NRJ haluaa olla edelläkävijä Vauvakin nauttii musiikista Teosto on myös MySpacessa TEOSTON ASIAKASLEHTI 1 2010 Kalevi Aho Modernia musiikkia perinteisin menetelmin
Pääkirjoitus Uutta puhtia kilpailukyvylle Kulttuuriministeri ansaitsee kiitokset oikeasta päätöksestä. Hän jätti antamatta eduskunnalle lakiesityksen työ- ja virkasuhteen tekijänoikeuksista. Tekijöiden moraalisiin ja taloudellisiin oikeuksiin ei kajottu. Sopimusvapautta ja heikomman suojaa kunnioitettiin. Valtioneuvoston päätös yksityisen kopioinnin hyvitysmaksusta vuodelle 2010 oli sen sijaan pettymys. Maksua ei laajennettu koskemaan monitoimilaitteita, joille suurin osa musiikin ja elokuvien yksityisestä kopioinnista on siirtynyt. Lukuisat tutkimukset ja hyvitysmaksutuottojen romahdus vahvistavat siirtymän. Kuluttajien kannalta on loisto juttu, että laki sallii teosten kopioinnin yksityiseen käyttöön. Tallentavien laitteiden kapasiteetti kasvaa jatkuvasti. Kopiointi on entistä kätevämpää, ja kopiot ovat alkuperäisten veroisia. Ihmisten into kopioida teoksia on elinehto myös tallennusalustoja ja tallentimia valmistavalle teollisuudelle sekä näiden laitteiden maahantuojille ja jälleenmyyjille. Tekijöiden oikeuksien ja toimeentulon kannalta on välttämätöntä, että heille turvataan tästä kohtuullinen korvaus. Tätä edellyttää myös EU-direktiivi. Yrittäjäasenne on ominaista luovalle tekijyydelle. Eri foorumeilla on pohdittu keinoja elokuvan, musiikin ja pelien luvattoman verkkojakelun kitkemiseksi. Pohdintojen loppurupeamana on valmisteilla kampanja, jonka tavoitteena on vauhdittaa laillista sähköistä kaupankäyntiä sekä torjua piratismia. Mukana ovat musiikkialan lisäksi muun muassa elokuva- ja peliala sekä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry. Televisiokanavat tarjoavat valistukselle ilmaista näkyvyyttä. Hienoa, että tietoa jaetaan. Ja erinomaista, että kampanjan taustatuki on laaja. Se lisää uskoa onnistumiseen ja toivottuihin tuloksiin. Jos valistus ei pure, on tarve järeämmille keinoille. Nykylainsäädäntö mahdollistaa luvattomaan verkkojakeluun puuttumisen. Oikeudenhaltija voi nostaa tekijänoikeuden loukkaajaa vastaan siviilikanteen tai pyytää asiassa poliisitutkintaa. Teosto puoltaa nopeampien keinojen käyttöönottoa. Teleoperaattoreiden ilmoitukset liittymänhaltijoille olisivat nykyistä joustavampi vaikutustapa. Menettely vaatii lisäksi seurantaa siitä, että laiton toiminta todella loppuu. Ihmisillä olisi mahdollisuus korjata käyttäytymistään ilman asian etenemistä poliisitutkintaan tai tuomioistuimeen. Sähköinen kaupankäyntikin virkistyisi. Kulttuurilla, taiteella ja musiikilla on itseisarvo ihmisten elämässä. Ne ovat myös luovan talouden ydintä. Jos luovalle taloudelle annetaan kasvun eväät, se voi paikata kansantalouden aukkoja, joita syntyy, kun perinteinen teollisuus hiipuu tai hakeutuu pois Suomesta. Luovissa yksilöissä ja pienyhteisöissä piilee omaleimaista osaamista, josta voidaan ammentaa maamme kilpailukyvylle uutta puhtia. Jokainen luova tekijä työllistää itse itseään, ja usein tekemisestä viriää innovaatioita ja niistä lisää työllisyyttä. Yritteliäisyys ja yrittäjäasenne ovat ominaisia luovalle tekijyydelle. Into ja tahto tehdä luovaa työtä ovat vahvoja kannustimia. Niiden lisäksi menestymiseen tarvitaan sellaiset edellytykset, että voi toimia ammattimaisesti. Ammattimaisuuden kulmakivi on tekijänoikeus, johon sopimusvapaus ja heikomman suoja olennaisesti liittyvät. 2 teostory 1 2010
8 k u v a : j a k k e ni k k a r i n e n 414 22 k u v i t u s : m a i j a hy p p ö l ä k u v a : p e k k a su o m ä k i 1/10 Tässä numerossa TEOSTORY on Teoston tiedotus- ja asiakaslehti sekä tekijänoikeusalan yleinen keskustelufoorumi. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Teoston kantaa. 4 8 19 NRJ Finlandin toimitusjohtaja Antti Pakkala toivoo kaupallisille radioille pidempiaikaisia toimilupia. Musiikintekijöitä ei voi asettaa yhteen muottiin: luovaa työtä voi tehdä monella eri tavalla. Teoston myyntituotot kotimaasta kasvoivat viime vuonna neljä prosenttia. Julkaisija Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y., Lauttasaarentie 1, 00200 Helsinki puh. (09) 681 011, faksi (09) 677 134 sähköposti: teostory@teosto.fi Toimitus Satu Kaarenoja (päätoimittaja) Marja-Leena Karjula (toimitussihteeri) Mika Kauhanen (toimittaja) 20 22 25 30 Tune In jatkaa Fimicin järjestämien ammattilaisille suunnattujen vientitapahtumien sarjaa. Äidin ja vauvan suhde lujittuu yhteisten musiikkikokemusten avulla. Internet-käyttölupa antaa musiikintekijöille hyvät mahdollisuudet teostensa markkinointiin. MySpace-kampanja toi Teostolle paljon uusia asiakkaita. k a n n e n ku v a : m a a r i t ky t ö h a r j u Ulkoasu Neutron Design Paino Forssan Kirjapaino ISSN 1236-6757 35. vuosikerta Teosto on kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen yhteistyöelimen Cisacin jäsen. teostory 1 2010 3
4 teostory 1 2010 Tietty spontaanisuus täytyy säilyttää.
