VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT 2040. Luonnos väestön, asumisen ja työpaikkojen kehityksestä vuoteen 2040 Heinäkuu 2012/AH

1 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT 2040 Luonnos väestön, asumisen ja työpaikkojen kehityksestä vuoteen 2040 Heinäkuu 2012/AH

2 Sisällysluettelo YLEISTÄ... 3 Ysikentän ajattelumalli tulevaisuuden kehitysvaihtoehtojen hahmottamisen apuna... 3 VÄESTÖ 2040... 4 Viimeisimmän Tilastokeskuksen väestöennusteen näkymät ja toteuma Pirkanmaalla... 4 Tilastokeskuksen väestöennusteiden laskentatapa... 5 Perusteita tavoitteellisen väestösuunnitteen tarpeelle... 7 Kunnissa ja seuduilla tuotetut väestölaskelmat... 8 Ysikenttä ja väestönkehityksen linjat: Tasaantuva (+), Trendi (++) ja Optimistinen (+++)... 12 Tasaantuva väestönkehitys (+)... 12 Trendinomainen väestönkehitys (++)... 16 Optimistinen väestönkehitys (+++)... 19 Väestönkehityksen sanalliset skenaariot... 33 TYÖPAIKAT 2040... 36 Yleistä ysikenttä ja työpaikkakehityksen laskelmat... 36 Työllisyysaste työpaikkojen lukumäärän kehityslinjojen taustalla... 37 Nettopendelöinnin vaikutus... 38 Työikäinen väestö eri väestönkehityksen linjoissa... 39 Tasaantuva väestönkehitys ja tasaantuva työllisyys (70 %)... 40 Trendinomainen väestönkehitys ja trendinomainen työllisyys (72 %)... 42 Optimistinen väestönkehitys ja optimistinen työllisyys (75 %)... 43 Työpaikkojen lukumäärän ja elinkeinorakenteen näkymän yhteensovitus... 44 Työ-ja elinkeinoministeriön HEMAASU-mallin ennuste elinkeinojen rakenteesta Pirkanmaalla... 44 Elinkeinorakenne suunnitetyön aluetyypittelyn mukaisilla alueilla... 48 Trendinomainen väestönäkymä ja työllisyysaste (72 %) sekä elinkeinorakenteen näkymät aluetyypeittäin48 ASUMINEN 2040... 52 Sanalliset skenaariokuvailut... 52 Tilastollinen kehitys: Pirkanmaan asuntokunnat, asunnot ja asumisväljyys... 54 Asuntokuntien rakenne Pirkanmaalla... 54 Asumisen tulevaisuudesta... 55 Liitetaulukkoja asumistilastoista... 57

3 YLEISTÄ Ysikentän ajattelumalli tulevaisuuden kehitysvaihtoehtojen hahmottamisen apuna Tasaantuva (+) Trendi (++) Optimistinen (+++) Väestö Päälinjat: Tilastokeskuksen Päälinjat: Tilastokeskuksen Tavoitteellinen suunnite väestöennuste 2007 väestöennuste 2009 toiseksi edellinen väestöennuste viimeisin virallinen väestöennuste sis. alueen toimijoiden tavoitteita pohjautuu kasvun vuosiin pohjautuu Pirkanmaan osalta vahvoihin analysoitu aiempaa kahta Tilastokeskuksen tasaantuvan merkitys: kasvun vuosiin väestöennustetta ja toteutunutta kehitystä A) väkiluku ei kasva niin voimakkaasti pääsääntöisesti kasvavat näkymät (luonnollinen väestönkehitys, muuttoliike) kuin VE 2009 edellyttää "hyvien aikojen" jatkoa kehitystoimia korostava B) väestönlisäys jakautuu tasaisemmin edellyttää muuttoliikkeen kiihtymistä maakunnan eri osiin kuin VE 2009 Pirkanmaa 2040: 565 000 (+74 000) Pirkanmaa 2040: 586 000 (+ 94 000) Pirkanmaa 2040: 628 000 (+ 136 000) Työpaikat Päälinja: työhön osallistumisen Päälinja: työhön osallistumisen Päälinja: työhön osallistumisen aste 70 % aste 72 % aste 75 % Työikäisen väestön työhön Työikäisen väestön työhön Työikäisen väestön työhön osallistuminen säilyy noin nykytasolla osallistuminen parantuu osallistuminen kasvaa hallituksen tavoitteiden mukaisesti Sovitetaan väestöennusteeseen Sovitetaan väestöennusteeseen Sovitetaan väestöennusteeseen Sovitetaan elinkeinorakenteeseen Sovitetaan elinkeinorakenteeseen Sovitetaan elinkeinorakenteeseen Asuminen Päälinjat: asumisväljyys kasvaa vain Päälinjat: asumisväljyys kasvaa Päälinjat: asumisväljyys kasvaa maltillisesti kuten tähänkin asti selvästi Asumisväljyys 2040: 40+ m2 Asumisväljyys 2040: noin 50 m2 Asumisväljyys 2040: 50+ m2 Sovitetaan väestöennusteeseen, Sovitetaan väestöennusteeseen, Sovitetaan väestöennusteeseen, asuntokuntien rakenteeseen ja asuntokuntien rakenteeseen ja asuntokuntien rakenteeseen ja talotyyppeihin talotyyppeihin talotyyppeihin

4 VÄESTÖ 2040 Viimeisimmän Tilastokeskuksen väestöennusteen näkymät ja toteuma Pirkanmaalla Tilastokeskuksen koko maan trendiennusteita on korjattu ylöspäin viimeisimpinä ennustekertoina. Suurin syy tähän on maahanmuuton lisääntyminen ennustettua voimakkaammin. Myös Pirkanmaan väestöennustetta on toistuvasti korjattu ylöspäin. Vuonna 2009 julkaistun ennusteen mukaan puolen miljoonan asukkaan raja olisi rikkoutumassa vuonna 2013 ja väestönlisäys säilyisi lähes 4 000 asukkaan vuositasolla kuluvan vuosikymmenen loppuun asti. Vuosittaisesta kasvusta 1 400 1 500 asukkaan lisäys olisi peräisin luonnollisesta väestönlisäyksestä ja 2400 3 000 asukkaan lisäys muuttoliikkeestä. Luonnollisen väestönkasvun merkityksen ennustetaan kasvavan ja muuttoliikkeen vähentyvät vuotta 2020 kohti kuljettaessa. Viimeisin, vahvoista kasvun vuosista johdettu väestöennuste 2009 ei ole kuitenkaan täyttynyt Pirkanmaalla tai valtakunnallisesti. Pirkanmaalla väkiluvun toteuma vuonna 2009 jäi 630 henkilöä, vuonna 2010 hieman yli 1 500 henkilöä ja vuonna 2011 noin 2 300 henkilöä ennustetta vähäisemmäksi. Sekä kokonaisnettomuutto että luonnollinen väestönlisäys jäivät trendiennustetta matalammiksi. Syntyvyys oli ennätyksellisen korkealla vuonna 2009, mutta jäi ennusteesta vuonna 2010. Kuolleisuus toteutui ennustettua suurempana molempina vuosina. Maakunnan muuttoliike toteutui ennustettua vilkkaampana sekä tulo- että lähtömuuttajien osalta, mutta lähtömuutto yleistyi tulomuuttoa enemmän. Koko maassa ennusteista jäätiin vuonna 2009 lähes 800 henkilöä, vuonna 2010 noin 2 900 henkilöä ja vuonna 2011 lähes 3 000 henkilön päähän. Syyt olivat yhteneväiset Pirkanmaan kehityksen kanssa. Sekä luonnollinen että muuttoperusteinen väestönlisäys jäivät ennustetusta. Vuonna 2009 kohdattiin viimeisimmän, 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen päättäneen taantuman syvin kuoppa, ja toipuminen siitä alkoi vuoden 2010 aikana. Kuten kuviosta X näkyy, taloudellisilla suhdanteilla on vaikutusta väestönkehitykseen. Pirkanmaan väestönkasvu on ollut hyvin vahvaa taloudellisesti suotuisina aikoina kuten vuosina 2006 2007. Vuonna 2006 asukasluku kasvoi noin 4 900 henkilöllä ja vuonna 2007 lähes 4 500 henkilöllä. Kasvu ylitti tällöin voimassa olleen Tilastokeskuksen väestöennusteen 2007 näkymät. Muuttoliike Pirkanmaalle oli voimakasta, ja myös syntyvyys lähti kasvuun.

5 Minitaantuman notkahdus Taantuma: kehitys lähtenyt kulkemaan väestöennusteen 2007 mukaisesti Minitaantuman notkahdus Lähde: Tilastokeskus Kuvio X. Väestöennusteiden toteumia Pirkanmaan osalta Tilastokeskuksen väestöennusteiden laskentatapa Pirkanmaan väestö ja työpaikat 2040 -suunnite- ja skenaariotyössä on hyödynnetty Tilastokeskuksen kahta viimeisintä väestöennustetta ja niihin liittyviä omavaraislaskelmia. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat aina viimeisimpien vuosien kehityksestä laadittuihin trendiennusteisiin. Tilastokeskuksen väestöennuste kuuluu Suomen viralliseen tilastoon ja Euroopan tilastojärjestelmään. Se laaditaan kolmen vuoden välein. Tuorein ennuste julkistettiin syksyllä 2009. Tilastokeskuksen väestöennuste on niin sanottu demografinen trendilaskelma, jossa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samaan tapaan. Ennuste väestön kokonaismäärästä pohjautuu havaintoihin syntyvyydestä, kuolevuudesta ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Väestöennusteet 2007 ja 2009 on laadittu alueittain vuoteen 2040. Väestön ennustettu määrä ja rakenne on laskettu tarkimmillaan kuntatasoisena ja yhden vuoden ikätarkkuudella syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokerrointen avulla. Perusennuste ottaa huomioon kaikki edellä mainitut kertoimet. Omavaraislaskelma puolestaan kuvaa väestönkehitystä ilman muuttoliikkeen vaikutusta. Omavaraislaskelmassa myös syntyvyyden määrät ovat hieman erit kuin peruslaskelmassa, koska muuttoliikkeen sisältävässä laskelmassa muuttajien oletetaan omaksuvan tuloalueen hedelmällisyyden.

Syntyvyys ja hedelmällisyyskerroin: Syntyvien lasten määrän ennuste perustuu hedelmällisyyskertoimiin. Hedelmällisyyskerroin ilmoittaa vuoden aikana syntyvien lasten määrän 1000 ikäluokan naista kohti, eli se kertoo lapsen saamisen todennäköisyydestä tietyn ikäisten naisten keskuudessa. Viimeisimmän väestöennusteen 2009 hedelmällisyyskertoimet perustuvat vuosien 2004 2008 todentuneeseen kehitykseen. Koko maa on jaettu 86 hedelmällisyysalueeseen. Vähintään 30 000 asukkaan kunnat ovat omia hedelmällisyysalueitaan (Pirkanmaalla Tampere). Kihniö ja Ruovesi sekä Urjala ja Virrat on luokiteltu kuulumaan keskenään samaan hedelmällisyysalueeseen alueiden syntyvyyden samanpiirteisyyden vuoksi. Väestöennusteen 2007 syntyvyys perustuu vuosien 2004 2006 tilastoihin. Kuolevuus ja kuolleisuuskerroin: Väestön luonnollisen vähenemän ennuste perustuu kuolleisuuskertoimiin. Väestöennusteessa 2009 maa on jaettu 20 kuolevuusalueeseen niin, että vähintään 175 000 asukkaan kunnat ovat omia kuolevuusalueitaan ja tätä pienemmät kunnat on yhdistetty noin 200 000 300 000 hengen kuolevuusalueiksi samankaltaisuuden periaatteella. Väestöennusteen 2009 kertoimet ja ryhmittelyperuste tulee vuosien 2002 2008 ikä- ja sukupuolivakioidusta kuolleisuudesta ja väestöennusteen 2007 vuosien 2002 2006 vastaavista tiedoista. Muuttoliike: Muuttoliikkeessä huomioidaan sekä kotimaan muutot että siirtolaisuus. Väestöennusteessa 2009 kunnat on jaettu 98 lähtömuuttokategoriaan 0 6- ja 16 44-vuotiaiden lähtömuuttoalttiuden perusteella vuosilta 2003 2008. Vähintään 35 000 asukkaan kunnat ovat omia lähtömuuttoalueitaan, ja sitä pienemmät kunnat on yhdistetty noin 20 000 40 000 hengen lähtömuuttoalueiksi. Ikäryhmittäiset lähtömuuttokertoimet on laskettu vuosien 2006 2008 perusteella vuonna 2009 julkaistussa ennusteessa ja vuosien 2004 2006 perusteella vuonna 2007 julkaistussa ennusteessa. Koko maa on jaettu 15 suurmuuttoalueeseen. Suurmuuttoalueet ovat vähintään 100 000 hengen alueita, jotka on muodostettu suurten aluekeskusten ympärille (pl. Uusimaa ja Ahvenanmaa). Kunnan suurmuuttoalue määräytyy sen mukaan, mihin aluekeskukseen tai aluekeskuksen ympäristökuntiin kunnasta on ollut eniten muuttoliikettä vuosina 2003 2008 (väestöennuste 2009) tai vuosina 2002 2006 (väestöennuste 2007). Suurmuuttoalueiden välisiä muuttoja lasketaan väestöennusteessa muuttotodennäköisyyksien avulla. Muuttotodennäköisyyksistä lasketaan alueen sisällä muuttavien ja muihin suurmuuttoalueisiin lähtevien osuudet kaikista suurmuuttoalueen lähtömuuttajista. Ikäryhmittäiset suurmuuttoalueiden väliset muuttotodennäköisyydet on laskettu vuosien 2004 2008 perusteella (väestöennuste 2009) tai vuosien 2003 2006 perusteella (väestöennuste 2007). Kunnille on laskettu tulomuutto-osuudet kussakin ikä- ja sukupuoliryhmässä a) omaan suurmuuttoalueeseen jääneistä muuttajista, b) muilta suurmuuttoalueilta tulevista muuttajista ja c) ulkomailta suurmuuttoalueelle muuttajista. Osuudet on laskettu sen suurmuuttoalueen tulomuuttojen summasta, johon kunta kuuluu. Ennustekautena kaikki muuttokertoimet ja tulomuutto-osuudet on pidetty vakioina. Tilastokeskuksen väestöennusteessa 2009 koko maan vuotuinen nettomaahanmuutto on asetettu 15 000 henkilöön koko ennustekaudeksi vuoteen 2040 saakka. Väestöennusteessa 2007 sen on oletettu olevan 10 000 henkilöä koko ennustekauden ajan. Maahanmuutto jaetaan suurmuuttoalueille kunkin alueen maahanmuutto-osuuskertoimella. Kerroin perustuu vuosien 2004 2008 tai 2002 2006 maahanmuuttoon. Kuntien maahanmuutto on laskettu tulomuutto-osuuskertoimilla oman suuralueen maahanmuuttojen summasta. 6

7 Perusteita tavoitteellisen väestösuunnitteen tarpeelle Tilastokeskuksen väestöennuste on yksityiskohtaisen menneen kehityksen analyysiin perustuvan laadintamenetelmänsä ja virallisesti hyväksytyn asemansa takia välttämätön lähtökohta alueellisen väestönkehityksen arvioinnille. Tulevaisuus on riippuvainen menneestä kehityksestä, ja todennäköisyys asioiden jatkumiselle ennallaan on usein huomattavan suuri. Tilastokeskuksen väestöennusteiden rinnalla on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi pohtia tulevaa myös tavoitteellisen väestölaskelman avulla. Tässä selvityksessä tavoitteellinen väestölaskelma kulkee nimellä optimistinen väestönkehityksen linja. Kun poiketaan puhtaasti tilastotieteellisestä laskelmasta kohti laadullisesti pohdittua väestönkehityksen näkymää, on tarpeen alkaa puhua väestösuunnitteesta. Tällöin väestön ennusteeseen on lisätty suunnitelmallisen kehittämisen aineksia. Ollaan siirrytty ajatusmaailmasta maailma etenee kuten tähänkin saakka ajattelutapaan, että tulevaan kehitykseen voidaan suunnitelmallisesti vaikuttaa. Pirkanmaan alueelliset toimijat ovat tuottaneet omia väestösuunnitteita. Ysikentän optimistisessa väestönkehityksen linjassa suhteutetaan alueella jo tehtyä suunnittelutyötä virallisiin ennustenäkymiin. Tilastokeskuksen väestöennusteiden osalta osumatarkkuus on parempi suurten kuin pienten kokonaisuuksien osalta. Todennäköisyys satunnaisvaihtelulle kasvaa sen mukaan, mitä pienempi on muuttujien eli tässä tapauksessa väestön määrä tarkastellussa yksikössä. Maakunnallisen suunnittelun yhteydessä on mahdollista ja perusteltua tehdä ennusteen yksityiskohtiin paikallisiin kehitysnäkymiin perustuvia varauksia tai vaihtoehtoisia laskelmia. Viimeisin käytettävissä oleva Tilastokeskusen väestöennuste on laadittu vuonna 2009. Sen kertoimet on laskettu silloisten noin viiden viimeisimmän tilastovuoden kehityksestä. Sen jälkeen on todentunut väestönkehitys vuosilta 2009, 2010 ja 2011. Näiden vuosien kehitystä on arvioitu ysikentän kolmatta eli optimistista väestökehityksen näkymää laadittaessa. Vuosina 2009 2011 Pirkanmaan asema erittäin vahvasti kehittyvänä alueena valtakunnassa on jatkunut. Taloustilanteen heikentyminen kuitenkin vaikutti muun muassa muuttohalukkuuteen ja rakentamispäätöksiin. Ennusteilla ja suunnitelmilla on usein itseään toteuttava vaikutus. Muun muassa väestönkehityksen näkymät, asuntotuotanto, liikenneinfrastruktuuri ja palvelujen tarjonta kytkeytyvät hyvin lähekkäisesti toisiinsa. Ne myös ruokkivat toisiaan erilaisin kausaalisuhtein esimerkiksi väestönkasvun näkymät houkuttelevat rakennusliikkeitä aloittamaan rakennushankkeita, ja vastaavasti kasvanut asuntotarjonta tuo mukanaan väen lisäystä. Kasvanut asukasmäärä vaatii teiden ja joukkoliikennepalvelujen kehittämistä, ja toisaalta liikenneyhteyksien parantaminen houkuttelee asukkaita. Palvelujen tarjonta määräytyy kysynnästä, ja vastavuoroisesti hyvät palvelut vaikuttavat kysyntää lisäävästi, ja niin edelleen. Tilastokeskuksen väestöennuste osamuuttujineen tarjoaa pätevän mitoitusperustan maakunnan kehittämistyölle. Kuitenkin, systemaattisen kehitystyön ja yksilöjen vapaan sijoittautumisen vuoksi demografiset trendiennusteet tuskin toteutuvat täsmälleen niin kuin menneen perusteella voitaisiin odottaa. Maakunnallista suunnittelua ei tehdä menneisyyden näkökulmasta (vaikka peruutuspeilikin on syytä pitää näkösällä), vaan sillä pyritään parantamaan Pirkanmaan elinvoimaisuutta, viihtyvyyttä ja houkuttelevuutta tulevaisuuden maailmassa.

8 Kunnissa ja seuduilla tuotetut väestölaskelmat Väkiluvun kehitysnäkymä on olennainen perusta, kun julkiset toimijat tekevät päätöksiä muun muassa palvelujen tarpeesta, asuntorakentamisesta, elinkeinollisista strategioista tai vaikkapa kehittämisrahoituksen suuntaamisesta. Tilastokeskuksen virallisten väestöennusteiden ohella monissa Pirkanmaan kunnissa ja seututasolla on tehty omia, tavoitteellisuutta sisältäviä väestölaskelmia osana kehittämis- ja rakennesuunnitelmatöitä. Usein väestönkehityksen tavoitteita on aseteltu ennen kaikkea sanallisesti siitä, mihin suuntaan alueen kehitystä tietoisesti viedään. Osaan visioista on liitetty myös määrällisiä arvioita. Yksityiskohtaisimpia väestösuunnitteita on laadittu Tampereen kaupungin ja Tampereen kaupunkiseudun kuntien osalta. Maakunnan kuntien ja seutukuntatasoisten toimijoiden määrällisiä väestötavoitteita kartoitettiin verkkodokumenttien ja täydentävän sähköpostikyselyn avulla maaliskuussa 2012. Organisaatioissa tehtyä työtä väestön ja työpaikkojen ennustamisesta tiedusteltiin myös kesäkuussa järjestetyn Väestö ja työpaikat 2040 -työpajan oheiskyselyssä. Väestömäärältään huomattavaa osaa Pirkanmaata koskevassa Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 1 on laadittu kaupunkiseudulle väestösuunnite vuoteen 2030 saakka. Rakennesuunnitelmassa on varauduttu alueen väkiluvun kasvavan 435 000 asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. Puolet asukasluvun kasvusta on suunniteltu sijoittuvan Tampereelle. Suunnitteluajankohdan viimeisimpään väkilukutietoon (31.12.2007) nähden alueen rakennesuunnitelman kasvutavoitteeksi asetettiin 90 000 uutta asukasta. Tällä hetkellä Tampereen kaupunkiseudun kunnissa on yhteensä lähes 361 000 asukasta (31.12.2011). Alueella on ensimmäisten neljän tilastovuoden aikana saavutettu lähes 16 000 asukkaan kasvu. Tästä runsaan 1 000 henkilön lisäys tuli kuntaliitoksen seurauksena, kun Kuhmalahti liittyi Kangasalaan vuoden 2011 alussa. Jos väestönlisäys jatkuu keskimäärin samaa, noin 3 900 henkilön vuosittaista vauhtia kuin viimeisimpänä neljänä tilastovuonna, kaupunkiseudun väkiluvun kokonaistavoitteen saavuttaminen vuoteen 2030 vaikuttaa todennäköiseltä. Tilastokeskuksen voimassa olevan väestöennusteen 2009 mukainen kaupunkiseudun väkiluku vuonna 2030 on noin 8 000 henkilöä suunnitetta vähemmän, 427 000 asukasta. Taulukko X. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan kirjattu väestönkasvu vuoteen 2030 1 Hyväksytty Tampereen kaupunkiseudun seutuhallituksessa ja kunnanvaltuustoissa vuonna 2010.

