Historiikki Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistys ry 1977-2012
Historiikki Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistys ry 1977-2012 Historiikin kokoaminen ja kirjoitustyö Clas Hindsberg Ohjausryhmä Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistyksen hallitus 2011-2012 ja toiminnanjohtaja Ulkoasu ja taitto Paula Matikainen Valokuvat Yhdistyksen arkistot Painopaikka Kirjapaino Hermes Oy, Tampere 2012
Tervehdys Kehitettäessä Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistyksen toimintaa nousi useasti esille asioita joita piti tarkistaa ja selvittää eri lähteistä. Tämä tilanne herätti ajatuksen siitä, että yhdistyksellä olisi hyvä olla historiikki jossa olisi vuosien varrella kertynyt tärkeä tieto yksissä kansissa. Monet jo työelämästä pois siirtyneet aktiivitoimijat muistavat vielä hyvin asioita ja tapahtumia alkuajoilta joten viimeistään nyt olisi korkea aika kirjata tuo tärkeä hiljainen tieto talteen. Yhdistyksen hallituksen toimesta ryhdyttiin etsimään henkilöä, joka voisi koota yhteen vuosien toimintakertomuksista, hallitusten ja vuosikokousten pöytäkirjoista sekä jo työelämästä poistuneiden aktiivien muisteloista Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistyksen historiikin. Clas Hindsberg suostui tähän tehtävään ja niin kutsuttiin koolle alalta jo eläkkeelle siirtyneitä aktiivihenkilöitä tammikuussa 2011. Tuolloin paikalla olivat Clas Hindsbergin lisäksi nyt jo edesmennyt Börje Nordberg, Mauri Mäkelä, Paul Pallasto ja Göran Westerholm sekä nykyinen puheenjohtaja Kalle Tuohimaa ja toiminnanjohtaja Anne Karhola. Clas Hindsberg oli laatinut tähän kokoukseen alustavan tekstiluonnoksen, jonka pohjalta muisteloita käytiin. Tämän tapaamisen pohjalta Clas Hindsberg ryhtyi koostamaan varsinasta historiikkitekstiä ja sparraustehtävät siirtyivät veteraaneilta nykyiselle hallitukselle. Teksti luetutettiin toki loppuvaiheessa myös tällä ensimmäisellä työryhmällä sekä pitkäaikaisella yhdistyksen yhteistyökumppanilla Kari Mäkiöllä. Vaikka historiikin kokoaminen muiden tehtävien ohella osoittautui varsin työlääksi, on historiikki nyt puolentoista vuoden työn jälkeen käsissämme. Historiikki sisältää oleellisen Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistyksen vaiheista ja alan tapahtumista perustamiskokouksesta lähtien. Yhdistyksen hallitus on erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Nyt voimme olla varmoja, että yhdistyksen historia on tallessa myös tuleville polville ja ennen kaikkea meitä itseämme varten. Hallitus kiittää kaikkia työhön osallistuneita, jotka mahdollistivat historiikin toteutumisen. Osalla ohjaustyöhön osallistuneista henkilöistä oli suurempi panos historiikin kokoamisessa ja erityiset kiitokset kuuluvat tietysti Clas Hinsbergille hänen pyyteettömästä ja ahkerasta työstään. Yhdistyksen 35-vuotisjuhlavuoden merkeissä toivotamme teille antoisia lukuhetkiä historiikin parissa. Helsingissä 26.4.2012 Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistys ry:n hallitus Kalle Tuohimaa, puheenjohtaja Harri Karlén Henri Mäkelä Tapio Lehti Ilari Orpana Harri Lehtola Timo Raikko 3
Hydrauliikan käyttösovelluksia Yhdistyksen perustaminen ja alkuvuosien toiminta 5
YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN JA ALKUVUOSIEN TOIMINTA Hydrauliikka ja Pneumatiikkayhdistys ry perustettiin vuonna 1977 edustamaan ja palvelemaan Suomessa toimivia hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan yrityksiä. Aloitteentekijöitä yhdistyksen perustamiseksi olivat muutamat alalta jo vankan kokemuksen hankkineet suomalaisten yritysten avainhenkilöt, jotka näkivät selkeitä tarpeita hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan toimintaedellytysten kehittämiselle ja alan tunnettavuuden parantamiselle Suomen markkinoilla. Konkreettiset kehittämistarpeet nähtiin markkinakehityksen seuraamisessa, alan näyttely- ja messutoiminnassa sekä alan koulutuksen kehittämisessä. Hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan kehittyminen kaupallisena liiketoimintana Kaupallinen liiketoiminta hydrauliikka- ja pneumatiikkatuotteilla alkoi kehittyä Suomessa1950-luvulla ja laajemmassa mitassa 1960-luvulta alkaen. Tuolloin muutamat suomalaiset konealan laitteiden ja komponenttien maahantuontia ja kauppaa harjoittavat yritykset ja kauppatalot kiinnostuivat hydrauliikka- ja pneumatiikkatuotteista. Tuotteilla arveltiin olevan hyvät edellytykset täydentää maahantuojien teknisten tuotteiden tarjontaa. Maahantuojat hankkivat itselleen johtavien yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten hydrauliikka- ja pneumatiikkavalmistajien myyntiedustuksia Suomen markkinoille. Tarjolla olevista suhteellisen harvalukuisista edustuksista syntyi arvatenkin maahantuojien kesken kilpailua, joka silloisissa oloissa lienee viilentänyt yritysten välisiä suhteita. Hydrauliikka- ja pneumatiikkatuotteiden menestyksellinen myyntitoiminta edellytti totuttua kattavampaa teknistä tukipalvelua. Eräät maahantuontiyritykset, etenkin ne, joiden edustuksessa oleva tuoteohjelma edellytti kokonaisten järjestelmäratkaisujen toimituskykyä, alkoivat perustaa yrityksiinsä tarvittavaa suunnittelupalvelua ja verstaskapasiteettia kokonaisjärjestelmien rakentamista ja huoltotoimintaa varten. Näissä maahantuontiyritysten palveluorganisaatioissa kehittyi Suomeen ensimmäinen harvalukuinen hydrauliikka- ja pneumatiikkaosaajien sukupolvi. Monet näistä alan ammattimiehistä lähtivät rohkeasti yrittäjiksi perustamaan alaan erikoistunutta uutta liiketoimintaa. Perustettiin hydrauliikan ja pneumatiikan järjestelmärakentamiseen erikoistuneita insinööritoimistoja sekä verstas- ja konepajatoimintaan, huoltoon sekä alan komponentti- ja tarvikekauppaan keskittyviä yrityksiä. Monen tänä päivänä maineikkaan suomalaisen hydrauliikka ja pneumatiikka yrityksen syntyhistoria juontaa alkunsa juuri 1960- ja 1970-luvun kehityksestä ja yrittäjyydestä. Samalta ajalta on todettavissa rinnakkaisena kehitystrendinä, että eräät hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan kansainväliset valmistajayritykset arvioivat Suomen mark- 7
kina-alueen siinä määrin kiinnostavaksi, että alkoivat perustaa omia myynti- ja palveluyhtiöitään Suomeen. Hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan kehitykseen Suomessa on merkittävästi vaikuttanut myös Suomen koneenrakennusteollisuuden oma panos hydrauli- ja paineilmatekniikkaan perustuvien erikoislaitteiden ja sovellusten kehittäjänä. Kehitystyötä tarvittiin erityisesti sodan jälkeen 1940-luvun loppupuoliskolla sotakorvaustuotannossa ja hieman myöhemmin kehitettäessä suomalaisten koneenrakennusyritysten orastavaa vientikauppaa. Nämä yleisluontoiset kuvaukset hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan alkuajoista Suomessa ovat esimerkkejä asioista, joiden tuloksena Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistys ry:n nykyinen jäsenkunta on kehittynyt. Alalla toimivat yritykset olivat, ja ovat vieläkin, omistuspohjaltaan ja suuruudeltaan hyvin erilaisia. Toimijoina löytyy useita kansainvälisten ulkomaisten suuryritysten myynti- ja palveluyhtiöitä sekä merkittävä määrä yrittäjävetoisia suomalaisia yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet laitteiden ja kokonaisjärjestelmien rakentamiseen sekä huolto- ja koulutuspalveluihin. 1970-luvulle tultaessa Suomen koneenrakennusalan markkinat olivat jo kehittyneet ja laajentuneet ja hydrauliikka- ja pneumatiikkatuotteiden edustukset Suomessa vakiintuneet. Suomea oli alettu pitää kiinnostavana ja kasvavana markkina-alueena, ja jo tuolloin se nähtiin myös siltana silloisen Neuvostoliiton markkinoille. Suomessa oli samoihin aikoihin kehittynyt myös omaa puhtaasti hydrauliikka- ja pneumatiikka-alaan kuuluvaa teollista tuotantoa, erityisesti sylinterivalmistusta. Sylinterivalmistajat, vaikkakin kilpailivat keskenään, kykenivät jo 1970-luvulla järjestäytymään yhteistyöhön esiintyen mm. Moskovassa järjestetyssä vienti-symposiumissa