Hitti musiikkia ajan hermolla Kaupalliset radioasemat valitsivat vuoden 2009 radioksi NRJ-kanavan. Millainen kanava NRJ on ja millaisilla markkinoilla se toimii? t e k s t i he i k k i jo k i n e n k u v a t ja k k e ni k k a r i n e n NRJ:n profiilin kantava tekijä on musiikki. Ohjelmasta valtaosa on musiikkia ja kanavan tunnuslause on Hit music only. Tarjoamme elämyksiä kuuntelijatutkimuksien pohjalta, määrittelee ohjelmajohtaja Jani Jääskeläinen. Vaikka kuulijat ovat valtaosin nuoria, ikä ei ole se meidän juttu kuuntelussa, kuuntelijat ikääntyvät mukanamme. Musiikkimieltymykset eivät muutu yön yli tai vuodessakaan. Ainoastaan hittimusiikkia soittavan kanavan on oltava joka hetki ajan hermolla. Se ei koske vain musiikkia. Jos emme tajua, mikä on seuraava Facebook tai Twitter, olemme ulkona. Lähtökohtamme on enemmän lifestyle. Kanavan kuulijoista 57 prosenttia on naisia ja 51 prosenttia yli 25-vuotiaita. Kuuntelijat ovat kaupunkilaisia, aktiivisia, liikkuvia, avoimia uusille ideoille, tekniikalle ja kulttuurille, pitävät matkustamisesta ja sosiaaliseen ryhmään, kuten Facebookiin, kuuluminen on heille tärkeää, Jääskeläinen summaa kuulijatutkimusten tulokset. Kohdekuuntelija määrää tahdin Jokaiselle ohjelmalle on rakennettu oma kohdekuuntelija, jolle lähetys tehdään. Hän saattaa olla kiinnostunut esimerkiksi elokuvista. Tällöin tarjoamme elokuvien ennakkonäytöksiä ja leffapalkintoja. Ohjelmat mietitään todella tarkkaan, emme esimerkiksi tarjoa Formula1-raportteja, jos kohdekuuntelija ei ole aiheesta kiinnostunut. Rajaukset eivät ole ehdottomia, mutta ne antavat aina ohjelmalle fokuksen. Tietty spontaanisuus täytyy säilyttää. Jos kaikki olisi käsikirjoitettua, siitä tulisi näytelmää. Soitettavan musiikin valitsee musiikkipäällikkö, eivät ohjelmien tekijät. Syy on se, että teemme radiota pienellä väkimäärällä. Juontaja tekee lähetystä neljä tuntia päivässä eli 20 tuntia viikossa. Musiikin valinta siihen olisi hänelle iso työ. Jos hän tekisi ohjelmaa kaksi tuntia viikossa, sitä voisi vaatia, mutta ei silloin kun hän tekee 20 tuntia viikossa. Musiikki poimitaan muun muassa eri maiden hittilistoilta ja levy-yhtiöiden tuomista uutuuksista. Kappaleiden suosion muutoksia tutkitaan viikoittain teostory 1 2010 5
NÄIN SUOMI KUUNTELEE Suomalaiset kuuntelivat radiota päivittäin keskimäärin kolme tuntia 11 minuuttia vuonna 2009. Kuunteluun käytetty aika on vuodesta 1991 vaihdellut vuosittain kolmen tunnin 50 minuutin ja kolmen tunnin 10 minuutin välillä; muutokset eivät ole suuria. Eniten radiota kuuntelevat yli 65-vuotiaat, neljä tuntia 14 minuuttia päivässä ja vähiten 9 14-vuotiaat, tunnin ja minuutin päivässä. Keskimääräisenä päivänä suomalaiset kuuntelivat 1,5:tä kanavaa, viikon aikana 2,8:aa kanavaa. Eniten radiota kuunneltiin kotona, 49 prosentissa kuuntelusta. Työhön kuuntelusta sijoittui 20 prosenttia ja autoon 18 prosenttia. Yli miljoona kuuntelijaa radiolla on 7.15 16.30. Kuuntelu vähenee nopeasti sen jälkeen. Eniten kuulijoita on kello 6:n ja 10:n välillä. Toinen huippu on kello 14 18, jolloin erityisesti 9 14-vuotiaat ovat kuulolla. Viikon aikana radiota on kuunnellut vähintään vartin 4,5 miljoonaa yli 9-vuotiasta suomalaista, päivän aikana 3,7 miljoonaa. Neljäsosa suomalaisista on joskus kuunnellut FM-radiota puhelimensa kautta. Viikoittain puhelimestaan radiota kuuntelee kuusi prosenttia ja Internetin kautta yhdeksän prosenttia suomalaista. Suosituin kanava on Ylen Radio Suomi. Se keräsi keskimääräisenä päivänä kaikista radion kuunteluminuuteista 36 prosenttia. Toiseksi nousi Radio Nova, 11 prosenttia. Sen jälkeen seurasivat SBS iskelmäradiot, 8 