9 Asukkaita 31.12.2007 Asukkaita vuonna 2030 Asukasmäärän kasvu 2008-2030 Hlöä % Kangasala * 27 700 38 700 11 000 40 % Lempäälä 19 300 25 900 6 600 34 % Nokia 30 500 37 800 7 300 24 % Orivesi 9 500 10 500 1 000 11 % Pirkkala 15 800 20 700 4 900 31 % Tampere 208 000 253 400 45 400 22 % Vesilahti 4 100 6 500 2 400 59 % Ylöjärvi 29 100 41 500 12 400 43 % Yhteensä 344 000 435 000 91 000 26 % * Kuhmalahti ei sisälly Lähde: Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Tampereen väestösuunnite vuoteen 2030 2 päivitettiin vuoden 2012 alussa. Kaupunginosa-alueittainen ja ikäryhmittäinen suunnite tarkistetaan joka toinen vuosi. Tampereen kaupungin väestösuunnitteen 2030 lähtötietoina on käytetty vuoden 2010 lopun väestöä, ja se perustuu vuosien 2006 2010 syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja muuttoliikkeeseen sekä yleiskaavoituksessa laadittuun asuntotuotanto-ohjelmaan. Tampereen väestötavoitteen vuodelle 2030 on määritetty olevan kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukainen, 253 400 henkilöä. Keskimääräinen vuosikasvu asettuu tällöin noin 2 000 asukkaaseen. Ikäryhmien ja kaupungin eri osa-alueiden tarkastelua, kaupungin palvelujen ja toiminnan sekä maankäytön suunnittelua varten on laadittu myös väestönkehityksen vaihtoehdot perus ja nopea. Suunnitevaihtoehtojen perusurassa vuosittainen väkilisäys on keskimäärin 1 900 asukasta ja väkiluku vuonna 2030 noin 251 000. Nopeassa vaihtoehdossa vuosittainen kasvu on keskimäärin 2 300 asukasta ja väkiluku kasvaisi siten 259 000 asukkaaseen vuoteen 2030. Eniten kasvua on odotettavissa 2010-luvulla rakennettavilla alueilla Vuoreksessa, Niemenrannassa sekä Nurmi-Sorilassa ja Ojalassa 2020-luvulla. Olemassa oleva kaupunkirakenne täydentyy suunnitekaudella Kaleva-Järvensivun, Peltolammi-Multisillan sekä Hervanta-Hallilan suunnitealueilla täydennysrakentamisen avulla. 2 Tampereen väestösuunnite vuoteen 2030 (12.3.2012), http://www.tampere.fi/material/attachments/v/5pwmqfayo/vaestosuunnite_2030.pdf

10 Lähde: Tampereen kaupunki, Tampereen väestösuunnite vuoteen 2030 Kuvio X. Tampereen väestösuunnitteen 2030 ennusteurat Muissa kunnissa väestönkehityksen näkymiä on arvioitu osana maankäytön, asuntotuotannon, elinkeinojen ja palveluverkon strategisia kehittämissuunnitelmia. Esimerkiksi Akaan maankäytön strategisessa kehityskuvassa 3 on tulevaa asumistarvetta mitoitettu noin yhden prosentin vuotuisen väestönkasvun mukaan. Kymmenen vuoden päästä uusia asukkaita olisi strategian mukaan noin 1 500 (yht. noin 18 500 asukasta). Ikaalisten kaupungin elinkeino-ohjelmassa 2009 2015 4 on asetettu tavoitteeksi, että väkiluku kasvaa vuoteen 2015 mennessä 7 500 asukkaaseen. Tällä hetkellä Ikaalisten väkiluku on hieman alle 7 400. Muuten Ikaalisissa pitäydytään Tilastokeskuksen trendiennusteessa, joka lupaa kaupunkiin pientä lisäystä pitkällä tähtäimellä (kaupunginsihteeri Jorma Kiiveri sähköpostitse). Virtain Palveluverkkoselvitys vähittäiskauppa ja hyvinvointipalvelut -raporttiin (24.11.2011) on kirjattu yhdeksi tavoitteeksi asukasmäärän kasvattaminen. Määrälliset arviot väestönkehityksestä pohjautuvat Tilastokeskuksen ennusteeseen. (Emt. ja kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki.) Kaavoituksen yhteydessä on varauduttu keskustaajaman väestönkasvuun, vaikka kaupungin väkiluku laskisikin. Melko yleinen tilanne kunnissa onkin, että virallisesti väestönäkymät pohjautuvat Tilastokeskuksen ennusteisiin, mutta omia kasvutavoitteita on määritelty osa-alueittain muun muassa kaavoitukseen liittyen. Myös Sastamalassa on virallisesti käytössä Tilastokeskuksen ennusteet, mutta kaavoituksen yhteydessä on määritelty osa-alueittaisia kasvutavoitteita Uotsola Häijää Salmin alueella. Osayleiskaavaa varten kaupunginvaltuuston tavoitepaja on määrittänyt noin 1 000 asukkaan lisäyksen vuoteen 2030. (Suunnittelupäällikkö Merja-Liisa Hannuksela, Sastamalan kaupunki.) Sastamalan strategiassa 5 on väestönkehitystä käsitelty Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 mukaisena. 3 4 5 Hyväksytty kaupunginhallituksessa 10.1.2012 ja valtuustossa 22.2.2012. Hyväksytty kaupunginhallituksessa 21.9.2009 ja kaupunginvaltuustossa 28.9.2009. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2009.

Juupajoella on vuonna 2007 hyväksytyssä tulevaisuuskuvassa asetettu tavoitteeksi väkimäärän pitäminen silloisella tasollaan (2 250 asukasta) vuoteen 2013 6. Viime vuosina väkimäärä on kuitenkin laskenut alueella 2 050 henkilöön (31.12.2011). Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 näyttää Juupajoelle melko stabiileja näkymiä, ja ennuste vuodelle 2030 on noin 2 230 asukasta ja vuodelle 2040 noin 2 250 asukasta. Valkeakoskella yhdyskuntasuunnitteluun liittyen arvioidaan alustavasti, että vuoden 2020 väkiluvun tavoite voisi asettua noin 23 000 asukkaaseen, vuoden 2030 noin 24 500 asukkaaseen ja vuoden 2040 noin 26 000 asukkaaseen (talous- ja kehittämisjohtaja Jukka Varonen sähköpostitse). Viimeisin Valkeakosken väkiluku (31.12.2011) oli hieman yli 21 000. Hämeenkyrössä väestönkehityksen tavoite asetellaan noin yhden prosentin vuosittaiseen kasvuun. Hämeenkyrölle prosentin suuruinen väestönkasvu tarkoittaa noin 100 asukkaan vuosittaista lisäystä. Mekaanisesti laskien tämä tarkoittaisi noin 12 400 12 700 hengen asukaspohjaa vuodelle 2030. (Kunnanjohtaja Antero Alenius sähköpostitse.) Parkanossa tavoitellaan väkiluvun pysymistä stabiilina noin 7 000 asukkaassa vuoteen 2030 (kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg arvioi sähköpostitse). Kihniössä tavoite on katkaista negatiivinen väestönkehitys ja saada stabiloitua väestöpohja 2 150 asukkaan tienoille vuoteen 2020 (kunnanjohtaja Petri Liukku määritteli sähköpostitse). Urjalassa pitäydytään Tilastokeskuksen väestöennusteissa eikä omia suunnitteita ole laadittu, mutta kehitystavoitteena on pysäyttää väestön väheneminen (kunnanjohtaja Hannu Maijala ja kunnankamreeri Erkki Lamberg). 11 6 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 27.8.2007.

12 Ysikenttä ja väestönkehityksen linjat: Tasaantuva (+), Trendi (++) ja Optimistinen (+++) Tasaantuva (+) Trendi (++) Optimistinen (+++) Väestö Päälinjat: Tilastokeskuksen Päälinjat: Tilastokeskuksen väestöennuste 2007 väestöennuste 2009 Tavoitteellinen suunnite toiseksi edellinen väestöennuste viimeisin virallinen väestöennuste sis. alueen toimijoiden tavoitteita pohjautuu kasvun vuosiin pohjautuu Pirkanmaan osalta analysoitu aiempaa kahta Tilastokeskuksen tasaantuvan merkitys: vahvoihin kasvun vuosiin väestöennustetta ja toteutunutta kehitystä A) väkiluku ei kasva niin voimakkaasti pääsääntöisesti kasvavat näkymät (luonnollinen väestönkehitys, muuttoliike) kuin VE 2009 edellyttää "hyvien aikojen" jatkoa kehitystoimia korostava B) väestönlisäys jakautuu tasaisemmin edellyttää muuttoliikkeen kiihtymistä maakunnan eri osiin kuin VE 2009 maakunnan ulkopuolelta Pirkanmaa 2040: 565 000 (+74 000) Pirkanmaa 2040: 586 000 (+ 94 000) Pirkanmaa 2040: 628 000 (+ 136 000) Työpaikat Asuminen Tasaantuva väestönkehitys (+) Tilastokeskuksen vuoden 2007 väestöennuste on valittu kuvaamaan tasaantuvaa kehitystrendiä. Se on toiseksi viimeisin virallisista väestöennusteista, ja se julkaistiin toukokuussa 2007. Ennuste lupaa kaiken kaikkiaan Pirkanmaalle positiivisia väestönäkymiä, mutta hieman matalammalla kulmakertoimella kuin vielä väkevämmän väestönkasvun vuosiin perustuva Tilastokeskuksen väestöennuste 2009, johon perustuu ysikentän trendinomainen väestönkehityksen ura. Väestöennuste 2007 perustuu pääosin vuosien 2002 2006 muutoksiin luonnollisessa väestönkehityksessä ja muuttoliikkeessä. Vuodet olivat Pirkanmaalle edullisia molempien suhteen, sillä maakunnan väkiluvun kasvu kiihtyi heti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Tasaantuminen viittaa siis kasvun tasaantumiseen, ei sen loppumiseen. Tasaantumisella on tässä yhteydessä kaksi merkitystä: 1) väki ei kasva niin voimakkaasti kuin viimeisimmässä väestöennusteessa 2009 ja 2) väestönlisäys jakaantuu tasaisemmin maakunnan eri osien kesken kuin trendinomaisessa kehityslinjassa, jossa suurimpia väestönkasvun vastaanottajia ovat Tampereen kehyskunnat. Tasaantuva kehitys ei ole välttämättä heikoin näkymä kunnalle tai aluetyypille ysikentän vaihtoehdoista. Kuten kuviosta x. nähdään, viime vuosien väestönkehitys on Pirkanmaalla kokonaisuudessaan toteutunut väestöennusteen 2007 oletuksen mukaisesti. Taantuma hieman heikensi muuttohalukkuutta ja luonnollinen väestönlisäys on hieman tasaantunut kaikista parhaimmista vuosista. Myös koko maan osalta ollaan hieman jäljessä väestöennusteen 2009 osoittamasta kokonaisväkiluvusta.

13 Lähde: Tilastokeskus Kuvio X. Tilastokeskuksen väestöennusteiden näkymiä Pirkanmaalle

14 Taulukko X. Tasaantuva kehitys (Tilastokeskuksen väestöennuste 2007) kunnittain ja aluetyypeittäin Alue 2006 2010 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Muutos 2011-2040 TILASTO TILASTO Hlöä % Tampere 206 368 211 712 215 168 217 687 222 239 226 198 230 161 233 511 236 012 20 844 10 Yhtenäisen taajaman kunnat Kangasala 28 407 30 607 29 891 33 153 35 517 37 457 38 818 39 811 40 631 10 740 36 Lempäälä 18 702 20 456 20 888 22 462 24 256 25 741 26 844 27 680 28 369 7 481 36 Nokia 29 740 31 832 32 056 34 293 36 543 38 428 39 843 40 926 41 835 9 779 31 Pirkkala 15 268 16 596 17 763 18 071 19 381 20 438 21 179 21 725 22 159 4 396 25 Ylöjärvi 28 466 31 087 30 942 34 136 36 851 39 023 40 572 41 690 42 608 11 666 38 Yhteensä 120 583 130 578 131 540 142 115 152 548 161 087 167 256 171 832 175 602 44 062 33 Sillanpäämäiset kunnat Akaa 16 586 17 149 17 091 17 858 18 580 19 210 19 681 20 037 20 316 3 225 19 Hämeenkyrö 10 238 10 409 10 533 10 663 10 967 11 235 11 457 11 621 11 750 1 217 12 Orivesi 9 486 9 425 9 590 9 456 9 577 9 734 9 844 9 909 9 943 353 4 Valkeakoski 20 394 20 328 21 022 20 387 20 505 20 622 20 671 20 649 20 590-432 -2 Vesilahti 3 949 4 320 4 383 4 740 5 097 5 385 5 604 5 768 5 906 1 523 35 Yhteensä 60 653 61 631 62 619 63 104 64 726 66 186 67 257 67 984 68 505 5 886 9 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen Ikaalinen 7 511 7 445 7 375 7 465 7 553 7 668 7 764 7 813 7 829 454 6 Juupajoki 2 205 2 170 2 046 2 166 2 183 2 201 2 211 2 211 2 206 160 8 Kihniö 2 305 2 225 2 179 2 155 2 114 2 092 2 077 2 059 2 033-146 -7 Mänttä-Vilppula 11 881 11 599 11 308 11 398 11 301 11 273 11 249 11 196 11 110-198 -2 Parkano 7 213 6 966 6 982 6 763 6 627 6 531 6 443 6 342 6 226-756 -11 Punkalaidun 3 423 3 266 3 236 3 127 3 033 2 983 2 951 2 921 2 891-345 -11 Pälkäne 6 895 7 221 6 882 7 597 7 964 8 286 8 554 8 769 8 942 2 060 30 Ruovesi 5 314 5 120 4 940 4 932 4 816 4 751 4 715 4 685 4 653-287 -6 Sastamala 24 539 24 703 24 498 25 008 25 407 25 867 26 273 26 573 26 751 2 253 9 Urjala 5 513 5 537 5 246 5 594 5 684 5 789 5 869 5 927 5 970 724 14 Virrat 7 778 7 434 7 453 7 154 6 985 6 864 6 759 6 656 6 554-899 -12 Yhteensä 84 577 83 686 82 145 83 359 83 667 84 305 84 865 85 152 85 165 3 020 4 Pirkanmaa 472 181 487 607 491 472 506 265 523 180 537 776 549 539 558 479 565 284 73 812 15 Koko maa 5276955 5356566 5401267 5454771 5546772 5625844 5683182 5716692 5730424 329 157 6 Vuosi 2006 oli väestöennusteen 2007 julkistamisen aikaan viimeisin todentunut tilastovuosi. Nyt viimeisin väkilukutilasto on vuoden 2011 lopusta. Taulukon muut vuodet ovat väestöennusteen 2007 mukaisia. Kuntajako 1.1.2012. Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2007. Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2007 Kuvio X. Tasaantuvan väestönkehityksen näkymät vuoteen 2040 aluetyypeittäin

Tasaantuva väestönkehitys ennakoi Pirkanmaan alueelle kaikkiaan lähes 74 000 henkilön väestönlisäystä vuoden 2011 väkilukuun nähden. Maakunnan väkiluku kasvaisi tällöin 15 prosenttia. Koko maahan ennakoitu väestönkasvu on kuusi prosenttia, joten Pirkanmaan näkymät ovat verrattain oikein hyvät myös tasaantuvan väestönkehityksen näkymässä. Termin tasaantuva merkitys näkyy myös siinä, että väestöennusteessa 2007 maaseutumaisin Pirkanmaa ei heikkene väestöpohjaltaan niin voimakkaasti kuin väestöennusteessa 2009, joka edustaa trendinomaista kehityskulkua. Kasvu jakaantuu väestöennusteen 2009 näkymiä tasaisemmin maakunnan eri aluetyyppien kesken. Tasaantuva väestönkehitys näyttää Tampereelle ja sillanpäämäisiin kuntiin noin kymmenen prosentin väestönlisäystä nykytilanteeseen verrattuna. Parhaat näkymät ovat yhtenäisen taajaman kunnilla, joille tasaantuva kehitys näyttää kaikkiaan kolmanneksen kasvua väkilukuun. Sekä tasaantuva että trendinomainen kehityslinja painottuvat samalla tavoin tässä suhteessa kehyskuntiin ennustetaan suurempaa väen lisäystä kuin keskuskaupunkiin tai muualle maakuntaan. Syy on, että molempien ennustelinjojen taustatilastot ovat kulkeneet tähän suuntaan. Suurin kehitysero tasaantuvan ja trendinomaisen kehityslinjan välillä näkyy niin sanotuissa sillanpäämäisissä kunnissa. Sillanpäämäisyys onkin viimeaikaisen kehityksen pohjalta tehty arvio siitä, mitkä alueet ovat potentiaalisia kasvun vastaanottajia tulevaisuudessa. Myös väestöennusteet ovat kehittyneet tähän suuntaan, sillä kaikissa sillanpäämäisissä kunnissa trendiennuste on parantunut julkistusvuosien 2007 ja 2009 välillä. Tasaantuva kehitys ennustaa seutukaupunkeihin ja kaupunkikeskuksiin ympäristöineen neljän prosentin kasvua vuoteen 2040 nykytilanteesta. Aluetyypin kunnista yli puolelle ennustenäkymä on tappiollinen. Tasaantuvassa kehityksessäkin mukaan mahtuu myös kuntia, joille tasaantuva kehitysnäkymä tarjoaa selvää kasvua. Esimerkiksi Pälkäneellä ennusteen mukainen lisäys vuoteen 2040 suhteutettuna nykyväkilukuun on peräti 30 prosenttia. Suurta kasvuprosenttia selittää se, että väestöennusteen 2007 ennustama väestönlisäys ei ole toteutunut viime vuosina, vaan väki on vähentynyt. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin hyvinkin mahdollista, että alue palaa takaisin kasvun uralle, jolloin ennustenäkymäkin näyttää jälleen saavutettavammalta. Ilman muuttoliikkeen vaikutusta eli pelkästään luonnolliseen väestönkasvuun perustuen maakunnan väkiluku vuonna 2040 olisi 482 000 (väestöennusteeseen 2007 liittyvä omavaraislaskelma). Muuttoliikkeen vaikutus vuoteen 2040 on 83 000 henkilöä tasaantuvassa kehityslinjassa. Eniten muuttoliike lisää yhtenäisen taajaman alueen (34 000) ja Tampereen kaupungin asukaspohjaa (31 500). 15

16 Taulukko X. Muuttoliikkeen vaikutus eli omavaraislaskelman 2007 ja väestöennusteen 2007 välinen erotus vuonna 2040 2040 Alue Omavarais- Väestö- Erotus laskelma ennuste Tampere 204 514 236 012 31 498 Yhtenäisen taajaman kunnat 141 742 175 602 33 860 Sillanpäämäiset kunnat 59 390 68 505 9 115 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp. 76 645 85 165 8 520 Koko Pirkanmaa 482 291 565 284 82 993 Omavaraislaskelma: Oletuksena on, että muuttoliikettä ei olisi ollenkaan, vaan kuntien väkilukuun vaikuttavat vain syntyvyys ja kuolevuus. Taulukossa väestöennusteen ja omavaraislaskelman erotus kertoo, mikä on muuttoliikkeen vaikutus väestöennusteen näkymään vuonna 2040. Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2007 ja omavaraislaskelma 2007 Trendinomainen väestönkehitys (++) Trendinomaisen väestönkehityksen kuvaajaksi on valittu voimassa oleva virallinen Tilastokeskuksen väestöennuste 2009. Trendin ja trendinomaisen käsitteet viittaavat tässä yhteydessä tuoreimmista tilastotiedoista johdettuun, tällä hetkellä hyväksyttyyn näkemykseen tulevasta pitkän aikavälin kehityksestä. Itse asiassa, Tilastokeskuksen kahta viimeisintä väestöennustetta edeltäviä ennusteita kutsuttiinkin trendiennusteiksi. Tilastokeskuksen väestöennuste on julkaistu nimensä mukaisesti vuonna 2009, ja sen kertoimet on laskettu silloisten noin viiden viimeisimmän tilastovuoden eli pääosin vuosien 2004 2008 kehityksestä. Tarkastelujaksoissa on pientä muuttujakohtaista vaihtelua, mistä yksityiskohtaisemmin luvussa Tilastokeskuksen väestöennusteen laskentatapa. Trendinomainen väestönkehityksen linja pohjautuu Pirkanmaan osalta taantumaa edeltäneen vahvan kasvun vuosiin. Muuttovoittoa kertyi runsaasti ja syntyvyys oli huipussaan. Kehyskunnat ja keskusseutu vastaanottivat väestönkasvua erityisen paljon, joten trendinomainen väestönkehityksen linja ennakoi keskittyvämpää suuntausta tulevaisuuteen kuin tasaantuvan väestönkehityksen linja. Tästä johtuen kahden +-merkin trendinomainen kehitys ei tarkoita kaikille kunnille tai aluetyypeille nousujohteisempaa tulevaisuudenkuvaa kuin yhden +-merkin tasaantuva kehityslinja. Aluetyypissä seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen viidessä kunnassa tasaantuva väestönkehitys antaa optimistisemmat näkymät kuin trendinomainen kehitys. Kunnat ovat Ikaalinen, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Sastamala ja Urjala. Muiden aluetyyppien kunnista tilanne on vastaava ainoastaan Kangasalla. Näissä kunnissa väestönmuutos on hidastunut kahden ennustekauden välillä, mikä madaltaa ennustenäkymää. Trendinomainen väestönkehitys ennakoi Pirkanmaan maakuntaan kaikkiaan noin 94 000 henkilön kasvua vuosille 2011 2040 (19 %). Koko maan ennuste vuoteen 2040 näyttää 584 000 eli 11 prosentin lisäystä. Suurin selittävä tekijä koko maan väestönkasvun lisäykselle tasaantuvaan kehityslinjaan nähden on maahanmuuton ennustettu lisääntyminen.

