ForeAmmatti-palvelun tyo markkinamallin dokumentointi 9.2.2015
Laskentamalli Mallin päätavoitteena on tuottaa informaatiota työmarkkinoilla vallitsevasta uusien työpaikkojen kilpailutilanteesta ennusteajanjakson lopussa. Kilpailutilanne syntyy työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohdatessa. Mallissa analysoidaan kysyntää ja tarjontaa rinnakkain ja vielä niin, että kysyntä ja tarjonta vaikuttavat toisiinsa. Mallin tavoitteeseen päästään yhdistämällä työvoiman kysynnän ja tarjonnan ennusteet ammateittain. Työvoiman kysyntää edustavat uudet työpaikat syntyvät ammattien kysynnän kasvun (kuinka paljon työpaikkamäärän ennustetaan kasvavan tai laskevan), poistuman (kuinka paljon nykyisestä työvoimasta siirrytään työmarkkinoiden ulkopuolelle, eli esim. eläkkeelle) ja ammattisiirtymien (kuinka paljon nykyiset työlliset vaihtavat ammattia) kautta. Näistä uusista työpaikoista kilpailemassa ovat nuoret vastavalmistuneet, työttömät ja muuttoliikkeen tuottama uusi työvoima alueelle eli työvoiman tarjonta. Toimialaennusteet Kasvukysyntä Poistuma Ammattisiirtymät TYÖVOIMAN KYSYNTÄ TYÖMARKKINANÄKYMÄT UUDELLE TYÖVOIMALLE TYÖVOIMAN TARJONTA Tutkintotuotos Työttömät Muuttoliike Kuvio 1. Laskentamallin rakenne. Laskennan vaiheet Seuraavassa käydään läpi laskennan vaiheet ja keskeisimmät niissä tehtyjen ennusteiden oletukset. Ensin tarkastellaan kysyntää ja tarjontaa osatekijöittäin. Lopuksi tarkastellaan kysynnän ja tarjonnan työmarkkinanäkymäanalyysiä. 2
Kysyntä Kysyntäpuolen ennusteiden tavoitteena on ennustaa kuinka paljon työpaikkoja ennusteajanjakson aikana avautuu ammatteihin uudelle työvoimalle. Laskenta käsittää seuraavat osiot: 1. kuinka paljon alueella on työpaikkoja tulevaisuudessa (toimialaennusteet) 2. millainen on näiden työpaikkojen ammattirakenne (ammattirakenne-ennusteet) 3. kuinka paljon tämän hetken työllisistä siirtyy työvoiman ulkopuolelle tarkasteluaikana (poistumaennusteet) 4. kuinka suuri määrä kohdissa 1-3 avautuvista työpaikoista tyydyttyy työmarkkinoiden sisällä työllisten ammattisiirtymillä (ammattisiirtymäennusteet). Toimialaennusteet Toimialaennusteiden tavoitteena on tuottaa malliin toimialoittaiset työpaikkojen määräennusteet. Toisin sanoen ennuste sisältää sekä työllisten kysyntäennusteen kokonaismäärän että tämän jakautumisen toimialoille. Toimialaennusteet saadaan laskentamallin ulkopuolelta. Tämä tarkoittaa, että laskentamalli ei laske toimialaennusteita, vaan ne saadaan mallin ulkopuolelta tällä hetkellä ETLAn toimialaennusteista. Toimialaennusteet tarjoavat lähtökohdan koko laskennalle ja niiden avulla voidaan arvioida kohtaantoennusteiden riskillisyyttä. Lisäksi niillä on välillinen vaikutus muihin kysynnästä riippuviin ennusteisiin. Toimialaennusteiden kokonaisvaikutus tuloksiin jää kuitenkin huomattavasti alhaisemmalle tasolle kuin esimerkiksi poistumaennusteiden. ETLA päivittää toimialaennusteitaan yleensä vuodenvaihteen tienoilla, minkä jälkeen teemme niiden pohjalta omat uudet työmarkkinaennusteet. Nämä ennusteet valmistuvat yleensä helmikuussa. Ammattirakenne-ennusteet Ammattirakenne-ennustevaiheen tavoitteena on muokata toimialoittaiset työpaikkaennusteet ammattiryhmittäisiksi työpaikkaennusteiksi. Ammattirakenne-ennusteet laaditaan matemaattisen mallintamisen