TTT-kurssi: Tilastot, graafit ja kansantalouden tilinpito 8.2.2016 Katri Soinne Yliaktuaari
Esityksen sisältö - Tilastot, graafit ja indikaattorit - Mitä ja miksi on kansantalouden tilinpito? - Bruttokansantuote (BKT) (ja sen kolme laskentatapaa) - Kulutusmenot ja todellinen kulutus - Sektoritilien käsitteitä - Kotitalouksien tietoja - Julkinen alijäämä ja velka - Tilastokoulu netissä 2
Vale, emävale, tilasto? - Mitä tilasto kuvaa, mitä tiedot kertovat? - Mikä on tilaston tietopohja, miten tiedot on kerätty? - Miten asia esitetään: taulukkona, kuviona vai tekstinä? - Miten mitataan laatua? - Ongelma: tiedontarve suurempi kuin tiedonkeruu - Ongelma: määritelmien vaikeus - Ongelma: pyrkimys yksinkertaistamiseen 3
Kuinka suuri muutos? - Puolet pienempi/ puolet suurempi? - Kaksinkertainen - Kerran pienempi, kaksi kertaa pienempi - Muutos: prosentteja vai prosenttiyksiköitä? - Keskiarvo vs. mediaani 4
Indikaattorit - Aineisto - indikaattori - kuvattava asia - Poliitikkojen tavoitteena yksi ainoa luku, jonka muutosta voidaan seurata - onko mahdollinen? - Mitataanko määrää, laatua vai molempia - ja kuinka niitä mitataan? - YK:n vuosituhattavoitteiden indikaattorit - mitä kertovat vai kertovatko mitään? - Esimerkki: HDI = Human Development Index (BKT + elinaikaodote + lukutaito%) 5
Graafit - Kaksi keskeistä kokonaisuutta: kuvio ja tekstit - Akseleiden asteikot ja niissä asteikkomerkinnät sekä akseleiden otsikot (erityisesti mittayksikkö tärkeä) - Asteikon oltava tasavälinen (poikkeus: logaritminen) - Tekstin kanssa oltava tarkkana: lyhyttä ja ytimekästä, mutta ymmärrettävää - Graafisessa muodossa esitettävän tiedon tulee olla sekä luotettavaa että kiinnostavaa - Vastuu kuvion tulkittavuudesta on aina tekijällä 6
120 100 80 60 Kotitalouksien velkaantumisaste, % käytettävissä olevasta tulosta 40 20 0 2006 2007 2008* 105 Huomaa: * y-akselin mittayksikkö puuttuu * mistä kohdasta y-akseli 100 95 90 85 80 alkaa 75 2006 2007 2008* 7 8.2.2016 TTT-kurssi: Kansantalouden tilinpito
Graafit, jatkuu - Viivakuvio: havaintopisteiden kautta kulkevat viivat (kehityssuunta ja vaihtelu) - Pystypylväskuvio: yksi tai useampia pystypylväitä (määrät ja määrän vaihtelu) - Vaakapylväskuvio: yksi tai useampia vaakapylväitä (eri luokkien määrien esittäminen ja vertailu) - Piirakkakuvio: sektori osoittaa osuutta kokonaisuudesta (suhteellinen määrä) - Parvikuvio, teemakartat,... - Yksinkertaisuus on kaunista 8
9 8.2.2016 TTT-kurssi: Kansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpito - yhteinen kansainvälinen kieli - Tilastojärjestelmä, joka kuvaa systemaattisesti ja yksityiskohtaisesti koko kansantaloutta - System of National Accounts (SNA) (1993-versio: YK, IMF, EU, OECD, Maailmanpankki) => päivitetty versio SNA 2008 - European System of Accounts, ESA 1995 (Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä EKT 1995) Neuvoston asetus 2223/96 => päivitetty versio ESA 2010 10
Kansantalouden tilinpidon käyttöalueet - Kansantalouden aktiviteetin seuranta - Kansantalouden rakennekuvaus - Taloudelliset mallit ja tutkimus - Kansainväliset vertailut - Hallintokäyttö, erityisesti EU:ssa EU:n budjetti vakaus- ja kasvusopimus maatalouspolitiikka rakennerahastot 11
Kansantalouden tilinpidon kokonaisuus - Vuositilinpito - Neljännesvuositilinpito - Tuotannon suhdannekuvaaja - Rahoitustilinpito - Aluetilinpito - Panos-tuotos-taulukot - Satelliittitilit (kotityö, ympäristö, matkailu, terveys...) 12