yhdessä Suomalaista koneenrakennusteollisuutta edustavien suuryritysten kanssa. Vielä 1970-luvullakin hydrauliikka ja pneumatiikka olivat kaupallisesti nuoria teknologia-aloja ja niitä edustavien yritysten voidaan hyvällä syyllä katsoa toimineen Suomessa alansa teknologian kehittäjinä ja uranuurtajina. Perustellusti voidaan sanoa, että hydrauliikka- ja pneumatiikkayritysten edustama teknologia ja asiantuntemus olivat osaltaan myötävaikuttamassa suomalaisen koneenrakennusteollisuuden voimistuvaan kilpailukykyyn ja menestykseen kehittyvillä vientimarkkinoilla. Hydrauliikka- ja pneumatiikkayhdistys perustetaan Hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan yrityksille kävi ilmeiseksi, että tekninen osaaminen ja teknisten ratkaisujen ideointikyky eivät yksistään riittäneet tuloksellisen ja kehittyvän liiketoiminnan ylläpitämiseen. Teknologian ja laadun rinnalla oli tärkeätä analysoida markkinoiden suuruutta ja kehittymistä, edistää markkinointia, parantaa alan näkyvyyttä ja tunnettuutta sekä tukea alan liiketoiminnan kannattavuusedellytyksiä. 8
Alan yritysten välisen yhteistyön alullepanijoita olivat Oy Sperry Rand Ab:n toimitusjohtaja Börje Nordberg ja Oy Mecman Ab:n toimitusjohtaja Keijo Koivisto. He päätyivät kutsumaan Suomessa toimivat yritykset koolle yhteiseen kokoukseen, joka pidettiin Helsingissä 8.12.1976. Kokoukseen osallistui edustajia yhteensä kahdestakymmenestäkahdesta alan yrityksestä. Kokouksessa yhteisesti sovittuja asioita ja päämääriä kehittämään valittiin komitea, jonka jäseniksi tulivat Börje Nordberg, Keijo Koivisto, sekä Atoy Oy:stä Antti Järvi. Antti Järvellä oli yhteys Tekniseen Kauppaliittoon, mikä nähtiin hyväksi ja tarpeelliseksi. Joitakin poimintoja kokouksen asialistasta pöytäkirjamerkintöjen perusteella: Markkinatutkimuksen aikaansaaminen oli tärkeimmällä sijalla kokouksessa. Tutkimuksen sisällöstä ja kattavuudesta keskusteltiin ja annettiin perustetulle komitealle evästyksiä markkinatutkimuksen toteuttamiseksi. Ajatusta alaa kokoavan yhdistyksen perustamisesta kehiteltiin sekä selviteltiin järjestäytymisen juridisia muotoja. Myös yhdistyksen ensimmäinen sääntöluonnos oli käsiteltävänä. Sovittiin, että komitea aloittaa asian johdosta keskustelut Teknisen Kauppaliiton toimitusjohtajan Klaus Vartiovaaran kanssa. Seuranneen selvitystyön tuloksena komitea päätyi esittämään, että perustetaan ja rekisteröidään Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistys ry, joka liitetään jäseneksi Teknisen Tukkukaupan Keskusliittoon. Perustamiskokous, 1. toimintavuosi Komitea kutsui alan yritykset uudelleen koolle, ja yhteinen kokous pidettiin 1.2.1977. Tässä kokouksessa 16 alan yrityksen edustajaa päättivät Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistys ry:n perustamisesta. Seuraavat yritykset olivat edustettuina perustamiskokouksessa: Alftan Oy Ab Atoy Oy Auramo Oy Cronvall Oy Ab Danfoss Oy Ab Finnhydo Oy Hydro-Pneumatik Oy Ab Ins.tsto Raimo Närhi Ky Julius Tallberg Oy Ab Mecman Oy Ab Mercantile Oy Ab Pimatic Oy Ripetuote Oy Sperry Rand Oy Ab, Vickers Valtameri Osakeyhtiö Volvo Auto Oy Ab Yhdistyksen kotipaikaksi merkittiin Helsingin kaupunki. Yhdistys päätettiin rekisteröidä ja liittää Teknisen Tukkukaupan Keskusliiton jäsenyhdistykseksi. Tekninen Tukkukaupan Keskusliitto hyväksyi sittemmin yhdistyksen jäsenyyden 18.5.1977. Poimintoja perustamiskokouksen pöytäkirjasta: Pöytäkirjassa vahvistetaan yhdistyksen perustaminen ja perustamiseen liittyvät juridiset ja käytännön asiat. Pöytäkirjassa määritellään jäsenten vuosimaksuksi 100 markkaa. Markkinatutkimuksen käytännön järjestelykustannusten oli määrä sisältyä vuosimaksuun. 9