avulla. Jokaiselle ammattiryhmälle jokaisella toimialalla on määritetty joustokertoimet, jolla tarkoitetaan ammattiryhmien toimialoittaisten kasvuvauhtien muuttumista toimialojen kasvuvauhtien mukaisesti. Yksinkertaistettuna esimerkiksi jokin ammatti voi kasvaa nopeammin kuin toimiala, jolloin ko. ammatin rooli toimialalla korostuu. Osa ammateista puolestaan kasvaa samaa vauhtia kuin toimiala ja osa ammateista tietysti kasvaa hitaammin kuin toimiala. Käytännössä siis laskentamalli ennustaa vuosittain jokaisen ammatin työpaikkojen määrän jokaisella toimialalla. Lopuksi toimialoittaiset ammattirakenne-ennusteet summataan toimialoittain yhteen, jolloin päädytään ammattirakenne-ennusteeseen eli toisin sanoen saadaan arvio ammattikohtaisista työpaikkojen kasvuluvuista. Toimialoittaiset ammattirakenteet eivät muutaman vuoden mittaisella ennusteajanjaksolla ehdi muuttumaan merkittävästi. Suurin osa kasvukysynnästä syntyy toisin sanoen pitkälti toimialaennusteiden vaikutuksesta. Ammattirakenne-ennusteet pohjautuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tilastoihin. Tilastoja päivitetään yleensä kerran vuodessa. 3
Poistuma Poistumavaiheen tavoitteena on ennustaa kuinka paljon ammattiryhmittäin työllisiä poistuu työvoimasta ennusteajanjakson aikana. Poistuman määrittämisessä käytetään apuna ammattiryhmittäisiä ja ikäryhmittäisiä tilastoja erilaisille eläkkeille siirtymisistä ja kuolleisuudesta. Tilastoista muodostettujen kertoimien avulla lasketaan ammattiryhmittäin ja ikäryhmittäin vuoden vaihteen työllisistä ne, joiden oletetaan poistuvan seuraavan vuoden aikana. Laskenta etenee vuosi kerrallaan ottaen huomioon edellisenä vuonna työvoimasta poistuneet. Poistuma-sarakkeessa nämä vuosikohtaiset poistumaluvut on summattu yhteen. Laskennan kokonaisuuden kannalta poistumaennusteet ovat monen ammatin osalta kysynnän suurin komponentti ja näin poistuma vaikuttaa yleensä kysynnän tuloksiin merkittävästi. Lisäksi poistumaennusteet ovat luotettavampia ennusteita kuin esim. ammattirakenne-ennusteet. Poistumaennusteet pohjautuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tilastoihin. Tilastoja päivitetään yleensä kerran vuodessa. Ammattisiirtymät Ammattisiirtymävaiheen tavoitteena on ennustaa kuinka suuri osuus avautuvista työpaikoista tyydyttyy jo työmarkkinoilla olevien työllisten ammattisiirtymillä. Ammattisiirtymät määritetään tilastoista johdettujen kertoimien avulla. Toisin sanoen ammattisiirtymätilastoista on määritetty kuinka suuri osuus kunkin ammattiryhmän työllisistä on siirtynyt ammattiryhmästä toiseen. Varsinaisessa laskennassa ei suoraan kuitenkaan käytetä näitä siirtymätodennäköisyyksiä, vaan niihin asetetaan rajoituksia toimialaennusteiden kautta. Käytännössä merkittävimmät rajoitukset syntyvät kahdessa tapauksessa: 1. ammattiryhmän työllisten määrä pienenee ja ammattiryhmästä poissiirtyvien määrä on liian pieni (ts. ei tilaa tulosiirtymille) 2. ammattiryhmän työllisten määrä kasvaa mutta tuloammattisiirtymiä on vielä enemmän. Rajoitukset toteutetaan tapauksessa 1 niin, että siirtymiä laskevasta ammatista kasvatetaan tarvittaessa suuremmiksi, mikäli lähtijöiden määrä ei muuten riitä. Tapauksen 2 rajoitus tulee vastaan, jos siirtyjiä ammattiin on liikaa. Jälleen työllisiä ei voi olla enempää kuin työpaikkojakaan. Käytännössä siirtymiä rajoitetaan tarvittaessa jopa nollaan, eli ammattiin ei välttämättä siirry yhtään työllistä muista ammattiryhmistä. Toimialaennusteilla on siis vaikutus myös ammattisiirtymiin. Toisin sanoen ammattiryhmien kysyntä vaikuttaa siirtymiin. Toimialaennusteiden vaikutus muuttaa ammattiryhmien siirtymiä ja täten myös uuden työvoiman kysyntää. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että ammatin kysynnän kasvaessa myös tulosiirtymät ammattiryhmään kasvavat (myös päinvastainen on kuitenkin mahdollista). Jälleen analyysin tavoitteena on ollut mallintaa siirtymiä realistisemmin ja todellista työmarkkinoiden toimintaa kuvaavasti. Laskennan kokonaisuuden kannalta ammattisiirtymäennusteiden vaikutus jää yleensä varsin pieneksi. Ammattisiirtymäennusteet pohjautuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tilastoihin. Tilastoja päivitetään yleensä kerran vuodessa. 4
Tarjonta Tarjontapuolen ennusteiden tavoitteena on määrittää kysynnästä eli työpaikoista kilpailevat tarjonnan osatekijät. Mallissa otetaan huomioon koulujärjestelmän tuotos, työttömien tarjonta ja muuttoliike. Tutkintotuotos Tutkintotuotosvaiheen tavoitteena on ennustaa ensin kuinka paljon koulujärjestelmä tuottaa uusia työllisiä työmarkkinoille ja toiseksi mihin ammatteihin nämä vastavalmistuneet tuottavat työvoiman tarjontaa. Tutkintotuotoksen laskenta lähtee liikkeelle tällä hetkellä koulussa olevista opiskelijoista. Tilastojen avulla ennustetaan kuinka suuri osuus näistä valmistuu ennusteajanjakson aikana ja vielä kuinka suuri osuus näistä siirtyy työmarkkinoille kilpailemaan avautuvista työpaikoista. Laskennassa otetaan huomioon tutkintokohtaisesti esimerkiksi tutkinnon läpäisyaste, moninkertaisen koulutuksen määrä ja vastavalmistuneiden työvoimaosuudet. Tutkintoennusteen jälkeen ennustetaan ammattien ja koulutuksen välisten tilastojen avulla kuinka paljon tutkintoennuste tuottaa uutta tuotosta alueen ammatteihin. Jokaiselle tutkinnolle siis määritetään alueen oma ko. tutkinnon ammattirakenne. Käytännössä lähes aina yksi tutkinto tuottaa tuotosta vähintään 5 ammattiin mutta yleensä yli 10 ammattiin. Tutkintotuotosennusteet pohjautuvat moniin Tilastokeskuksen tilastoihin kuten tilastoihin opintojen kulusta, aloittaneiden ja tutkinnon suorittaneiden määristä, keskeyttäneistä jne. Näiden lisäksi ennusteissa käytetään hyväksi työssäkäyntitilaston tilastoja. Tilastoja päivitetään yleensä kerran vuodessa. Työttömät Tämän laskennan osan tavoitteena on arvioida kuinka suuri osa laskennan alkuvaiheessa työttömänä olleista on todellisuudessa työmarkkinoiden käytettävissä ja täten valmis kilpailemaan avautuvista työpaikoista ennusteperiodin loppuvaiheessa. Työttömien lähtödatana on edellisen vuodenvaihteen tilasto työttömistä työnhakijoista. Tästä työttömien määrästä vähennetään ennusteajanjakson aikainen poistuma. Tarkoituksena on tuoda työttömien tarjonnan määrä yhteismitalliseksi työllisten määrän kanssa. Muuttoliike Muuttoliike-vaiheen tarkoituksena on täsmentää alueen työmarkkinatilanteen tulevaisuutta. Muuttoliike ennustetaan erikseen Suomen sisäisenä tulo- ja lähtömuuttona sekä Suomen ja muun maailman välisenä tulo- ja lähtömuuttona. Ennuste lähtee oletuksesta, että viimeisten tilastovuosien mukainen