1. Johdanto. Valkeakosken elinkeinojen kehittämisohjelma 2010 2013. 1. Johdanto... 3



Samankaltaiset tiedostot
Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelma

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Inkoo

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

Elinkeino-ohjelma

KUNTASTRATEGIA

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Elinvoimainen Ylivieska 2021

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

Teolliset symbioosit. Haminassa Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Sulkavan elinvoimastrategia

Sulkavan elinvoimastrategia

Kaupunkistrategia

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

Valkeakoski. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025

Pälkäne. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Lempäälä. Kuntaraportti

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Nokia. Kuntaraportti

Ylöjärvi. Kuntaraportti

Parkano. Kuntaraportti

Orivesi. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti

Vesilahti. Kuntaraportti

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

Isonkyrön strategia 2025

KUNTASTRATEGIA Hyväksytty valtuustossa / 65

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA LUONNOS

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

Buustia bisnekseen. Isto Vanhamäki Lahden Seudun Kehitys, LADEC. Enterprise 2017 Teknologiayrittäjyyspäivät Lahti

Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys vuosille

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma

Tekevien ihmisten Sonkajärvi

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Teollisen toiminnan mahdollisuudet Varsinais-Suomessa. Elinvoimainen Vakka-Suomi seminaari Jarkko Heinonen

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Mika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie Pelkosenniemi

MOREENI - RASTIKANGAS Keskellä Suomen ekosysteemiä

Kuntaraportti Valkeakoski. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Urjala. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pälkäne. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Lempäälä. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kangasala. Suomen Yrittäjät

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät

Pirkanmaan Portin teollisuusalue: T ja T-4-korttelialueiden luovutus

Kuntaraportti Virrat. Suomen Yrittäjät

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Kuntaraportti Nokia. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pirkkala. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Ylöjärvi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Sastamala. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hämeenkyrö. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Vesilahti. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Ruovesi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Punkalaidun. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kihniö. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Juupajoki. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Mänttä-Vilppula. Suomen Yrittäjät

Kysely Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Kuntaraportti Parkano. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Orivesi. Suomen Yrittäjät

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo elinkeinojohtaja José Valanta

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Sonkajärven kunnan elinkeinostrategia

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Pertunmaan kunnan strategia

Pirkanmaan Portin teollisuusalue: logistiikan- ja palvelujen-korttelialueen luovutus

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma

Visio, tavoite, keinot Visio

Transkriptio:

Valkeakosken elinkeinojen kehittämisohjelma 2010 2013

Valkeakosken elinkeinojen kehittämisohjelma 2010 2013 1. Johdanto 1. Johdanto... 3 2. Valkeakosken kaupunki elinkeinopolitiikan edistäjänä... 4 2.1 Toiminta-ajatus ja visio... 4 3. Nykytilan kuvaus... 6 3.1 SWOT-analyysi... 6 4. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet... 8 4.1 Elinkeinopalvelut... 8 4.1.1 Valkeakosken Seudun Kehitys Oy...8 4.1.2 Valkeakosken kaupunki...8 4.2 Elinkeinopolitiikan linjaukset... 8 4.2.1 Yritystilat ja -tontit... 8 4.2.2 Kauppa ja palvelut... 8 4.2.3 Hankinnat...10 4.2.4 Työvoima ja koulutus...10 4.2.5 Matkailu ja tapahtumat...10 4.2.6 Yritysneuvonta...10 4.2.7 Nopea toiminta ja yritysvaikutusten arviointi...10 5. Elinkeino-ohjelman päämäärät... 12 5.1 Elinkeino-ohjelman tavoitteet...12 5.1.1 Organisaation sitouttaminen...12 5.1.2 Uusi yritystoiminta ja uudet työpaikat...12 5.1.3 Yritystontit ja tilarakentaminen...12 5.1.4 Matkailu ja tapahtumat...12 5.2 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 2010 2011...12 6. Elinkeino-ohjelman ylläpito... 13 7. Tilastotietoa Valkeakoskesta... 14 7.1 Väestö ja muuttoliike...14 7.2 Yritykset...14 7.3 Työvoima ja työllisyys...15 Kuntasektori on suurten muutosten edessä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tuo omia paineitaan kuntien palvelujen järjestämisvelvoitteeseen ja itse kuntarakenteeseen. Samalla valtakunnantasollakin havaitut ongelmat, kuten korkealla tasolla pysyttelevä työttömyys, väestön ikääntyminen ja globalisaation myötä kiristyvä yritysten välinen kilpailu, tuovat haasteita kuntatasolle. Etelä-Pirkanmaalla suuret teollisuuden työnantajat ovat rakennemuutoksen nimissä saneeranneet työvoimaansa viime vuosina niin, että sinänsä ennätyksellinen uusien yrityksien syntyminen ei ole täysin pystynyt kompensoimaan työpaikkamenetyksiä. Etelä-Pirkanmaan kuntien työttömyysasteet komeilevatkin Pirkanmaan kärkisijoilla. Toisaalta seudun asukasmäärä kasvaa koko ajan. Viimeisen kahden vuoden aikana kasvua on ollut erityisesti Valkeakoskella. Valkeakoskella teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on ollut valtakunnan kärkiluokkaa, eli lähes 50 % koko BKT-kertymästä. Elinkeinoelämän muutokset kohdistuvat erityisen rankasti teollisuusvaltaiseen elinkeinorakenteeseen kun toisaalta sekä yksityisten että julkisten palvelujen kasvu on ollut voimakasta. Suurteollisuus ei enää investointienkaan yhteydessä lisää työvoimaa, vaan pienistä ja keskisuurista yrityksistä on tullut uusia työntekijöitä työllistävä elinkeinolohko. On myös uudelleen arvioitava julkista sektoria palvelujen tuottajana ja annettava tilaa markkinaehtoiselle palvelutuotannolle. Valkeakosken kaupungin yrityspalvelut ja yritysten kehittämispalvelut on tuottanut vuodesta 1983 alkaen Valkeakosken Seudun Kehitys Oy (myöhemmin VASKE) palvelusopimukseen perustuen. Elinkeinopolitiikkaan kuuluu kuitenkin merkittäviä osa-alueita, kuten teollisuusalueiden kaavoitus, yritystilasopimuksiin perustuvat yritysten tilaratkaisut, asumisen ja yrittämisen markkinointi ja tapahtumien järjestäminen, jotka sisältyvät Valkeakosken kaupungin elinkeinopoliittisiin tehtäviin. Toimintaympäristön muuttuessa Valkeakosken kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman ajan tasalla pitäminen on tarpeen. On syytä täsmentää, mitä elinkeinopolitiikan osaalueita hoidetaan kaupungin omassa organisaatiossa, mitä osa-alueita voidaan ostaa VASKElta ja mitä voidaan toteuttaa seudullisesti tai ostaen muulta toimijalta. - 2 - - 3 -

2. Valkeakosken kaupunki elinkeinopolitiikan edistäjänä 2.1. Toiminta-ajatus ja visio Valkeakosken kaupungin toiminta-ajatus: Valkeakosken kaupunki ohjaa ja tukee kaupungin kehittymistä sekä tuottaa tai järjestää asukkaiden ja yritysten tarpeiden mukaisia laadukkaita palveluita. Elinkeinopolitiikan toiminta-ajatus: Valkeakosken kaupunki edistää yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymistä sekä vaikuttaa positiivisesti yritysten yleisiin toimintaedellytyksiin ja seudun innovaatioympäristöön. Valkeakosken kaupungin visio: Valkeakosken kaupunki on kasvava, korkean osaamisen ja hyvien palveluiden asuin- ja yrityskaupunki todellinen mansikkapaikka. Valkeakoski on vireä ja kansainvälinen kaupunki, jonka vahvan teollisen sydämen ympärille on versonut monipuolinen pk-sektori. Investoivan Suomen ytimessä sijaitseva kaupunki tunnetaan menestyvistä vientiyrityksistään ja erikoisosaamisestaan. Erilaiset yritysverkostot yhdistettyinä erikoisosaamiseen tarjoavat uusia bisnesmahdollisuuksia. Valkeakoskella onkin metsä- ja metalliteollisuuden lisäksi yhä enemmän menestyviä muovin-, elintarvike- ja paperinjalostuksen osaajia sekä palveluyrittäjiä. Valkeakoskella yrityksille on tarjolla laadukkaita tontteja, toimitilaa sekä jämäkät ja joustavat palvelut sijoittumiseen, investointeihin ja yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Elinvoimainen kasvun paikka Elinkeinopolitiikan visio Valkeakosken kaupunki on toimintaolosuhteiltaan kilpailukykyinen, korkeaa osaamista ja ammattitaitoista työvoimaa tarjoava yrityspaikkakunta. Valkeakoski on hyvien palvelujen mansikkapaikka yrityksille erinomainen kasvun paikka. - 4 - - 5 -

