SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1183 1203 SISÄLLYS N:o Sivu 1183 Laki eräiden valtion oppilaitoskiinteistöjen luovuttamisesta yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille... 3383 1184 Laki lukiolain muuttamisesta... 3385 1185 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 17 :n muuttamisesta... 3386 1186 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta... 3387 1187 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain 28 :n muuttamisesta... 3390 1188 Laki perusopetuslain 17 :n muuttamisesta... 3391 1189 Laki työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta... 3392 1190 Asetus ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen muuttamisesta... 3393 1191 Asetus ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmästä... 3395 1192 Asetus ylioppilastutkintoasetuksen muuttamisesta... 3397 1193 Asetus opetushallituksesta annetun asetuksen muuttamisesta... 3399 1194 Asetus perusopetusasetuksen 2 :n muuttamisesta... 3401 1195 Asetus erikoislääkärin tutkinnosta annetun asetuksen 10 :n muuttamisesta... 3402 1196 Asetus erikoishammaslääkärin tutkinnosta annetun asetuksen 4 ja 5 :n muuttamisesta... 3403 1197 Asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmästä... 3404 1198 Valtioneuvoston päätös peruskoulun tuntijaosta annetun päätöksen muuttamisesta... 3406 1199 Valtioneuvoston päätös lukion tuntijaosta annetun päätöksen 2aja3 :nmuuttamisesta... 3408 1200 Valtioneuvoston päätös opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeista... 3409 1201 Opetusministeriön päätös oppisopimuskoulutukseen kuuluvista opintososiaalisista eduista tietopuolisten opintojen aikana... 3411 1202 Opetusministeriön päätös lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista... 3412 1203 Opetusministeriön päätös aikuislukion tuntijaosta annetun päätöksen 3 :n muuttamisesta.. 3414 N:o 1183 Laki eräiden valtion oppilaitoskiinteistöjen luovuttamisesta yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille Annettu Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Opetusministeriö oikeutetaan luovuttamaan määräämillään ehdoilla yksityisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille korvauksetta seuraavat valtion oppilaitoskiinteistöt rakennuksineen: 1) Paraisten kaupungin Kyrkängin kylässä sijaitseva Fiskeriläroanstalten Kalatalousoppilaitos -niminen kiinteistö RN:o 2:54 ja Qvidjan kylässä sijaitsevat Notvarpet-niminen kiinteistö RN:o 2:448 ja Taimenvesiniminen kiinteistö RN:o 2:452. 2) Turun kaupungin IX kaupunginosan korttelissa 11 sijaitseva tontti n:o 1. 3) Tammisaaren kaupungin 8. kaupunginosan korttelissa n:o 801 sijaitseva tontti n:o 2. 4) Sammatin kunnan Niemen kylässä sijaitsevat Elias Lönnrotin koulutila I -niminen kiinteistö RN:o 5 ja Navetanpelto-niminen HE 213/1998 VaVM 49/1998 EV 195/1998 158 1998 480301
3384 N:o 1183 kiinteistö RN:o 4:38 sekä Myllykylän kylässä sijaitsevat Elias Lönnrotin koulutila II -niminen kiinteistö RN:o 11:2 ja Siesiltaniminen kiinteistö RN:o 2:28. 5) Ypäjän kunnan Varsanojan kylässä sijaitsevat Kansakoulu-niminen kiinteistö RN:o 1:122 ja Kartano-niminen kiinteistö RN:o 1:121 sekä Kartanon kylässä sijaitsevat Toivonen-niminen kiinteistö RN:o 1:5, Tamminen-niminen kiinteistö RN:o 1:6, Viinivuori-niminen kiinteistö RN:o 1:55, Kuusimäki-niminen kiinteistö RN:o 1:70, Mustikka-niminen kiinteistö RN:o 1:48 ja Lehtonen-niminen kiinteistö RN:o 1:56 sekä Kartano-nimisestä kiinteistöstä RN:o 6:0 noin 82 hehtaarin suuruinen määräala, Heilimönimisestä kiinteistöstä RN:o 1:3 noin 0,25 hehtaarin suuruinen määräala ja Ahteensuunimisestä kiinteistöstä RN:o 1:71 noin 2,8 hehtaarin suuruinen määräala. 6) Virolahden kunnan Ravijoen kylässä sijaitsevasta Harjun koulutila -nimisestä kiinteistöstä RN:o 35:1 noin 242,3 hehtaarin suuruinen määräala. 2 Tässä laissa tarkoitettujen maa-alueiden ja rakennusten toiselle luovuttamiseen, käyttötarkoituksen muuttamiseen, toiminnan lopettamiseen sekä tarkoitetun omaisuuden tuhoutumisesta tai vahingoittumisesta saatuihin korvauksiin sovelletaan, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 49 :ssä säädetään. 3 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
3385 N:o 1184 Laki lukiolain muuttamisesta Annettu Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 10 :n 1 ja 2 momentti, 43 :n 3 momentti ja 44 seuraavasti: 10 Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet Valtioneuvosto päättää lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä opinto-ohjaukseen (tuntijako). Opetushallitus päättää eri aineiden, aineryhmien ja aihekokonaisuuksien sekä opinto-ohjauksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä (opetussuunnitelman perusteet). 43 Henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös Viran- ja toimenhaltijan, työntekijän sekä tuntiopettajan eroamisikä on 65 vuotta myös silloin, kun eläkeikä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan on mainittua ikää alempi. 44 Aikuisopiskelijoita koskeva siirtymäsäännös Edellä 7 :n 2 momentin kolmannen virkkeen säännöstä liikunnan ja terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden vapaaehtoisuudesta sekä 9 :n 5 momentissa tarkoitettua opiskelijan oikeutta valita uskonto- ja elämänkatsomustieto sovelletaan niihin opiskelijoihin, jotka aloittavat opintonsa tämän lain voimaantulon jälkeen. Ennen tämän lain voimaantuloa opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin sovelletaan, mitä aikuislukiolaissa ja -asetuksessa tämän lain voimaan tullessa säädetään ja niiden nojalla määrätään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI HE 150/1998 SiVM 13/1998 EV 192/1998