kehityssuunta jatkuu ennallaan. Toisin sanoen varsinaisen ennusteen osuus on varsin pieni ja ennuste perustuu hyvin voimakkaasti viimeisimpiin tilastoihin. ForeAmmatti-sivustolla muuttoliikkeen osat summataan kaikki yhteen ja esitetään omana ennustelukunaan kohdassa Muu tarjonta. Muuttoliike-ennusteet pohjautuvat moniin Tilastokeskuksen tilastoihin kuten tilastoihin muuttoliikkeestä alueiden välillä sekä muuttoliikkeestä ulkomaille. Näiden lisäksi ennusteessa käytetään hyväksi työssäkäyntitilaston tilastoja alueellisten siirtymien määristä. Tilastoja päivitetään yleensä kerran vuodessa. 5
Työmarkkinanäkymät Mallin varsinainen pääosio on laskennallisessa mielessä yksinkertainen. Työmarkkinanäkymä määritetään vertaamalla viimeisen tilastovuoden työllisten määriä ennusteajanjakson kysyntään ja tarjontaan. Tällöin saavutetaan tilanne, missä pienessä ammattiryhmässä pienikin absoluuttinen alitarjonta (kysyntä suurempaa kuin tarjonta) voi merkitä hyvää työmarkkinatilannetta ja vastaavasti milloin absoluuttisesti suuri alitarjonta suuressa ammattiryhmässä ei välttämättä vielä tarkoita hyvää työmarkkinatilannetta. Työmarkkinananäkymät-sarakkeen taustalla oleva indeksi lasketaan ammattiryhmittäin seuraavalla kaavalla: Työmarkkinanäkymäindeksi = 2013 työlliset+tarjonta 2013 työlliset+kysyntä Jos näin laskettu työmarkkinanäkymäindeksi on pienempi kuin 0,90 työmarkkinanäkymä on Erittäin hyvä. Jos indeksi on välillä 0,90 1,00 työmarkkinanäkymä on Hyvä. Jos indeksi on välillä 1,00 1,08 työmarkkinanäkymä on Normaali. Jos indeksi on välillä 1,08 1,30 työmarkkinanäkymä on Heikko. Jos indeksi on suurempi kuin 1,30 työmarkkinanäkymä on Erittäin heikko. Jos työllisten määrä on alle 40 kirjallista työmarkkinanäkymää ei esitetä, koska näin pienen ammattiryhmän ennusteet eivät tällä tavalla esitettynä ole riittävän luotettavia. Keskeistä työmarkkinanäkymiä tarkasteltaessa on kiinnittää huomiota siihen mistä ennusteista kysynnän ja tarjonnan ennusteet muodostuvat. Esimerkiksi kysyntäennusteen luotettavuutta kasvattaa se, jos merkittävä osa kysynnästä syntyy poistuman kautta. Tämä johtuu siitä, että poistumaennuste on huomattavasti tarkempi ennuste kuin esimerkiksi työllisten kasvukysynnän tai ammattisiirtymien ennuste. Vastaavasti tarjontapuolella tutkintotuotosennuste on tarkkuudeltaan hyvä mutta epävarmin ennuste on muun tarjonnan (muuttoliike) ennuste. Työmarkkinanäkymiä analysoitaessa kannattaa täten paneutua myös niihin osatekijöihin, mistä se muodostuu! Laskennan tietoaineistot Laskenta perustuu ekonometriseen mallinnukseen, mikä mahdollisimman tehokkaasti kartoittaa ja analysoi suuren määrän tilastodataa. Käytännössä tämä samalla tarkoittaa suurta erilaisten tilastojen tarvetta ja myös, että harkinnan osuus ennusteissa on minimaalinen. Työmarkkinamallin keskeisintä ydintä ovat toimialoittaiset ammattirakennetilastot (ammattirakenne-ennusteet), työllisten ammattikohtaiset ikätilastot (poistumaennusteet), ammattisiirtymätilastot ja erilaiset koulutus- ja muuttotilastot. Suurin osa näistä tilastoista ostetaan Tilastokeskuksesta erikoistilauksena mutta soveltuvin osan laskentamalli käyttää myös ilmaisia tilastolähteitä kuten esimerkiksi Tilastokeskuksen muuttovirtatilastoja, ToimialaOnlinen aineistoja ja OKM:n Vipunen-palvelua. 6