Kansantalouden tilinpidon kaksi lähestymistapaa - Institutionaaliset yksiköt ja sektorit => SEKTORITILIT mm. tulojen, kulutuksen ja rahavirtojen kuvaaminen taloudellisia yksiköitä, joilla tietyt oikeudet ja mahdollisuudet, ja jotka tekevät omat päätöksensä - Paikalliset toimialayksiköt ja toimialat => TUOTANTO tuotannon kuvaaminen, panos-tuotos-analyysi yksikön määrittäminen: tuottaja, tuotantotoimiala, sijaintipaikka jako toimialoihin tuotantotoiminnan perusteella 13
Luokitukset - Sektoriluokitus - pääluokkia 5+1 - Toimialaluokitus - julkaisussa noin 70 toimialaa - ennakkolaskentajärjestelmässä noin 100 toimialaa - Tuottajatyyppiluokitus - markkinatuottajat - omaan loppukäyttöön tuottajat - muut markkinattomat tuottajat 14
Kansantalouden kysyntä ja tarjonta - Kansantalouden tilinpito perustuu kysynnän ja tarjonnan yhtä suuruuteen: BKT + M = C + G + I + X - Kansantalouden tarjonnan erät ovat kotimainen tuotanto (BKT) ja tuonti (M) - Kansantalouden kysynnän erät ovat yksityinen kulutus (C), julkinen kulutus (G), investoinnit (I) ja vienti (X) - Kotimaisen tuotannon arvo voidaan esittää myös seuraavasti: BKT = C + G + I + (X - M) eli bruttokansantuote on kotimaisten kysyntäerien ja nettoviennin summa - Teorian mukaan: tuotanto = tulot = kulutus 15
Bruttokansantuote (BKT = GDP) - Yksi kansantalouden tilinpidon keskeisimmistä käsitteistä - Kuvaa tuotannon arvoa (= arvonlisäystä) - Ensimmäinen nk. tasapainoerä järjestelmässä - BKT on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos - Maan bruttokansantuotetta luo kaikki sellainen toiminta, joka * tapahtuu maan talousalueella * luo tuloa * tuottaa tavaroita tai palveluita 16
edelleen BKT... - BKT sisältää myös harmaan talouden (harmaa talous on sinänsä laillista, mutta puuttuu rekistereistä eri syistä: verovilppi, sotu-maksujen kiertäminen ) - EU-maissa myös laiton tuotanto pitäisi sisällyttää BKT:een (laitonta tuotantoa on esimerkiksi huumekauppa) - BKT (ja pääosa kansantalouden tilinpitoa) lasketaan sekä käypähintaisena (CP = current price) että kiinteähintaisena (FP = fixed price) - BKT:n muutos = volyymin muutos, jota kuvaavat kiinteähintaiset tiedot (eli joista on poistettu hinnanmuutos); volyymin muutoksessa ovat mukana sekä määrän että laadun muutos 17
ja bruttokansantulo - Bruttokansantulo (BKTL = GNI = GNP) kuvaa maan talousyksiköiden saamia tuloja - Bruttokansantuote + ulkomailta saadut ensitulot - ulkomaille maksetut ensitulot = bruttokansantulo - Ensituloja ovat: * palkat (työntekijäkorvaukset) * korot * osingot * suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleen sijoitetut voitot * tuotannon ja tuonnin verot (EU:n alv-maksu ja tullit) * tukipalkkiot (EU:n maksamat tuet) 18
BKT:n kolme laskentamenetelmää - Kansantalouden tilinpito perustuu tuotannon, tulojen ja menojen yhtä suuruuteen - BKT voidaan laskea kolmesta eri näkökulmasta: 1) Arvonlisäysmenetelmä (tuotos-vtk=arvonlisäys) 2) Tulomenetelmä (palkat+sotut+voitot) 3) Lopputuotemenetelmä (kysynnän kautta:c+g+i+x-m) - Suomessa BKT määräytyy arvonlisäysmenetelmän perusteella, mutta se lasketaan (vertailutiedoksi) myös lopputuote- ja tulomenetelmillä 19
Mitä BKT sisältää... - Kaikki sellainen tavaroiden ja palveluiden tuotanto, joita tarjotaan muille talousyksiköille - Omaan käyttöön tapahtuva tavaroiden tuotanto * maataloustuotteiden tuotanto ja jalostus * asuinrakentaminen ml. kesämökit - Omistusasuntojen tuottamat laskennalliset asuntopalvelut - Kaikki palkkaa tai korvausta vastaan tehtävä työ - Vapaaehtoistyö, joka tuottaa tavaroita 20 8.2.2016 TTT-kurssi: Kansantalouden tilinpito