3386 N:o 1185 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 17 :n muuttamisesta Annettu Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) 17 :n 2 momentti sekä lisätään 17 :ään uusi 5 momentti seuraavasti: 17 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä opintoja täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Sen estämättä, mitä 12 :ssä säädetään, oppisopimuskoulutukseen ei sisälly pakollisia liikunnan ja terveystiedon eikä taito- ja taideaineiden opintoja. Yrittäjälle voidaan järjestää oppisopimuskoulutusta omassa yrityksessään, jos koulutuksen järjestäjä ja yrittäjä ovat 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sopineet koulutuksen järjestämisestä. Koulutus ei kuitenkaan tällöin perustu työsopimukseen eikä siihen sovelleta 18 ja 19 :ää. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, yrittäjälle ei makseta koulutuskorvausta. Koulutuskorvausta voidaan kuitenkin maksaa toiselle yritykselle oppisopimuskoulutusta saavan yrittäjän ohjauksesta ja neuvonnasta aiheutuviin kustannuksiin. Koulutuksen järjestäjä ja yrittäjä voivat yhteisellä päätöksellä purkaa koulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen. Koulutuksen järjestäjä voi purkaa koulutuksen järjestämistä koskevan sopimuksen yrittäjää kuultuaan, jos koulutuksessa ei noudateta tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä tai koulutuksen järjestäjän ja yrittäjän välillä tehdyn mainitun sopimuksen määräyksiä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI HE 150/1998 SiVM 13/1998 EV 192/1998
3387 N:o 1186 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (635/1998) 1 :n 3 momentti, 17 :n 2 momentti, 19 :n 7 momentti, 43 :n otsikko, 50 :n 2 momentti ja 63 sekä lisätään 1 :ään uusi 4 momentti, 43 :ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi ja lakiin uusi 57 a seuraavasti: 1 Soveltamisala Perusopetuslaissa tarkoitetun esiopetuksen, lisäopetuksen ja maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksesta on voimassa, mitä tässä laissa säädetään perusopetuksen rahoituksesta, jollei tässä laissa erikseen toisin säädetä. Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen sekä maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen rahoituksesta on voimassa, mitä tässä laissa säädetään ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen ja sen yhteydessä suoritettavan tutkinnon rahoituksesta on voimassa, mitä tässä laissa säädetään ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta. Jos mainittu ammatillinen perustutkinto suoritetaan ilman siihen valmistavaa koulutusta, on tutkinnon rahoituksesta voimassa, mitä ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta erikseen säädetään. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla järjestetyn ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta on, sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään ammatillisen erikoisoppilaitoksen ja oppisopimuskoulutuksen käyttökustannusten rahoituksesta, voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. 17 Perusopetuksen yksikköhinnat Kunnille määrättäviä yksikköhintoja porrastetaan, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, kunnan kouluverkon rakenteen, perusopetuslain 17 :n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta saavien oppilaiden määrän ja kunnan asukastiheyden perusteella. Yksikköhintoja korotetaan kymmenellä prosentilla niiden oppilaiden osalta, joille järjes- HE 150/1998 SiVM 13/1998 EV 192/1998
3388 N:o 1186 tetään perusopetuslain 4 :n 4 momentin mukaista perusopetusta ruotsin kielellä. Saaristokunnissa, joissa yli puolella asukkaista ei ole kiinteää kulkuyhteyttä mantereeseen, yksikköhintaa korotetaan 20 prosentilla. Muissa saaristokunnissa yksikköhintaa korotetaan kymmenellä prosentilla. Asianomainen ministeriö voi lisäksi erityisestä syystä korottaa tässä momentissa säädetyllä tavalla laskettua yksikköhintaa. 19 Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnat Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta on 80 prosenttia 16 :n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen keskimääräisestä markkamäärästä. Asianomainen ministeriö määrää vuosittain valtion talousarvion rajoissa oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnat erikseen ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä erikseen muuta ammatillista lisäkoulutusta varten. Tässä momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja korotetaan erityisopetuksessa siten kuin asetuksella säädetään. 43 Opettajankoulutukseen, saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen sekä maksullisena palvelutoimintana järjestettävään koulutukseen myönnettävä valtionavustus Saamelaisten kotiseutualueen kunnille sekä muille mainitulla alueella toimiville koulutuksen järjestäjille myönnetään vuosittain valtionavustusta saamenkielisestä ja saamen kielen opetuksesta perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisesta koulutuksessa aiheutuviin kustannuksiin valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaisesti. Valtionavustukset yhteenlaskettuina vastaavat mainittuun opetukseen tarvittavan opetushenkilöstön palkkaamisesta aiheutuvia keskimääräisiä kustannuksia. 50 Sairaalassa ja koulukodissa perusopetusta saavan oppilaan kotikunnan maksuosuus Kunta, joka on lastensuojelulain (683/1983) 29 :ssä tarkoitetussa koulukodissa perusopetusta saavan oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta koulukotiopetuksen järjestäjälle maksuosuuden, joka lasketaan kertomalla niiden koulun työpäivien määrä, joina oppilaalle on annettu opetusta, opetuksen järjestäjälle opetuksesta koulun työpäivää kohden aiheutuvilla keskimääräisillä todellisilla vuosikustannuksilla. Maksuosuudesta vähennetään mainitusta oppilaasta opetuksen järjestäjälle lasketun valtionosuuden perusteen mukainen markkamäärä ja valtion koulukodin osalta vastaavalla tavalla laskettua valtionosuuden perustetta vastaava markkamäärä. 