3. Nykytilan kuvaus 3.1 SWOT-analyysi Vahvuudet Upea kaupunki: hyvät palvelut, vesistöt, viihtyisyys Sijainti Halvempi hintataso, erityisesti omakotitonteissa. Parantuneet asumismahdollisuudet Hyvä tonttitarjonta kohta vahvuus Monipuolinen koulutustarjonta, kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Vahva monipuolinen teollinen yrityskanta Nopea reagointikyky Campus koulutuskeskittymä: Kansainvälinen ja yritysyhteistyötä tekevä ammattikorkeakoulu, Suomen modernein lukio sekä ammatti- ja aikuisopisto Koulutettua työvoimaa saatavilla Selkeä keskusta Vahva järjestökenttä Heikkoudet Työpaikat vähenevät Suurteollisuuden ongelmat Ostovoimaa karkaa Kaupallisten palveluiden vähäinen tarjonta, erikoisliikkeet erityisesti Valituksia paljon, erityisesti kaava-asioissa Valkeakosken edunvalvonta Asenneilmapiiri, paikalleen juuttuneet asenteet Kaavoitus laahaa jäljessä, erityisesti teollisuustonttivaranto niukka Vasken panokset liikaa seutukunnallisiin projekteihin, yrityspuoli kärsii Seutukunta, seutuyhteistyö Kansainvälisyys näyttäytyy Valkeakosken arjessa lukuisin tavoin. Jo kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset kattavat yhteyksillään suuren osan maapalloa. Oppilaitosten ainutlaatuinen yhteistyö Valkeakoski Campuksella mahdollistaa yksilöllisten, monimuotoisten opintokokonaisuuksien suorittamisen lukiossa, ammattiopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Kansainvälisyys on opinnoissa vahvasti mukana. Kansainvälisyys näkyy kouluissa ja yrityksissä Mahdollisuudet Asuntomessut ja niiden hyödyntäminen, asukasluku kasvuun Viihtyisän ympäristön hyödyntäminen Laajeneva tonttitarjonta Kuidun tehtaan käynnistyminen Uusia yritystontteja Jutikkalaan Uusia pk-yrityksiä Pienyritysten sijoittuminen paikkakunnalle Yritystoiminnan, kaupan ja palveluiden kehittäminen Campus-alueet: Lotila, terveys-/vanhuspalvelut Hyvät kehittämisympäristöt EU-rahoituksen hallinnoinnin osaaja/hankeosaaja; resursointia ja lisää rahaa käyttöön tähän Matkailun kehittäminen, elämys-/urheilumatkailu Uusia yhteistyösuuntia kasvukäytävän mukaisesti Keskustan kehittäminen Vahva talous Kansainvälisyys Täällä ei haise -markkinointi Vapautuvan työvoiman uudelleen koulutus Valitun strategian mukainen etenemistapa Uhat Taloustilanteen heikkeneminen Kuntatalouden ongelmat, veropohja heikkenee, palvelut alas Suurteollisuuden työpaikat vähenevät Alihankkijoiden työpaikat vähenevät Sivuun valtaväylistä jääminen ja kaupungin vetovoiman heikentyminen Suuri työttömyys Väestön ikärakenne Kaavoituksen epäonnistuminen, mm. ympäristöviranomaisten linjaukset Tempoileva päätöksenteko Muutosvastarinta Kyvyttömyys puuttua rakenteisiin Henkinen ilmapiiri - 6 - - 7 -

4. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet Valkeakoskella toteutuu lähes mahdottomalta tuntuva yhtälö: kaupungin kunnallisveroprosentti on pysynyt kurissa, mutta palvelut ovat maamme 4.1 Elinkeinopalvelut 4.1.1 Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Valkeakosken kaupungin yrityspalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottajana toimii Valkeakosken Seudun Kehitys Oy (VASKE), jonka enemmistöomistaja on Valkeakosken kaupunki. VASKEn tehtäviksi on määritelty alkavien ja toimivien yrittäjien perusneuvonta, kaupungin markkinointi yritysten sijoittumispaikkana ja uusien työpaikkojen luominen, asiantuntijalausuntojen ja yritystilasopimusten valmistelu, yritysten liiketoiminnan ja osaamisen kehittäminen, EU-rahoitteisten elinkeinoelämää palvelevien projektien hallinnointi, oppilaitosyhteistyö mukaan lukien korkeakoulut ja yliopistot, suhteiden ylläpito elinkeinoelämän järjestöihin ja sidosryhmiin sekä yritysten yleisiin toimintaedellytyksiin vaikuttaminen. VASKE raportoi kolmannesvuosittain toiminnastaan omistajilleen. 4.1.2 Valkeakosken kaupunki Valkeakosken kaupungin organisaation elinkeinopoliittisiin tehtäviin sisältyy maanhankinta ja kaavoitus elinkeinoelämän tarpeisiin, tonttien myynti ja markkinointi, yritystilarakentaminen ja kaupungin markkinointi yritysten sijoittumispaikkana yhdessä VASKEn kanssa. VASKEn yritysasiamies osallistuu maankäyttöä ja kaavoitusta linjaavan kaupunkisuunnitteluryhmän toimintaan. Valkeakosken kaupunki on myös perustanut elinkeinotiimin yhteistyöelimeksi kaupungin ja yrityselämän välillä. Tiimiin kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, kaavoituspäällikkö sekä lisäksi edustajat paikallisista yrittäjäjärjestöistä ja oppilaitoksista, kauppakamariosastosta ja VASKEsta. Tiimin kokoonpanoa voidaan tarvittaessa täydentää asiantuntijoilla. Kaupunki järjestää lisäksi vuosittain vähintään yhden yrittäjätapaamisen, jonka ohjelman valmistelee elinkeinotiimi. 4.2 Elinkeinopolitiikan linjaukset 4.2.1 Yritystilat ja -tontit Valkeakosken kaupungilla on edelleen valmiudet rakentaa yrityksille uusia toimitiloja lunastusvelvollisuudella/-oikeudella (yritystilasopimukset). Sopimuksia solmittaessa kiinnitetään erityistä huomiota panos-tuotos suhteeseen. Tuotoksia mitataan lähinnä uusina ja/tai säilytettyinä työpaikkoina (sekä varauksin verotuloina). Kaupunki ei pääsääntöisesti rakenna uusia yritystiloja vuokrakäyttöön eikä hanki omistukseensa vanhoja teollisuuskiinteistöjä. Myöskään lainoja, vakuuksia tai takauksia yritysten investointeihin ei anneta. Yritysasiamies kerää tiedot vapaista tuotanto- ja liiketiloista ja välittää tiedot uusia toimitiloja etsiville yrityksille. Teollisuustonttien riittävyydestä pidetään huolta ja tarvittaessa teollisuusalueita kaavoitetaan lisää. Yritykset voivat joko ostaa tai vuokrata teollisuustontteja ja tonttien hinnat pidetään kilpailukykyisinä (mukaan lukien kunnallistekniset maksut). Teollisuusalueiden infrastruktuuri pidetään kunnossa ja tarvittaessa tehdään uusia investointeja (mm. katuverkosto, rautatie jne.), jotta yritysten toimintaedellytykset säilyvät hyvinä. 4.2.2 Kauppa ja palvelut Kaupan- ja palvelualan yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan edelleen. Kaupunki myötävaikuttaa kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen keinoin siihen, että kaupungin keskusta säilyy elinvoimaisena ja kaupan- ja palvelualan yrityksillä on riittävä määrä tämän päivän vaatimukset täyttäviä liiketiloja käytettävissään. Keskusta-alueella suhtaudutaan myönteisesti lisärakennusoikeutta vaativiin liike- ja asuntorakentamishankkeisiin, mikäli se on kaupunkikuvallisesti ja rakenteellisesti mahdollista. huippua. Valkeakoskella on investoitu järkevästi elinkeinotoiminnan kehittämiseen, koulutukseen ja asumiseen. Valkeakoski on tunnustetusti kärkisijoilla, mitattiinpa kaupungin kilpailukykyä kunnallisveroprosentilla, asukasluvun kehityksellä, kaupungin omavaraisuudella tai vaikkapa asukkaiden tyytyväisyydellä omaan asuinkuntaansa ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksiin. Vahva talous palvelut paikallaan Kaupungin vahva talous antaa yritysten kehittymiselle vakaan pohjan. - 8 - - 9 -