prosenttia, sekä 7 prosenttia kerännyt Ylen Radio 1. NRJ:n osuus on kolme prosenttia. Tiedot ovat vuoden 2009 Kansallisesta radiotutkimuksesta. Se on radioiden yhdessä tilaama laaja tutkimus radion kuuntelusta. Mukana luvuissa ovat vain yli 9-vuotiaat. ja loppuun palaneiden hittien tilalle nostetaan uusia. Täysin mekaanista ei soittolistan teko ole, uudet kappaleet voivat nousta vahvasti soittoon, vaikka eivät olisi vielä hittilistoilla. NRJ:n oman väen raati kokoontuu joka viikko musiikkipäällikön johdolla kuuntelemaan ja arvioimaan uusia kappaleita. Musiikillisesti erottautuminen on nykyään vaikeaa, muut voivat bongata meiltä hyvän kappaleen, Jääskeläinen sanoo kanavien välisestä kilvasta. Kilpailijoitamme ovat Voice sekä Yle X ja Novakin on nuorentanut linjaansa. Myös SuomiPopin ja Radio Rockin soittamia kappaleita seurataan aktiivisesti. Kanavan koko sisältö ratkaisee, kuten hyvät juontajat. Aamu on se veturi, jolla mennään eteenpäin. NRJ:llä tulee selkeä kuuntelupiikki noin kello 7 aamulla ja toinen piikki noin kello 16 töistä palattaessa. Päivittäin kanavaa kuuntelee 313 000 ihmistä. Tapani Kansa ja NRJ Helmikuussa 2010 ulkomaisen musiikin kanavana tunnettu NRJ avasi kolme uutta nettiradiota, joista NRJ Suomihitit soittaa vain kotimaista musiikkia aina Tapani Kansasta ja Frederikistä alkaen. Meille ei ole itseisarvo soittaa ulkomaista musiikkia, vaan haluamme löytää tärkeimmät kappaleet. Jos joku olisi kymmenen vuotta sitten kuullut Lauri Tähkää, olisi hän ihmeissään voiko NRJ soittaa tätä? Aikanaan oli jo ihmetys, kun Apulanta tuli soittoon, nyt ei ole kanavaa, joka sitä ei soita. Kuuntelijatutkimukset kertovat sen: teini-ikäiset kuuntelevat yhä enemmän suomalaisia iskelmähittejä, jopa ajalta ennen syntymäänsä. Nuorten aikuisten juhlissa ne kuuluvat jo vakiokalustoon. Mitä ohjelmapäällikkö heittää kotona levylautaselle? Ysäridancea kuten Antti Pakkala johtaa myös Suomen radioiden liittoa. Teini-ikäiset kuuntelevat yhä enemmän suomalaisia iskelmähittejä. Doctor Albania ja DJ Boboa. Olen kuunnellut niitä siitä asti, kun ne tulivat. Eräs ystäväni ei aikanaan ymmärtänyt makuani sanoen sitä roskaksi. Nyt hän sanoi olevansa ylpeä minusta, koska tykkään tästä oikeasti. Ei tässä musiikissa ole sanomaa, mutta se tuo minulle hyvän olon, ja se on musiikin tehtävä. Joillekin hyvä fiilis tulee sanoista, joillekin sävelistä. Mikä tahansa musiikissa voi sen tuoda. Miksi vuoden radioksi? NRJ Finlandin toimitusjohtaja Antti Pakkala, miksi saitte vuoden radio -palkinnon? Yksi arvoistamme on proaktiivisuus, esimerkkinä siitä netin 6 teostory 1 2010
Toimiluvan pituus on viisi vuotta. Aivan mullistavia asioita ei siinä ajassa pysty tekemään. aikainen omaksuminen. Tämä antaa edelläkävijän kuvan, nopean ja dynaamisen. Kuulijalukumme kasvoivat viime vuonna 19 prosenttia, puhuttelemme kohderyhmäämme. Pakkala uskoo, että kanavan asemointi on kohdallaan. Kuuntelijat ovat pääosin nuoria aikuisia, mutta vanhemmatkin pysyvät edelleen kanavalla. Olemme enemmän lifestyle-radio, kun kohderyhmämme vanhenee eivät he lopeta esimerkiksi Madonnan kuuntelua. NRJ:n nettiradiokanavat lisäävät kanavan tunnettavuutta sekä kuulijoiden pysymistä mukana, samoin NRJ:n järjestämät tapahtumat ja konsertit. Me olimme ensimmäinen radio, joka avasi nettisovellutuksen Suomessa, toimitusjohtaja Pakkala kertoo. NRJ lähettää radiosta kuuluvaa ohjelmaa samanaikaisesti verkossa ja tammikuusta 2008 lähtien se on avannut 12 eri musiikkilajeille profiloitua nettiradiota. Radion kuuntelu on kasvanut alle 24-vuotiaiden joukossa. Yleensä median tulee tapella heidän suosiostaan, ja tämä on valtava etu radiolle