10

Maksullisen toiminnan tuottojen jakauma maksulajeittain (euroa) Taajuusmaksut 10 234 000 Viestintäverkon numerointimaksut Internetin verkkotunnusmaksut Muut maksut 2 597 000 3 471 000 2 324 000 Korvaus valtion tv- ja radiorahastosta 9 561 000 Yhteensä 28 187 000 0 10 000 000 20 000 000 30 000 000 Veronluonteisten maksujen jakauma maksulajeittain (euroa) Viestintämarkkinamaksut 2 785 000 Tietoturvamaksut 477 000 Postitoiminnan valvontamaksut 1 272 000 Tv- ja radiotoiminnan valvontamaksut 975 000 Varmennemaksut 184 000 Yhteensä 5 693 000 0 2000000 4000000 6000000 VUOSIKERTOMUS 2011 11

Viraston kokonaiskustannukset (euroa) Aineet, tarvikkeet, tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut kustannukset Pääomakustannukset Valmistus omaan käyttöön Yhteensä -409 000 268 000 16 815 000 2 965 000 9 798 000 2 284 000 2 404 000 34 125 000-10 000 000 0 10 000 000 20 000 000 30 000 000 40 000 000 VUOSIKERTOMUS 2011 12

Tuotto ja kululaskelma 1.1.2011-31.12.2011 1.1.2010-31.12.2010 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 28 187 365,50 28 832 042,65 Muut toiminnan tuotot 51 475,20 28 238 840,70 40 746,90 28 872 789,55 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 267 664,04 317 041,21 Henkilöstökulut 16 815 549,62 16 150 211,90 Vuokrat 2 964 597,32 2 948 534,32 Palvelujen ostot 9 797 991,13 10 107 522,69 Muut kulut 2 284 258,62 2 490 391,43 Valmistus omaan käyttöön (-) -409 509,28-235 950,76 Poistot 2 214 372,76-33 934 924,21 3 166 253,92-34 944 004,71 JÄÄMÄ I -5 696 083,51-6 071 215,16 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 22 326,06 15 577,70 Rahoituskulut -274,46 22 051,60-92,77 15 484,93 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 499,11 1 189,61 Satunnaiset kulut 0,00 499,11 0,00 1 189,61 JÄÄMÄ II /JÄÄMÄ III -5 673 532,80-6 054 540,62 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Verot ja veronluonteiset maksut 5 693 245,00 6 429 058,00 Perityt arvonlisäverot 8 873,60 6 197,19 Suoritetut arvonlisäverot -3 415 506,77 2 286 611,83-3 752 719,18 2 682 536,01 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -3 386 920,97-3 372 004,61 VUOSIKERTOMUS 2011 13

Tase 31.12.2011 31.12.2010 VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄ- AIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 1 144 294,81 652 396,37 Muut pitkävaikutteiset menot 2 896 967,42 2 941 013,63 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 5 392 088,90 9 433 351,13 4 168 318,40 7 761 728,40 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet 1 752 399,13 1 952 418,44 Kalusteet 118 906,61 1 871 305,74 139 274,30 2 091 692,74 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 0,00 0,00 0,00 0,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 11 304 656,87 9 853 421,14 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 2 065 340,98 2 158 843,32 Siirtosaamiset 84 595,93 59 217,60 Muut lyhytaikaiset saamiset 0,00 2 149 936,91 0,00 2 218 060,92 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOI- TUSVARAT Kassatilit 2 146,30 1 500,80 Tiliviraston tulotilit 25 524,73 27 671,03 10 545,01 12 045,81 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 2 177 607,94 2 230 106,73 VASTAAVAA YHTEENSÄ 13 482 264,81 12 083 527,87 VUOSIKERTOMUS 2011 14

VASTATTAVAA 31.12.2011 31.12.2010 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998-4 536 724,10-4 536 724,10 Edellisten tilikausien pääoman muutos -7 395 981,11-10 525 675,11 Pääoman siirrot 5 006 270,46 6 501 698,61 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -3 386 920,97-10 313 355,72-3 372 004,61 VIERAS PÄÄOMA -11 932 705,21 PITKÄAIKAINEN Muut pitkäaikaiset velat 2 266 604,08 2 266 604,08 2 085 310,07 2 085 310,07 LYHYTAIKAINEN Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit 7 876 977,07 7 501 968,43 Saadut ennakot 5 628 731,44 6 549 130,38 Ostovelat 2 023 324,16 2 727 612,50 Tilivirastojen väliset tilitykset 351 958,17 365 660,13 Edelleen tilitettävät erät 384 918,82 353 322,27 Siirtovelat 5 249 403,52 4 412 344,73 Muut lyhytaikaiset velat 13 703,27 21 529 016,45 20 884,57 21 930 923,01 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 23 795 620,53 24 016 233,08 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 13 482 264,81 12 083 527,87 VUOSIKERTOMUS 2011 15

Yhteystiedot PL 313 Itämerenkatu 3A 00181 Helsinki puh: 09 69 661 fax: 09 6966 410 www.viestintävirasto.fi