4.2.3 Hankinnat Valkeakosken kaupungin hankintatoiminta suunnitellaan ja toteutetaan siten, että paikallisilla yrittäjillä on edellytykset osallistua kilpailuun tasavertaisina toimijoina ja he saavat aina tarjouspyynnöt hankinnoista. 4.2.4 Työvoima ja koulutus Valkeakosken kaupunki tukee ja kehittää paikallisia oppilaitoksia, jotta yritysten tulevat työvoimatarpeet saadaan tyydytettyä (esim. VAAO, HAMK). Koulutusta suunnataan entistä paremmin täyttämään yritysten tarpeita (tiivis yhteistyö yritysten, yrittäjäjärjestöjen, VASKEn ja oppilaitosten välillä). Oppilaitoscampus yhteistyötä Lotilan alueella kehitetään edelleen ja yrittäjyyskasvatusta lisätään peruskoulujen ja lukion opetusohjelmissa. Kaupunki edistää myös pitkäaikaistyöttömien työllistymistä tukemalla Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskuksen ja työllistämispaja Akselin toimintaa. 4.2.5 Matkailu ja tapahtumat Matkailualan yritysten ja muiden alan toimijoiden toimintaedellytyksiä parannetaan. Kaupunki edistää toimialan sisäisen yhteistyön lisäämistä ja tuotteistuksen kehittämistä. Matkailutoimisto tuottaa matkailun asiakasneuvonnan ja matkailun yleismarkkinoinnin. Valkeakosken kaupunki myötävaikuttaa myös olemassa olevien tapahtumien kehittymiseen ja edistää uusien tapahtumien syntymistä. Kaupunki tukee sekä suuria yleisötapahtumia, kuten Työväen Musiikkitapahtumaa ja urheilutapahtumia, että pienempiä kaupunkikuvaa elävöittäviä tapahtumia. Kaupungin keskusta-alueen viihtyisyyttä ja ympärivuotista elävyyttä kehitetään myös. Kaupunki myötävaikuttaa myös Pirkanmaan monipuolisten vesistöjen matkailulliseen hyödyntämiseen. Lähivuosina hyödynnetään vuonna 2009 järjestettyjen ja hyvin onnistuneiden asuntomessujen tuomaa tunnettuutta markkinoinnissa ja yritysten hankinnassa. Lisäksi tehdään yhteistyötä Tampereen seudun matkailutoimen (GoTampere) kanssa. 4.2.6 Yritysneuvonta Kaupunki panostaa edelleen VASKEn toiminnan kehittämiseen. Toimivien ja alkavien yrittäjien neuvonta resursoidaan vähintään nykyisellä tasolla jatkossakin. 4.2.7 Nopea toiminta ja yritysvaikutusten arviointi Yrityselämän tarpeisiin reagoidaan aina nopeasti ja tarpeita palvelevia toimenpiteitä toteutetaan joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Kaupunki huomioi kaikessa päätöksenteossa vaikutukset yritystoimintaan. Asioiden valmistelutekstissä tulee eritellä päätösesityksen vaikutuksia elinkeinoelämälle ja yritystoiminnan edellytyksille. Vuoden 2009 Asuntomessut nostivat Valkeakosken tunnetuksi mukavan asumisen kaupunkina. Kasvava kaupunki tarjoaa viehättäviä omakoti- ja rivitaloalueita sekä kerrostaloja elävässä kaupunkimiljöössä. Yhteistä kaikille asumismuodoille on upea, luonnonkaunis ympäristö. Laadukasta asumista kehitetään Valkeakoskella pitkäjänteisesti. Matkailijoita Valkeakoskelle houkuttelevat niin kulttuuri kuin kaunis luontokin. Työväen Musiikkitapahtuma ja urheilutapahtumat saavat suuren yleisön liikkeelle, mutta kaupunkia elävöittävät myös useat pienemmät tapahtumat ympäri vuoden. a mo Laadukasta asumista ja monipuolista matkailua - 10 - - 11 -