17 Trendinomainen kehityslinja ennakoi keskuskaupunki Tampereelle 15 prosentin, yhtenäisen taajaman kuntiin 38 prosentin, sillanpäämäisiin kuntiin 17 prosentin ja muualle Pirkanmaalle kahden prosentin lisäystä asukaslukuun. Suurimmat kasvuennusteet löytyvät Vesilahdelta (+64 %), Lempäälästä (+42 %) ja Ylöjärveltä (+41 %). Vähenevän näkymän kunnat ovat samoja kuin tasaantuvan uran ennusteessa. Ilman kuntien välisiä muuttoja ja siirtolaisuutta maakunnan väkiluku vuonna 2040 olisi omavaraislaskelman mukaan 496 000. Trendinomaisen kehitysnäkymän mukaan muuttoliike lisää asukaslukua 90 000 henkilöllä vuoteen 2040. Eniten sen ennakoidaan vaikuttavan Tampereen väkilukuun (38 000 hlöä). (Taulukko x.)

18 Taulukko X. Trendinomainen kehitys (Tilastokeskuksen väestöennuste 2009) kunnittain ja aluetyypeittäin Alue 2008 2010 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Muutos 2011-2040 TILASTO TILASTO Hlöä % Tampere 209 552 213 153 215 168 221 132 227 372 232 970 238 597 243 747 248 053 32 885 15 Yhtenäisen taajaman kunnat Kangasala 29 282 30 247 29 891 32 588 34 867 36 783 38 191 39 242 40 125 10 234 34 Lempäälä 19 753 20 666 20 888 22 879 24 929 26 639 27 891 28 823 29 612 8 724 42 Nokia 30 951 32 046 32 056 34 674 37 108 39 192 40 814 42 120 43 267 11 211 35 Pirkkala 16 154 16 942 17 763 18 778 20 423 21 796 22 833 23 632 24 310 6 547 37 Ylöjärvi 29 762 31 046 30 942 34 132 36 964 39 310 41 070 42 437 43 605 12 663 41 Yhteensä 125 902 130 947 131 540 143 051 154 291 163 720 170 799 176 254 180 919 49 379 38 Sillanpäämäiset kunnat Akaa 16 837 17 151 17 091 17 980 18 829 19 590 20 198 20 688 21 108 4 017 24 Hämeenkyrö 10 327 10 470 10 533 10 837 11 261 11 645 11 995 12 280 12 526 1 993 19 Orivesi 9 632 9 675 9 590 9 857 10 113 10 393 10 613 10 779 10 915 1 325 14 Valkeakoski 20 542 20 563 21 022 20 716 20 928 21 149 21 313 21 413 21 490 468 2 Vesilahti 4 248 4 520 4 383 5 172 5 759 6 246 6 628 6 920 7 170 2 787 64 Yhteensä 61 586 62 379 62 619 64 562 66 890 69 023 70 747 72 080 73 209 10 590 17 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen Ikaalinen 7 453 7 383 7 375 7 356 7 423 7 524 7 619 7 685 7 724 349 5 Juupajoki 2 173 2 158 2 046 2 157 2 178 2 202 2 227 2 246 2 255 209 10 Kihniö 2 223 2 174 2 179 2 079 2 015 1 978 1 956 1 938 1 916-263 -12 Mänttä-Vilppula 11 645 11 432 11 308 11 038 10 763 10 590 10 463 10 346 10 221-1 087-10 Parkano 7 115 6 978 6 982 6 739 6 599 6 518 6 456 6 395 6 331-651 -9 Punkalaidun 3 373 3 312 3 236 3 209 3 153 3 135 3 131 3 131 3 132-104 -3 Pälkäne 6 989 7 138 6 882 7 505 7 871 8 209 8 504 8 758 8 973 2 091 30 Ruovesi 5 132 5 034 4 940 4 848 4 747 4 697 4 694 4 706 4 718-222 -4 Sastamala 24 519 24 494 24 498 24 525 24 685 24 947 25 228 25 468 25 641 1 143 5 Urjala 5 414 5 362 5 246 5 307 5 320 5 373 5 429 5 477 5 523 277 5 Virrat 7 629 7 490 7 453 7 296 7 211 7 171 7 158 7 142 7 115-338 -5 Yhteensä 83 665 82 955 82 145 82 059 81 965 82 344 82 865 83 292 83 549 1 404 2 Pirkanmaa 480 705 489 434 491 472 510 804 530 518 548 057 563 008 575 373 585 730 94 258 19 Koko maa 5326314 5378165 5401267 5508728 5635938 5752572 5850097 5926673 5985356 584089 11 Vuosi 2008 oli Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 julkistamisen aikaan viimeisin todentunut tilastovuosi. Nyt viimeisin väkilukutilasto on vuoden 2011 lopusta. Taulukossa on kuntajako 1.1.2012. Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009. 250 000 Trendinomainen väestönkehitys 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2008 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Tampere Yhtenäisen taajaman kunnat Sillanpäämäiset kunnat Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009 Kuvio X. Trendinomaisen väestönkehityksen näkymät vuoteen 2040 aluetyypeittäin

19 Taulukko X. Muuttoliikkeen vaikutus eli omavaraislaskelman 2009 ja väestöennusteen 2009 välinen erotus vuonna 2040 2040 Alue Omavarais- Väestö- Erotus laskelma ennuste Tampere 210 139 248 053 37 914 Yhtenäisen taajaman kunnat 149 488 180 919 31 431 Sillanpäämäiset kunnat 60 956 73 209 12 253 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp. 75 410 83 549 8 139 Koko Pirkanmaa 495 993 585 730 89 737 Omavaraislaskelma: Oletuksena on, että muuttoliikettä ei olisi ollenkaan, vaan kuntien väkilukuun vaikuttavat vain syntyvyys ja kuolevuus. Taulukossa väestöennusteen ja omavaraislaskelman erotus kertoo, mikä on muuttoliikkeen vaikutus väestöennusteen näkymään vuonna 2040. Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2007 ja omavaraislaskelma 2007 Optimistinen väestönkehitys (+++) Optimistisen väestönkehityksen laskelmaan on sisällytetty tavoitteellisia aineksia. Tällöin väestöennusteen sijaan pitääkin puhua väestösuunnitteesta. Optimistisen väestönkehityksen pohjatiedoiksi on analysoitu sekä väestöennusteen 2007 että 2009 osamuuttujia (muuttoliikkeen, syntyvyyden ja kuolleisuuden vaikutukset) ja omavaraislaskelmia (alueen luonnollinen väestönkehitys ilman muuttoliikkeen tuomaa vaikutusta) sekä huomioitu alueella tehtyjä organisaatioiden omia väestönkehityksen suunnitteita. Tavoitteelliseksi linjaukseksi on asetettu, että väestöltään vähenevissä kunnissa väestötappio tasaantuu ennusteiden näkymistä tai kääntyy hienoiseen nousuun pitkällä aikavälillä. Sekä tasaantuva että trendinomainen kehityslinja osoittivat väestönlisäystä kaikille neljälle aluetyypille (Tampere, yhtenäisen taajaman kunnat, sillanpäämäiset kunnat sekä seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen). Joihinkin yksittäisiin kuntiin kuitenkin ennustettiin väestötappiota. Nämä kunnat sijaitsivat aluetyypissä seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen. Myös kasvavan väestöpohjan kuntien kehityskuvaa on perustellen tarkistettu viimeisimpien tilastojen ja alueellisten näkemysten perusteella. Seuraavassa optimistisen väestönkehityksen mukainen väestönäkymä vuoteen 2040 saakka ja sen muodostamisen periaatteita aluetyyppi- ja kuntakohtaisesti. Tampere Maakunnan keskuskaupungin osalta optimistinen väestönkehitys kulkee kohti 269 800 asukkaan määrää vuonna 2040. Tämä perustuu Tampereen kaupungin väestösuunnitteen 2030 mukaiseen perusuraan, jossa vuoden 2030 asukasluvuksi ennustetaan 250 800. Tampereen kaupungin väestötavoitteena vuonna 2030 on kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisesti 253 400 asukasta, mutta maankäytön suunnittelussa, ikäryhmien ja kaupungin eri osa-alueiden tarkastelussa sekä kaupungin palvelujen suunnittelussa tulevina

20 vuosina käytetään suunnitevaihtoehtoa perus. (Tampereen väestösuunnite vuoteen 2030, julk. 12.3.2012.) Sama vaihtoehto on valittu myös tässä esitetyn optimistisen kehityslinjan pohjaksi. Vuosien 2010 2030 keskimääräinen vuosikasvu asettuu Tampereella noin 1900 asukkaaseen. Kasvuvauhti on noin 2100 asukkaan tasolla vuosina 2010 2020 ja noin 1700 asukkaan tasolla vuosina 2021 2030. Vuoden 2040 tavoitenäkymää varten kehityslinjaa on jatkettu 1900 vuosikasvulla vuosiksi 2030 2040. Tampereen kaupungin väestösuunnitteen 2030 lähtötietona on vuoden 2010 lopun väestö. Se perustuu vuosien 2006 2010 syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja muuttoliikkeeseen sekä yleiskaavoituksessa laadittuun asuntotuotanto-ohjelmaan. (Emt.) Optimistisen väestönkehityksen linja eroaa Tampereen osalta vuonna 2040 tasaantuvan kehityksen näkymästä 33 800 asukkaalla (joka osoitti asukaspohjaksi 236 000 hlöä) ja trendiomaisen kehityksen näkymästä 21 700 asukkaalla (248 100). Taulukko X. Optimistisen väestönkehityksen linja vuoteen 2040, Tampere Alue 2010 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Muutos 2011-2040 TILASTO TILASTO Hlöä % Tampere 213 217 215 168 223 600 234 000 242 400 250 800 260 300 269 800 54 632 25 300 000 280 000 260 000 240 000 220 000 200 000 180 000 160 000 Tampere 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Tasaantuva Trendi Optimistinen Vuosi 2011 on viimeisin tilastoitu vuosi, v. 2012 2040 ennuste- ja suunnitelaskelmia. Lähteet: Tilastokeskus, Tampereen väestösuunnite vuoteen 2030 ja Pirkanmaan liitto. Kuvio X. Väestön kehitysnäkymiä vuoteen 2040, Tampere

21 Yhtenäisen taajaman kunnat Kangasala: Kangasala on ainoa yhtenäisen taajaman kunnista, jonka väestönkehitys vuosina 2009 2011 ei ole todentunut niin korkeana kuin Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 ennakoi. Väestöennuste 2009, jota ysikentässä käytetään trendinomaisen väestönkehityksen pohjana, ennusti Kangasalle noin 200 henkilön vuosittaista luonnollista väestönlisäystä ja 250 290 henkilön vuosittaista muuttovoittoa vuosille 2009 2020. Viimeisenä kolmena tilastovuonna kehitys on toteutunut huomattavasti maltillisempana: luonnollinen väestönlisäys on ollut 130 160 henkilöä ja kokonaisnettomuutto 15 90 henkilöä vuodessa. Pitkän aikavälin ennusteessa ei pidä kuitenkaan tehdä liian äkkinäisiä johtopäätöksiä kehityksen suunnista. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen päättänyt taantuma heikensi muuttohalukkuutta useilla alueilla. Myös Kangasalan nettomuutto kääntyi jälleen kasvusuuntaan vuonna 2011. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan on Kangasalan (pl. Kuhmalahti) osalta kirjattu vuoden 2030 väkiluvuksi 38 700. Kuhmalahden liittyminen Kangasalaan 1.1.2011 vaikutti kunnan väkilukuun hieman yli 1 000 asukkaalla. Jotta kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan merkitty väkiluku saavutettaisiin, se edellyttää keskimäärin noin 460 uutta asukasta vuosina 2012 2030. Ennen taantumaa Kangasalan väestönlisäys oli parhaimmillaan vuonna 2005 yli 600 asukasta. Tavoite ei ole mahdoton, joskin muutaman viime vuoden kehityksen näkökulmasta hieman haasteellinen. Ysikentän optimistisessa väestönkehityksen linjassa Kangasalan väkiluku asettuu 41 700 henkilöön vuonna 2040. Tähän päästään, kun vuosien 2012 2020 vuosittainen väestönlisäyksen tavoite vakioidaan 470:en, vuosien 2021 2030 460:en ja 2031 2040 300:an. Kangasalan väkilukua on kasvatettu sekä tasaantuvaan että trendinomaiseen kehitykseen nähden. Ne ennustivat Kangasalan väkiluvuksi 40 100 40 600 vuonna 2040. Optimistinen väestönkehityksen linja osoittaa samaa väkilukua vuodelle 2030 kuin Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman suunnite. Lempäälä: Lempäälän väestönkasvu on ollut hyvin vahvaa viime vuosina. Esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan kirjattu vuoden 2030 väkilukutavoite 25 900 ollaan Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen 2009 mukaan saavuttamassa jo vuonna 2023. Sekä vuonna 2007 että vuonna 2009 julkaistu Tilastokeskuksen väestöennuste osoittaa Lempäälään selvästi korkeampaa väkilukua kuin kaupunkiseudun rakennesuunnitelma. Optimistista väestönkehityksen linjaa varten Lempäälän näkymiä on edelleen hieman parannettu trendinomaiseen, väestöennusteen 2009 mukaiseen, kehitykseen nähden. Optimistisen väestönkehityksen mukaan Lempäälän väkiluku vuonna 2040 asettuu 30 700 asukkaaseen. Tähän päästään, kun vuosittainen asukaslisäys vakioidaan vuosina 2012 2020 tasolle 445, vuosina 2021 2030 tasolle 350 ja vuosina 2031 2040 tasolle 230. Optimistinen väestötavoite vuodelle 2040 eroaa tasaantuvasta linjasta 2 300 asukkaalla ja trendinomaisesta 1 100 asukkaalla. Viimeisimpinä tilastovuosina 2009 2011 Lempäälän kasvu on ollut hieman hitaampaa kuin Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 ennakoi. Väestöennuste 2009 osoitti Lempäälään keskimäärin noin 450 asukkaan väestönlisäystä kyseisinä vuosina. Lisäystä on tullut noin 380 asukkaan verran vuositasolla. Nokia: Nokialla asukasluku on ollut selvästi kasvava. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan Nokian väkilukutavoitteeksi on esitetty 37 800 vuonna 2030. Sekä tasaantuvan että trendinomaisen

22 väestönkehityksen linjoissa tämä ollaan saavuttamassa jo ennen 2030 luvun taittumista tasaantuvassa vuonna 2024 ja trendinomaisessa vuonna 2022. Viimeisenä kolmena tilastovuonna Nokian väestönkasvu on jäänyt hieman voimassa olevaa virallista väestöennustetta 2009 matalammaksi. Taantuma jarrutti yleisesti muuttohalukkuutta maassa. Kun väestöennuste 2009 ennusti keskimäärin 540 henkilön vuosittaista lisäystä Nokialle vuosiksi 2009 2011, toteuma on ollut hieman alle 400 henkilöä. Tasaantuvaa ja trendinomaista kehityslinjaa suotuisampi optimistinen kehityslinja on asetettu niin, että vuoden 2040 asukasluku asettuu Nokialla 44 900 henkilöön. Väestön oletetaan lisääntyvän vuosina 2012 2020 keskimäärin 550 uudella asukkaalla, vuosina 2021 2030 keskimäärin 490 asukkaalla ja vuosina 2031 2040 keskimäärin 300 asukkaalla vuodessa. Optimistinen väestöura vuonna 2040 on trendinomaista uraa 1 600 asukasta korkeampi ja tasaantuvaa kehitystä noin 3 000 asukasta korkeampi. Pirkkala: Pirkkala on ollut Suomen nopeimmin kasvavia kuntia viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2011 väkiluku kasvoi 3,1 prosenttia, mikä oli suhteellisesti eniten kaikista Manner-Suomen kunnista. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa Pirkkalan väkiluvuksi vuonna 2030 on esitetty 20 700 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen 2007 (tasaantuva kehitys) mukaan se oltaisiin saavuttamassa jo vuonna 2027 ja väestöennusteen 2009 (trendinomainen kehitys) mukaan jo peräti vuonna 2021. Kehityslinjojen välinen ero on Pirkkalan osalta verrattain suuri, sillä kunnan väestönlisäys on kiihtynyt viime vuosina selvästi. Optimistisessa väestönkehityksessä Pirkkalan väkiluku vuonna 2040 asettuu 26 000 asukkaaseen. Optimistinen kehityslinja osoittaa 1 700 asukasta korkeampaa väkilukua kuin trendinomainen kehityslinja vuonna 2040. Vuosittainen väestölisäys on vakioitu 400 henkilöön vuosina 2012 2020, 280 henkilöön vuosina 2021 2030 ja 180 henkilöön vuosina 2031 2040. Vaikka pitkän tähtäimen väestönlisäys on verrattain suuri, 46 prosenttia vuosille 2011 2040, se ei kuitenkaan viimeisimmän kehityksen valossa näyttäydy epärealistisena. Viimeisten 30 vuoden Pirkkalan asukasmäärä on kehittynyt vielä voimakkaammin (+84 %). Pirkkalan 2000-luvun väestönlisäys on ollut vuosittain keskimäärin 450 henkilöä. Enimmillään väki lisääntyi vuonna 2010 yli 720 uudella asukkaalla. Ylöjärvi: Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa asetettu väestösuunnite Ylöjärvelle vuodelle 2030 on 41 500. Optimistinen väestönkehityksen linja myötäilee tätä, ja vuoden 2040 väkiluku asettuu 44 500 asukkaaseen. Vuosien 2012 2020 väestönkasvuksi on asetettu keskimäärin 620 asukasta vuodessa, vuosien 2021 2030 keskimäärin 500 asukasta ja vuosien 2031 2040 puolestaan 300 asukasta vuodessa. Ylöjärven osalta optimistinen väestönkehityksen näkymä vuonna 2040 on 900 henkilöä suurempi kuin trendinomainen kehitysnäkymä ja 1 900 henkilöä suurempi kuin tasaantuva kehitysnäkymä. Viimeisenä kolmena tilastovuonna (2009 2011) Ylöjärven väestönlisäys ei ole toteutunut aivan niin korkeana kuin Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 ennusti. Vuosittainen lisäys on jäänyt keskimäärin noin 400 henkilöön. 2000-luvulla Ylöjärven väkiluku on kuitenkin kaiken kaikkiaan kehittynyt hyvin myönteisesti. Parhaimmillaan vuosina 2004 2005 ja 2007 väestönkasvu oli lähes 700 asukasta vuodessa. Taloustilanteen kohennuttua optimistisen väestönkehityksen tavoitetaso ei ole epärealistinen.