57 a Kunnan velvollisuus osallistua harjoittelukoulun perustamiskustannuksiin Yliopistolaissa (645/1997) tarkoitetun harjoittelukoulun sijaintikunta on velvollinen maksamaan valtiolle harjoittelukoulussa annettavaa perusopetusta varten tarvittavien tilojen perustamiskustannuksista sen osan 32 :ssä tarkoitetulla tavalla lasketusta perustamishankkeen hinnasta, jota valtionosuus ei kattaisi, jos kysymys olisi kunnan omasta perustamishankkeesta. Jos valtio pysyvästi luopuu käyttämästä 1 momentissa tarkoitettuja tiloja harjoittelukoulun tarpeisiin tai muihin sellaisiin tarpeisiin, joita voitaisiin rahoittaa tämän lain nojalla, maksetaan kunnalle takaisin suorittamaansa osuutta vastaava suhteellinen osa tilojen arvosta. 63 Eräät maksamatta olevat valtionosuudet, -avustukset ja -avut Edellä 59 :n 2 momentissa mainitun lain 49 :n 2 momentissa tarkoitetut tämän lain voimaan tullessa maksamatta olevat valtionosuudet, -avustukset ja -avut maksetaan op-
N:o 1186 3389 pilaitosten ylläpitäjinä toimineille koulutuksen järjestäjille siten kuin mainitussa 49 :n 2 momentissa säädetään. Vuonna 1999 maksettavaksi tarkoitettu erä maksetaan kuitenkin vasta vuonna 2002. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Sen estämättä, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 18 :n 5 momentissa säädetään, lukion yksikköhinta on 60 prosenttia asianomaiselle koulutuksen järjestäjälle määrätystä yksikköhinnasta myös niiden alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden osalta, jotka tämän lain voimaan tullessa opiskelevat aikuislukiossa tai lukion aikuislinjalla. Sen estämättä, mitä 19 :n 7 momentissa säädetään, ennen tämän lain voimaantuloa aloitetun oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus määräytyy tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden yksikköhintojen mukaisesti. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
3390 N:o 1187 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain 28 :n muuttamisesta Annettu Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vapaasta sivistystyöstä 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (632/1998) 28 seuraavasti: 28 Rahoitusta koskeva siirtymäsäännös Tämän lain voimaan tullessa maksamatta olevat valtionosuudet maksetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden lakien jaksotussäännösten mukaisesti. Vuonna 1999 maksettavaksi tarkoitettu erä maksetaan kuitenkin vasta vuonna 2002. Jos maksamatta oleva valtionosuus on tämän lain voimaan tullessa alle 10 000 markkaa, se maksetaan vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jos oppilaitos lopettaa toimintansa, maksetaan maksamatta oleva valtionosuus ylläpitäjälle vuoden kuluessa ylläpitämisluvan peruuttamisesta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI HE 150/1998 SiVM 13/1998 EV 192/1998
3391 N:o 1188 Laki perusopetuslain 17 :n muuttamisesta Annettu Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 17 :n 4 momentti seuraavasti: 17 Erityisopetus Sen lisäksi, mitä hallintomenettelylaissa (598/1982) säädetään, menettelystä otettaessa tai siirrettäessä oppilas 2 momentissa tarkoitettuun opetukseen säädetään asetuksella. Asetuksella säädetään myös opetusryhmien muodostamisesta 2 momentissa tarkoitetussa opetuksessa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI HE 261/1998 SiVM 15/1998 EV 208/1998 2 480301/158
3392 N:o 1189 Laki työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta Annettu Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1997 työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain (1402/1997) 5 :n 1 momentin 3 kohta seuraavasti: 5 Ammatillisia valmiuksia edistävä koulutus Ammatillisia valmiuksia edistävänä koulutuksena pidetään julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa järjestettävää yhdenjaksoista, vähintään 20 opintoviikon laajuista koulutusta, joka: 3) aikaisemmin alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tähdänneellä, mutta nämä opintonsa ennen 4 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun työttömyyden alkamista keskeyttäneellä, johtaa samaan tutkintoon tai johtaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen siinä tapauksessa, että tuen hakija on aikaisemman tutkintonsa tai muiden opintosuoritustensa perusteella hyväksytty yliopiston erikseen suunniteltuna ohjelmana järjestämiin, ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI HE 211/1998 SiVM 12/1998 EV 182/1998
3393 N:o 1190 Asetus ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Opetusministerin esittelystä kumotaan ammattikorkeakouluopinnoista 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun asetuksen (256/1995) 37, muutetaan 6 luvun otsikko sekä lisätään 6 lukuun uusi 21 a, 22 :ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, ja 25 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: 6 luku Opetus ja opiskelijat 21 a Lukuvuosi Ammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Opetusta annetaan ammattikorkeakoulun määrääminä ajanjaksoina. Opetus on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti. 22 Opiskelijaksi ottaminen ja oikaisun hakeminen opiskelijavalintaan Opiskelijaksi hyväksytyn on opetusministeriön määräämään ajankohtaan mennessä ilmoitettava ammattikorkeakoululle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Jollei hän sitä tee, opiskelupaikka katsotaan menetetyksi. Jos hänet on hyväksytty myös yliopistoon, ilmoitus on tehtävä siihen ammattikorkeakouluun tai yliopistoon, jonka opiskelupaikan hän ottaa vastaan. Ammattikorkeakoulun on merkittävä tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta viipymättä ammattikorkeakoulujen yhteishakurekisteriin. 25 Opettajien kielitaitovaatimukset Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää yliopettajan ja lehtorin virkaan tai toimeen sen estämättä, että hän ei ole osoittanut säädettyä suomen tai ruotsin kielen taitoa.