Perustamiskokouksessa 1.2.1977 valittiin yhdistyksen ensimmäinen hallitus, jonka kokoonpano muodostui seuraavaksi: Hallituksen puheenjohtaja: Börje Nordberg, Oy Sperry Rand Ab, Vickers Hallituksen muut varsinaiset jäsenet: Keijo Koivisto, Oy Mecman Ab Antti Järvi, Atoy Oy Jyrki Auramo, Auramo Oy Lasse Peltola, Jämsän Konepaja ja Valimo Oy Hallituksen varajäsenet: Raimo Närhi, Ins. tsto Raimo Närhi Ky Ilmari Äikää, Finnhydo Oy Hallitus kokoontui ensimmäisen kerran 10.3.1977. Tärkeänä pidetyn markkinatutkimuksen valmisteluun ryhdyttiin välittömästi. Markkinatutkimuksen suorittaminen oli määritelty perustetun Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistys ry:n yhdeksi päätehtäväksi. Vuoden 1976 myyntiä koskeva markkinatutkimus saatiinkin organisoiduksi ja toteutetuksi jo alkukesällä 1977. Markkinatutkimukseen liittyvät yrityskohtaiset myyntitiedot keräsi ja koosti puolueettomana ja luotettuna tahona Teknisen Tukkukaupan Keskusliiton toimitusjohtaja Klaus Vartiovaara. Tähän ensimmäiseen tutkimukseen osallistui 20 jäsenyritystä, joiden arvioitiin edustavan 62% alan kokonaismarkkinoista. Tuloksen edustavuuden parantamiseksi hydrauliikan myyntivolyymiin lisättiin hallituksen arvion perusteella vielä 15,2 milj. mk, joka jakautui usealle eri tuoteryhmälle. Markkinatutkimuksen vuoden 1976 kokonaismyynti arviolisäyksineen vahvistettiin toimitusjohtaja Klaus Vartiovaaran 4.8.1977 päivätyllä kirjeellä seuraavasti: Hydrauliikka: 72,6 milj. mk (n.12,2 milj. ) Pneumatiikka13,9 milj. mk (n.2,3 milj. ) Yhdistyksen suorittaman ensimmäisen markkinatutkimuksen kokonaismyynnin volyymiksi saatiin siis 86,5 milj. mk (n.14,5 milj. ). Tutkimuksen tulos oli hyvä alku Suomen markkinoiden suuruuden ja markkinakehityksen arvioimisessa, vaikka tulosta olikin vielä pidettävä edustavuudeltaan vajavaisena. Alkuvuosien myyntikehityksien havainnollistamiseksi seuraavaan taulukkoon on koottu kahden ensimmäisen toimintavuoden markkinatutkimuksen antamat myynnin volyymit: Tutkimusta koskeva vuosi: 1977 1978 Hydrauliikka: 159,9 milj. mk (n.26,9 milj. ) 174,9 milj. mk (n.29,4 milj. ) Pneumatiikka: 34,6 milj. mk (n.5,8 milj. ) 41,7 milj. mk (n.7,0 milj. ) Kokonaismyynti: 194,5 milj. mk (n.32,7 milj. ) 216,6 milj. mk (n.36,4 milj. ) 10
Vuoden 1977 sääntömääräinen vaali- ja syyskokous kutsuttiin koolle 15.12.1977. Kokouskutsun asialistalla oli: Markkinatutkimuksen suorittaminen v. 1978 Hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan erikoisnäyttely talvella/keväällä 1979. Alan tarjous-, myynti- ja toimitusehdot. Ensimmäisen toimintavuoden 1977 vuosikertomus julkistettiin 16.4.1978. Edellä esitettyjen asioiden lisäksi oli Tullilaitoksen kanssa käsitelty paineastia-asetuksen tulkintaan liittyviä ongelmia. 2. toimintavuosi 1978 Vuosikokouksessa 26.4.1978 olivat tärkeimpinä asioina Vuoden 1977 myyntiä koskeva markkinatutkimus. Keväällä 1979 pidettävä Hydrauliikka- ja Pneumatiikkanäyttely sekä hallituksen evästäminen näyttelyn suunnittelussa. Näyttelyn teemaksi määriteltiin: Mahdollisimman informoiva. Kokouksen puheenjohtaja Börje Nordberg huomioi avauspuheessaan erityisesti teollisuusneuvos Arvi Jämsän, joka nyt ensimmäistä kertaa osallistui yhdistyksen toimintaan. Arvi Jämsän johtama Jämsän Konepaja ja Valimo Oy todettiin jo pidempään olleen Metalliteollisuuden Keskusliiton (MET:n) jäsen. MET:n hydrauliikkajaoksen toiminta ja rooli herätti kokouksessa paljon kiinnostusta ja keskustelua. Arvi Jämsän myötävaikutuksella saatiin järjestötasolla luoduksi yhteys MET:iin, jolla jo tällöin oli aktiivisesti toimiva hydrauliikkajaos ja vakiintunut yhteys hydrauliikka- ja pneumatiikka alan eurooppalaiseen kattojärjestöön CETOP:iin (Comité Européen des Transmissions Oléohydrauliques et Pneumatiques). 