Yhtenäisen taajaman kunnat yhteensä: Optimistinen väestönkehityksen näkymä osoittaa yhtenäisen taajaman kuntiin vahvaa väestönlisäystä vuoteen 2040. Aluetyypin asukasmäärän kasvu asettuu noin 56 000 henkilöön, mikä on kaikkiaan vajaa 2 000 henkilöä enemmän kuin Tampereen kaupungin oletettu kasvu ennustekaudella. Optimistisessa väestönkehityksen linjassa nämä kaksi aluetyyppiä vastaanottavat lähestulkoon saman verran uusia asukkaita ennustekauden aikana. Muissa kehityslinjoissa yhtenäisen taajaman kuntien yhteensä nähdään kasvavan huomattavasti enemmän kuin Tampereen kaupungin. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen päättänyt taantuma vähensi muuttoliikettä niin, että Tilastokeskuksen väestöennusteet vuosilta 2007 ja 2009 eivät ole monilta osin toteutuneet viime vuosina. Tämän vuoksi optimistinen kehityslinja näyttää yhtenäisen taajaman kunnille hieman heikompaa väestönkasvua vuosille 2015 ja 2020 kuin trendinomainen kehityslinja. Kasvun oletetaan palautuvan asteittain ja kiihtyvän trendinomaisen kehityksen yläpuolelle vuoden 2020 jälkeen. 23 Taulukko X. Optimistisen väestönkehityksen linja vuoteen 2040 yhtenäisen taajaman kunnissa Alue 2010 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Muutos 2011-2040 TILASTO TILASTO Hlöä % Yhtenäisen taajaman kunnat Kangasala 29 675 29 891 31 800 34 100 36 400 38 700 40 200 41 700 11 809 40 Lempäälä 20 588 20 888 22 700 24 900 26 600 28 400 29 500 30 700 9 812 47 Nokia 31 647 32 056 34 300 37 000 39 500 41 900 43 400 44 900 12 844 40 Pirkkala 17 237 17 763 19 400 21 400 22 800 24 200 25 100 26 000 8 237 46 Ylöjärvi 30 500 30 942 33 400 36 500 39 000 41 500 43 000 44 500 13 558 44 Yhteensä 129 647 131 540 141 600 153 900 164 300 174 700 181 200 187 800 56 260 43 200 000 Yhtenäisen taajaman alue 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Tasaantuva Trendi Optimistinen Vuosi 2011 on viimeisin tilastoitu vuosi, v. 2012 2040 ennuste- ja suunnitelaskelmia. Kuvio X. Väestön kehitysnäkymiä vuoteen 2040 yhtenäisen taajaman kunnissa

24 Sillanpäämäiset kunnat Akaa: Akaassa on linjattu tulevia asuntotarpeita noin yhden prosentin vuosittaisen kasvun mukaan 7. Lisäystavoitetta on sovellettu optimistisen väestönkehityksen laskelmaan niin, että vuosien 2012 2020 vuosittaiseksi väestönkasvuksi on vakioitu 180 henkilöä, vuosien 2021 2030 170 henkilöä ja vuosien 2031 2040 160 henkilöä. Näin ollen vuoden 2040 väkiluku asettuu 22 000 asukkaaseen (lisäystä kaikkiaan 4 900 henkilöä ja 29 % vuodesta 2011). Sillanpäämäisiin kuntiin liittyy oletus, että ne ovat seuraavia potentiaalisia kasvun vastaanottajia keskusseudun ja kehyskuntien laajenemisen jälkeen. Akaassa positiivista väestönkehitystä tukee sijainti monipuolisten liikenneyhteyksien ja kehittyvän Etelä-Pirkanmaan kehityskäytävän alueella. Koko Suomen mittakaavassa väestön painopiste on vähitellen valunut kohti etelää, ja samansuuntaista kehitysnäkymää on jossain määrin havaittavissa myös Pirkanmaalla. Maakunnan pohjoisemmissa kunnissa väestönkehitys on ollut keskimäärin heikompaa kuin etelässä. Optimistinen kehityslinja tarjoaa Akaalle noin viisi prosenttiyksikköä korkeampaa kasvua kuin Tilastokeskuksen väestöennusteeseen 2009 perustuva trendinomainen kehityslinja. Kun väestöennusteen 2009 mukainen väestönlisäys hidastuu vuoden 2020 jälkeen, optimistisessa kehityslinjassa se säilyy lähes ennallaan. Tämä tukee ajatusta sillanpäämäisten kuntien kasvupotentiaalista pitkällä aikajaksolla. Hämeenkyrö: Kuten Akaassa, myös Hämeenkyrössä linjataan väestönkasvun tavoitteeksi karkeasti noin yhden prosentin vuosittainen kasvu. 8 Nykyinen (31.12.2011) Hämeenkyrön asukasluku on 10 533. Optimistiseen väestönkehityksen linjaan kunnan vuosittaiseksi väestönkasvuksi on asetettu 100 uutta asukasta vuosiksi 2012 2030. Vuosien 2031 2040 kasvu on vakioitu 90 henkilöön. Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 näyttää Hämeenkyrölle keskimäärin vajaan 70 henkilön vuosittaista kasvua 2012 2040. Siihen perustuva trendinomainen kehityslinja osoittaa Hämeenkyrön väkiluvuksi 12 500 vuonna 2040. Optimistinen väestönkehityksen laskelma puolestaan osoittaa väkilukua 13 300. Hämeenkyrössä asukasluku on viimeisinä tilastoituina vuosina 2009 2011 kasvanut täsmälleen sen verran, kuin viimeisin Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 osoitti (yhteensä 210 henkilöä). Parhaimmillaan vuonna 2009 asukasluku kasvoi 110 henkilöllä. Orivesi: Orivedellä väestönmuutos on ollut 2000-luvulla kaiken kaikkiaan nousevaa. Ennen vuosikymmenen päättänyttä taantumaa vuosittainen väestönkasvu oli parhaimmillaan noin 80 henkilöä. Oriveden ikärakenteesta johtuen luonnollinen väestönmuutos on ollut negatiivinen, mutta kaupunki on saanut väestönlisäyksensä muuttoliikkeestä. Trendinomainen kehityslinja (Tilastokeskuksen väestöennuste 2009) ennakoi Oriveden väkiluvuksi 10 900 henkilöä vuonna 2040 (+14 %). Orivesi on osa Tampereen kaupunkiseutua, ja sen rakennesuunnitelmaan on kirjattu Oriveden väestösuunnitteeksi 10 500 asukasta vuonna 2030. Kuitenkin, trendinomainen kehityslinja osoittaa kaupungin väkiluvuksi tällöin jo yli 10 600 henkilöä. 7 8 Akaan maankäytön strateginen kehityskuva, hyv. keväällä 2012 Kunnanjohtaja Antero Aleniuksen arvio sähköpostitse

25 Optimistisessa laskelmassa Oriveden väestönkasvun oletetaan palautuvan taantumaa edeltäneelle kasvutasolle parin hiipuneen vuoden jälkeen. Oriveden vuoden 2040 väkiluku on optimistisen väestönkehityksen linjassa 11 400 henkilöä (+19 % nykytasosta). Vuosien 2012 2020 väestönmuutos on asetettu keskimäärin 60 henkilöön vuodessa, vuosien 2021 2030 70 henkilöön ja vuosien 2031 2040 60 henkilöön. Valkeakoski: Valkeakoski on yksi selvimmin Tilastokeskuksen väestöennusteista poikennut kunta Pirkanmaalla. Väestönkasvu on ylittänyt trendilaskelmiin perustuvat odotukset hyvin selvästi. Vuoden 2010 asuntomessut ja perheellisten muuttajien houkutteleminen ovat onnistuneet nostamaan Valkeakosken väestönkasvun parhaimmillaan yli 210 henkilöön vuodessa (2010). Vuoden 2011 lisäyskin oli 180 henkilöä. Tilastollisiin trendeihin perustuva väestöennuste 2009 näytti Valkeakoskelle vain parinkymmenen henkilön vuosittaista kasvua ennustekauden alkuun. Optimistisessa väestönkehityksen linjassa Valkeakosken väkiluku asettuu 26 000 asukkaaseen vuonna 2040. Tämä on linjassa Valkeakosken omien yhdyskuntasuunnitteluun liittyvien arvioiden kanssa 9. Väkiluvun saavuttamiseksi vuositason väestönmuutos asettuu vuosina 2012 2020 keskimäärin 210 asukkaaseen, vuosina 2021 2030 160 asukkaaseen ja vuosina 2031 2040 150 asukkaaseen. Vesilahti: Vesilahti kuuluu Tampereen kaupunkiseutuun, ja sille on seudun rakennesuunnitelmassa osoitettu vuoden 2030 väkilukutavoitteeksi 6 500 henkilöä. Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 osoittaa Vesilahdelle tätä kasvavampia näkymiä: vuoden 2030 väkiluvuksi yli 6 600 henkilöä ja vuoden 2040 väkiluvuksi 7 200 henkilöä. Optimistisessa väestönkehityksen linjassa Vesilahden näkymää on edelleen hieman kohotettu trendinomaiseen kehitykseen nähden. Vesilahden väkiluvuksi vuonna 2040 on määritelty 7 300 asukasta. Tähän päästään, kun keskimääräinen vuosilisäys on 130 henkilöä vuosina 2012 2020, 100 henkilöä vuosina 2021 2030 ja 70 henkilöä lopun suunnitekauden ajan. Vesilahden väestönkasvu on rakentunut sekä luonnollisesta väestönlisäyksestä että muuttovoitosta. 2000- luvulla vuosittainen kasvu on ollut parhaimmillaan yli 160 henkilöä, ja kuutena vuonna se on ylittänyt 100 henkilön rajan. Kuntaan on muuttanut paljon nuoria aikuisia, joten luonnollisen väestönlisäyksen voidaan odottaa jatkuvan hyvänä. Vuosina 2010 2011 muuttoliike heikkeni parhaista vuosista, mutta optimistisessa kehityslinjassa sen oletetaan palautuvan kasvu-uralle heti ennustekauden alkuvuosina. Vuosina 2010 2011 väestönkasvu heikkeni edellisiin vuosiin nähden, joten lähtötaso on heikompi kuin väestöennuste 2009 oletti. Tämä selittää Vesilahden Pirkanmaan suurinta kasvuprosenttia sekä trendinomaisessa että optimistisessa kehityskuvassa. Sillanpäämäiset kunnat yhteenveto: Sillanpäämäisiin kuntiin liittyy oletus, että aluetyypin kunnat ovat seuraavia potentiaalisia kasvun vastaanottajia keskusseudun ja yhtenäisen taajaman alueen laajenemisen jälkeen. Akaa, Valkeakoski ja Vesilahti sijaitsevat kehittyvän Tampere Hämeenlinna Helsinki -vyöhykkeen välittömyydessä, ja Akaalla on myös etunaan sijainti raideliikenteen solmukohdassa. Hämeenkyrö ja Orivesi 9 Talous- ja kehittämisjohtaja Jukka Varosen arvio sähköpostitiedusteluun.

26 sijaitsevat niin ikään hyvien maantieyhteyksien (Orivesi myös raideyhteyden) äärellä, ja niiden väestönkasvu on kiihtynyt viimeisimpien Tilastokeskuksen väestöennusteiden näkymissä. Tasaantuva kehitys, joka pohjautuu Tilastokeskuksen vuonna 2007 julkaisemaan ennusteeseen, osoittaa sillanpäämäiselle aluetyypille keskimäärin yhdeksän prosentin kasvua vuosille 2011 2040. Trendinomainen kehitys, joka perustuu voimassaolevaan Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009, puolestaan näyttää jo 17 prosentin kasvua kyseisille kunnille. Optimistisessa väestönkasvun näkymässä kasvu asettuu 28 prosenttiin. Taulukko X. Optimistisen väestönkehityksen linja vuoteen 2040 sillanpäämäisissä kunnissa Alue 2010 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Muutos 2011-2040 TILASTO TILASTO Hlöä % Sillanpäämäiset kunnat Akaa 17 012 17 091 17 800 18 700 19 600 20 400 21 200 22 000 4 909 29 Hämeenkyrö 10 489 10 533 10 900 11 400 11 900 12 400 12 900 13 300 2 767 26 Orivesi 9 617 9 590 9 800 10 100 10 500 10 800 11 100 11 400 1 810 19 Valkeakoski 20 844 21 022 21 900 22 900 23 700 24 500 25 300 26 000 4 978 24 Vesilahti 4 345 4 383 4 900 5 600 6 100 6 600 6 900 7 300 2 917 67 Yhteensä 62 307 62 619 65 300 68 700 71 800 74 700 77 400 80 000 17 381 28 90 000 Sillanpäämäiset kunnat 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Tasaantuva Trendi Optimistinen Vuosi 2011 on viimeisin tilastoitu vuosi, v. 2012 2040 ennuste- ja suunnitelaskelmia. Kuvio X. Väestön kehitysnäkymiä vuoteen 2040 sillanpäämäisessä aluetyypissä

27 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen Ikaalinen: Ikaalisissa väestönkehitys on ollut viime vuosina lievän negatiivinen lukuun ottamatta vuotta 2010, jolloin väkiluku lisääntyi muutamalla henkilöllä. Trendinomainen kehityslinja osoittaa Ikaalisiin viiden prosentin väestölisäystä vuoteen 2040. Aiempien ja keskimäärin parempien vuosien kehitykseen perustuva tasaantuva kehitysnäkymä osoittaa kuuden prosentin kasvua. Ikaalisten elinkeino-ohjelmallisiin tavoitteisiin 10 on asetettu, että vuoden 2015 väkiluvuksi tavoitellaan 7 500 asukasta. Vuoden 2011 väkilukutietoon suhteutettuna tavoitteen saavuttaminen edellyttää keskimäärin 30 henkilön (0,4 % asukasluvusta) vuosittaista väestönkasvua seuraaville vuosille. Tämä tavoite on syötetty optimistiseen väestönkehityksen näkymään. Optimistinen väestönäkymä Ikaalisiin osoittaa vuoden 2040 väkiluvuksi 8 100, mikä on kymmenyksen nykyväkilukua enemmän. Koko ennustekauden kasvuksi jaettuna tämä tarkoittaa runsaan 25 asukkaan keskimääräistä väestönlisäystä vuosittain vuoteen 2040 saakka. Juupajoki: Tasaantuva väestönkehityksen linja näyttää Juupajoelle kahdeksan prosentin lisäystä ja trendinomainen kymmenen prosentin lisäystä vuoteen 2040. Juupajoella viimeisimmät kolme tilastovuotta ovat toteutuneet heikommin kuin vuoden 2009 väestöennuste ennakoi. Kunnan väkiluku on laskenut 2000- luvulla yhteensä 350 henkilöllä. Kolmena vuonna väkiluku on muuttoliikkeen ansiosta kasvanut. Optimistisessa väestönkehityksessä Juupajoen tulevaisuudennäkymäksi on asetettu, että alueella pystytään tasaamaan väestön vähenemä hienoiseksi kasvuksi. Vuoden 2040 väkiluvuksi on asetettu 2 300, mikä tarkoittaa 11 prosentin kasvua kunnan nykyväkilukuun. Vuositasolle jyvitettynä Juupajoen väestön pitäisi tällöin kasvaa keskimäärin kahdeksalla henkilöllä vuodessa. Kihniö: Sekä tasaantuva että trendinomainen väestönkehityksen linja tarjoavat Kihniölle heikentyviä väestönäkymiä. Tasaantuva väestönkehityksen linja tarjoaa aluetyypille kaiken kaikkiaan hieman parempia näkymiä kuin trendinomainen kehityslinja, niin myös Kihniölle. Strategisena tavoitteena Kihniöllä on stabiloida väestöpohja suurin piirtein nykytasolle kuluvan vuosikymmenen aikana 11. Vuonna 2009 asukasluku kasvoi Kihniössä yli 30 henkilöllä muuttovoiton seurauksena. Muuten väestönkehitys on ollut vähenevää viimeisimpinä tilastovuosina. Optimistista väestönkehityksen linjaa varten Kihniön väkiluku on asetettu kasvamaan noin 90 henkilön ja neljän prosentin verran vuosina 2012 2040. Vuositasolle jyvitettynä tämä tarkoittaa kolmen henkilön keskimääräistä vuosikasvua eli lähestulkoon nollakehitystä. Mänttä-Vilppula: Mänttä-Vilppulan väestönäkymät ovat heikentyneet Tilastokeskuksen väestöennusteiden 2007 ja 2009 laatimisen välillä. Väestöennusteeseen 2007 tukeutuva tasaantuvan kehityksen näkymä tarjoaa Mänttä-Vilppulalle kahden prosentin vähenemää ja vuoden 2009 väestöennusteeseen tukeutuva 10 11 Ikaalisten kaupungin elinkeino-ohjelma 2009 2015. Kunnanjohtaja Petri Liukku sähköpostitse.

trendinomainen kehityslinja kymmenen prosentin vähenemää nykyiseen asukaslukuun verrattuna vuoteen 2040. Mänttä-Vilppulassa väki on vähentynyt sekä luonnollisen väestönkehityksen että muuttoliikkeen seurauksena. Optimistisessa väestönkehityksen linjassa oletetaan, että alueen väestön väheneminen kääntyy hienoiseen nousuun pitkällä aikavälillä. 2010-luvulla väestönkehitys tasautuu muutaman henkilön vuosittaiseen lisäykseen, 2020-luvulla keskimäärin 15 henkilön kasvuun ja 2030-luvulla 25 henkilön vuosikasvuun. Näillä parametreilla Mänttä-Vilppulan väkiluku vuonna 2040 asettuu optimistisessa väestönkehityksen linjassa 11 750 henkilöön (+4 % nykytasosta). 28 Parkano: Parkanossa väestönkehityksen näkymät ovat viime vuosina kohentuneet. Tämä näkyy niin Tilastokeskuksen väestöennusteiden 2007 ja 2009 välisessä kehityksessä (jälkimmäinen ennustaa parempia näkymiä) kuin viimeisten kolmen tilastovuoden toteumissa. Parkanossa väkiluku hienoisesti kasvoi vuonna 2011, vaikka ennusteet ennakoivat väen vähenemisen jatkumista. Kasvua syntyi muuttoliikkeen ansiota. Optimistisessa väestönkehityksen linjassa Parkanon väkiluvun oletetaan kasvavan vuoteen 2040. Vuosien 2012 2020 väestönkasvu on vakioitu keskimäärin kymmenen henkilön vuosittaiseen lisäykseen ja vuosien 2021 2040 20 henkilön vuositason lisäykseen. Tällä kasvuoletuksella Parkanon väkiluku vuonna 2040 asettuu noin 7 500 henkilöön, mikä on 500 asukasta ja seitsemän prosenttia nykytilannetta enemmän. Punkalaidun: Punkalaitumella toteutunut väestötappio johtuu ennen kaikkea luonnollisesta väestön vähenemästä, mikä puolestaan on seurausta kunnan ikärakenteesta. Viimeisenä kolmena tilastovuonna Punkalaitumen väestönmuutokset ovat toteutuneet jokseenkin Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 mukaisesti. Vuosi 2010 oli muuttotappion lisääntymisen kannalta hieman heikompi kuin väestöennuste 2009 oletti. Vuonna 2011 luonnollinen väestönmuutos toteutui oletettua negatiivisempana. Optimistiseen väestönkehityksen linjaan Punkalaitumen kehityksen taustaoletuksena on, että kunnan väestötappio tasaantuu ja kääntyy pitkällä aikajaksolla pieneksi lisäykseksi. Vuoteen 2040 ulottuvaan laskelmaan on syötetty oletukseksi, että väestö lisääntyy keskimäärin seitsemällä henkilöllä vuodessa. Tällöin kunnan väkiluku vajaan 30 vuoden päästä olisi noin 3 440 (+6 % ja 200 asukasta). Punkalaitumen näkymät ovat parantuneet kahden viimeisimmän Tilastokeskuksen väestöennusteen välillä. Vuoden 2007 ennuste osoitti 11 prosentin vähenemää ajalla 2011 2040, vuoden 2009 ennuste vain kolmen prosentin vähenemää. Kunnan profiloituminen maahanmuuton vastaanottajaksi parantaa väestönkehityksen näkymiä niin väestön määrällisen kasvun kuin tulevan ikärakenteen osalta. Muutokset globaaleissa turvapaikantarpeissa saattaa vaikuttaa merkitsevästi tulevaan kehitykseen. Pälkäne: Tilastokeskuksen väestöennuste 2009, johon trendinomainen kehityslinja pohjautuu, osoittaa Pälkäneelle selvää väestönlisäystä tuleviksi vuosikymmeniksi. Viimeisenä kolmena tilastovuonna kehitys ei ole kuitenkaan toteutunut ennustettua polkua, vaan väki on vähentynyt sekä luonnollisen väestönmuutoksen että muuttoliikkeen seurauksena.