3394 N:o 1190 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
3395 N:o 1191 Asetus ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmästä Annettu Opetusministerin esittelystä säädetään ammattikorkeakouluopinnoista 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (255/1995) 15 :n 2 momentin sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä 18 päivänä joulukuuta 1998 annetun lain (1058/1998) 11 :n nojalla, sellaisena kuin niistä edellinen on laissa 1060/1998: 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnan järjestämisessä otettaessa opiskelijoita ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin. 2 Kuuluminen yhteishakuun 3 Yhteishaun tarkoitus Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta suoritetaan yhteishaun avulla lukuun ottamatta vieraskielistä koulutusta ja aikuiskoulutusta. Ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmä on keskitetty tietojärjestelmä, jonka avulla huolehditaan tarjolla olevasta koulutuksesta tiedottamisesta, hakeudutaan koulutukseen ja välitetään opiskelijaksi ottamisessa tarvittavat tiedot ammattikorkeakouluille. Lisäksi järjestelmällä tuetaan valitsematta jääneiden hakeutumista muuhun koulutukseen sekä tuotetaan tietoa hakijoista ja koulutukseen otetuista koulutusjärjestelmän toiminnan seurantaa ja arviointia varten. 4 Yhteishaun aikataulu Opetusministeriö määrää yhteishaun aikataulun ottaen huomioon, mitä vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan vastaanottamisesta samana lukuvuonna säädetään. 5 Yhteishaun järjestämisvastuu Opetushallitus vastaa yhteishaun valtakunnallisesta toteutuksesta, koulutukseen hakeutumiseen ja valintaan liittyvän valtakunnallisen tiedotuksen järjestämisestä sekä antaa ohjeet alueellisesta toteutuksesta. Yhteishaun alueellisesta toteutuksesta vastaa lääninhallitus alueellaan. Lääninhallitus huolehtii hakemusten vastaanottamisesta, käsittelystä ja säilyttämisestä, hakemiseen ja valintaan liittyvästä yleisestä tiedotuksesta sekä muista yhteishaun käytännön järjestelyistä alueellaan. Etelä-Suomen ja Länsi- Suomen lääneissä yhteishakuun liittyvät ruotsinkielisiä ammattikorkeakouluja ja kaksikielisten ammattikorkeakoulujen ruotsinkielistä koulutusta koskevat tehtävät hoidetaan lääninhallituksen sivistysosaston erillisessä ruotsinkielisen opetustoimen yksikössä.
3396 N:o 1191 6 Yhteishakurekisteri Ammattikorkeakoulujen yhteishakurekisteri muodostetaan yhteishaun toteuttamista varten automaattisen tietojenkäsittelyn avulla. Rekisteriin talletetaan valinnassa tarvittavat tiedot ammattikorkeakouluista ja niihin pyrkijöistä sen mukaan kuin opetusministeriö tarvittaessa tarkemmin määrää. Opetushallitus vastaa yhteishakurekisterin kokoamisesta ja pitämisestä sekä ohjaa alueellisten rekisterien kokoamista ja pitämistä. Lääninhallitus vastaa rekisterin kokoamisesta alueellaan. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä muodostetaan rekisterit erikseen kieliryhmittäin. 7 Tarkemmat määräykset Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa opetusministeriö. 8 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmästä 3 päivänä maaliskuuta 1995 annettu asetus (257/1995). Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita 1 päivänä elokuuta 1999 alkavalle lukuvuodelle. Tätä asetusta sovelletaan myös otettaessa opiskelijoita nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetussa laissa (391/1991) tarkoitettuihin väliaikaisiin ammattikorkeakouluihin kuuluvissa ammatillisissa oppilaitoksissa järjestettäviin ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
3397 N:o 1192 Asetus ylioppilastutkintoasetuksen muuttamisesta Annettu Opetusministerin esittelystä kumotaan 21 päivänä marraskuuta 1994 annetun ylioppilastutkintoasetuksen (1000/1994) 5 ja 24, sekä muutetaan 1 :n 1 momentti, 6 8, 11 :n 1 momentti, 13 :n 1 momentti, 14 :n 1 momentti, 17 ja 18 sekä 20 :n 1 momentti seuraavasti: 1 Ylioppilastutkinto järjestetään lukiokoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa kahdesti vuodessa yhtäaikaa koko maassa. 6 Lautakunnalla on oikeus saada maksutta lukiokoulutuksen järjestäjiltä tarpeelliset kokeiden järjestämiseen ja arvosteluun liittyvät tiedot. 7 Lukion oppimäärää suorittava opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen tutkinnon. Tutkintoon osallistuminen edellyttää, että opiskelija on opiskellut ennen kokeeseen osallistumista vähintään valtioneuvoston lukiolain (629/1998) 10 :n nojalla antamassa tuntijakopäätöksessä määrätyt asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit, tai jos on kysymys reaalikokeesta, opiskellut vähintään kahden kokeeseen sisältyvän oppiaineen vastaavan oppimäärän. Kokeeseen voi rehtorin päätöksellä osallistua myös opiskelija, joka ei ole opiskellut 2 momentissa tarkoitettuja oppimääriä mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan riittävät edellytykset kokeesta suoriutumiseen. 8 Muu henkilö kuin lukion oppimäärää suorittava opiskelija saa osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin, jos hän on suorittanut: 1) lukion oppimäärän tai vastaavan ulkomaisen lukion oppimäärän; 2) vähintään kaksi ja puolivuotisen ammatillisen tutkinnon; 3) edellä 2 kohdassa tarkoitettua lyhyemmän, kuitenkin vähintään kaksivuotisen perusopetuksen tai sitä vastaavalle aikaisemmalle oppimäärälle perustuvan tutkinnon tai opinnot sekä lautakunnan määräämät lisäopinnot. Edellä 1 momentin 2 kohdassa mainittua tutkintoa suorittava opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon ollessaan vielä opiskelijana asianomaiseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opiskelija voi osallistua tutkintoon aikaisintaan suoritettuaan puolentoista vuoden laajuiset opinnot. 11 Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestetään äidinkielen koe. Koe järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin jokin edellä mainituista kielistä, voi äidinkielen kokeen sijasta suorittaa muun kokeen suomen tai ruotsin kielessä.