ja mitä BKT ei sisällä? - Palkatonta kotityötä - Luonnon ilmaishyödykkeitä (vesi, ilma, maa) - Sellaista luonnonvarojen kasvua, johon ei sisälly työpanosta - Luonnon pilaantumisesta aiheutuneita menetyksiä - Opiskelua, vapaa-aikaa - Omaisuuden arvon muutoksia 21
Miksi kotityö ei ole tuotantoa? Eli miksi on sovittu, että kotityötä ei lasketa BKT:een - Tuotos kulutetaan samanaikaisesti kuin tuotetaan, laskennallista tuloa ei voisi käyttää muihin tarkoituksiin - Ei yksiselitteistä hintaa - Vaikeuttaisi rahatulon analysointia, koska on iso erä - Kotityö on suhteellisen riippumatonta markkinoista - Työttömyyden käsite katoaisi BKT ei ole hyvinvointi-indikaattori vaan talousanalyysin väline kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin mittaamiseen on olemassa parempia indikaattoreita 22
Arvo, volyymi, hinta - Arvo = volyymi * hinta - Arvon muutos voidaan laskea volyymin muutoksen ja hinnan muutoksen avulla - Kiinteähintaiset aikasarjat kuvaavat volyymin kehitystä ja tähän päästään puhdistamalla käypähintaisista aikasarjoista hintojen muutos pois - Volyymin muutos sisältää määrän muutoksen lisäksi myös laadun muutoksen: esimerkiksi asumispalveluiden tuotannon volyymi ei kuvaa vain asuinpinta-alan kehitystä, vaan ottaa huomioon myös asuntojen varustetason yms. kehityksen 23
BKT:n rajoituksia taloudellisen hyvinvoinnin mittarina - Elinolosuhteet ja tarpeet vaihtelevat - BKT/asukas ei kerro tulonjaosta - BKT ei huomioi, onko tuotanto hyödyllistä vai haitallista - BKT ei mittaa varallisuutta - Tuotantoraja on kompromissi; esimerkiksi palkaton kotityö ja vapaaehtoispalvelut eivät sisälly BKT:een - BKT mittaa taloudellista toimintaa, ei hyvinvointia; parempia mittareita hyvinvoinnille olemassa myös kansantalouden tilinpidossa, vaikka ei kata kaikkea 24
Kulutusmenot ja todellinen kulutus Kulutusmenot Yksityiset kulutusmenot = kotitalouksien kulutusmenot + voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot Todellinen kulutus Kotitalouksien todellinen kulutus = yksityiset kulutusmenot + yksilölliset julkiset kulutusmenot = Julkiset kulutusmenot = julkisyhteisöjen kulutusmenot Julkisyhteisöjen todellinen kulutus = kollektiiviset julkiset kulutusmenot 25 8.2.2016 TTT-kurssi: Kansantalouden tilinpito
Sektoritili-idea (rautalankamalli) Käyttö Resurssit 55 45 X 80 40 120 120 26 8.2.2016 TTT-kurssi: Kansantalouden tilinpito
Sektoritilien käsitteitä - Tuotantotili => arvonlisäys (netto) - Tulonmuodostustili => toimintaylijäämä, sekatulo - Ensitulonjakotili => ensitulo (koko kansantalous: BKTL) - Tulojen uudelleenjaon tili => käytettävissä oleva tulo - Käytettävissä olevan tulon käyttö => säästö - Pääomatili => nettoluotonanto/-otto 27
Stiglitz-Sen-Fitoussi -komitean toimeksianto - Tunnistaa bkt:n rajat taloudellisen suorituskyvyn ja yhteiskunnan edistyksen mittarina, ml. tuoda esiin ongelmat bkt:n mittaamisessa - Pohtia, mitä lisäinformaatiota tarvitaan yhteiskunnan edistystä oikeammin kuvaavien indikaattoreiden tuottamiseksi - Arvioida vaihtoehtoisten mittareiden käyttökelpoisuutta - Tarkastella, miten esittää tilastoinformaatio sopivalla tavalla => Komitea antoi suosituksia ja ehdotuksia mm. BKT:n roolista, elämisen laadun mittaamisesta sekä ympäristötilastoista; ehdotettiin myös olemassa olevien, kotitalouksia koskevien tietojen laajempaa käyttöä 28
Kotitalouksien tunnuslukuja Reaalinen käytettävissä oleva tulo eli ostovoima = kotitalouksien käytettävissä oleva tulo deflatoituna kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä (ei kuluttajahintaindeksillä) Säästämisaste = säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta Velkaantumisaste = kotitalouksien velkojen (ml. osuus asunto-osakeyhtiöiden velasta) suhde saman vuoden käytettävissä olevaan tuloon 29