29 Vuonna 2011 Pälkäneen väkiluku poikkeaa Tilastokeskuksen väestöennusteesta 2009 yli 300 asukkaalla. Tästä johtuu verrattain suuri lisäysprosentti 2011 2040 (taulukkojen viimeinen sarake eri kehitysurissa). Optimistisessa väestönkehityksen linjassa on oletettu, että Pälkäneen väkiluku kääntyy takaisin kasvuuralle, missä se eteni vielä ennen taantumaa. Koska suunnanmuutokset usein vaativat hieman aikaa, ensimmäisen ennustevuosikymmenen (2012 2020) väestönkasvu on vakioitu keskimäärin 50 henkilöön vuodessa, toisen ennustevuosikymmenen (2021 2030) keskimäärin 100 henkilöön vuodessa ja kolmannen ennustevuosikymmenen (2031 2040) 80 henkilöön vuodessa. Näillä taustaoletuksilla Pälkäneen väkiluku asettuu 9 100 henkilöön vuonna 2040. Optimistinen kehityslinja tarjoaa Pälkäneelle kasvua 32 prosenttia ja tasaantuva ja trendinomainen 30 prosenttia ennustekaudelle 2011 2040. Ruovesi: Ruovedellä tasaantuva väestönkehityksen ura näyttää kuuden prosentin vähenemää ja tuoreempaan väestöennusteeseen 2009 perustuva trendinomainen ura neljän prosentin vähenemää aikajaksolla 2011 2040. Ruoveden väestönkehitys on viimeisenä kolmena tilastovuonna toteutunut kaikkiaan hieman heikompana kuin Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 ennakoi. Vuonna 2009 väkiluku kehittyi viimeisintä ennustetta parempana, mutta 2010 2011 asukasmäärä vähentyi ennusteen näkymää enemmän. Optimistiseen väestönkehityksen linjassa varaudutaan Ruoveden kääntävän pitkällä aikavälillä väkilukunsa hienoiseen kasvuun. Vuoden 2040 väkiluku asettuu noin 5 100 asukkaaseen (+3 % nykytasosta). Tämä edellyttää keskimäärin viiden henkilön vuosittaista lisäystä asukaspohjaan ennustejakson aikana. Sastamala: Sastamalaan Tilastokeskuksen väestöennuste 2007 näyttää yhdeksän prosentin kasvua ja vuoden 2009 väestöennuste viiden prosentin kasvua vuoteen 2040. Viimeisten kolmen tilastoidun vuoden väestönmuutos on toteutunut hieman parempana kuin viimeisin ennuste ennakoi. Luonnollinen väestön vähenemä on ollut oletettua suurempaa, mutta Sastamala on onnistunut saamaan muuttovoittoa ennakoitua enemmän. Optimistiseen väestönkehityksen urassa Sastamalan odotetaan jatkavan väestönkasvun linjallaan ja kasvattavan sitä tulevaisuudessa. Vuoden 2040 väkiluku asettuu 26 900 asukkaaseen (+10 % nykyisestä). Vuosittainen väestönkasvu on jaksotettu niin, että nopeutuu vuoden 2020 jälkeen. Nykyiseen väestön ikääntymisestä riippuvaiseen luonnolliseen väestötappioon on hankala vaikuttaa, mutta jos alue houkuttelee perheellisessä iässä olevia henkilöitä ja heidän lapsensakin sitoutuvat alueeseen, kasvun näkymät parantuvat potentiaalisesti yhden sukupolven päästä. Vuosien 2012 2020 väestönkasvu on asetettu keskimäärin 50 henkilöön vuodessa (noin 0,2 % väkiluvusta), vuosien 2021 2030 sataan henkilöön ja 2031 2040 keskimäärin 95 henkilöön vuodessa (noin 0,4 % väkiluvusta). Urjala: Urjalassa väestönkehitys ei ole toteutunut aivan niin hyvänä kolmena viime vuonna kuin Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 ennakoi. Etenkin muuttoliike kunnasta ulos on ollut ennustettua suurempaa. Urjalan väkiluku vuoden 2011 lopussa oli sata henkilöä vähemmän kuin viimeisimmässä Tilastokeskuksen väestöennusteessa ennakoitiin. Trendinomaisessa eli Tilastokeskuksen väestöennusteeseen 2009 perustuvassa kehityslinjassa Urjalan luonnollisesta väestönkehityksestä johtuvan vähenemän odotetaan hidastuvan ja nettomuuttovoiton kasvavan tulevina vuosikymmeninä. Optimistiseen väestönkehityksen uraan Urjalan väestön

30 kokonaismuutos on asetettu ensin tasaantumaan ja sitten parantavan juoksua kohti ennustekauden loppua. Vuoden 2040 väkiluku asettuu optimistisessa kehityslinjassa noin 5 600 henkilöön. Virrat: Virroilla vuoden 2011 väkiluku on toteutunut parikymmentä henkilöä korkeampana kuin Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 ennakoi. Virtain väkiluku ei ole vähentynyt viime vuosina niin paljoa, kuin viimeisin Tilastokeskuksen ennuste ennakoi. Kehitys on toteutunut ennustettua vähemmän tappiollisena niin luonnollisen väestönkehityksen kuin muuttoliikkeenkin osalta. Optimistisen väestönkehityksen uraan Virtain väkiluvun taustaoletukseksi on määritetty, että ennustekauden ensimmäisellä vuosikymmenellä (2012 2020) kaupunki kääntää väestötappionsa hienoiseksi voitoksi (km. 5 hlöä/vuosi), ja loppuennustekaudella väestönkasvu hieman lisääntyy (2021 2030: km. 15 hlöä/vuosi; 2031 2040: km. 20 hlöä/vuosi). Näillä parametreillä Virtain väkiluku vuonna 2040 asettuu lähes 7 850 henkilöön (+ 5 % nykytasosta). Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen yhteensä: Aluetyypin kehitysnäkymät seuraaville 30 vuodelle ovat matalimmat trendinomaisessa kehityslinjassa (+2 %), keskiverrot tasaantuvassa kehityslinjassa (+4 %) ja eniten kasvavat optimistisessa kehityslinjassa (+10 %). Optimistinen kehitys perustuu oletukseen, että aluetyypin näkymät vahvistuvat tulevina vuosikymmeninä (kuvio X). Taulukko X. Optimistisen väestönkehityksen linja vuoteen 2040 seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen Alue 2010 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Muutos 2011-2040 TILASTO TILASTO Hlöä % Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen Ikaalinen 7 428 7 375 7 500 7 600 7 800 7 900 8 000 8 100 725 10 Juupajoki 2 094 2 046 2 080 2 120 2 160 2 200 2 240 2 280 234 11 Kihniö 2 226 2 179 2 190 2 210 2 220 2 240 2 250 2 270 91 4 Mänttä-Vilppula 11 413 11 308 11 300 11 400 11 400 11 500 11 600 11 800 492 4 Parkano 6 978 6 982 7 000 7 100 7 200 7 300 7 400 7 500 518 7 Punkalaidun 3 281 3 236 3 260 3 300 3 330 3 370 3 400 3 440 204 6 Pälkäne 6 950 6 882 7 100 7 300 7 800 8 300 8 700 9 100 2 218 32 Ruovesi 5 038 4 940 5 000 5 000 5 100 5 100 5 200 5 200 260 5 Sastamala 24 495 24 498 24 700 24 900 25 400 25 900 26 400 26 900 2 402 10 Urjala 5 335 5 246 5 300 5 300 5 300 5 400 5 500 5 600 354 7 Virrat 7 514 7 453 7 500 7 500 7 600 7 600 7 700 7 800 347 5 Yhteensä 82 752 82 145 82 930 83 730 85 310 86 810 88 390 89 990 7 845 10

31 100000 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen 90000 80000 70000 60000 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Tasaantuva Trendi Optimistinen Vuosi 2011 on viimeisin tilastoitu vuosi, v. 2012 2040 ennuste- ja suunnitelaskelmia. Kuvio X. Väestön kehitysnäkymiä vuoteen 2040 seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen Pirkanmaa Optimistinen väestön kehityslinja tarjoaa Pirkanmaalle kaikkiaan 136 000 ja 28 prosentin mukaista kasvua vuoteen 2040. Tasaantuvan kehityslinjan näkymä oli 74 000 uutta asukasta (+15 %) ja trendinomaisen kehityslinjan näkymä 94 000 uutta asukasta (+ 19 %) maakuntaan seuraavien 30 vuoden aikana. Optimistisessa väestönkehityksen laskelmassa maakunnan väkiluku osoittaa vuoden 2040 asukasluvuksi 627 600 asukasta. Tasaantuva kehitysnäkymä päätyy 565 300 asukkaaseen ja trendinomainen 585 700 asukkaaseen. Vuositasolla tarkastellen optimistinen väestönkehitys tarkoittaa keskimäärin 0,8 prosentin vuotuista kasvua Pirkanmaan väkilukuun. Tasaantuvassa kehitysnäkymässä vuosimuutoksien keskiarvo on 0,5 prosenttia ja trendinomaisessa kehitysnäkymässä 0,6 prosenttia. 650 000 Pirkanmaa 600 000 550 000 500 000 450 000 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Tasaantuva Trendi Optimistinen Vuosi 2011 on viimeisin tilastoitu vuosi, v. 2012 2040 ennuste- ja suunnitelaskelmia. Kuvio X. Väestön kehitysnäkymiä Pirkanmaan maakunnassa vuoteen 2040

32 Taulukko X. (samat tiedot jo paloina aluetyyppien yhteydessä) Optimistinen kehitys kunnittain ja aluetyypeittäin Alue 2010 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Muutos 2011-2040 TILASTO TILASTO Hlöä % Tampere 213 217 215 168 223 600 234 000 242 400 250 800 260 300 269 800 54 632 25 Yhtenäisen taajaman kunnat Kangasala 29 675 29 891 31 800 34 100 36 400 38 700 40 200 41 700 11 809 40 Lempäälä 20 588 20 888 22 700 24 900 26 600 28 400 29 500 30 700 9 812 47 Nokia 31 647 32 056 34 300 37 000 39 500 41 900 43 400 44 900 12 844 40 Pirkkala 17 237 17 763 19 400 21 400 22 800 24 200 25 100 26 000 8 237 46 Ylöjärvi 30 500 30 942 33 400 36 500 39 000 41 500 43 000 44 500 13 558 44 Yhteensä 129 647 131 540 141 600 153 900 164 300 174 700 181 200 187 800 56 260 43 Sillanpäämäiset kunnat Akaa 17 012 17 091 17 800 18 700 19 600 20 400 21 200 22 000 4 909 29 Hämeenkyrö 10 489 10 533 10 900 11 400 11 900 12 400 12 900 13 300 2 767 26 Orivesi 9 617 9 590 9 800 10 100 10 500 10 800 11 100 11 400 1 810 19 Valkeakoski 20 844 21 022 21 900 22 900 23 700 24 500 25 300 26 000 4 978 24 Vesilahti 4 345 4 383 4 900 5 600 6 100 6 600 6 900 7 300 2 917 67 Yhteensä 62 307 62 619 65 300 68 700 71 800 74 700 77 400 80 000 17 381 28 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen Ikaalinen 7 428 7 375 7 500 7 600 7 800 7 900 8 000 8 100 725 10 Juupajoki 2 094 2 046 2 080 2 120 2 160 2 200 2 240 2 280 234 11 Kihniö 2 226 2 179 2 190 2 210 2 220 2 240 2 250 2 270 91 4 Mänttä-Vilppula 11 413 11 308 11 300 11 400 11 400 11 500 11 600 11 800 492 4 Parkano 6 978 6 982 7 000 7 100 7 200 7 300 7 400 7 500 518 7 Punkalaidun 3 281 3 236 3 260 3 300 3 330 3 370 3 400 3 440 204 6 Pälkäne 6 950 6 882 7 100 7 300 7 800 8 300 8 700 9 100 2 218 32 Ruovesi 5 038 4 940 5 000 5 000 5 100 5 100 5 200 5 200 260 5 Sastamala 24 495 24 498 24 700 24 900 25 400 25 900 26 400 26 900 2 402 10 Urjala 5 335 5 246 5 300 5 300 5 300 5 400 5 500 5 600 354 7 Virrat 7 514 7 453 7 500 7 500 7 600 7 600 7 700 7 800 347 5 Yhteensä 82 752 82 145 82 930 83 730 85 310 86 810 88 390 89 990 7 845 10 Pirkanmaa 487 923 491 472 513 430 540 330 563 810 587 010 607 290 627 590 136 118 28 Tilastovuosien 2010 ja 2011 lähde: Tilastokeskus.

33 Väestönkehityksen sanalliset skenaariot Tasaantuva (+) Tasaantuva väestön kehitysnäkymä osoittaa määrällisesti maltillisinta kasvua nykyhetkestä vuoteen 2040. Pirkanmaan väestö kasvaa sekä muuttoliikkeen että luonnollisen väestönkasvun kautta, mutta vähäisemmin kuin trendinomaisessa tai optimistisessa kehityslinjassa. Termi tasaantuva saa väestönkehityksen osalta kaksi merkitystä: a) väkiluvun määrällinen kasvu hieman tasaantuu ja b) väestön vähentyminen Pirkanmaan seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen on vähäisempää kuin trendinomaisessa kehityksessä. Kehityksen suunta on sekä määrällisesti että maantieteellisesti tasaisempi kuin viimeisin Tilastokeskuksen väestön trendiennuste ennakoi. Muuttoliikkeen osalta maahanmuutto on kaikista vähäisintä tasaantuvassa näkymässä. Nettomaahanmuutto on vakioitu koko maan osalta 10 000 henkilöön vuodessa. Luku perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen 2007, jolloin viimeisimmät nettomaahanmuuton luvut olivat kyseisellä tasolla. Sittemmin on todentunut uusia tilastotietoja, joissa maahanmuutto on jatkanut kasvutrendiään. Myös Pirkanmaalla maahanmuutto on lisääntynyt viime vuosina. Tilastojen perusteella nettomaahanmuuton laskeminen vaikuttaa epätodennäköiseltä, joskin mahdolliselta siinä missä mikä tahansa totutusta kehityksestä poikkeaminen. Maahanmuutto vaikuttaa Pirkanmaalla selvimmin Tampereen ja niiden kuntien väkilukuun, joissa sijaitsee maahanmuuttajien vastaanottoon liittyvää toimintaa (Punkalaidun, Mänttä-Vilppula, Ruovesi). Tasaantuvassa väestönkehityksen linjassa luonnollinen väestönlisäys kasvaa maltillisesti. Syntyvyys vakiintuu 2000-luvun keskimääräiselle tasolle. Elinikä säilyy nykytasolla tai kasvaa vain vähäsen. Yksin asuminen ja pariskunta-asuminen säilyvät suosiossa. Ne jatkavat yleistymistään erityisesti kotimaisen väestön keskuudessa, josta suuri enemmistö pirkanmaalaisista edelleen koostuu. Asuntokunnat ovat yleisesti ottaen joko isoja tai useimmiten kokonaan lapsettomia. Maahanmuuttajien ja kantaväestön perherakenne eroavat toisistaan. Tasaantuva väestönkehitys aiheuttaa vähiten kasvupaineita kehyskunnille, vaikka tässäkin näkymässä suurin väestönlisäyksen ennuste kohdistuu Tampereeseen nähden yhtenäisen taajaman muodostavaan alueeseen. Keskuskaupungin väestöodotus on pienin kolmesta kehityslinjasta, koska väestön keskittyminen ja maahanmuuton odotus ovat matalimmalla tasolla vaihtoehdoista. Väestönmuutoksen kertoimet ja asukasluvut perustuvat tasaantuvassa kehityslinjassa Tilastokeskuksen väestöennusteeseen 2007. Se pohjautuu ennusteen julkaisuajankohtaa (2007) edeltävien noin viiden vuoden kehitykseen muuttoliikkeessä ja luonnollisissa väestönmuutoksissa. Trendinomainen (++) Trendinomainen väestönäkymä ennakoi Pirkanmaan kehityksen jatkuvan kuten 2000-luvun parhaimmat vuodet antavat olettaa. Vuoden 2005 ja vuosikymmenen päättäneen taantuman välisenä aikana sekä muuttoliike Pirkanmaalle että syntyvyys alueella olivat ennätyksellisen korkeita viime vuosikymmenten mittapuulla. Trendinomainen väestönäkymä pohjautuu laskentatavaltaan ja väkiluvuiltaan Tilastokeskuksen

34 väestöennusteeseen 2009, joka on laadittu pääosin viiden julkaisuajankohtaa edeltäneen kasvuvuoden perusteella. Trendinomaisessa väestönkehityksen näkymässä kotimaan muuttoliike suosii edelleen selvästi Pirkanmaata. Esimerkiksi maan pohjois- ja itäosat sekä Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan maaseutu kärsivät muuttotappiota. Kotimaan muuttajat ovat useimmiten nuoria aikuisia, jotka kotiutuvat Pirkanmaalle Tampereen kautta opintojen tai työpaikan etsimisen vuoksi. Pienten asuntojen kysyntä Tampereella säilyy korkeana tästä johtuen, sillä useimmat nuoret muuttajat saapuvat yksin. Trendinomaisessa kehitysnäkymässä kehyskuntien paine vastaanottaa nuoria perheitä säilyy. Trendinomaisessa näkymässä nettomaahanmuutto on vakioitu 15 000 uuteen asukkaaseen koko maan vuositasolla, mikä tietää myös Pirkanmaalle uusia siirtolaistulijoita enemmän kuin tasaantuvassa kehitysnäkymässä. Suurin osa maahanmuuttajista saapuu ensin Tampereelle, mikä vaikuttaa mm. kohtuuhintaisten perheasuntojen kysyntään. Maahanmuutto alkaa kuitenkin näkyä entistä selvemmin myös Tampereen ulkopuolella. Kotiutuneet maahanmuuttajat siirtyvät myös kehyskuntiin ja pidemmällekin keskuskaupungista. Tästä huolimatta maaseutumaisimpien alueiden väestönmuutos on negatiivista, sillä ikärakenne säilyy pitkään epätasapainoisena. Trendinomainen kehityslinja osoittaa suurimman kasvupaineen kehyskuntiin. Ikääntyneimmät ja harvimmin asutut kunnat ovat menettävät väestöä enemmän kuin tasaantuvassa kehityslinjassa, jossa keskittyminen oli vähäisempää. Trendinomaisessa näkymässä syntyvyys säilyy korkealla tasolla. Perheen perustaminen ja lasten hankkiminen säilyvät vähintään nykytasolla tai kasvavat hieman. Keskimääräinen eliniän odote kasvaa hieman. Pirkanmaan väestönlisäys koostuu niin kotimaan tulomuuttajista (nuoret aikuiset, muuttavat useimmiten yksin tai parisuhteessa), maahanmuuttajista (etenkin yksin tai monikkoperheinä) ja syntyvyyden enemmyydestä kuolleisuuteen nähden (säilyy hyvällä nykytasolla). Optimistinen (+++) Optimistisessa väestönkehityksen linjassa on huomioitu alueella jo tehtyjä tavoitteellisia väestösuunnitteita (Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä). Keskusseudun väestötavoitteiden lisäksi optimistiseen näkymään on syötetty oletus, että myöskään muu maakunta ei kuihdu, vaan säilyttää asukaspohjansa tai löytää uutta kasvua vuoteen 2040. Tämä perustuu ajatukseen, että Suomen polarisoituminen hyvin menestyviin ja taantuviin alueisiin etenee. Maa jatkaa jakaantumistaan muutamaan kehittyvään kaupunkiseutuun, jotka kannattelevat myös ympäröivää maaseutuaan ja tarjoavat saavutettavan vaihtoehdon urbaanille asumistavalle. Pirkanmaa lukeutuu näihin muutamaan menestyvään alueeseen maassa. Optimistisessa väestönkehityksessä kotimaan muuttoliike suosii Pirkanmaata. Sitäkin selvemmin lisääntyy kuitenkin maahanmuutto, joka ylittää kotimaan nettomuuttajien määrän myös Pirkanmaalla. Koko maakunnan väestöpohja kansainvälistyy nykytilaan verrattuna, mikä vaikuttaa edullisesti alueen ikärakenteeseen. Myös maaseutumainen asumistapa houkuttaa osaa siirtolaisista.