toimintamuotona. Siksi uudet levitysmuodot ovat tärkeitä. Toiveena toinen lupa Mitä voisitte tehdä vielä paremmin, toimitusjohtaja Pakkala? Tuote vaatii aina pientä freesausta. Teemme koko ajan yllättävän paljon kuuntelijatutkimusta, musiikkimme perustuu siihen. Suurempi asia ovat kuuntelualueet, paljonko taajuuksia on käytössä ja mikä on peittomme. Siinä on kaikilla kaupallisilla radioilla pois lukien markkinajohtaja Radio Nova parantamisen varaa. Pakkala korostaa, että tämän voi korjata vain toimiluvan avulla. Hänen toiveenaan on saada NRJ:lle toinen toimilupa, sillä NRJ hakee voimakasta kasvua Suomesta ja haluaa laajentaa toimintaansa. Olemme olleet pitkään markkinoilla, meille kuuluu toinen lupa. Sanoma-konserni sai yllättäen kaksi valtakunnallista lupaa, SBS:llä on lukuisia ja Metro-radiollakin. Studiot ja työntekijät ovat valmiina, yhtiö pystyisi hoitamaan toisenkin kanavan, Pakkala sanoo. Kaupallinen radiotoiminta ei ole kaikkein kannattavinta bisnestä. Jos kannattavuus olisi parempi, alalle hakeutuisi enemmän ihmisiä, voisimme tehdä uusia tutkimuksia jne. Toimiluvan pituus on viisi vuotta, ja tätä Pakkala pitää lyhyenä. Aivan mullistavia asioita ei siinä ajassa pysty tekemään. Viiden vuoden periodeilla bisnes on hankalaa, ajan pitäisi olla pidempi. Investoisimme enemmän, jos voisimme tehdä vuoden 2011 lopun ylittäviä sopimuksia yhteistyöpartnereiden kanssa. Tulevaisuus on valoisa Antti Pakkala on myös Suomen radioiden liiton puheenjohtaja. Liitto on kaupallisten radioiden yhteenliittymä. Tässä roolissaan hän katselee alaa laajemmin ja uskoo sen menestymisen mahdollisuuksiin. Tulevaisuus on valoisa, jos pystymme muuttamaan hiukan regulaattorin säätämiä rajoituksia, kuten toimilupien pituutta ja vanhanaikaisia rajoituksia, kuten puheen osuutta ohjelmissa. Radiota on tehtävä kuluttajalle, joka äänestää, kuka tekee hänelle parasta sisältöä. Kaupallisten radioiden liikevaihto on vuodessa noin 50 miljoonaa euroa ja potin jakajia on kymmeniä. Televisiomarkkinat ovat noin 250 miljoonaa euroa, ja jakajia on sormin laskettava määrä, Pakkala sanoo. Alalla on liikaa toimijoita. Niille, joilla on osaamista, halua ja taloudellisia resursseja, on annettava mahdollisuus kehittää toimialaa. Marginaaliset ryhmät voi tavoittaa netin kautta, niille ei pitäisi varata rajallisia FM-taajuuksia. NRJ tuli Ranskasta NRJ on vuonna 1981 perustettu ranskalainen pörssinoteerattu radioyhtiö, joka aloitti toimintansa Suomessa 1995. Se toimii 13 maassa noin 390 aseman voimin. Frankofonisen maailman lisäksi se on mukana vahvasti Pohjolassa sekä Itä-Euroopassa. Kun aseman nimi lausutaan ranskalaisittain syntyy huulille sana energy. Suomen NRJ on sataprosenttisesti ranskalaisessa omistuksessa. Kanava tavoittaa viikossa 735 000 kuulijaa ja päivässä 313 000. Keskimääräisen mainosspotin hinta 30 sekunnilta on 187 200 euroa. Kuulijoista 9 24-vuotiaita on 48,8 prosenttia, 25 44-vuotiaita 35,1 prosenttia ja yli 45-vuotiaita 16,1 prosenttia. Tavoitetun yleisön keskimääräinen kuunteluaika päivässä on 94 minuuttia. Suomen NRJ:llä on noin 35 työntekijää ja liikevaihto on noin 4,7 miljoonaa euroa. Yhtiön tulos oli vuonna 2009 voitollinen, vaikka koko mediamainonta laski liki 16 prosenttia. Koko radiomainonta väheni 1,7 prosenttia 2009, NRJ:n mainonta kasvoi neljä prosenttia. FM-kanavan lisäksi NRJ lähettää verkossa simultaanisesti radiokanavan lähetystä sekä kahdelletoista eri yleisöille räätälöityä nettiradiota. teostory 1 2010 7