Kotitalouksien tunnuslukuja: ostovoima eli reaalinen käytettävissä oleva tulo = kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä deflatoitu käytettävissä oleva tulo 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 Kotitalouksien reaalisen ostovoiman muutos, prosenttia % 0,5-0,5-1,5 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012-2,5-3,5-4,5-5,5-6,5-7,5 30
Kotitalouksien tunnuslukuja: säästämisaste = säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta 12 10 8 6 4 2 Kotitalouksien säästämisaste (%) % 0-2 -4-6 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 31
1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kotitalouksien tunnuslukuja: velkaantumisaste = kotitalouksien velkojen suhde saman vuoden käytettävissä olevaan tuloon 140 Velkaantumisaste (%) 120 100 80 60 40 20 0 32
lisää kotitalouksien tunnuslukuja: Oikaistu käytettävissä oleva tulo = käytettävissä oleva tulo + saadut luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot Kotitalouksien todellinen yksilöllinen kulutus = kotitalouksien kulutusmenot + voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot + julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot (esim. koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, KELAn lääkekorvaukset yms) Huomio: saadut luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot = vty:jen kulutusmenot + julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot 33
Käytettävissä oleva tulo, todellinen kulutus ja BKT henkeä kohti (1990=100) 160,0 150,0 140,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 BKT Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo Kotitalouksien todellinen yksilöllinen kulutus 34
Julkinen ali-/ylijäämä ja julkinen velka - EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa kaksi tärkeää tunnuslukua, nk. EDP-alijäämä ja EDP-velka (EDP = Excessive Deficit Procedure) - Sopimuksen mukaiset raja-arvot julkinen alijäämä enintään 3 % suhteessa BKT:hen julkinen velka enintään 60 % suhteessa BKT:hen - Alijäämä kuvaa rahoitusasemaa, vastaa suunnilleen kansantalouden tilinpidon nettoluotonantoa/ottoa - EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa muille sektoreille (ei keskinäisiä velkoja, nk. sulautettu velka) 35
EDP ali-/ylijäämä 2014* suhteessa BKT:een (%) (Lähde: Eurostat) 4 2 0-2 -4-6 -8-10 36
Suomen EDP-ali/ylijäämä 1995-2014* (% BKT:sta) 8 6,9 6 5 5,1 4 4,1 3,9 4,2 2 1,6 1,7 2,4 2,2 2,6 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* 2014* -2-4 -3,2-1,2-2,5-2,6-1 -2,1-2,5-3,3-6 -5,9-8 37
EDP-velka 2014* suhteessa BKT:een (%) (Lähde: Eurostat) 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 38 *Lähde: 8.2.2016 Eurostat TTT-kurssi: Kansantalouden tilinpito
Suomen EDP-velka 1995-2014* (% BKT:sta) 70 60 55,1 55,3 52,2 52,9 55,6 59,3 50 40 46,9 44,1 42,5 41 40,2 42,8 42,7 40 38,2 41,7 47,1 48,5 34 32,7 30 20 10 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* 2014* 39
Tilastokoulu - Tilastokeskuksen internet -sivut: www.tilastokeskus.fi -> Tuotteet ja palvelut -> Koulutus ja oppiminen -> Tilastokoulu (uusi) ja Verkkokoulu (vanha) - Tarjolla seuraavat oppimateriaalit: Tilastojen luku- ja käyttötaito Tilastotiedon haku Johdatus tilastolliseen ajatteluun Johdatus väestötieteen perusteisiin Työmarkkinatilastot Kansantalouden tilinpito Indeksit Teemakartat Tilastografiikka 40