3. toimintavuosi 1979 Vuoden 1979 keväällä yhdistyksen jäsenmäärä oli noussut 55 yritykseen. Vuoden 1978 kokonaismyyntiä koskevaan markkinatutkimukseen osallistui 95% hydrauliikkayrityksistä ja 90% pneumatiikkayrityksistä. Markkinatutkimuksen tulos on esitetty edellä. Ensimmäinen Hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan erikoisnäyttely järjestettiin 22-24.3.1979 Espoossa Teknillisen Korkeakoulun tiloissa Dipolissa. Osallistujina oli 41 alan yritystä. Näyttelyn ensimmäiseksi päiväksi oli järjestetty teemaluento, jonka aiheena oli Puhtaus Hydrauliikassa. Näyttely oli yhdistyksen jäsenyritysten ensimmäinen yhteinen esiintyminen, ja siitä alkoi ja kehittyi merkittävä säännöllisesti toistuva alan tapahtuma, joka kerta kerralta keräsi suuren joukon alan asiakaskuntaa sekä alasta kiinnostuneita asiantuntijoita ja opiskelijoita tutustumaan hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan tarjontaan ja kehitykseen. Uusina asioina yhdistyksessä koettiin tärkeäksi hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan koulutustarve ja mahdolliset yhteistyökumppanit koulutusasioissa. Potentiaalisina yhteistyökumppaneina mainitaan Tampereen teknillinen korkeakoulu, Helsingin ja Jyväskylän teknilliset opistot sekä Ammattikasvatushallitus. Myös alaa koskevat pätevyysvaatimukset ja pätevöityminen todistuksineen otettiin ensi kerran puheeksi. Vuoden 1979 hallituksesta huomionarvoista on Teollisuusneuvos Arvi Jämsän, Jämsän Konepaja ja Valimo Oy:n perustajan, sekä toimitusjohtaja Mauri Mäkelän, merkittävän hydrauliikka-alan myynti- ja jakeluorganisaation M-Tek Oy:n perustajan, valinta yhdistyksen hallitukseen 11
Börje Nordbergilla ollessa vankka asema yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistyksen hallitus toteaa kokouspöytäkirjassaan 25.10.1979, että neuvottelut on päätetty aloittaa seuraavien koulutusorganisaatioiden kanssa: Tampereen Teknillinen Korkeakoulu Insinöörijärjestöjen Koulutuskeskus INSKO Ammattienedistämislaitos (AEL) Tavoitteeksi asetettiin monitasoisen kurssitoiminnan kehittäminen asentajatasosta alkaen insinööritasolle saakka. Myynti- ja Toimitusehtoja päätettiin ryhtyä valmistelemaan lähtien Pohjoismaiden yleisistä toimitusehdoista NL70 (komponenttimyynti) ja NLM 71 (järjestelmämyynti). Hydrauliikka- ja pneumatiikka-alojen yleiset myynti- ja toimitusehdot vahvistettiin ja otettiin käyttöön vuonna 1980. Alan myynti- ja toimitusehdot koettiin tärkeäksi aikana, jolloin inflaatio oli Suomessa voimakasta ja kustannustaso oli jatkuvassa nousussa. Suomen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi markka devalvoitiin useaan otteeseen, mikä vuorostaan nosti hydrauliikka- ja pneumatiikkatuotteiden markkamääräisiä maahantuontihintoja. Suomen liittyminen Euroopan unioniin, kilpailulainsäädännön kehittyminen sekä liiketoiminnan yleinen kansainvälistyminen tekivät kuitenkin omat kotimaiset myynti- ja toimitusehdot 1990-luvulla tarpeettomiksi. Yhdistyksen alkuvuosien toiminnan painopistealueita olivat: Messu- ja näyttelytoiminta Markkinatutkimus Alan koulutuksen kehittäminen ja tukeminen, sekä yhteyksien luominen viranomaisiin ja teknisen koulutuksen instituutioihin Yhteyksien luominen eurooppalaiseen hydrauliikkaja pneumatiikka alan järjestöön CETOP:iin Myynti- ja toimitusehtojen aikaansaaminen Edellä esitetyistä kuvauksista yhdistyksen alkutaipaleelta ilmenee, että tarpeellisiksi koettujen asioidten valmistelu ja toteutus käynnistyivät tehokkaasti ja viivytyksettä, erityisesti vuosittaisten markkinatutkimusten toteuttaminen ja alan erikoisnäyttelyn järjestäminen. Yhdistys ryhtyi nopeasti laajentamaan ja syventämään toimintakenttäänsä myös uusille jäsenyritysten tärkeiksi kokemille alueille. 12
YHDISTYKSEN HALLINNON JA PALVELUTOIMINTOJEN KEHITTYMINEN 13
YHDISTYKSEN HALLINNON JA PALVELUTOIMINTOJEN KEHITTYMINEN Uuden vuosikymmenen 1980 alkaessa Hydrauliikka- ja pneumatiikkayhdistys oli vakiinnuttanut asemansa hydrauliikka- ja pneumatiikka-alalla toimivia yrityksiä kokoavana ja palvelevana yhteisönä ja edunvalvontajärjestönä. Markkinatutkimus oli jo muodostunut vuosittaiseksi toimintarutiiniksi, näyttely- ja messutoiminta oli saatu hy- välle alulle ja yhteydet koulutuksesta sekä tutkimuksesta vastaaviin viranomaisiin ja koulutusjärjestöihin oli luotu. Hyvin onnistuneet alan erikoisnäyttelyt vuosina 1979 ja 1981 lisäsivät yhdistyksen jäsenmäärää, joka vuonna 1981 oli noussut 62 yritykseen. Tällöin olivat käytännöllisesti Hydrauliikan Hydrauliikan ja pneumatiikan ja pneumatiikan myynti myynti sekä sekä teollisuustuotanto Suomessa 1976-2010 Suomessa logaritmisella 1976-2010 logaritmisella asteikolla asteikolla 10000 1000 100 10 1 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Teoll.tuot. dameur Hydauliikka MEUR Pneumatiikka MEUR Esityksessä nähdään hydrauliikka- ja pneumatiikkatuotteiden vuotuisen kokonaismyynnin kehitys vuodesta 1976 alkaen. Esitetyt myyntiluvut perustuvat yhdistyksen vuosittain tekemään markkinatutkimukseen. 15