Optimistinen kehitys olettaa, että syntyvyys kasvaa ja sinkkuilutrendi ja urbaani pariskunta-asuminen tasaantuvat yleisyydessä nykytasolle tai jopa vähenevät. Perhearvojen nousun myötä keskimääräinen synnyttämisikä laskee, jolloin lapsia ehditään saada enemmän. Elinikä pitenee, mikä vähentää vuosittaista kuolleisuutta. Väestönlisäys sijoittuu Pirkanmaalla maantieteellisesti selvimmin kehyskuntiin (taajamat laajentuvat ja kasvavat yhteen entistä tiiviimmin), Tampereelle (tiivistyy ja uusia alueita otetaan käyttöön) ja ns. sillanpäämäisiin alueisiin (kehyskuntien taajamat leviävät eteenpäin, raideyhteys Tampereelle tukee kasvua ja etenkin Etelä-Pirkanmaalla on kehityspotentiaalia Hämeeseen ja Helsinkiin nähden). Myös maaseutu pitää pintansa tarjoamalla vaihtoehdon laajenevalle ja tiivistyvälle keskusseudulle. (Keskittyminen + laajentuminen + ylläpito = kaikille lisäystä. Valintoja??) 35

36 TYÖPAIKAT 2040 Yleistä ysikenttä ja työpaikkakehityksen laskelmat Ajattelun kaava: Työllisten määrän muutos (työikäinen väestö * työhön osallistumisen aste) *Toimialarakenteen muutos =Elinkeinorakenne 2040 Väestö Tasaantuva (+) Trendi (++) Optimistinen (+++) Työpaikat Päälinja: työhön osallistumisen Päälinja: työhön osallistumisen Päälinja: työhön osallistumisen aste 70 % aste 72 % aste 75 % Työikäisen väestön työhön Työikäisen väestön työhön Työikäisen väestön työhön osallistuminen säilyy noin nykytasolla osallistuminen parantuu osallistuminen kasvaa hallituksen tavoitteiden mukaisesti Sovitetaan väestöennusteeseen Sovitetaan väestöennusteeseen Sovitetaan väestöennusteeseen Sovitetaan elinkeinorakenteeseen Sovitetaan elinkeinorakenteeseen Sovitetaan elinkeinorakenteeseen Sovitetaan pendelöintiin Sovitetaan pendelöintiin Sovitetaan pendelöintiin Asuminen

37 Työllisyysaste työpaikkojen lukumäärän kehityslinjojen taustalla Työpaikkakehityksen tasaantuvan, trendinomaisen ja optimistisen kehityslinjan laskentatapa perustuu työllisyysasteen vaihtoehtoihin, joita sovitetaan valittuun väestönkehityksen näkymään ja elinkeinorakenteen ennusteeseen. Työllisyysasteella tarkoitetaan työssä olevien 15 64-vuotiaiden henkilöiden prosenttiosuutta samanikäisestä väestöstä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työlliseksi henkilöksi määritellään, jos on tutkimusviikolla tehnyt vähintään tunnin ansiotyötä tai on ollut vain tilapäisesti (alle 3 kk) poissa työstään sairauden tai äitiys- tai isyysvapaan vuoksi. Työllinen voi olla palkansaaja, yrittäjä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskentelevä henkilö. (Tilastokeskus.) Työllisyysaste on ensisijaisesti riippuvainen työvoiman kysynnästä ja työttömyyden yleisyydestä työmarkkinoilla. Talouden globaaleja suhdanteita ei juuri pystytä ohjailemaan, mutta poliittisilla linjauksilla voidaan koettaa vaikuttaa työhön osallistumisen yleisyyteen etenkin työurien alku- ja loppupäässä. Nykyisessä koulutukseen panostavassa yhteiskuntamallissa työikäisen ikäryhmän nuorimpien, 15 18- vuotiaiden, työhön osallistuminen on verrattain melko vähäistä. Vastaavasti vanhimpien työikäisten, 60 64- vuotiaiden, osalta työllisyysaste alkaa jo laskea eläköitymisen seurauksena. Lisäksi merkittävä työllisyysastetta madaltava ilmiö on ennenaikainen työelämästä syrjäytyminen esimerkiksi sairauksien vuoksi. Viime vuosina keskimääräinen eläkkeelle jäämisen ikä on kohonnut sekä koko maassa että Pirkanmaalla. 12 Työurien pidentämisen toimenpiteillä pyritään edelleen nostamaan vanhuuseläkkeelle jäämisen ikää ja vähentämään työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. Työllisyyden vahvistaminen on yksi pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen painopisteitä. Istuvan hallituksen tavoitteeksi on asetettu työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin kuluvan vaalikauden loppuun mennessä. Edellisen hallituksen tavoite oli nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin pitkällä aikavälillä. Näitä prosentuaalisia tavoitetasoja hyödynnetään työpaikkojen lukumäärän laskelmien taustalla. 72 prosentin työllisyysaste on valittu kuvastamaan trendinomaista kehitystä. Työllisyysaste on jälleen lähtenyt kohoamaan kahden viime vuoden aikana. 72 prosentin työllisyysastetta voidaan pitää hyvänä kasvavana tasona. Sen valitsemista trendinomaisen kehityslinjan perustaksi perustellaan sillä, että kyseessä on nykyinen, voimassa oleva tavoitetaso, ja oletus työikäisen väestön vähenemisestä maassa tukee työllisyysasteen kasvun näkymiä, vaikka globaalin talouden näkymät säilyisivätkin hivenen epävakaisina. Tasaantuvassa työllisyysasteessa (70 %) on samankaltaiset perusteet, mutta työttömyysasteen ja työhön osallistumattomuuden oletetaan pysyvän jokseenkin nykytasolla, vaikka työvoiman tarjonta onkin vähentymässä väestön keskimääräisen ikääntymisen seurauksena. Viime vuosituhannella vuonna 2007 työllisyysaste kohosi Pirkanmaalla yli 70 prosentin (71,1 %). Koko maassa 70 prosentin raja ylittyi vuonna 2008. Vuoden 2008 lopussa alkanut talouden heikentyminen supisti työllisyysastetta, kun työttömyys vastaavasti yleistyi. (Tilastokeskus, työvoimatutkimus.) 12 Pirkanmaan maakuntaohjelman 2007 2010 seurantaraportti

38 72 71 70 69 68 67 66 65 64 63 Työllisyysaste (15-64-v.), % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Koko maa Pirkanmaa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Kuvio X. Työllisyysaste Pirkanmaalla ja koko maassa vuosina 2000 2011 75 prosentin työllisyystavoitteesta puhuttiin vielä Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallitusten aikoina. Heikentyneet talouden näkymät ovat vaikuttaneet myös työllisyyden tavoitetasoihin. 75 prosentin tavoite on valittu optimistisen työpaikkamäärän kehityksen taustaparametriksi. 75 prosentin työllisyys edellyttää matalaa työttömyyttä edelliset hallitukset linjasivat sen vastinpariksi noin viiden prosentin työttömyyden tavoitteen. Käytännössä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen tarkoittaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella oleviksi laskettujen aktiivista työllistämistä, mihin voisi liittyä muun muassa työurien pidentäminen urien alku- ja loppupäästä, työssäjaksamisen lisääminen, maahanmuuttajien työllistymisen parantaminen, erilaiset kuntouttavat toimenpiteet vaikeasti työllistettäville, tilastoihin kirjautumattoman kotona tapahtuvan työn väheneminen, osa-aikatyön yleistyminen ja niin edelleen. Ysikentän ajattelumallissa mikä tahansa valittu työllisyysasteen näkymä voidaan syöttää mihin tahansa aiemmassa väestönkehityksen osuudessa esiteltyyn väestönäkymään. Väestönäkymien ennustettu kokonaisväkiluku vaihtelee kehityslinjoittain, mutta kaikkien väestöennusteiden ikärakenne Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 mukainen. Kyseinen ikärakenteen ennuste on tuotettu vuoteen 2040 saakka ja se vaihtelee kunnittain ja aluetyypeittäin. Nettopendelöinnin vaikutus Alueella asuvien työllisten määrä ja alueen työpaikkojen määrä eroavat toisistaan siltä osin, kuin alueelle suuntautuu työssäkäyntiliikennettä sen ulkopuolelta. Pirkanmaan asukkaat käyvät hieman useammin töissä maakunnan ulkopuolella kuin ulkopuolelta tullaan töihin Pirkanmaalle. Maakunnan työpaikkojen ja

39 työllisten erotus eli nettopendelöinti on ollut 2000-luvun loppupuolella keskimäärin -2 400 (taulukko X). Tämä luku on mahdollista vakioida työpaikkojen määrän laskelmiin koko maakunnan tasolla, jos nettopendelöinnin katsotaan jatkuvan trendinomaisesti. Taulukko X. Nettopendelöinti eli työpaikkojen ja työllisten erotus Pirkanmaalla vuosina 2005 2009 2005 2006 2007 2008 2009 Km. 2005-2009 Työpaikat 199 739 206 933 213 383 213 022 201 623 206 940 Työlliset 202 847 209 536 215 021 215 199 204 012 209 323 Nettopendelöinti -3 108-2 603-1 638-2 177-2 389-2 383 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Nettopendelöinnin vaikutus on laskettu samaan tapaan myös eri aluetyypeille. Tampere on merkittävä työssäkäynnin kohde, ja pendelöinti keskuskaupunkiin on ollut kasvusuunnassa viime vuosina. Tampereen nettopendelöinti on ollut keskimäärin lähes 22 000 plussalla vuosina 2005 2009. Tämä voidaan syöttää työpaikkojen lukumäärän laskelmaan, jos työssäkäyntiliikenteen katsotaan tulevaisuudessa säilyvän nykytasolla. Etumerkistään riippuen nettopendelöinti joko vähentää tai lisää työpaikkojen lukumäärää alueen työllisten määrään verrattuna. Eniten pendelöivät yhtenäisen taajaman kuntien asukkaat. Viiden viime vuoden aikana nettopendelöinti on ollut keskimäärin -16 900. Yhtenäisen taajaman kuntien asukkaiden työssäkäynti muualla kuin omassa kunnassaan on lisääntynyt viime vuosina. Viimeisin tilasto vuodelta 2009 on -17 300. Sillanpäämäisten kuntien nettopendelöinnin viiden vuoden keskiarvo asettuu arvoon -4 800 ja seutukaupunkien ja kaupunkikeskusten ympäristöineen -2 300. Tampere on työmatkailijoiden vastaanottaja lähes 22 000 nettopendelöijän verran. Taulukko X. Nettopendelöinti eli työpaikkojen ja työllisten erotus aluetyypeissä vuosina 2005 2009 Nettopendelöinti 2005 2006 2007 2008 2009 Km. 2005-2009 Tampere 19 477 21 473 22 440 22 636 22 227 21 651 Yhtenäisen taajaman kunnat -15 963-16 980-17 131-17 406-17 262-16 948 Sillanpäämäiset kunnat -4 235-4 870-4 628-4 908-5 286-4 785 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp. -2 387-2 226-2 319-2 499-2 068-2 300 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Työikäinen väestö eri väestönkehityksen linjoissa Tulevien vuosikymmenten väestön ikärakenteena käytetään Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009

mukaista ikärakennenäkymää kaikilla ennustealueilla ja kaikissa kehityslinjoissa. Se on saatavilla kunta- ja maakuntatasoisena ja laskettavissa myös erilaisille aluetyypeille. Optimistisen väestönkehityksen linjan yhteydessä on kuitenkin syytä huomioida, että vahva väestönlisäys edellyttää muuttoliikkeen kasvua maakunnan ulkopuolelta joko muualta maasta tai todennäköisemmin maan ulkopuolelta muuttoalttiimpien ikäluokkien pienentyessä kotimaassa. Muuttajien ikärakenne tyypillisesti eroaa vakituisen väestön ikärakenteesta. Työpaikkojen lukumäärää ennakoitaessa on tarpeen muistaa, että optimistinen, muuttoliikkeeseen tukeutuva väestönkehitys saattaa lisätä työpaikkatarpeen näkymiä enemmän kuin käytetty väestön ikäjakauma osoittaa. Toisaalta, 30 vuoden pitkänä ennusteaikana muuttajat ehtivät elää erilaisia ikä- ja työhön osallistumisen vaiheita. Kolmesta väestönkehityksen linjasta ja kolmesta työllisyysasteesta on mahdollista saada yhdeksän erilaista työpaikkamäärän laskelmaa. Seuraavaksi esitellään vertikaalisesti muodostetut esimerkit eli tasaantuvan väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymän vaihtoehdot yhdistettynä toisiinsa, trendinomaisen näkymän vaihtoehdot yhdistettynä toisiinsa ja optimistisen kehityslinjan näkymät toisiinsa. Näin saadaan esiin kaikista heikoimmat ja kaikista optimistisimmat yhdistelmät työpaikkojen lukumäärän kehityksestä, mitä ysikentän taustaoletuksilla on mahdollista tuottaa. 40 Tasaantuva väestönkehitys ja tasaantuva työllisyys (70 %) Tasaantuva väestön ja työllisyysasteen kehityksen yhdistelmä tuottaa Pirkanmaalle näkymän, jossa maakunnan työllisten lukumäärä kasvaa vuoteen 2040 noin 234 000 henkilöön. Aluetyypeittäin tarkastellen alueella asuvan työllisen väestön määrä nousee kaikissa muissa aluetyypeissä paitsi seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen vuoden 2009 todentuneeseen tilastoon verrattuna. Tampereen kaupungissa kasvun näkymä 2009 2040 on 12 700 työllistä (14 %) ja sillanpäämäisissä kunnissa yhteensä lähes 3 000 työllistä (11 %). Yhtenäisen taajaman kuntien edullinen ikärakenne vaikuttaa niin, että työllisten määrän näkymä on vahvasti nouseva (15 500 hlöä, 28 %). Kaikkiaan maakunnan työllisten määrä kasvaa tasaantuvassa väestöennusteen ja työllisyysasteen ennusteen laskelmassa noin 15 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Vuosi 2009 on viimeisin tilastoitu vuosi työssäkäyntitilaston työllisten ja työpaikkojen määrästä aluetasolla. Kyseinen vuosi oli Pirkanmaalle ja koko maalle heikkoa työllisyystilanteen aikaa kansainvälisen finanssikriisin ja viennin heikentymisen vuoksi. Tämä on huomioitava tehtäessä tulkintoja kehityslinjojen muutoksien suuruudesta. Taulukko X. Työllisten määrä eri aluetyypeissä tasaantuva väestönäkymä ja työllisyysaste TILASTO Muutos 2009-2040 2009 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Hlöä % Tampere 91 893 102 942 101 867 101 482 101 974 103 093 104 571 12 678 13,8 Yhtenäisen taajaman kunnat 55 882 61 104 63 830 66 624 68 542 70 035 71 421 15 539 27,8 Sillanpäämäiset kunnat 24 390 26 248 26 157 26 361 26 534 26 702 26 984 2 594 10,6 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp. 31 847 33 389 31 753 30 929 30 413 30 296 30 602-1 245-3,9 Pirkanmaa 204 012 223 794 223 780 225 621 227 732 230 423 233 889 29 877 14,6 Vuoden 2009 tilastolähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

41 Laskelmaa voidaan sen alkuvuosien osalta verrata ETLA:n tekemään maakuntatasoiseen alue-ennusteeseen työllisten määrän kehityksestä. Tasaantuva kehitysnäkymä väestönkehityksen ja työllisyysasteen yhdistelmässä on melko hyvin linjassa ETLA:n ennusteen kanssa. ETLA:n ennuste vuodelle 2015 osoittaa Pirkanmaalle noin 400 työllistä suurempaa arviota kuin kehityslinjoista matalin eli tasaantuva laskelma. ETLA:n ennuste päättyy vuoteen 2016. Taulukko X. ETLA:n alue-ennuste työllisen väestön määrästä maakunnittain, Pirkanmaa 2010 2011* 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Pirkanmaa 220 000 223 000 223 200 223 600 223 800 224 200 224 600 Vuosi 2010 on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukainen. *) vuosi 2011 on arvio. e) vuodet 2012 2016 ETLA:n ennusteita. Lähde: ETLA (Toimiala Online) Työpaikkojen määrä poikkeaa työllisten määrästä alueen nettopendelöinnin verran. Työpaikkamäärän kehityksen laskemiseksi vakioidaan seuraavassa aluetyyppien nettopendelöinti viiden viimeisimmän vuoden keskimääräiselle tasolle, joka esiteltiin aiemmin. Pendelöinnin vaikutuksen lisäämisen jälkeen työpaikkojen lukumäärän arvio asettuu vuonna 2040 Tampereella 126 300 työpaikkaan, yhtenäisen taajaman kunnissa 54 500 työpaikkaan, sillanpäämäisissä kunnissa 22 200 ja seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen 28 300 paikkaan. Kaikkiaan Pirkanmaan työpaikkamäärä kasvaa tasaantuvassa kehityslinjassa noin 231 500 paikkaan. Taantumavuoden 2009 tilastoon suhteutettuna työpaikkojen lukumäärä kasvaa eniten yhtenäisen taajaman kunnissa, vaikka alueen nettopendelöinti on vahvasti negatiivinen. Alueen ennustettu ikärakenne lisää työpaikkojen tarvetta hyvin selvästi, jos pendelöijien lukumäärän oletetaan pysyvän nykytasolla. Taulukko X. Työpaikkojen määrän kehitys eri aluetyypeissä tasaantuva väestönäkymä ja työllisyysaste TILASTO Muutos 2009-2040 2009 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Lkm % Tampere 114 120 124 642 123 567 123 182 123 674 124 793 126 271 12 151 10,6 Yhtenäisen taajaman kunnat 38 620 44 204 46 930 49 724 51 642 53 135 54 521 15 901 41,2 Sillanpäämäiset kunnat 19 104 21 448 21 357 21 561 21 734 21 902 22 184 3 080 16,1 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp. 29 779 31 089 29 453 28 629 28 113 27 996 28 302-1 477-5,0 Pirkanmaa 201 623 221 394 221 380 223 221 225 332 228 023 231 489 29 866 14,8 Pendelöinnin vaikutus ennustekaudella: Tampere 21 700, yhtenäisen taajaman kunnat -16 900, sillanpäämäiset kunnat -4 800, seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen -2 300 ja koko Pirkanmaa -2 400. Vuoden 2009 tilastolähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto.

42 Trendinomainen väestönkehitys ja trendinomainen työllisyys (72 %) Trendinomainen väestönäkymien ja työllisyysasteen yhdistelmä osoittaa Pirkanmaan työllisten kokonaismäärän kasvavan 249 300 henkilöön ja työpaikkojen kokonaismäärän 246 900 paikkaan. Trendinomaisessa yhdistelmässä on sovitettu 72 prosentin työllisyysaste trendinomaisen väestönkehityksen näkymään. Aluetyypeittäin tarkasteltuna työllisten määrä kasvaa eniten yhtenäisen taajaman kunnissa ja selvästi myös keskuskaupungissa ja sillanpäämäisissä kunnissa. Seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen työllisten määrän näkymä osoittaa vain hieman suurempaa lukumäärää vuodelle 2040 kuin tasaantuvassa kehityslinjassa. Vaikka työhön osallistuvuus on trendinomaisessa linjassa parempi kuin tasaantuvassa kehityslinjassa, kyseisen aluetyypin osalta laskelman lopputulos on lähes sama. Trendinomaisessa väestönkehityksen linjassa keskittyminen on suurempaa kuin tasaantuvassa, mikä vaikuttaa seutukaupunkien ja kaupunkikeskuksien sekä niiden ympäristön väestöennusteeseen. Taulukko X. Työllisten määrä eri aluetyypeissä trendinomainen väestönäkymä ja työllisyysaste TILASTO Muutos 2009-2040 2009 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Hlöä % Tampere 91 893 107 559 107 198 107 507 108 732 110 686 113 046 21 153 23,0 Yhtenäisen taajaman kunnat 55 882 63 264 66 404 69 648 71 994 73 889 75 686 19 804 35,4 Sillanpäämäiset kunnat 24 390 27 622 27 804 28 277 28 709 29 120 29 661 5 271 21,6 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp. 31 847 33 807 31 996 31 073 30 545 30 481 30 879-968 -3,0 Pirkanmaa 204 012 232 252 233 402 236 504 239 980 244 176 249 273 45 261 22,2 Vuoden 2009 tilastolähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työpaikkojen määrä poikkeaa työllisten määrästä alueen nettopendelöinnin verran. Nettopendelöinti on vakioitu samalle tasolle kaikissa työpaikkojen kehityslinjoissa. Työpaikkojen lukumäärä asettuu trendinomaisessa kehityslinjassa Tampereen kaupungissa lähes 135 000 paikkaan, yhtenäisen taajaman alueella lähes 59 000 paikkaan, sillanpäämäisissä kunnissa lähes 25 000 paikkaan ja seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen noin 29 000 työpaikkaan vuonna 2040. Työpaikkojen lukumäärän kehitysnäkymä on trendinomaisessa laskelmassa parempi kuin tasaantuvassa laskelmassa kaikkien aluetyyppien osalta toisissa enemmän, toisissa vähemmän.