työ on vapaata ja vaativaa Kaikkihan tietävät, millaista muusikon työ on. Lavalle näkee suoraan yleisöstä ja kiertue-elämän meheviä tarinoita kuulee sieltä täältä. Mutta moniko tietää, minkälaista on musiikin tekijöiden työ? Millaista heidän arkensa on? Miten laulut ja sävellykset syntyvät? t e k s t i mika kauhanen Musiikintekijöitä ei tietenkään voi asettaa yhteen muottiin niin kuin ei esiintyviä muusikoitakaan. Auttaa jo, jos muotteja on viisi. Tässä jutussa viisi erilaista musiikintekijää kertoo omasta työstään. He edustavat samalla jutun kirjoittajan hahmottelemia arkkityyppejä säveltäjän erilaisista ammattikuvista: taidemusiikin säveltäjä, laulaja-lauluntekijä, iskelmäsäveltäjä, rockbändin biisintekijä sekä biisinkirjoittajatuottaja. Toki muitakin ryhmiä voitaisiin tunnistaa. Oman mainintansa ansaitsevat esimerkiksi musiikkia improvisoinnin viitekehykseksi tekevät jazzsäveltäjät, etnistä sävelkieltä lähtökohtanaan käyttävät kansanmusiikin säveltäjät tai audiovisuaaliseen ympäristöön erikoistuneet elokuvasäveltäjät. Tämän jutun viisikko sanoo tekevänsä unelmatyötään. Hyvä niin, sillä leipääntyminen ja luovuus sopivat kurjasti yhteen. Kaikki haastatellut pitivät tärkeänä työn itsenäisyyttä ja vapautta sekä ennen kaikkea mahdollisuutta tehdä sitä, mitä on aina halunnut. Hankalat hetket tulevat vastaan silloin, kun luovuus ei kuki. Väkisin tekemällä ei pääse hyvään lopputulokseen. Inspiraatiota ei silti voi jäädä odottamaan, vaan sitä pitää tietoisesti ruokkia kuka milläkin tavalla. Lue lisää Kalevi Ahon, Marja Mattlarin, Kari Litmasen, Alexi Laihon ja Henri Lanzin kertomuksista. TAIDEMUSIIKIN SÄVELTÄJÄ Klassisen musiikin säveltäjä tuo monelle mieleen yksinäisen nerohahmon, joka sutii nuotteja paperille yliluonnollisen inspiraation kourissa. Totuus on tavallisesti hieman arkisempi. Suuri osa taidemusiikin säveltäjistä on saanut korkeakoulutuksen Sibelius-Akatemiassa ja käyttää työssään pitkälle jalostuneita matemaattisia malleja. Taidemusiikissa säveltäjä ja esittävä muusikko ovat hyvin harvoin samoja henkilöitä. Säveltäjät tekevät usein teoksen tilauksesta tiettyä esittäjää ajatellen, mutta kantaesityksen jälkeen kuka tahansa voi ottaa kappaleen ohjelmistoonsa. Säveltäjien ja muusikoiden verkostot ovat kansainvälisiä. 8 teostory 1 2010
Joka päivä pitää säveltää. Silloin kappale pysyy mielessä ja syntyy niin sanottu kestoinspiraatio. m a a r i t ky t ö h a r j u Kalevi Aho Asuinpaikka: Helsinki Työkalu: Rotring 600 -lyijykynä Oma kappale: Uusin teos Uravaihtoehto: Tähtitieteilijä Neljän oopperan, viidentoista sinfonian ja neljäntoista konserton säveltäjä Kalevi Aho on suurimuotoisten teosten mies. Orkesterisävellykset ovat myös suuritöisiä. Aho tunnetaankin tinkimättömästä työmoraalistaan. Ensiarvoisen tärkeää on säännöllisyys, joka päivä pitää säveltää. Silloin kappale pysyy mielessä ja syntyy niin sanottu kestoinspiraatio, Aho painottaa. Hän säveltää joka päivä kaksi tai kolme partituurinsivua ja lopettaa vasta saavutettuaan tavoitteensa. Nuotteja tulee piirretyksi valtava määrä, mutta musiikin kestona päivän saldo voi olla vain 15 sekuntia. Kaikille orkesterin soittimille kun pitää kirjoittaa itsenäiset äänensä. Aho säveltää aina vain yhtä teosta kerrallaan. Muuten hän kadottaa kappaleen tunnelman ja imun. Inspiraatio tulee pikku hiljaa siitä työstä. Jos on tilausteoksia, täytyy vain aloittaa. Alku on hapuilua, mutta teoksen iso näkemys syntyy matkan varrella. Joskus joutuu kirjoittamaan alkupuolta uusiksi. Säntillisenä säveltäjänä Aho voittaa deadlinepaineet tekemällä tilausteokset valmiiksi jopa puoli vuotta ennen kantaesitystä. Omasta aikarajasta voi silloin olla pari kuukautta myöhässä ja teos on silti valmis hyvissä ajoin. Ei tietokoneille Aho säveltää modernia orkesterimusiikkia, mutta hänen työtapansa ovat