katsoen kaikki Suomessa vakinaisesti toimivat alan yritykset jo liittyneet yhdistyksen jäseneksi. Alan myynnin kehittyminen muuttuvissa taloudellisissa olosuhteissa. Yhdistyksen vuosittain toimeenpanema markkinatutkimus osoittautui oivalliseksi työkaluksi jäsenyritysten myynnin seurannassa ja markkinointi- ja myyntipanostusten suunnittelussa. Sivujen 15 ja 16 kaavioissa on esitetty hydrauliikan ja pneumatiikan myynti Suomessa vuosina 1976 2010 yhdessä Suomen teollisuuden kokonaistuotannon kehityskuvaajan kanssa. (Luvut on graafiseen muotoon koostanut Raimo Laine, Nestepaine Oy.) Vertailtaessa alan myyntivolyymin kehitystä ja vastaavaan teollisuustuotannon kehitykseen havaitaan yleistrendinä, että hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan myynti on noussut vuosittain lähes säännönmukaisesti nopeammin kuin vastaavan ajan teollisuustuotannon nousu. 1990-luvun loppuun mennessä alan myynnin nousu ylitti teollisuustuotannonnousun noin 2,5-kertaisesti, ja 2010 ylitys oli jo noin 3,2-kertainen. Hydrauliikan Hydraulikan ja pneumatiikan ja pneumatiikan myynti myynti sekä sekä teollisuustuotanto teollisuustuotanto Suomessa 1976-2010 Suomessa indeksisarjoina 1976-2010 indeksisarjoina 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Teoll.tuot.indeksi -76=1 Hydrauliikka indeksi -76=1 Pneumatiikka indeksi -76=1 16
Hydrauliikan ja pneumatiikan myynti Suomesssa 1976-20120 (MEUR) Hydrauliikan ja pneumatiikan myynti Suomessa 1976-2010 (MEUR) 600,00 500,00 400,00 300,00 200,00 100,00 0,00 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Hydauliikka MEUR Pneumatiikka MEUR Kasvukehityksen osalta on kuitenkin syytä huomata, että sekä myynnin että teollisuustuotannon kehityskuvaajat antavat epärealistisen myönteisen kuvan todellisten myynti- ja tuotantovolyymien kehittymisestä. Syynä tähän on 1960-luvulta 1990-luvun alkuun saakka tapahtunut Suomen kotoperäisen kustannustason nopea nousu, jota useaan eri otteeseen jouduttiin kompensoimaan Suomen markan devalvoinneilla, mikä tuohon aikaan oli Suomessa liiankin vakiintunut menettely maan hintakilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Näistä asioista on jäljempänä joitakin kommentteja kulloinkin käsiteltävän vuoden ja ajanjakson kohdalla. 17
Hydrauliikan ja pneumatiikan myynti ( ) asukasta kohti Euroopassa 2010 Kaavion otsikko Alamme merkityksestä Suomelle kertoo havainto, että hydrauliikan ja pneumatiikan myynti asukasta kohti (78 ) on Suomessa Euroopan korkein. Tästä tosiseikasta on helppo tehdä johtopäätös, että se on todennäköisesti suurin myös koko maailmassa. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että niiden Suomen teollisuudessa valmistettavien koneiden ja laitteiden osuus, joissa hydrauliikan ja pneumatiikan määrä on suuri, on suhteellisesti ottaen korkea, oli kysymys liikkuvan kaluston, laivapuolen tai teollisuuden sovelluksista. Oheinen taulukko antaa myynnistä asukasta kohti Euroopassa havainnollisen kuvan. SUOMI RUOTSI SVEITSI SAKSA ITALIA BELGIA RANSKA UK HOLLANTI SLOVENIA ESPANJA TURKKI PUOLA ROMANIA 0 10 20 30 40 50 60 70 80 EURO/AS. YHTEENSÄ EURO/AS. PNEUM. EURO/AS. HYDR. Tiedot perustuvat CETOP:n tilastoon vuodelta 2010 ja Euroopan maiden väkilukuihin samalta vuodelta (Wikipedia). 18