3398 N:o 1192 13 Kokeiden tehtävät laaditaan 10 :n 1 momentissa ja 11 :ssä mainituissa oppiaineissa valtioneuvoston lukiolain 10 :n nojalla antamassa tuntijakopäätöksessä määrättyjen pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien mukaisesti. 14 Lautakunta päättää hyväksymiensä yleisten perusteiden mukaisesti hakemuksesta, miten sellaisen kokelaan tutkinto järjestetään, jonka opetus toisessa kotimaisessa kielessä ulkomailla oleskelun tai muun erityisen syyn vuoksi on järjestetty toisin kuin lukiokoulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa edellytetään. 17 Lukiokoulutuksen järjestäjä huolehtii ylioppilastutkintoon liittyvien maksujen perimisestä ja tilittämisestä lautakunnalle. Kokelaalle ei anneta todistusta ennen kuin hän on suorittanut maksut. Erityisestä syystä maksut voidaan eri kokeista määrätä erisuuruisiksi. 18 Kokeet tarkastaa ja arvostelee valmistavasti lukiokoulutusta järjestävän oppilaitoksen asianomaisen aineen opettaja ja lopullisesti lautakunta. 20 Ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkintoon kuuluvat pakolliset kokeet ja jolle annetaan lukion päättötodistus tai todistus ammatillisen tutkinnon suorittamisesta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annetussa laissa (391/1991) tarkoitetut yhdistelmäopinnot suorittaneisiin opiskelijoihin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen 8 :n 1 momentin 3 kohdan ja 20 :n 1 momentin säännöksiä. Valtioneuvoston lukiolain 10 :n nojalla tekemän, lukion tuntijakoa koskevan päätöksen voimaantuloon asti noudatetaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa ollutta 7 :n 2 momenttia ja 13 :n 1 momenttia. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
3399 N:o 1193 Asetus opetushallituksesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Opetusministerin esittelystä kumotaan opetushallituksesta 25 päivänä tammikuuta 1991 annetun asetuksen (183/1991) 12, sekä muutetaan 1 4, 15 :n 1 ja 2 momentti sekä 16, sellaisina kuin niistä ovat 1 :n 2 momentti asetuksessa 670/1994 ja 4 osaksi viime mainitussa asetuksessa, seuraavasti: 1 Opetushallituksesta annetun lain (182/ 1991) 1 :n 2 momentissa tarkoitettua koulutusta on: 1) perusopetus, esiopetus, lisäopetus ja maahanmuuttajille järjestettävä perusopetukseen valmistava opetus; 2) lukiokoulutus; 3) ammatillinen peruskoulutus, vammaisille järjestettävä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus sekä maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus; 4) ammatillinen aikuiskoulutus; 5) vapaa sivistystyö; sekä 6) taiteen perusopetus. Opetushallituksesta annetun lain 1 :n 2 momentissa tarkoitettua muuta toimintaa on yleisistä kielitutkinnoista annetun lain (668/1994) tarkoittamat yleiset kielitutkinnot sekä Opetusalan koulutuskeskuksessa ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa järjestetty muu kuin 1 momentissa tarkoitettu koulutus. 2 Yleissivistävän koulutuksen linjan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat perusopetusta, esiopetusta, lisäopetusta ja maahanmuuttajille järjestettävää perusopetukseen valmistavaa opetusta, lukiokoulutusta ja taiteen perusopetusta. 3 480301/158 3 Ammatillisen koulutuksen linjan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat ammatillista peruskoulutusta, vammaisille järjestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta sekä maahanmuuttajille järjestettävää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. 4 Aikuiskoulutuksen linjan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat ammatillista aikuiskoulutusta, yleisiä kielitutkintoja ja Opetusalan koulutuskeskusta. Lisäksi aikuiskoulutuksen linjalle kuuluvat asiat, jotka koskevat vapaata sivistystyötä sekä opettajien ja muun opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen yhteensovittamista. Opettajien ja muun opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen kehittäminen kuuluu kuitenkin asianomaiselle linjalle. 15 Opetushallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, pääjohtaja tai muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on säädetty tai määrätty. Johtokunnassa käsiteltävät asiat ratkaistaan esittelystä.