perinteiset. Tarvitaan vain nuottipaperia, lyijykynä, pyyhekumi ja viivain. Toisin kuin useimmat nykymusiikin säveltäjät, Aho ei käytä sävellystyössään tietokonetta. Tekniikan oppiminen tuskin olisi kynnyskysymys, sillä Aho opiskeli aikoinaan matematiikkaa ja fysiikkaa yliopistolla. Vanhat konstit ovat yksinkertaisesti kätevämpiä: partituurin aukeaman näkee paperilla yhdellä silmäyksellä. Kuvaruudulle samat yli 30 päällekkäistä nuottiriviä eivät mahdu yhtä aikaa. Pitäisi kelata ylös ja alas ja sivuille, Aho naurahtaa. Tietokonetta käytetään yleisesti paitsi nuotinkirjoitusvälineenä myös siksi, että sen avulla voi tarkistaa etukäteen, miltä moniääninen lopputulos kuulostaa. Aho ei tästä innostu. Musiikki pitäisi pystyä kuulemaan ilman mitään apuvälineitä. Jos säveltäjä ei siihen pysty, hän ei ole ammattilainen. Tilaustöitä riittää Tämä on ihanteellinen työ, enkä löydä tästä huonoja puolia ollenkaan, sanoo Aho ammatistaan. Hän sanoo olevansa onnekas, kun teoksille on kysyntää. Sävellystilauksia satelee siihen tahtiin, että hän joutuu aikatauluttamaan niitä jopa vuosien päähän. Tilaajina ovat maailman huippuorkesterit, sellaiset kuin Lontoon Philharmonia, Concertgebouw n orkesteri tai Minnesotan sinfoniaorkesteri. Kotimaassa käytännöllisesti katsoen kaikki orkesterit ovat soittaneet joskus Ahoa. Entä onko Aholla toive-esittäjää, sellaista joka ei ole vielä ottanut ohjelmistoonsa hänen teoksiaan? Tietenkin olisi hienoa, jos Wienin tai Berliinin filharmoniat soittaisivat jotakin, Aho virnistää. Aho on onnistunut saamaan teoksiaan myös äänilevylle, mikä ei ole taidemusiikin puolella ollenkaan itsestään selvää edes tunnettujen säveltäjien kohdalla. Ruotsalainen levy-yhtiö BIS on äänittämässä levysarjaksi Ahon koko keskeisen tuotannon. Kokonaisjulkaisulle lupaa hyvää, että Yleisradion musiikkitoimittajat valitsivat Ahon viimeisimmän levytyksen Rituals vuoden 2009 parhaaksi levyksi. teostory 1 2010 9
p e k k a su o m ä k i Aika perusteellinen elämä on hyväksi. Onpahan mistä laulaa. 10 teostory 1 2010
LAULAJA-LAULUNTEKIJÄ Laulaja-lauluntekijä tekee musiikkia itsensä esitettäväksi. Hänellä on hallussaan sekä sana että sävel. Esiintyessään hän usein säestää itseään yksin kitaralla tai pianolla; askeettinen soitinnus korostaa kappaleen tarinaa. Esityskokoonpano voi olla suurempikin, esimerkiksi kokonaisen rockyhtyeen soitinarsenaali. Kuulija huomaa pian, milloin kyseessä on bändi ja milloin laulaja-lauluntekijää säestävä taustayhtye. Tämä tulee esiin muun muassa keikkajulisteeseen kirjoitetusta nimestä, muusikoiden välisestä vuorovaikutuksesta ja laulujen teksteihin valituista näkökulmista. Marja Mattlar Asuinpaikka: Hartola Työkalu: Lyijykynä Oma kappale: Lintu Uravaihtoehto: Kirjoittaja Marja Mattlaria voi hyvällä syyllä kutsua tee se itse -naiseksi. Hän säveltää ja sanoittaa laulunsa itse ja esittää ne säestäen itseään kitaralla itse järjestämissään konserteissa. Lisäksi hän toimii itsensä levy-yhtiönä ja managerina. Joskus mietin, pitäisikö järjestelyt jättää muille ja säästää enemmän energiaa luovalle puolelle, Mattlar puuskahtaa leikillään. Helpotusta ei ole ainakaan heti luvassa. Tänä vuonna hän julkaisee kokoelmalevyn, joka sisältää julkaisemattomia kelanauhoja 80-luvun studiosessioista. Kauhistuin, kun ääni rupesi katoamaan nauhoilta ja vein ne digitoitavaksi. Levyn koostamisen ohella työllistää yhtä jalkaa julkaistava nuottikirja, ensimmäinen laatuaan. Pientä apua Mattlar on joskus huolinut, tarkoin valitsemiltaan yhteistyökumppaneilta. Maineikas ranskalainen levymerkki Buda Musique julkaisi hänen ensimmäiset albuminsa lisenssillä yli 20 maassa. Sovittajiksi