Hallintoresursseja kehitetään Alan myynnin kasvaessa ja yhdistyksen toiminnan kehittyessä ja monipuolistuessa hallinnolliset tehtävät sekä työmäärä lisääntyivät yhdistyksessä. Tämä johti osaltaan yhdistyksen vetovastuun, lähinnä puheenjohtajuuden, vaihdoksiin muutaman vuoden välein. Puheenjohtajavaihdokset tapahtuivat tietysti jäsenistön äänestyksen tuloksena, mutta aina järkevin perustein ja ilman dramatiikkaa. Hallinnollisen työtaakan keventämiseksi yhdistys kiinnitti 1980-luvun lopulla ulkopuolisen henkilön hoitamaan ja kehittämään yhdistyksen hallinnollisia tehtäviä sekä messu- ja tiedotustoimintaa. Tehtävään valittiin Kari Mäkiö, Suomen Erikoismessut Oy, joka oli jo vuodesta 1983 alkaen hoitanut yhdistyksen Hydrauliikka- ja Pneumatiikkamessujen järjestämisen sekä markkinatutkimuksen koostamisen. Vuonna 1997 yhdistys sai pysyvän kiinteän osoitteen yhteydenpitoa varten, kun Kari Mäkiö nimitettiin yhdistyksen toiminnanjohtajaksi. 1980-luvun lopulla markkina- ja trenditutkimusten sisältöä kehitettiin jatkuvasti seuraten jäsenkunnan ja myös CETOP:n lisääntyvää informaation tarvetta. Toteutuksessa siirryttiin tietokonepohjaiseen myyntitietojen keräilyyn ja tulosten julkaisuun. Osana yhdistyksen ammattimaisen ja lainmukaisen toiminnan varmentamista yhdistyksen sääntöjä ajanmukaistettiin vuonna 1991. Tämän jälkeenkin on yhdistyksen sääntöjä aika ajoin päivitetty vastaamaan ajan ja kehittyvän lainsäädännön vaatimuksia. Viimeksi säännöt on päivitetty vuonna 2005. Kari Mäkiön luopuessa tehtävistään yhdistyksessä vuonna 1999 valittiin yhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi Anne Karhola, joka yrityksensä Yrityspalvelu An-Net Oy:n tarjoamin resurssein ryhtyi hoitamaan yhdistyksen laaja-alaiseksi kehittynyttä hallinnointia 16.9.1999 alkaen. Markkinatutkimuksen suorittaminen kehittyi edelleen ja muuttui nettipohjaiseksi vuosituhannen vaihteessa. Yhdistyksen puheenjohtajakaudet ja hallitukset On mielenkiintoista havaita, miten jäsenyritysten nimet vuosien kuluessa ovat muuttuneet, vaikka alalla toimivien vastuuhenkilöiden nimet ovat vaihtuneet harvakseltaan. Yritysten nimimuutokset heijastelevat osaltaan läntisten teollisuusmaiden alan valmistajayritysten omistusjärjestelyjä, yritysfuusioita ja strategisia yhteistyö-sopimuksia, joiden tarkoituksena oli saada aikaan kilpailukykyisempiä tuoteohjelmakokonaisuuksia ja kattavampia ja tehokkaampia myynti- ja palveluorganisaatioita. Edellä kuvattu kehitys heijastui luonnollisesti myös Suomessa toimiviin tuoteedustuksiin ja palveluorganisaatioihin. Puheenjohtajakaudet Börje Nordberg 1977 1981 Mauri Mäkelä 1982 1984 Börje Nordberg 1985 1986 Mauri Mäkelä 1987 1988 Paul Pallasto 1989 1991 Mauri Mäkelä 1992 Paul Pallasto 1993 1994 Tuomo Väänänen 1995 1996 Paul Pallasto 1997 2003 Ilari Orpana 2004 2007 Kalle Tuohimaa 2008 19
Puheenjohtajat vasemmalta Börje Nordberg, Mauri Mäkelä, Paul Pallasto ja Tuomo Väänänen. Ilari Orpana toimi puheenjohtajana vuosina 2004-2007 Kalle Tuohimaa on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2008 alkaen. 20
Joitakin tunnusomaisimpia toiminnan pirteitä puheenjohtajakausittain Vuodet: 1977 1981, 1985 1986 Toimitusjohtaja Börje Nordberg (Sperry Oy Ab, Vickers) Yhdistys muodostettiin ja yhdistyksen toiminnalle luotiin suuntaviivat Markkinatutkimus- ja näyttelytoiminta käynnistyi yhdistyksen käytännön toiminnaksi Koulutusasioita ryhdyttiin selvittämään ja kehittämään yhteistyötä soveltuvien koulutusinstituutioiden kanssa Vuodet: 1982 1984, 1987 1988, 1992 Toimitusjohtaja Mauri Mäkelä (M-Tek Oy) Alan erikoisnäyttelykonsepti kehittyi ammattimaiseksi markkinointihenkiseksi messutoiminnaksi. Aiemmin aloitettuja palvelutoimintoja kehitettiin Vuodet: 1989 2003 lukuun ottamatta vuosia 1992 ja 1995 1996 Toimitusjohtaja Paul Pallasto (Rexroth Oy, Bosch Rexroth Oy) Paul Pallasto voidaan katsoa edustaneen seuraavaa nuorempaa sukupolvea uusin näkemyksin ja nykyaikaisin toimintatavoin Yhdistyksen hallinnon ja toiminnan kaikinpuolinen kehittäminen ja kansainvälistäminen Suhteiden vakiinnuttaminen Tampereen Teknilliseen Yliopistoon Vuodet: 1995 1996 Toimialajohtaja Tuomo Väänänen (Berendsen PMC Oy) 20-vuotisjuhlamessujen ja CETOP:iin liittymisen valmistelutyö Suomen päämarkkinoihin suunnattu