43 Taulukko X. Työpaikkojen määrän kehitys eri aluetyypeissä trendinomainen väestönäkymä ja työllisyysaste TILASTO Muutos 2009-2040 2009 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Lkm % Tampere 114 120 129 259 128 898 129 207 130 432 132 386 134 746 20 626 18,1 Yhtenäisen taajaman kunnat 38 620 46 364 49 504 52 748 55 094 56 989 58 786 20 166 52,2 Sillanpäämäiset kunnat 19 104 22 822 23 004 23 477 23 909 24 320 24 861 5 757 30,1 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp. 29 779 31 507 29 696 28 773 28 245 28 181 28 579-1 200-4,0 Pirkanmaa 201 623 229 852 231 002 234 104 237 580 241 776 246 873 45 250 22,4 Pendelöinnin vaikutus ennustekaudella: Tampere 21 700, yhtenäisen taajaman kunnat -16 900, sillanpäämäiset kunnat -4 800, seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen -2 300 ja koko Pirkanmaa -2 400. Vuoden 2009 tilastolähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. Optimistinen väestönkehitys ja optimistinen työllisyys (75 %) Optimistisen väestönkehityksen ja työllisyysasteen näkymien yhdistelmä osoittaa Pirkanmaan työllisten määräksi 278 200 henkilöä ja työpaikkojen lukumääräksi 275 800. Optimistiset vaihtoehdot yhdistävässä laskelmassa työllisyysasteen on katsottu kohoavan 75 prosenttiin ja väestönkehityksen näkymien olevan selvän kasvavat. Näiden kahden yhdistelmä tuottaa suurimman mahdollisen ennusteluvun työpaikkojen lukumäärästä Pirkanmaalla. Kuten trendinomainen, myös optimistinen kehityslaskelma tuottaa näkymän, jossa muissa aluetyypeissä paitsi seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen työllisten määrä on suhteellisesti selvästi kasvava. Vaikka optimistinen väestön lukumäärä on maaseutumaisimmassakin aluetyypissä nouseva, ennuste ikärakenteesta pitää työllisen väestön ja työpaikkojen määrän kehitysnäkymän maltillisempana kuin muissa aluetyypeissä. Kun verrataan vuoden 2009 tilastoa ja vuoden 2040 ennustenäkymiä, optimistisessa laskelmassa Tampereen kaupungin työllisten ja työpaikkojen lukumäärällinen lisäys on selvästi suurempi kuin yhtenäisen taajaman alueella. Tämä on yksi työpaikkojen eri kehityslaskelmia erottava piirre. Suhteellisesti tarkastellen työpaikkojen lisäys kuitenkin kohdistuu vahvimmin yhtenäisen taajaman kuntiin myös optimistisimmassa laskelmavaihtoehdossa. Sillanpäämäisissä kunnissa työpaikkojen suhteellinen lisäys vuoden 2009 työssäkäyntitilastoon verrattuna on aluetyypeistä toiseksi suurin.

44 Taulukko X. Työllisten määrä eri aluetyypeissä optimistinen väestönäkymä ja työllisyysaste TILASTO Muutos 2009-2040 2009 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Hlöä % Tampere 91 893 113 291 114 920 116 519 119 056 123 128 128 081 36 188 39,4 Yhtenäisen taajaman kunnat 55 882 65 232 68 996 72 807 76 707 79 128 81 839 25 957 46,4 Sillanpäämäiset kunnat 24 390 29 102 29 746 30 640 31 576 32 572 33 763 9 373 38,4 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp. 31 847 35 589 34 047 33 534 33 332 33 695 34 646 2 799 8,8 Pirkanmaa 204 012 243 173 247 623 253 440 260 636 268 460 278 217 74 205 36,4 Vuoden 2009 tilastolähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Taulukko X. Työpaikkojen määrän kehitys eri aluetyypeissä optimistinen väestönäkymä ja työllisyysaste TILASTO Muutos 2009-2040 2009 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Lkm % Tampere 114 120 134 991 136 620 138 219 140 756 144 828 149 781 35 661 31,2 Yhtenäisen taajaman kunnat 38 620 48 332 52 096 55 907 59 807 62 228 64 939 26 319 68,1 Sillanpäämäiset kunnat 19 104 24 302 24 946 25 840 26 776 27 772 28 963 9 859 51,6 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ymp. 29 779 33 289 31 747 31 234 31 032 31 395 32 346 2 567 8,6 Pirkanmaa 201 623 240 773 245 223 251 040 258 236 266 060 275 817 74 194 36,8 Pendelöinnin vaikutus ennustekaudella: Tampere 21 700, yhtenäisen taajaman kunnat -16 900, sillanpäämäiset kunnat -4 800, seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen -2 300 ja koko Pirkanmaa -2 400. Vuoden 2009 tilastolähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. Työpaikkojen lukumäärän ja elinkeinorakenteen näkymän yhteensovitus Elinkeinorakenteen muutoksesta yleisesti Huomioi: - Oman talon pyöreän pöydän istunto (muistio) - Ydintiimin istunto (muistio) - Toimijoiden työpaja (esitykset, ryhmäkeskustelut > Auvisen yhteenveto) Myös 1. maakuntakaavan taustalle menneen laskelman papereissa hyvää matskua elinkeinorakenteen kehityksestä (Pia-Marin luonnos ja hallitukselle mennyt versio) Työ-ja elinkeinoministeriön HEMAASU-mallin ennuste elinkeinojen rakenteesta Pirkanmaalla Työ- ja elinkeinoministeriö käyttää ennustetyökalunaan niin sanottua HEMAASU-mallia. HEMAASU on tilastollinen mallinnus, joka sisältää määrällisiä tilastotietoja ja niiden pohjalta tehtyjä ennusteita muun

45 muassa työpaikkarakenteen ja aluetalouden kehityksestä. Malli on saatavilla Pirkanmaan maakunnan ja seutukuntien tarkkuudella vuoden 2010 aluejaolla. Mallin keskeisimmät tunnusluvut löytyvät TEM:n tietokannasta Toimiala Onlinesta, ja omia kokeellisia laskelmia varten on Excel-työkalu. Viimeisimmät malliin syötetyt tilastotiedot ovat työpaikkojen osalta vuodelta 2008 (päivitetty vuonna 2011). HEMAASU-malli osoittaa Pirkanmaan elinkeinorakenteen jatkavan kehitystä, jossa teollisen toiminnan ja alkutuotannon merkitys työllistäjänä on suhteellisesti vähenevä ja erityisesti yhteiskunnallisten palvelujen merkitys kasvava. Erilaiset liike-elämän palvelut ovat kasvaneet selvimmin viime vuosikymmeninä. Niiden kasvunäkymät ovat kuitenkin tasaantumassa HEMAASU-mallin näkymässä. Rakentaminen ja kauppa ovat aloja, jotka usein nähdään riippuvaisina ennen kaikkea väestönkehityksestä ja sen mukanaan tuomasta kysynnästä. Kuten kuviosta x näkyy, niiden osuus työpaikoista on säilynyt hyvin samansuuruisena viimeisten neljän vuosikymmenen aikana. Myös ennustenäkymät ovat melko tasaiset. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liike-elämän palv. Yhteiskunnalliset palvelut Tuntematon 0 % Lähteet: Mennyt kehitys 1970 2005: Tilastokeskus; vuosien 2010 2030 ennuste: HEMAASU-malli; vuosien 2035 2040 ennuste: johdettu HEMAASUsta. Huom. toimialaluokitukset ovat muuttuneet useasti aikajaksolla. Kuvio X. Pirkanmaan elinkeinorakenteen mennyt kehitys ja ennuste vuoteen 2040 Seutukunnittain tehdyt valmiit ennustelaskelmat ulottuvat vuoteen 2030. Aluejako on vuoden 2010 mukainen. Yhteiskunnallisten palvelujen odotetaan kasvavan eniten niillä seuduilla, joiden ikärakenteen ennuste on epäedullisin. Teollisuuden merkitys on osuudeltaan laskeva kaikilla seuduilla.

46 Elinkeinorakenne Tampereen seutukunnassa 100% 80% Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Elinkeinorakenn 60% 40% 20% 0% 2008 2010 2015 2020 2025 2030 Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liike-elämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 2008 2010 2015 2020 Elinkeinorakenne Kaakkois-Pirkanmaalla 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 2008 2010 2015 2020 2025 2030 Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liikeelämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Elinkeinorakenne Luoteis-Pirkanmaalla 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 2008 2010 2015 2020 2025 2030 Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liikeelämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut

47 Elinkeinorakenne Lounais-Pirkanmaalla 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 2008 2010 2015 2020 2025 2030 Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liikeelämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Elinkeinorakenne Ylä-Pirkanmaalla 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 2008 2010 2015 2020 2025 2030 Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liikeelämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Aluejako 2010. Seutukuntien kehitysarviot on tuotettu TEM:ssä HEMAASU-mallin avulla. Vuosi 2008 on toteutunut tilasto, vuodet 2010 2030 ennusteita. Lähde: TEM, Tilastokeskus ja HEMAASU-malli (Toimiala Online). Kuviot x-x. Elinkeinorakenteen ennusteet seutukunnittain TEM:n HEMAASU-mallissa Elinkeinorakenne suunnitetyön aluetyypittelyn mukaisilla alueilla Suunnitetyön taustalla käytetty aluetyypittely jakaa Pirkanmaan erinäköisiin aluekokonaisuuksiin kuin seutukuntajako. Tampereen kaupunki on elinkeinorakenteeltaan selvästi eniten palveluvaltainen. Erityisesti yksityiset liike-elämän palvelut korostuvat työpaikkojen rakenteessa. Julkisten palvelujen osuus on lähestulkoon sama kaikissa aluetyypeissä. (Tilastokeskus: työssäkäyntitilaston mukaiset työpaikat vuonna 2009.) Nykyisin teollisuuden osuus elinkeinorakenteessa on suurin sillanpäämäisissä kunnissa. Tampereella teollisuuden suhteellinen osuus on verrattain melko pieni, vaikka lukumääräisesti huomattavin määrä maakunnan teollisuuden työpaikoista sijaitseekin keskuskaupungissa. Maa-, metsä- ja kalatalouden eli alkutuotannon merkitys elinkeinorakenteelle on suurin seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen. Rakentamisen sekä kaupan ja liikenteen työpaikkoja sijoittuu suhteellisesti eniten

48 yhtenäisen taajaman kuntiin. Molemmat toimialat saavat suurimman kysyntänsä keskusseudulta, mutta tilaa vievinä sijoittuvat usein keskuskaupunki Tampereen ulkopuolelle. Tampere Yhtenäisen taajaman alue Sillanpäämäiset kunnat Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja liikenne Rahoitus- ym. liikeelämän palvelut Julkiset palvelut Tuntematon Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Kuvio X. Elinkeinorakenne suunnitetyön aluetyypeittäin vuonna 2009 Trendinomainen väestönäkymä ja työllisyysaste (72 %) sekä elinkeinorakenteen näkymät aluetyypeittäin Toimialakohtaisen ennustelaskelmien aikaansaamiseksi suhteutetaan aiemmin esitelty väestöennusteen ja työhön osallistumisen asteen ennustelaskelmien yhdistelmä elinkeinorakenteen ennusteeseen. Näin voidaan tuottaa lukumääräisiä arvioita eri alueiden alakohtaisesta työpaikkakehityksestä. Elinkeinojen kehityksen ennusteena käytetään Pirkanmaalle tehdyn HEMAASU-mallin antamaa näkymää kaikissa aluetyypeissä vuoteen 2030 ja jatketaan sen trendinomaista kehitystä vielä vuoteen 2040. HEMAASU-mallia ei ole saatavilla kuntatasoisena, joten aluetyyppien laskelmissa käytetään koko Pirkanmaan keskiarvoja. Elinkeinojen maakunnalliset muutosprosentit suhteutetaan eri aluetyyppien viimeisimpään todentuneeseen tilastoon, joka koskee tilannetta 31.12.2009. Ennustelaskelmissa ei ole huomioitu aluetyyppittäisiä demografisia kysyntätekijöiden muutoksia esimerkiksi väestön ikääntymisen tai lasten lukumäärän kehityksen suhteen. Tässä mielessä aluetyypittäiset ennustelaskelmat ovat suuntaa-antavia kuten toki ovat kaikki muutkin ennusteet. Taulukko x. Elinkeinorakenne Tampereella trendinomainen väestön ja työllisyyden näkymä

49 Tampere Vuosi Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Kauppa ja liikenne Rakentaminen Liikeelämän palvelut Julkiset palvelut Tunt. Yhteensä 2009 311 19 445 6 402 22 885 26 439 37 618 1 020 114 120 2015 354 23 822 7 435 25 917 30 889 39 817 1 025 129 259 2020 320 22 535 7 813 26 118 30 444 40 683 985 128 898 2025 298 21 140 8 130 26 638 30 479 41 561 961 129 207 2030 280 20 123 8 373 27 485 30 878 42 345 949 130 432 2035 334 19 227 8 465 28 585 31 140 43 714 921 132 386 2040 353 18 331 8 606 29 734 31 656 45 130 936 134 746 Muutos 2009-2040 Lkm 42-1 114 2 204 6 849 5 217 7 512-84 20 626 % 13,5-5,7 34,4 29,9 19,7 20,0-8,2 18,1 Vuosi 2009 on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukainen tieto Tampereen työpaikkojen jakaumasta. Ennustevuosina 2015 2040 on suhteutettu HEMAASU-mallin avulla tuotettu elinkeinojen kehitysnäkymä Tampereen työpaikkojen kokonaismäärään, joka on trendinomaisen väestönkehityksen ja työllisyysasteen laskelman mukainen. Tampereen työpaikkamäärän ennakoidaan kasvavan lähes 21 000 paikalla trendinomaisessa kehitysnäkymässä vuoteen 2040. Määrällisesti tarkastellen eniten lisäystä on syntymässä julkisiin palveluihin (sis. sosiaali- ja terveyshuolto, koulutus, hallinto, maanpuolustus) noin 7 500 työpaikan verran. Toiseksi kasvavin ala on kauppa ja liikenne (sis. tukku- ja vähittäiskauppa, liikenne, varastointi, majoitus ja ravintolatoiminta) runsaan 6 800 työpaikan lisäyksellä. Myös erilaiset yksityiset liike-elämää palvelevat työpaikat lisääntyvät hyvin selvästi (5 200). Niihin lukeutuvat muun muassa rahoitus ja vakuutus, tutkimus, informaatioala, kiinteistöalan palvelut jne. Suhteellisesti suurin kasvunäkymä Tampereella on rakentamisen alalla, jonka odotetaan kasvavan yli kolmasosan vuoden 2009 tilanteesta. Teollisuus on ainoa vähentyviä näkymiä tarjoava toimialakimppu, vaikka vertailuajankohta 2009 oli jo Tampereelle heikko teollisuuden työpaikkojen osalta.

50 Taulukko x. Elinkeinorakenne yhtenäisen taajaman alueella trendinomainen väestön ja työllisyyden näkymä Yhtenäisen taajaman alue Vuosi Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Kauppa ja liikenne Rakentaminen Liikeelämän palvelut Julkiset palvelut Tunt. Yhteensä 2009 1 014 9 253 3 397 8 356 4 237 11 761 602 38 620 2015 1 218 11 966 4 164 9 989 5 225 13 141 660 46 364 2020 1 185 12 162 4 702 10 816 5 533 14 425 682 49 504 2025 1 176 12 188 5 227 11 785 5 918 15 743 711 52 748 2030 1 149 12 063 5 597 12 643 6 234 16 678 730 55 094 2035 1 398 11 752 5 770 13 406 6 410 17 555 698 56 989 2040 1 502 11 387 5 961 14 173 6 623 18 419 721 58 786 Muutos 2009-2040 Lkm 488 2 134 2 564 5 817 2 386 6 658 119 20 166 % 48,1 23,1 75,5 69,6 56,3 56,6 19,8 52,2 Vuosi 2009 on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukainen tieto ko. aluetyypin työpaikkojen jakaumasta. Ennustevuosina 2015 2040 on suhteutettu HEMAASU-mallin avulla tuotettu elinkeinojen kehitysnäkymä aluetyypin työpaikkojen kokonaismäärään, joka on trendinomaisen väestönkehityksen ja työllisyysasteen laskelman mukainen. Tampereen kanssa yhtenäisen taajaman alueen muodostavien kuntien työpaikkojen kasvu on aluetyypeistä suurinta. Yhtenäisen taajaman alueella suhteellisesti suurin kasvunäkymä on rakentamisessa sekä kaupan ja liikenteen alalla ja määrällisesti suurin julkisissa palveluissa sekä kaupassa ja liikenteessä. Jo nykyiselläänkin eniten työllistävä toimialakimppu, julkiset palvelut, on ennusteessa kasvamassa edelleen lähes 6 700 työpaikalla. Kaupan ja liikenteen alalla kasvua on syntymässä lähes 5 800 paikkaa vuoteen 2040. Teollisuuden työpaikkojen määrä on kasvamassa vajaalla viidenneksellä, runsaan 2 100 työpaikan verran, vuosina 2009 2040. Taulukko x. Elinkeinorakenne sillanpäämäisten kuntien alueella trendinomainen väestön ja työllisyyden näkymä Sillanpäämäiset kunnat Vuosi Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Kauppa ja liikenne Rakentaminen Liikeelämän palvelut Julkiset palvelut Tunt. Yhteensä 2009 1 094 5 128 1 101 3 523 1 887 6 120 251 19 104 2015 1 308 6 598 1 343 4 190 2 315 6 803 265 22 822 2020 1 208 6 368 1 440 4 308 2 328 7 092 260 23 004 2025 1 154 6 146 1 541 4 521 2 398 7 454 261 23 477 2030 1 105 5 960 1 617 4 752 2 475 7 737 263 23 909 2035 1 318 5 693 1 634 4 940 2 495 7 984 254 24 320 2040 1 405 5 472 1 675 5 181 2 557 8 310 261 24 861 Muutos 2009-2040 Lkm 311 344 574 1 658 670 2 190 10 5 757 % 28,4 6,7 52,1 47,1 35,5 35,8 4,0 30,1 Vuosi 2009 on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukainen tieto ko. aluetyypin työpaikkojen jakaumasta. Ennustevuosina 2015 2040 on suhteutettu HEMAASU-mallin avulla tuotettu elinkeinojen kehitysnäkymä aluetyypin työpaikkojen kokonaismäärään, joka on trendinomaisen väestönkehityksen ja työllisyysasteen laskelman mukainen.

Sillanpäämäisten kuntien olemassa olevaan elinkeinorakenteeseen suhteutetut elinkeinojen kehitysprosentit osoittavat julkisiin palveluihin lisäystä 2 200 työpaikkaa, kaupan ja liikenteen alalle 1 700 paikkaa ja liike-elämän palveluihin 700 paikkaa. Rakentamisen työpaikkojen kasvu asettuu vajaaseen 600 työpaikkaan. 51 Taulukko x. Elinkeinorakenne seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen trendinomainen väestön ja työllisyyden näkymä Seutukaupungit ja kaupunkikesk. ympäristöineen Vuosi Maa-, metsä- ja kalatalous Teollisuus Kauppa ja liikenne Rakentaminen Liikeelämän palvelut Julkiset palvelut Tunt. Yhteensä 2009 2 988 7 722 1 914 5 188 2 909 8 617 441 29 779 2015 3 158 8 783 2 064 5 455 3 155 8 468 425 31 507 2020 2 737 7 958 2 077 5 265 2 979 8 287 392 29 696 2025 2 491 7 314 2 118 5 261 2 922 8 294 375 28 773 2030 2 305 6 853 2 147 5 344 2 914 8 319 364 28 245 2035 2 682 6 387 2 117 5 420 2 866 8 376 333 28 181 2040 2 832 6 082 2 149 5 631 2 910 8 637 338 28 579 Muutos 2009-2040 Lkm -156-1 640 235 443 1 20-103 -1 200 % -5,2-21,2 12,3 8,5 0,0 0,2-23,4-4,0 Vuosi 2009 on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukainen tieto ko. aluetyypin työpaikkojen jakaumasta. Ennustevuosina 2015 2040 on suhteutettu HEMAASU-mallin avulla tuotettu elinkeinojen kehitysnäkymä aluetyypin työpaikkojen kokonaismäärään, joka on trendinomaisen väestönkehityksen ja työllisyysasteen laskelman mukainen. Julkiset palvelut lohkaisevat suurimman osan elinkeinorakenteesta seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen, kun vertaillaan eri aluetyyppejä Pirkanmaalla. Koska seutukaupunkien, kaupunkikeskusten ja niiden ympäristökuntien väestönäkymästä ja työllisyysasteesta johdettu työpaikkojen kokonaismäärä on vähenevä, julkisten alojen työpaikkanäkymä on melko tasainen vuoteen 2040. Kauppa ja liikenne ovat kasvamassa noin 400 työpaikalla ja rakentaminen noin 200 työpaikalla. Muilla aloilla näkymä ennakoi nollakehitystä (liike-elämän palvelut) tai laskua (teollisuus, alkutuotanto). Em. laskelma koskee yhdistelmää trendinomainen väestöennuste + trendinomainen työpaikkojen kokonaismäärä. Muiden yhdistelmien laskelmia voidaan tehdä samaan tapaan. Laskentakaavat, kertoimet ja lähtötiedot 2009 ekselissä Työpaikat elinkeinorakenne 2009 sillanpääjaolla.xls kaikki taustaoletukset ovat peukaloitavissa.