Mattlar on ottanut levyilleen muun muassa Yarin ja edesmenneen Pekka Pohjolan. Juuri eri levyjen erilaisten sovituskokonaisuuksien takia musiikkiani on vaikea lokeroida mihinkään tyylisuuntaan, Mattlar sanoo. Livetilanteessa Mattlar esiintyy kuitenkin yleensä yksin kitaroineen. Lauluissa on silloin sanottu olevan keskieurooppalaisen balladin tunnelmaa. Työ elämäntapana Lauluntekijän päätyö on ajattelu, Mattlar linjaa ja kertoo valitsemansa elinympäristön, metsän, suosivan tätä. Hän lähti 30 vuotta sitten Helsingistä ja muutti Hartolan Vuorenkylään. Taiteellisen työnsä ohella hän on toiminut pienen maatilan emäntänä. Lauluntekijän työtä ei Mattlarin mielestä voi erottaa muusta elämästä, pikemminkin päinvastoin. Aika perusteellinen elämä on hyväksi. Onpahan mistä laulaa. Kaikkea ei välttämättä tarvitse kokea itse, mutta eläytyminen toisten tarinoihin on tärkeää. Mattlar sanoo kutovansa kokemiaan, lukemiaan, kuulemiaan ja keksimiään tarinoita kuin räsymattoa. Mattlarin kohdalla lauluntekeminen alkaa aina tekstistä. Sanoitus ei kuitenkaan ehdi lähimainkaan valmiiksi, ennen kuin melodia ja säestys tulevat kuvaan. Siitä eteenpäin työ etenee limittäin. Lauluntekijän on Mattlarin mielestä tavattoman tärkeää löytää oma käsialansa. Ainakaan minusta ei olisi lisäämään tähän maailmaan sellaista musiikkia, josta ei kuuluisi oma ääneni, hän sanoo. Siltikin olennainen osa työtä on muiden lauluntekijöiden kuunteleminen, vaan ei lainaaminen tai kopioiminen. Täytyy saada jotain, että on mitä antaa. Haluan ravita itseäni toisten tekemisillä saadakseni siitä tunnekokemusta, jota haluan itse luovuttaa eteenpäin. Laulut kiertoon Että saan sanottua tästä elämästä jotain ainutkertaisella tavalla, Mattlar sanoo, en voisi kuvitella mitenkään muuten saavani niin kokonaisvaltaisen hyvää oloa. Työn hienoihin puoliin kuuluu myös yleisön antama vastakaiku, joka tekee lauluista kokonaisia. Mattlar kertoo saaneensa erityisen paljon palautetta Lintu-kappaleestaan. Se herättää kuulijassa yleensä hyvin vahvan elämyksen. Lintu tunnetaan myös Timo Rautiainen ja Trio Niskalaukauksen levytyksenä. Mattlar kannustaakin muita käyttämään hänen laulujaan ja jatkamaan näin luovaa prosessia. Esittäjistä Mattlarin toivelistalla on tällä hetkellä Johanna Iivanainen, jonka tulkintoja Olli Ahvenlahden sävellyksistä levyllä Kaksi ihoa hän pitää käsittämättömän hienoina. Mattlar kertoo työnsä ainoan huonon puolen olevan, että omaa alitajuntaa ei voi komennella silloin kun uutta ei synny. Välillä luen kateellisena kollegoistani, jotka ovat kehittäneet kyvyn vain istua alas ja tehdä. Se ei ole ollut minun juttuni koskaan. Silloin pitää alistua siihen, että välillä on hiljaista. p e k k a su o m ä k i teostory 1 2010 11
Iskelmän rautainen ammattilainen Kari Litmanen on nähnyt yli 30-vuotisen uransa aikana alan pelisääntöjen muuttuneen. Pitkäjänteinen työ musiikin sisällön eteen on menettänyt merkitystään samaan aikaan kun idolikilpailuista nousee yhä lyhyempiä tähdenlentoja. Kaikki on mennyt liian markkinavetoiseksi. Enää ei tarvitse edes osata soittaa ollakseen tuottaja levy-yhtiössä. Siellä katsotaan pitkään, jos kulkee nuottipinkka kainalossa esittelemässä kappaleitaan. Toivo Kärki tutki aina uutuudet pianolla läpi säveltäjän kanssa, Litmanen muistelee. tähän riittää tavanomainenkin melodia. Haluan mieluummin aloittaa tyhjästä ja tehdä melodiasta sellaisen, että siinä on jo itsessään jotain. Litmanen pitää Suomen kansan tapaan slaavilaisesta mollimelankoliasta. Imatralta käsin hänen on ollut hyvä luoda kontakteja venäläisiin muusikoihin. Kohtaamisista on kehkeytynyt yhteisiä konsertteja, ja syksyksi