markkinatutkimus asiakaskyselynä Tuomo Väänänen jätti puheenjohtajantehtävänsä 14.2.1997, siirtyessään työurallaan toiselle alalle. Tällöin varapuheenjohtajana ollut Paul Pallasto nousi jälleen yhdistyksen puheenjohtajaksi ja toimi tässä tehtävässä vuoteen 2003 saakka. Vuodet: 2004 2007 Varatoimitusjohtaja Ilari Orpana (Polarteknik PMC Oy Ab) Osallistuminen jäsenenä CETOP:in toimintaan CETOP:in koulutusohjelman implementointi yhdistyksen palvelukonseptiin Messujen järjestämisoikeuden myynti Vuodet: 2008 Toimitusjohtaja Kalle Tuohimaa (Bosch Rexroth Oy) Yhdistyksen strategian ja nykyaikaisen imagon kehittäminen Yhdistyksen valmiudet tukea jäsenyrityksiä palveluiden ja liikekumppanuuden kehittämisessä Toiminnan perusteet mietittiin ja päivitettiin ilmentämään yhdistyksen arvoja ja tavoitteita, Määriteltiin Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistyksen visio, missio ja strategia Uudistettiin yhdistyksen ilme, teetettiin uusi logo ja kotisivut uusittiin 21
Yhdistyksen juhlavuosi 1997 Hydrauliikka- ja pneumatiikkayhdistyksen perustamisesta oli 1.2.1997 kulunut 20 vuotta. Yhdistys halusi osoittaa ja tuoda näkyville tämän alaa koskevan virstanpylvään ja vahvistaa yhdistyksen merkitystä alalla toimivien yritysten ja alaan liittyvien sidosryhmien kokoajana ja yhteistyön kehittäjänä. Juhlavuoden kunniaksi tehtiin 20-vuotisjuhlajulkaisu, jossa esiteltiin Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistyksen asemaa ja merkitystä Suomen markkinoilla. Monikielinen julkaisu oli suunnattu erityisesti ulkomaisille CETOPvuosikokoukseen osallistuville vieraille. Messujärjestäjän toteuttaman juhlajulkaisun ja CETOPvuosikokouksen vapaamuotoisen kokousohjelman avulla yhdistys halusi esitellä Suomea kehittyneenä teollisuusmaana, sen korkeatasoista koneenrakennusteollisuutta ja kehittynyttä aikaansa seuraavaa koulutus- ja tutkimustoimintaa. Lisäksi julkaisussa esiteltiin Suomen markkinoita ja markkinavolyymin kehitystä sekä Suomen asemaa ns. Baltian Ryhmän markkina-alueen keskuksessa, josta käsin oli hyvät ja toimivat yhteydet lähialueille mukaan lukien Länsi-Venäjän ja Murmanskin alueet. Julkaisussa tukijoina esiintyivät alan korkeimman opetuksen ja tutkimuksen tahoja edustavat Tampereen teknillisen korkeakoulun (TTKK) Hydrauliikan ja automatiikan laitos ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT). Erinomaisesti onnistuneet järjestelyt sekä samanaikaiset messut olivat arvatenkin vaikuttavina tekijöinä, kun Hydrauliikka- ja Pneumatiikkayhdistys ry hyväksyttiin CETOP:n viralliseksi jäseneksi samana vuonna 1997. Poimintoja joiltakin yhdistyksen toimintavuosilta Seuraavassa esitetään katsaus yhdistyksen hallituskausiin aluksi 5:n ja myöhemmin 10 vuoden välein sekä esimerkkejä yhdistyksen hallituskokoonpanoista ja kyseiselle ajalle tunnusomaisesta maan talouden tilasta. Liiteosassa lueteltuna yhdistyksen jäsenyritykset ja hallitukset vuosittain. Yhdistyksen 5. toimintavuosi 1981 Hallituksen kokoonpano: Puheenjohtaja: Börje Nordberg (Sperry Oy Ab, Vickers) Hallituksen varsinaiset jäsenet: Tapio Heino (Pimatic Oy) Keijo Koivisto (Oy Mecman Ab) Raimo Närhi (Ins. tsto Raimo Närhi Ky) Ilmari Äikää (Finnhydo Oy) Jäsenyritysten lukumääräksi vuonna 1981 kirjattiin 62 alan yritystä. Huomioita ajankohdan taloustilanteesta Suomessa Sivun 16 graafisesta esityksestä nähdään alan myynnin kehittyneen ripeästi vuosina 1976 1981. Myynnin todellinen volyymin kasvu oli kuitenkin huomattavasti hitaampaa johtuen siitä, että Suomen markka devalvoitiin peräti 3 otteeseen vuosien 1977-78 aikana. Tällöin Suomen markka heikentyi n.17 %:lla valuuttakoriin kuuluviin valuuttoihin nähden. Vuonna 1982 markka devalvoitiin vielä uudelleen n.10 %. Toistuvat ja ennalta arvaamattomasti toimeenpannut markan devalvoinnit aikaansaivat jäsenyrityksille usein työläitä ja hankalia tilanteita, kun maahan tuotavien tuotteiden markkamääräiset hinnat saattoivat nousta devalvointiprosentin verran ilman ennakkovaroitusta. 22