3400 N:o 1193 16 Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei säädetä tai määrätä johtokunnan tai muun virkamiehen ratkaistavaksi. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
3401 N:o 1194 Asetus perusopetusasetuksen 2 :n muuttamisesta Annettu Opetusministerin esittelystä muutetaan 20 päivänä marraskuuta 1998 annetun perusopetusasetuksen (852/1998) 2 :n 2 momentti, sekä lisätään 2 :ään uusi 3 momentti seuraavasti: 2 Opetusryhmien muodostaminen Perusopetuslain (628/1998) 17 :n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla, jäljempänä säädetyin poikkeuksin, enintään kymmenen oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Jos tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä tai 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa saadaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
3402 N:o 1195 Asetus erikoislääkärin tutkinnosta annetun asetuksen 10 :n muuttamisesta Annettu Opetusministerin esittelystä muutetaan erikoislääkärin tutkinnosta 4 päivänä syyskuuta 1998 annetun asetuksen (678/1998) 10 :n 3 momentti; sekä lisätään 10 :ään uusi momentti 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti: 10 Opiskelijoiden asemaa koskeva siirtymäsäännös Henkilö, joka viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1999 on suorittanut loppuun kumotun asetuksen 3 a :n 1 momentin mukaisen koulutusohjelman, saa suorittaa yhden saman pykälän 2 momentissa tarkoitetun koulutusohjelman sillä edellytyksellä, että hän ei ole aikaisemmin suorittanut yhtään tällaista koulutusohjelmaa ja että hän ilmoittautuu koulutusohjelmaan viimeistään 31 päivänä elokuuta Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 ja 3 momentin mukaisesti opiskelevat kumotun asetuksen mukaisissa koulutusohjelmissa, sovelletaan soveltuvin osin kumotun asetuksen säännöksiä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
3403 N:o 1196 Asetus erikoishammaslääkärin tutkinnosta annetun asetuksen 4 ja 5 :n muuttamisesta Annettu Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä muutetaan erikoishammaslääkärin tutkinnosta 24 päivänä elokuuta 1984 annetun asetuksen (629/1984) 4 :n 1 momentti ja 5 :n 1 momentti seuraavasti: 4 Erikoishammaslääkärin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat ovat: hampaiston oikomishoidon koulutusohjelma, kliinisen hammashoidon koulutusohjelma, suu- ja leukakirurgian koulutusohjelma ja terveydenhuollon koulutusohjelma. 5 Erikoishammaslääkärin koulutus kestää täysitoimisesti opiskellen suu- ja leukakirurgian koulutusohjelmassa kuusi vuotta ja muissa koulutusohjelmissa kolme vuotta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Opiskelija, joka tämän asetuksen voimaan tullessa opiskelee suukirurgian koulutusohjelmassa, voi jatkaa opintojaan tässä koulutusohjelmassa tai yliopiston määräämällä tavalla siirtyä suu- ja leukakirurgian koulutusohjelmaan. Opiskelija, joka ei ole suorittanut erikoishammaslääkärin tutkintoa suukirurgian koulutusohjelmassa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002, siirtyy suu- ja leukakirurgian koulutusohjelmaan. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
3404 N:o 1197 Asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmästä Annettu Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisista koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) 26 :n 2 momentin, samana päivänä annetun lukiolain (629/1998) 19 :n 2 momentin sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä 18 päivänä joulukuuta 1998 annetun lain (1058/1998) 11 :n nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään yhteishakujärjestelmästä, jota sovelletaan otettaessa opiskelijoita ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiolaissa (629/1998) tarkoitettuun lukiokoulutukseen. Yhteishakujärjestelmää ei sovelleta otettaessa opiskelijoita oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen. Asianomainen ministeriö päättää, miltä muilta osin yhteishakujärjestelmää ei tarvitse soveltaa otettaessa opiskelijoita 1 momentissa tarkoitettuun koulutukseen. Ministeriö voi myös koulutuksen järjestäjän hakemuksesta päättää, ettei opiskelijaksi ottamista joltakin osin suoriteta yhteishakujärjestelmän avulla. Asianomainen ministeriö voi päättää, että yhteishakujärjestelmää sovelletaan otettaessa opiskelijoita myös muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain nojalla järjestettävään koulutukseen. Yhteishakujärjestelmää voidaan koulutuksen järjestäjän suostumuksella soveltaa myös muuhun kuin tässä pykälässä tarkoitettuun koulutukseen. Opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään erikseen. 2 Yhteishaun tarkoitus Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmä on keskitetty tietojärjestelmä, jonka avulla huolehditaan tarjolla olevan koulutuksen tiedottamisesta, hakeudutaan koulutukseen ja välitetään opiskelijaksi ottamisessa tarvittavat tiedot koulutuksen järjestäjille. Lisäksi järjestelmällä tuetaan valitsematta jääneiden hakeutumista muuhun koulutukseen sekä tuotetaan tietoa hakijoista ja koulutukseen otetuista koulutusjärjestelmän toiminnan seurantaa ja arviointia varten. 3 Yhteishaun järjestämisvastuu Opetushallitus vastaa yhteishaun valtakunnallisesta toteutuksesta, koulutukseen hakeutumiseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvän valtakunnallisen tiedotuksen järjestämisestä sekä antaa ohjeet yhteishaun alueellisesta toteutuksesta. Opetushallitus päättää yhteishaun aikataulusta. Yhteishaun alueellisesta toteutuksesta vastaa lääninhallitus alueellaan. Lääninhallitus huolehtii hakemusten vastaanottamisesta, käsittelystä ja säilyttämisestä, hakemiseen ja