Imatralle on valmistumassa iso musikaaliproduktio suomalais-venäläisin voimin. Litmanen on toinen musikaalin säveltäjistä. Pietarilaiset muusikkoystävät ovat lähdössä hänen kanssaan tänä vuonna myös konserttitalokiertueelle, solisteinaan Tapani Kansa, Johanna Rusanen, Tomi Metsäketo ja Elena Putina. k a i sk y t t ä Kari Litmanen Asuinpaikka: Imatra Työkalu: Piano Oma kappale: Karibian aallot (big bandille) Uravaihtoehto: Insinööri (10-vuotiaana) ISKELMÄSÄVELTÄJÄ Iskelmämusiikissa kappaletta ei yleensä tehdä yksin, vaan säveltäjän ja sanoittajan roolit ovat eriytyneet. Levylle kappaleet valitsee tuottaja, joka voi olla joku tekijöistä. Iskelmiä esittävät pääosin kotimaiset esiintyjät suomeksi tai ruotsiksi laulaen, mutta esimerkiksi Euroviisuissa myös englanti on mahdollinen kielivalinta. Tanssilattiaa ja tangokuninkaita varten tehdään vieläkin iskelmiä, mutta radioystävällisen pop-iskelmän osuus on kasvanut. Tyylilajin rajojen venymisestä kertoo esimerkiksi vuoden 2010 Iskelmä-gaala, jossa palkittiin Lauri Tähkä & Elonkerjuu sekä Yö. Mutta on nykyajassa Litmasen mukaan hyvääkin, esimerkiksi se, että ennakkoluulot eri musiikinlajien tekijöiden välillä ovat hälvenemässä. Vaikka ovat monet rockmuusikot tehneet tähänkin asti iskelmää, heillä on ollut vain hieman erilainen sovitus. Litmanen tunnustautuu itse rinta rottingilla iskelmäsäveltäjäksi. Vaikka taitaa hän myös jazzin. Litmanen on soittanut Imatra Big Bandissa vuodesta 1974, mikä kuuluu myös hänen iskelmäkappaleidensa sovituksissa. Aina pitää pikkuisen salakuljettaa jazzia mukaan. Pienillä jutuilla saa aikaan samaa sointia kuin upeissa Hollywood-viihdeorkesterien sovituksissa. Vahva melodikko Litmanen on säveltänyt useita täysosumia, joista kenties tunnetuin on Marita Taavitsaisen laulama André (san. Jiri Nikkinen). Muita hittejä ovat muun muassa Tarja Lunnaksen esittämä Seine (san. Vexi Salmi) sekä Reijo Taipaleen Jaksaa vanhakin tanssia (san. Turkka Mali). Suurin osa eturivin iskelmälaulajista on esittänyt Litmasen kappaleita; joukosta puuttuu vain Jari Sillanpää, jolle hän kirjoittaisi musiikkia mieluusti. Vahvat melodiat ovat Litmasen kappaleiden lähtökohta. Alan lepsuilla, jos saan käsiini valmiin sanoituksen, varsinkin jos kyseessä on erityisen hyvä teksti. Silloin tuntuu helposti, että Oma koti kullan kallis Istun pianon ääreen ja alan säveltää. En odota mitään ahaa-elämystä tai ennakkotuntemuksia. Se on vain työtä. Näin Litmanen kuvailee arkeaan, jonka parasta antia on mahdollisuus työskennellä kotona omien aikataulujen mukaan. Keikkaelämä on jäänyt taakse jo kauan sitten, konserttisaleja lukuun ottamatta. Litmasella on asunnossaan kotistudio, jossa hän voi säveltämisen lisäksi tehdä äänilevyjen esituotannon valmiiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Litmanen valmistaa kappaleesta demon soittamalla koskettimilla tietokoneen muistiin rumpuja, bassoa, kitaraa, jousia ja puhaltimia mallintavat ääniraidat. Näin hän voi kuunnella jo ennen varsinaiseen studioon menoa, että sovitus toimii niin kuin pitää. Olen ollut Suomessa musiikkiteknologian uranuurtajia, sanoo Litmanen. Minulla oli Macintoshin ensimmäinen linnunpönttö jo vuonna 1985. Toimin teknisenä tukena, kun kollegat opettelivat notaatio-ohjelman käyttöä. Kynän käytön lopetin kokonaan 1990-luvulla. Kun levyn esituotanto on valmis, Litmanen ajaa Anjalankoskelle navettastudioon äänittämään eläviä muusikoita. Heidän saatuaan omat osuutensa purkkiin Litmanen pakkaa laitteet autoon ja hurauttaa takaisin Imatralle tekemään levyn miksausta kotistudioonsa. Olen kotoa pois vain hetken, Litmanen sanoo tyytyväisenä. 12 teostory 1 2010