5. Elinkeino-ohjelman päämäärät 6. Elinkeino-ohjelman ylläpito 5.1 Elinkeino-ohjelman tavoitteet 5.1.1 Organisaation sitouttaminen Valkeakosken kaupungin organisaatio sitoutuu strategiassa ja tässä elinkeinojen kehittämisohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. 5.1.2 Uusi yritystoiminta ja uudet työpaikat Uusia yrityksiä 70 kpl/vuosi Uusia työpaikkoja 250 kpl/vuosi Yritysten nettolisäys 20 kpl/vuosi Työttömyys vähenee Pirkanmaan keskiarvoa nopeammin Yrittäjyysilmapiiritutkimuksessa Valkeakosken sijoitus paranee 5.1.3 Yritystontit ja tilarakentaminen Yritystonttien myynti 5 kpl/vuosi Toimitilojen laajennukset 3 kpl/vuosi Alueelle muuttavia yrityksiä 10 kpl/vuosi 5.1.4 Matkailu ja tapahtumat Majoitusvuorokaudet yli 25.000/vuosi Matkailutoimiston välittämiä ryhmiä yli 30/vuosi Matkailukohteiden kävijämäärien kasvu Tapahtumien lukumäärän kasvu 5.2 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 2010 2011 Käynnistetään Sijoitu sujuvasti Etelä-Pirkanmaalle (SISU) -hanke, jonka avulla etsitään aktiivisesti uusia yrityksiä ja yrittäjiä sijoittumaan paikkakunnalle. Mahlianmaan ja Savilahden yritysalueiden ensimmäisen vaiheen kunnallistekniikka rakennetaan vuoden 2011 aikana. Jutikkalan alueen kaavoitus saatetaan loppuun ja vesihuollon ja kunnallistekniikan suunnittelu aloitetaan. Torinrannan kehittäminen jatkuu, toteutussuunnitelmaan pyritään lisäämään maantason paikoitusta rakentajan ja mahdollisten tulevien vuokralaisten toiveiden mukaisesti. Meijerikujalla tehdään lisäkaavoitusta palvelevia valmistelevia maanrakennustöitä. Etelä-Pirkanmaan vetovoimaisuutta lisäävää markkinointia tehostetaan mm. VETO- ja VETOAPUhankkeen toimesta. Uusia asuinalueita kaavoitetaan edelleen aktiivisesti. Holminrannan alueelle laaditaan asemakaava, Yli- Nissin ja Lintulan alueelle kaavoitetaan lisäalueita ja Metsäkansan sekä Lounaissuunnan yleiskaavat saatetaan valmiiksi. VASKEn ydintoimintojen resursointiin varataan rahaa vähintään 11 euroa/asukas. Yritysten osaamista kehitetään osoittamalla EUrahoitteisiin kehittämishankkeisiin kuntarahaa enintään 20 euroa/asukas. Lisäksi tuetaan tarvittaessa Campusalueen lisärakentamista. Yritysten toimitiloja (lunastushallit) ollaan valmiit rahoittamaan siten, että hallien yhteenlaskettu lunastamaton pääoma on enintään 1.500 euroa/ asukas. Käytetään työllistämisperusteisia investointitukirahoja uusien teollisuus- ja työpaikka-alueiden valmisteluun ja kunnallistekniikan rakentamiseen. Lisäksi aktivoidaan yrityksiä hyödyntämään investointi- ja kehittämistukimäärärahoja. Varaudutaan yritysten työllistämistä ja seudulle sijoittumista tukeviin luoviin elinkeinopoliittisiin toimenpiteisiin. Yritysten kehittämistä tuetaan tarpeen mukaan yrityskummitoiminnan avulla. Elinkeino-ohjelma päivitetään 5.2 kohdan osalta seuraavan kerran vuoden 2011 lopulla. Elinkeinotiimi seuraa ohjelman toteutumista ja antaa vuosittain kaupunginvaltuustolle raportin tuloksista. Valkeakosken toimitila- ja yritystonttitarjonta on monipuolista ja hyvin valmisteltua. Jo toiminnassa olevat yritysalueet saavat rinnalleen uusia, joustavasti kaavoitettuja alueita, joiden vahvuutena ovat erinomaiset liikenneyhteydet, laadukkaat logistiset palvelut sekä vireä toimintaympäristö. Tilaa myös kasvulle Jutikkalan alue Helsinki-Tampere moottoritien varressa ja Mahlian alue lähellä keskustaa ovat esimerkkejä Valkeakosken uusimmasta yritystonttitarjonnasta. Ainutlaatuisia mahdollisuuksia on myös perinteiseltä teollisuudelta vapautuneissa toimitiloissa. - 12 - - 13 -