N:o 1197 3405 opiskelijaksi ottamiseen liittyvästä yleisestä tiedotuksesta sekä muista yhteishaun käytännön järjestelyistä alueellaan. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä yhteishakuun liittyvät ruotsinkielistä koulutusta koskevat tehtävät hoidetaan lääninhallituksen sivistysosaston erillisessä ruotsinkielisen opetustoimen yksikössä. Edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi lääninhallituksen tehtävänä on yhteistyössä kuntien, työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja perusopetuksen oppilaanohjaushenkilöstön kanssa edistää opiskelijapaikkaa vaille jääneiden hakeutumista yhteishaussa vapaiksi jääneille paikoille tai muuhun koulutukseen taikka työelämään. Koulutuksen järjestäjät ilmoittavat yhteishakujärjestelmään opiskelijoiden ottamisen perusteet ja muut opiskelijoiden ottamisen edellyttämät tiedot. Lisäksi koulutuksen järjestäjät ilmoittavat yhteishakujärjestelmään tiedot opiskelupaikan vastaanottaneista. 4 Yhteishakurekisteri Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakurekisteriin talletetaan opiskelijoita otettaessa tarvittavat tiedot yhteishakujärjestelmän soveltamisalaan kuuluvasta koulutuksesta ja mainittuun koulutukseen hakeutuvista siten kuin asianomainen ministeriö tarvittaessa tarkemmin määrää. Rekisteri toteutetaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla. Opetushallitus vastaa yhteishakurekisterin kokoamisesta ja pitämisestä sekä ohjaa alueellisten rekisterien kokoamista ja pitämistä. Lääninhallitus vastaa rekisterin kokoamisesta ja pitämisestä alueellaan. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä muodostetaan rekisterit erikseen kieliryhmittäin. 5 Tarkemmat määräykset Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa asianomainen ministeriö. 6 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita koulutukseen, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1999 tai sen jälkeen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
3406 N:o 1198 Valtioneuvoston päätös peruskoulun tuntijaosta annetun päätöksen muuttamisesta Annettu Valtioneuvosto on opetusministeriön esittelystä muuttanut peruskoulun tuntijaosta 23 päivänä syyskuuta 1993 annetun päätöksen (834/1993) 1 :n 3 momentin, 2 :n 3 momentin ja 3 a :n, sellaisena kuin viimeksi mainittu pykälä on päätöksessä 346/1995, sekä lisännyt 2 :ään, sellaisena kuin se on osaksi päätöksessä 631/1994, uuden 7 momentin ja päätökseen uuden 2 a :n seuraavasti: 1 Jos perusopetuslain (628/1998) 17 :n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle opetetaan vain vierasta kieltä tai toista kotimaista kieltä, kielenopetukseen käytettävä tuntimäärä on vähintään neljä. 2 Jos perusopetuslain 17 :n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle opetetaan vain vierasta kieltä tai toista kotimaista kieltä, kielenopetukseen käytettävä tuntimäärä on vähintään neljä. Valinnaisena aineena voidaan opettaa 1 momentissa säädettyjen oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia, vieraita kieliä sekä tietotekniikkaan liittyviä aineita. Valinnaisten oppiaineiden nimet määritellään opetussuunnitelmassa. Koulussa, jossa on saamelaisten kotiseutualueella asuvia oppilaita, tulee valinnaisena aineena olla saamen kieli. Koulussa, jossa saamenkielisille, romanikielisille ja vieraskielisille oppilaille opetetaan äidinkielenä oppilaan omaa äidinkieltä, tulee valinnaisena aineena olla ruotsin kieli tai suomen kieli. 2a Perusopetuslain 17 :n 2 momentissa tarkoitetussa erityisopetuksessa kielenopetus voidaan järjestää 1 ja 2 :stä poiketen siten, että yhteisenä aineena opetetaan vain joko toista kotimaista kieltä tai vierasta kieltä. Tällöin kielenopetuksen sijasta opetetaan muita opetussuunnitelmaan kuuluvia aineita. Perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden opetus voidaan järjestää 1 ja 2 :stä poiketen siten, että yhteisenä aineena ei opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä. Näiden sijasta opetetaan muita opetussuunnitelmaan kuuluvia aineita. Oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus järjestetään 1 ja 2 :stä poiketen oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään. 3a Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle oppilaalle opetetaan perusopetuslain 12 :n mukaan äidinkielenä oppilaan omaa äidinkieltä, voivat oppilaan äidin-
N:o 1198 3407 kielen ja muiden kielten sekä 2 :n 1 momentissa tarkoitettujen yhteisten oppiaineiden viikkotuntien vähimmäismäärät olla 1 ja 2 :ssä säädettyä pienemmät. Samalla voi valinnaisten aineiden viikkotuntien enimmäismäärä olla 2 :n 1 momentissa säädettyä suurempi. Tässä momentissa tarkoitetulle oppilaalle opetetaan toisena kotimaisena kielenä suomen kieltä tai ruotsin kieltä. Jos vieraskieliselle oppilaalle opetetaan suomen kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaan, saadaan äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen tunnit jakaa mainittujen aineiden opetukseen opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Hallitusneuvos Matti Lahtinen 4 480301/158
3408 N:o 1199 Valtioneuvoston päätös lukion tuntijaosta annetun päätöksen 2aja3 :nmuuttamisesta Annettu Valtioneuvosto on opetusministeriön esittelystä muuttanut lukion tuntijaosta 23 päivänä syyskuuta 1993 annetun päätöksen (835/1993) 2 a :n, sellaisena kuin se on päätöksessä 345/1995, ja 3 :n seuraavasti: 2a Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan lukiolain (629/1998) 8 :n mukaan äidinkielenä opiskelijan omaa äidinkieltä, voivat opiskelijan äidinkielen ja muiden kielten pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien kokonaismäärä olla 2 :ssä säädettyä pienemmät. Tässä momentissa tarkoitetulle opiskelijalle opetetaan toisena kotimaisena kielenä suomen kieltä tai ruotsin kieltä. Valinnaisaineena tulee olla ruotsin kieltä tai suomen kieltä. Jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan suomen kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaan, saadaan äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen tunnit jakaa mainittujen aineiden opetukseen koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. 3 Opiskelijalla, joka on aloittanut lukio-opintonsa 18 vuotta täytettyään, pakollisten kurssien määrä on 2 :stä poiketen 39 43 kurssia. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Hallitusneuvos Matti Lahtinen