52 ASUMINEN 2040 Sanalliset skenaariokuvailut Sanallisia skenaariokuvailuja siitä, mikä voisi johtaa mihinkin kehitykseen ja mikä ilmiö kuhunkin asumisväljyyden kehitysnäkymään liittyy. Määrällisiä laskelmia voi tuottaa vetelemällä trendiviivoja menneestä kehityksestä (tilastoja on koottu Asuminen 2040 kansioon ja lisää löytyy Altikasta) tai hyödyntämällä VTT:n Terttu Vainion valmiita laskelmia Pirkanmaalta. Ks. myös muistiot työpajoista (oman talon, ydintiimi ja laajennettu 7.6.12). Tasaantuva (+) Tasaantuva asumisväljyyden kasvu tarkoittaa, että pitkän ajan kasvutrendi keskimääräistä suuremmista asuntotiloista asukasta kohden tasaantuu nollakehitykseksi. Nykyisin asumisväljyys on noin 39 neliömetriä henkilöä kohti. Tasaantuvassa kehityslinjassa asumisväljyyden odotetaan säilyvän samalla tasolla vuoteen 2040. Tausta-ajatuksina tasaantuvassa asumisväljyydessä ovat energian ja asumiskustannuksien kallistuminen, kaupungistumiskehityksen jatkuminen ja asumisen sijainnin korostuminen tilantunteen sijaan. Asumisväljyys on Pirkanmaalla pienin Tampereella ja koko maassa Helsingissä. Kerrostalomainen, urbaani asumistapa suosivat tiivistä asumista niin asuinrakennusten sijoittelun kuin henkilön käytössä olevan asuntopinta-alan suhteen. Tasaantuva asumisväljyyden kehittyminen on kytköksissä kaupungistumiseen, kerrostaloasumiseen ja väljyyden arvostuksen vähentymiseen. Urbaani kulttuuri ei edellytä yksityisiä asuntokohtaisia oleskelutiloja, vaan arvostaa myös yhteisiä olohuoneita. Yhteisöllisyys saattaa näkyä myös vanhan asuntokannan tilavien asuntojen yhteiskäyttönä erilaisina kommuunimalleina. Kysyntään nähden tarpeettoman suuria asuntoja on mahdollista muokata joustavammiksi ja pienemmiksi. Uusissa asunnoissa isojen asuntojen kiintiö pienenee, standardimitoitus vähenee ja joustavuus lisääntyy. Rakentajat vastaavat kysynnän muutoksiin entistä herkemmin. Tasaantuvaan asuntotilan arvostuksen malliin liittyy myös oletus energian hinnan noususta ja sen saatavuuden rajallisuudesta. Energiansäästön tavoitteet ohjaavat asumistottumuksia ja liikkumista kohti kohtuullisuutta. Suuntaukset viittaavat keskittyvään ja tiivistyvään asumisrakenteeseen sekä energia- ja ilmastoystävällisten julkisten liikenneyhteyksien korostumiseen kaavoituksessa. Asunnon vaihtaminen tai sen muokkaaminen elämäntilanteen mukaan lisää asumisen kiertoa. Olemassa oleva omakotitalokanta löytää käyttäjiä isoista perheistä ja esimerkiksi kaupunkiviljelyä arvostavista yhteisöasujista. Toisaalta tiiviin kerrostaloasumisen suosio myös lapsiperheiden keskuudessa kasvaa jälleen. Sen sijaan talviasuttavien kakkoskotien suosio maalla laskee, koska niiden ylläpitäminen ja niihin kulkeminen muuttuu useimmille liian kalliiksi. Asumisen hinnannousun vuoksi myös kaupungeissa sijaitsevia kakkosasuntoja vuokrataan ulkopuolisille entistä pienemmällä kynnyksellä.

53 Asuntojen tyhjäkäyntiä vähentää myös olettamus laitosasumisen vähentymisestä. Omassa kodissa selviydytään yhä vanhemmaksi, jolloin laitosasujien tyhjät asunnot vähenevät. Trendinomainen (++) Asumisväljyys on kasvanut viime vuosikymmeninä melko tasaista vauhtia elintason kasvamisen myötä. Jos keskimääräinen henkilön käytössä oleva asuinpinta-ala kasvaa kuten tähänkin asti, vuoden 2040 asumisväljyydeksi voidaan arvioida hieman alle 50 neliömetriä. Trendinomainen asumisen kehityslinja lähtee tästä olettamuksesta. Trendinomaisen kehityksen takaa löytyy ajatusmalli siitä, että asumisen arvot kehittyvät jokseenkin samaan suuntaan kuin tähänkin saakka. Kaupunkiasunnoissa kaksiota asuttaa yhä useammin yksi henkilö, kolmiota kaksi henkilöä. Kerrostaloasuminen on yleisintä sinkkujen ja pariskuntien keskuudessa, kun perheet arvostavat väljempää asuntorakennetta ja omaa pihaa. Käytännössä tämä tarkoittaa suurimpien asuntojen kysynnän jatkumista keskikokoisista kaupungeista. Omakotirakentaminen on suosituinta Tampereen ulkopuolella, mutta hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Trendinomaisessa kehityksessä oletetaan lisäksi, että kaksoisasuminen yleistyy kuten tähänkin saakka. Asumisen väljyyden kysyntää lisäävät niin parisuhteiden purkautumisen yleisyys ja avioerolasten asumistarpeet, laitosasumisen yleistyminen suurten ikäluokkien ikääntyessä kuin talviasuttavien kesämökkien suosion lisääntyminen. Myös asuntojen periminen ja niiden jääminen kakkoskäyttöön edesauttavat yhden henkilön käytössä olevan asumistilan kasvua. Yksin asuminen yleistyy, joten uusien asuntojen tarve on suurin pienissä asunnoissa. Pienuus on kuitenkin suhteellista, ja yksin asuvakin arvostaa väljää asuntoa. Jos asumisen keskittyminen keskusseudulle jatkuu trendinomaisena, optimaalisten rakennuspaikkojen väheneminen edellyttää kerrostaloasumisen lisääntymistä rivi- ja omakotiasumisen sijaan. Optimistinen (+++) Kolmen plussan eniten kasvua ennakoivassa kehityslinjassa asumisväljyyden oletetaan kasvavan enemmän kuin mennyt kehitys antaa odottaa. Asumisväljyyden selvä lisääntyminen edellyttää, että energian ja asumisen kustannukset pienentyvät seuraavina vuosikymmeninä. Tämä on mahdollista esimerkiksi uusien energiamuotojen myötä. Sen sijaan, että asuminen nähtäisiin energiaa syövänä tekijänä, saattaakin olla että tulevaisuudessa asunnot tuottavat energiaa. Asumisväljyyden selvään kasvuun liittyvät muun muassa ilmiöt kakkosasumisen selvästä yleistymisestä ja perittyjen asuntojen säilyttämisestä omassa käytössä. Kaupunkiasunnon ja maaseutuasunnon omistaminen samassa perheyksikössä yleistyvät. Maaseudulle muutetaan ison talon perässä. Tämä edellyttää, että kulkuyhteydet ovat kunnossa ja kulkuvälineen energian hinta säilyy siedettävänä. On myös mahdollista, että maaseutumaisen väljän asumisen arvostus liittyy vaihtoehtoisten työmuotojen kuten etätyön yleistymiseen ja keskuskaupungissa työskentelyn vähenemiseen.

Tiivis kerrostalokanta keskusseudulla säilyy yksin asuvien ja pariskuntien suosiossa. Nämä ryhmät pitävät yllä myös isompien lähiöasuntojen kysyntää. Asumisessa arvostetaan omaa tilaa, ja samainen individualismi näkyy myös asuntokuntakehityksessä: yksin ja kaksin asuvien määrä kasvaa edelleen selvästi. Asumisväljyyttä nostaa asumisen pysyvyys: perheissä totuttu asumismuoto ja -tila säilyvät, vaikka lapset muuttavat omilleen. Perityt asunnot säilytetään omassa käytössä. Tämä aiheuttaa paineita uusien asuntojen tarpeelle. 54 Tilastollinen kehitys: Pirkanmaan asuntokunnat, asunnot ja asumisväljyys Mikä on tilanne eri aluetyypeissä (asuntokanta * asukasluku * asumisväljyys) Asuntokuntien rakenne Pirkanmaalla Väestö jakaantuu maakunnassa 236 300 asuntokuntaan. Näistä 42 prosenttia on yhden henkilön, kolmasosa kahden henkilön ja neljäsosa vähintään kolmen henkilön muodostamia kotitalouksia. Esimerkiksi Tampereella lähes puolet (48 %) talouksista on yhden henkilön asuttamia. Myös Punkalaitumella, Mänttä- Vilppulassa, Virroilla ja Ruovedellä yhden henkilön asuntokuntia on maakunnan keskimäärää enemmän. Tampereen sinkkutalouksista huomattavan suuri osa on alle 30-vuotiaiden ja naimattomien henkilöiden muodostamia, kun muissa mainituissa kunnissa ne ovat useimmiten yli 60-vuotiaiden henkilöiden kotitalouksia. Asuntokuntarakenteen toisessa ääripäässä, Vesilahdella, yhden henkilön asuinkuntia on parikymmentä prosenttiyksikköä vähemmän kuin Tampereella (27 %). Myös Lempäälässä, Ylöjärvellä ja Pirkkalassa yksinasuvien kotitalouksien osuus jää alle 30 prosentin. Näissä lapsiperherikkaissa kunnissa kolmen ja sitä useamman henkilön muodostaman asuntokunnat ovat yleisimpiä Pirkanmaalla. Väestösuunnitteen aluetyypeistä eniten kolmen tai sitä useamman henkilön asuntokuntia on Tamperetta ympäröivän yhtenäisen taajaman alueella, johon lukeutuvat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi. Näissä vähintään kolmihenkiset perheet muodostavat 35 prosenttia asuntokunnista. Pirkanmaan maakunnan keskiarvo on 25 prosenttia. Tampereella kolmen ja sitä useamman henkilön asuntokuntia on 19 prosenttia, seutukaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa ympäristöineen 25 prosenttia ja sillanpäämäisissä kunnissa 28 prosenttia. Yksin asuvien kotitalouksien osuus on vastaavasti pienin yhtenäisen taajaman kunnissa (32 %) ja suurin Tampereella (48 %). (Liite X.) Asuntokuntien koko henkilömäärän mukaan tarkasteltuna on laskenut tasaisesti viime vuosikymmeninä, kun yhden henkilön taloudet ovat yleistyneet. Vuonna 1990 yhden henkilön asuntokuntia oli Pirkanmaalla 33 %, vuonna 2000 38 % ja vuonna 2011 42 %. Kolmen ja sitä useamman henkilön muodostamat

55 kotitaloudet ovat puolestaan vähentyneet samassa suhteessa viime vuosikymmeninä. Kahden henkilön talouksien määrä on pysytellyt jokseenkin samalla tasolla. Lähes puolet maakunnan asuntokunnista sijaitsee asuinkerrostalossa. Erillisen pientaloasumisen osuus on 36 prosenttia. Asuntotyyppien yleisyys vaihtelee huomattavasti alueittain. Taulukko X. Asuntokunnat Pirkanmaalla 2011 Asuntokunnat 2011 Lkm % Yhteensä 236 303 100 Henkilömäärän mukaan Lkm % Yksi 98 561 41,7 Kaksi 78 921 33,4 Kolme 26 179 11,1 Neljä 21 725 9,2 Viisi tai yli 10 917 4,6 Asuntotyypeittäin Lkm % Erillinen pientalo 86 093 36,4 Rivi- tai ketjutalo 32 253 13,6 Asuinkerrostalo 112 553 47,6 Muu tai tuntematon 5 404 2,3 Lähde: Tilastokeskus, asunnot ja asuinolot (kesken) Asumisen tulevaisuudesta Tulevaisuuden trendejä asumisväljyydestä ja asumistottumuksista - Asumisen muutos ja tulevaisuus (SYKE) - Asuntotuotanto 2030 (VTT) - Asumisen tulevaisuutta ennakoimassa (VTT) Asumisväljyys tai asumistiheys on asunnon koon ja siinä asuvien henkilöiden välinen suhdeluku. Se ilmaistaan joko asukas per huoneluku tai asukas per asunnon pinta-ala. Tällä hetkellä asumisväljyys on keskimäärin 39,1 neliömetriä henkilöä kohden. Asuminen on yleisesti sitä väljempää maaseutumaisilla alueilla kuin taajaan asutuissa kaupungeissa. Pirkanmaalla asumisväljyys vaihtelee Tampereen 36,6 neliömetristä/hlö Punkalaitumen 46,8 neliömetriin/hlö. Esimerkiksi Helsingissä asumisväljyys vuonna 2010 oli 34,2 m2 asujaa kohden. Asumisväljyyden ennakoidaan kasvavan maassa 44 neliömetriin/asukas vuoteen 2025 mennessä.

Väestönkasvu selittää ennakoidusta tuotantotarpeesta viidenneksen, väestörakenteen muutos kolmanneksen ja myös väestön ikärakenteella on vaikutusta. Tärkein syy asuntokuntien määrän lisäykseen ennusteissa on asuntokuntakoon jatkuva pieneneminen. Asuntokuntien keskikoon ennakoidaan pienentyvän vuoden 2005 2,14:sta 1,92:en vuonna 2025. Asuntokuntia arvioidaan olevan 2,8 miljoonaa vuonna 2025, jolloin asuntokuntien määrä kasvaisi lähes 400 000 asuntokunnalla 20 vuoden aikana. Lisäyksen ennakoidaan kertyvän lähes pelkästään kaupunkeihin ja niiden ympäryskuntiin. Yksin asuvien muodostamia asuntokuntia arvioidaan olevan 45 prosenttia ja kahden henkilön asuntokuntia 35 prosenttia kaikista asuntokunnista vuonna 2025. Vähintään kolmihenkisten talouksien osuudeksi arvioidaan näin ollen 20 prosenttia. Viimeisten 15 vuoden aikana yksinasuvien osuus asuntokunnista on kasvanut runsaalla viidellä prosenttiyksiköllä. Ennusteen mukaan yksin asuvien määrän kasvu hieman hidastuisi menneeseen nähden. Kahden henkilön asuntokuntia on Pirkanmaalla nyt kolmannes talouksista. Myös kahden henkilön asuntokuntien osuuden katsotaan kasvavan. Vähintään kolmihenkisten asuntokuntien osuuden ennakoidaan laskevan nykyisestä neljänneksestä viidennekseen. (SYKE: Asumisen muutos ja tulevaisuus.) 56

57 Lähde: SYKE, Asumisen muutos ja tulevaisuus Liitetaulukkoja asumistilastoista

Liite X. Asuntokuntien lukumäärän kehitys maassa, Pirkanmaalla, Pirkanmaan kunnissa ja aluetyypittelyn mukaisilla alueilla 1985 2011 Asuntokuntien määrä yhteensä Muutos 2000-2011 Muutos 2005-2011 1985 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lkm % Lkm %..Akaa 6 060 6 548 6 815 7 052 7 342 7 426 7 500 7 575 7 619 7 692 7 732 680 9,6 390 5,3..Hämeenkyrö 3 411 3 741 3 964 4 203 4 419 4 466 4 517 4 555 4 611 4 643 4 673 470 11,2 254 5,7..Ikaalinen 3 117 3 283 3 317 3 341 3 481 3 497 3 509 3 512 3 533 3 535 3 541 200 6,0 60 1,7..Juupajoki 956 969 939 958 940 945 971 953 941 940 932-26 -2,7-8 -0,9..Kangasala 8 400 9 182 9 780 10 372 11 616 11 877 12 098 12 299 12 426 12 538 12 673 2 301 22,2 1 057 9,1..Kihniö 982 998 993 969 982 992 987 976 987 986 964-5 -0,5-18 -1,8..Lempäälä 4 768 5 350 5 849 6 328 7 342 7 525 7 764 7 962 8 110 8 284 8 391 2 063 32,6 1 049 14,3..Mänttä-Vilppula 5 891 5 840 5 866 5 893 5 840 5 826 5 786 5 781 5 760 5 730 5 668-225 -3,8-172 -2,9..Nokia 9 604 10 706 11 143 11 616 12 916 13 191 13 560 13 761 13 933 14 099 14 264 2 648 22,8 1 348 10,4..Orivesi 3 605 3 763 3 813 3 931 4 084 4 369 4 428 4 466 4 503 4 518 4 536 605 15,4 452 11,1..Parkano 3 162 3 265 3 320 3 339 3 318 3 317 3 301 3 298 3 274 3 248 3 283-56 -1,7-35 -1,1..Pirkkala 3 726 4 135 4 461 4 898 6 012 6 152 6 400 6 598 6 747 7 120 7 388 2 490 50,8 1 376 22,9..Punkalaidun 1 642 1 684 1 649 1 646 1 599 1 602 1 607 1 584 1 571 1 558 1 536-110 -6,7-63 -3,9..Pälkäne 2 435 2 552 2 687 2 777 2 961 2 986 3 040 3 058 3 100 3 102 3 105 328 11,8 144 4,9..Ruovesi 2 493 2 494 2 486 2 495 2 457 2 458 2 441 2 399 2 403 2 395 2 392-103 -4,1-65 -2,6..Sastamala 9 802 10 308 10 566 10 743 11 022 11 097 11 147 11 238 11 302 11 379 11 442 699 6,5 420 3,8..Tampere 73 899 79 293 87 047 95 460 104 793 106 306 107 682 109 181 110 464 111 639 113 050 17 590 18,4 8 257 7,9..Urjala 2 407 2 457 2 481 2 537 2 579 2 581 2 592 2 592 2 594 2 585 2 566 29 1,1-13 -0,5..Valkeakoski 8 731 9 018 9 345 9 393 9 763 9 792 9 836 9 919 9 948 10 031 10 149 756 8,0 386 4,0..Vesilahti 1 045 1 119 1 188 1 318 1 468 1 514 1 565 1 614 1 656 1 658 1 682 364 27,6 214 14,6..Virrat 3 543 3 622 3 678 3 638 3 666 3 649 3 653 3 665 3 657 3 660 3 656 18 0,5-10 -0,3..Ylöjärvi 7 455 8 533 9 232 9 899 11 266 11 554 11 835 12 099 12 275 12 415 12 680 2 781 28,1 1 414 12,6 Pirkanmaa 167 134 178 860 190 619 202 806 219 866 223 122 226 219 229 085 231 414 233 755 236 303 33 497 16,5 16 437 7,5 Koko maa 1 887 710 2 036 732 2 180 934 2 295 386 2 429 500 2 453 826 2 476 505 2 499 332 2 517 393 2 537 197 2 556 068 260 682 11,4 126 568 5,2 Asuntokuntien määrä yhteensä Muutos 2000-2011 Muutos 2005-2011 1985 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lkm % Lkm % Tampere 73 899 79 293 87 047 95 460 104 793 106 306 107 682 109 181 110 464 111 639 113 050 17 590 18,4 8 257 7,9 Yhtenäisen taajaman kunnat yhteensä 33 953 37 906 40 465 43 113 49 152 50 299 51 657 52 719 53 491 54 456 55 396 12 283 28,5 6 244 12,7 Sillanpäämäiset kunnat yhteensä 22 852 24 189 25 125 25 897 27 076 27 567 27 846 28 129 28 337 28 542 28 772 2 875 11,1 1 696 6,3 Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen 36 430 37 472 37 982 38 336 38 845 38 950 39 034 39 056 39 122 39 118 39 085 749 2,0 240 0,6

Liite X. Henkilöitä asuntokunnissa vuonna 2011 3 henk. 9 % 4 henk. 5+ henk. 7 % 3 % Tampere Tampere Punkalaidun Mänttä-Vilppula Virrat Ruovesi PIRKANMAA Urjala KOKO MAA Valkeakoski Ikaalinen Parkano Sastamala Orivesi Juupajoki Akaa Pälkäne Nokia Hämeenkyrö Kihniö Kangasala Pirkkala Ylöjärvi Lempäälä Vesilahti Henkilöitä asuntokunnissa 2011 47,9 43,5 43,4 43,2 41,8 41,7 41,5 41,2 40,8 40,7 39,7 39,7 39,6 39,2 37,1 36,7 36,0 35,7 34,2 31,9 29,7 29,7 29,0 27,1 32,7 30,9 35,4 34,1 35,2 33,4 35,4 33,1 34,5 34,4 35,1 33,9 34,9 32,8 34,1 34,6 33,1 33,8 36,4 34,2 13,4 34,3 14,0 33,6 14,9 33,1 14,4 32,8 13,5 9,6 11,7 9,9 10,0 10,7 11,1 10,6 11,3 10,9 11,6 10,4 11,4 11,9 12,3 12,0 12,5 12,6 13,1 13,4 9,3 8,6 8,6 9,2 8,2 9,9 10,7 10,3 12,3 11,0 9,0 13,4 15,2 14,1 15,1 15,4 6,9 8,1 7,6 7,4 7,1 9,2 8,0 9,3 2,9 5,8 3,7 5,3 5,2 4,6 4,4 5,1 4,6 4,8 6,2 5,8 5,4 5,8 6,1 5,9 6,0 6,4 7,0 7,1 6,8 7,8 8,3 11,2 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 1 henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. 5+ henk. 3 henk. 12 % 4 henk. 14 % 2 henk. 33 % 3 henk. 14 % 4 henk. 10 % 5+ henk. 7 % 5+ henk. 6 % 2 henk. 34 % 2 henk. 33 % 1 henk. 32 % 1 henk. 48 % Yhtenäisen taajaman kunnat Sillanpäämäiset kunnat 1 henk. 38 %

3 henk. 11 % 4 henk. 9 % 5+ henk. 5 % 1 henk. 41 % Seutukaupungit ja kaupunkikeskukset ympäristöineen 2 henk. 34 %