7. Tilastotietoa Valkeakoskesta 7.1 Väestö ja muuttoliike Valkeakosken väkiluku oli vuoden 2010 lopussa 20 848. Väestön määrä on kääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana selvään nousuun. Tulomuutto Valkeakoskelle on myös selkeästi ylittänyt lähtömuuton viimeisten kolmen vuoden aikana. Muuttoliike Valkeakoskella 1989-2010 Väkiluku Tulomuutto Lähtömuutto Siirtolaisuus Nettomuutto 1989 22 042 437 640-4 -207 1990 21 724 435 652-33 -250 1991 21 600 427 558-14 -145 1992 21 427 339 516 5-172 1993 21 317 404 490 18-68 1994 21 250 507 574 2-65 1995 21 168 567 633-3 -69 1996 20 968 522 703-10 -191 1997 20 785 541 684-24 -167 1998 20 731 578 655 9-68 1999 20 626 594 695-2 -103 2000 20 493 610 710 16-84 2001 20 424 686 727 22-19 2002 20 419 709 690 17 36 2003 20 474 782 704 2 80 2004 20 472 730 742 20 8 2005 20 408 776 824 26-22 2006 20 394 831 838 20 13 2007 20 394 809 826 28 11 2008 20 542 847 749 67 165 2009 20 631 830 760 51 121 2010 20 848* 936 750 43 229 7.3 Työvoima ja työllisyys Työvoiman määrä oli Valkeakoskella vuoden 2010 lopussa 9 870 henkilöä. Työttömyysaste oli vuoden lopussa 13,0 % ja työttömien määrä vähentyi vuoden 2010 aikana 20 %. 12 000 10 000 8000 6000 4000 2000 Työvoima 1990-2010 0-90 -91-92 -93-94 -95-96 -97-98 -99-00 -01-02 -03-04 -05-06 -07-08 -09-10 * Väestörekisteri Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus 7.2 Yritykset Yrityskanta 2001-2010 18 % 16 % Työttömyysaste Valkeakoskella, Pirkanmaalla ja koko maassa 1998-2010 Valkeakoskella vuonna 2010 toimintansa aloittaneiden yritysten määrä oli 87. Toimintansa lopetti 36 yritystä. Lopettaneiden yritysten määrä on vähentynyt selvästi viimeisten kahden vuoden aikana. Aloittaneet Lopettaneet Yrityskanta 2001 52 49 775 2002 59 63 786 2003 73 67 796 2004 83 61 810 14 % 12 % 10 % 2005 70 46 819 2006 86 67 857 2007 91 59 884 8 % 6 % 2008 92 65 923 2009 80 37 912 2010 87* 36* 912 4 % 2 % * Kaupparekisteri Lähde: Tilastokeskus 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010* Työttömyyden muutos 12/2009-12/2010 Valkeakoski -20 % Valkeakoski Pirkanmaa -13 % Pirkanmaa *2010 = joulukuun lopulla Koko maa -10 % Koko maa Lähde: Työvoimahallinto - 14 - - 15 -

Valkeakoski Valkeakoski on Pirkanmaan kasvukeskus, vireä ja kansainvälinen kaupunki, jonka keskeinen sijainti on yritysten kannalta tärkeä valtti. Valkeakoskella on asukkaita yli 20 800. Kaupungin talous on vahva ja palvelut hyvät. Kuitenkin kunnallisveroprosentti on pidetty kurissa, vuonna 2011 se on 18,75 %. Kangasala Pyörönmaa 310 130 Lempäälä Tampere 1 4 Kärjenniem i 2 3 Mallasvesi VALKEAKOSKI 5 6 307 Lahti Pälkäne 3 304 9 E12 Metsäk ansa E63 130 Sääksmäk i Akaa Urjala Turku Vanajavesi 3071 Valkeakosken yritysalueet 130 1 2 Pispantalli Vanhakylä 3 Tarttila E12 7 130 3 Lotilanvainio 4 Mahlia 5 6 7 Holmi Lumikorpi Jutikkala Hämeenlinna Helsinki Valkeakosken kaupunki Sääksmäentie 2, PL 20 37601 Valkeakoski (03) 5691 100 etunimi.sukunimi@vlk.fi www.valkeakoski.fi Yrityspalvelukeskus Tietotie 1 37630 Valkeakoski p. (03) 569 1102 fax (03) 5691 8190 etunimi.sukunimi@vaske.fi www.vaske.fi