3409 N:o 1200 Valtioneuvoston päätös opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeista Annettu Valtioneuvosto on opetusministeriön esittelystä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (635/1998) 31 :n 1 momentin ja vapaasta sivistystyöstä samana päivänä annetun lain (632/1998) 15 :n 2 momentin nojalla päättänyt: 1 Opetustoimen perustamishanke Perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998), ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (255/1995), taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) ja kirjastolaissa (904/1998) tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 31 :n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 2 miljoonaa markkaa. Perustamishankkeena pidetään ammatillisessa koulutuksessa ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa laitehankintaa sekä kirjastossa kirjastoauton ja -veneen hankintaa, jos hankinnasta aiheutuvat arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 500 000 markkaa. Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetun kansalaisopiston perustamishankkeesta on voimassa, mitä 1 momentissa säädetään. Mainitussa laissa tarkoitetun kansanopiston, opintokeskuksen ja kesäyliopiston perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 :n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 500 000 markkaa. Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetun liikunnan koulutuskeskuksen perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 :n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 200 000 markkaa. 2 Kulttuuritoimen perustamishanke Kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992) tarkoitettujen kulttuuritoimintaa varten tarvittavien tilojen, museolaissa (729/1992) tarkoitetun museon sekä teatteri- ja orkesterilaissa (730/1992) tarkoitetun teatterin ja orkesterin perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 :n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 500 000 markkaa. Liikuntalaissa (1054/1998) tarkoitettujen liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien va-
3410 N:o 1200 paaaikatilojen perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 :n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 100 000 markkaa. 3 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lainsäädäntöneuvos Arto Sulonen
3411 N:o 1201 Opetusministeriön päätös oppisopimuskoulutukseen kuuluvista opintososiaalisista eduista tietopuolisten opintojen aikana Annettu Opetusministeriö on ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) 39 :n nojalla päättänyt: 1 Opintososiaaliset edut Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalla on oikeus saada opintososiaalisia etuja tietopuoliseen opetukseen ja tutkinnon suorittamiseen osallistumisen ajalta seuraavasti: 1) ansionmenetyksen korvauksena päivärahaa 80 markkaa opetuspäivältä; 2) perheavustuksena päivärahaa 90 markkaa opetuspäivältä, jos opiskelijalla on huollettavanaan alle 18 vuotias lapsi; 3) matkakustannusten korvausta opiskelijan matkasta koti- tai oppisopimuspaikkakunnalta opetuksen järjestämispaikkaan ja takaisin halvimman matkustustavan mukaan tietopuolisen opintojakson alkaessa ja päättyessä; sekä 4) majoittumiskorvausta 28 markkaa opetuspäivältä, jos tietopuolinen opetus järjestetään opiskelijan koti- tai oppisopimuspaikkakunnan ulkopuolella. Erityisestä syystä 1 :n 3 kohdassa tarkoitettua matkakorvausta voidaan maksaa myös tietopuolisen opintojakson aikana. Jos opiskelijalle maksetaan samalta ajalta palkkaa tai jos hänellä on oikeus muihin kuin ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitettuihin lakisääteisiin etuihin, on opiskelijalla edellä mainitusta poiketen oikeus saada ainoastaan korvausta matka- ja majoittumiskustannuksista. 2 Koti- ja oppisopimuspaikkakunta Tässä päätöksessä kotipaikkakunnalla tarkoitetaan opiskelijan kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa ja oppisopimuspaikkakunnalla työnantajan osoittaman työpaikan sijaintikuntaa, jossa opiskelija suorittaa käytännön työtehtäviin yhdistettyjä opintoja. 3 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Opiskelijalla, joka on aloittanut opintonsa ennen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain voimaan tuloa, on oikeus vähintään lain voimaan tullessa voimassa olleisiin opintososiaalisiin etuihin. Projektipäällikkö Markku Lahtinen
3412 N:o 1202 Opetusministeriön päätös lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista Annettu Opetusministeriö on 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 20 :n 2 momentin nojalla päättänyt: 1 Opiskelijaksi ottamisen perusteet nuorille tarkoitetussa koulutuksessa Jos nuorille tarkoitettuun lukiokoulutukseen hakeutuvia on enemmän kuin täytettäviä opiskelupaikkoja, opiskelijat otetaan lukioon perusopetuksen tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän päättötodistuksen taikka lisäopetuksesta annetun todistuksen äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen kielen, vieraitten kielten, uskonnon tai elämänkatsomustiedon, historian ja yhteiskuntaopin, matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon arvosanojen keskiarvon osoittamassa järjestyksessä. Keskiarvo lasketaan sadasosan tarkkuudella. Opiskelijat otetaan erikseen suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koulutukseen. Jos samalla koulutuksen järjestäjällä on useita oppilaitoksia, koulutuksen järjestäjä päättää, sovelletaanko 1 momentissa mainittuja perusteita erikseen kunkin oppilaitoksen osalta. Koulutuksen järjestäjä voi sopia yhden tai useamman muun koulutuksen järjestäjän kanssa, että opiskelijat otetaan niiden oppilaitoksiin yhteisessä valinnassa 1 momentissa mainittujen perusteiden mukaan. 2 Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden sekä muiden näyttöjen huomioon ottaminen Jos koulutuksen järjestäjä käyttää 1 :ssä tarkoitetussa opiskelijavalinnassa pääsy- tai soveltuvuuskokeita, saadaan kokeiden tulokset ottaa valinnassa huomioon siten, että niiden vaikutus on enintään puolet enimmäispistemäärästä. Otettaessa opiskelijoita lukiokoulutukseen, jossa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan 1 :ssä tarkoitettua keskiarvoa laskettaessa ottaa huomioon samassa pykälässä mainittujen tai muiden opetuksessa painotettujen oppiaineiden arvosanat koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Koulutuksen järjestäjä voi ottaa huomioon myös hakijan muun koulutuksen, harrastukset tai muita lisänäyttöjä. Edellä todettujen lisänäyttöjen vaikutus yhdessä mahdollisten 1 momentissa tarkoitettujen kokeiden kanssa ei saa ylittää puolta enimmäispistemäärästä. 3 Opiskelijaksi ottamisen perusteet muussa lukiokoulutuksessa Koulutuksen järjestäjä päättää aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen ottamisen perusteista. Alle 18-vuotias hakija saadaan ottaa tässä momentissa tarkoitettuun koulutukseen kuitenkin ainoastaan hakijaan liittyvästä erityisestä syystä. Koulutuksen järjestäjä päättää lukiolain 20 :n 3 momentissa tarkoitettujen aineopiskelijoiden ottamisen perusteista.