SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityön keinoin. TOIMINTASUUNNITELMA Väli-Suomi

SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityön keinoin TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2015 Väli-Suomi Versio 16.4.2014, ohjausryhmän käsittely 22.4.2014

2 Sisällys 1 SOS II - HANKKEEN LÄHTÖKOHTIA... 3 2 SOS II - HANKKEEN TAVOITTEET... 3 3 HANKKEEN ORGANISOITUMINEN... 4 3.1 Hankeorganisaatio... 4 3.2 Ohjausryhmä... 5 3.3 Alueelliset asiantuntijaryhmät... 6 3.4 Hankkeen sisäiset tiimit... 6 3.5 Hankehenkilöstö... 7 4 HANKKEEN TOIMINTA-ALUE JA MUKANA OLEVAT KUNNAT... 9 5 HANKKEEN RAHOITUS JA SUUNNTIELMA SEN KÄYTÖSTÄ... 10 6 KEHITTÄMISTYÖ... 12 6.1 Toimintalinja 1: Osallisuus sekä aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö... 12 6.2 Toimintalinja 2: Palveluprosessit ja yhteistyö eri toimijatahojen välillä... 13 6.3 Toimintalinja 3. Tietotuotanto ja rakenteellinen sosiaalityö... 14 6.4 Muu kehittäminen... 15 7 HANKKEEN ARVIOINTI... 15 8 HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN TUNNISTAMINEN JA JUURRUTTAMINEN... 16

3 1 SOS II - HANKKEEN LÄHTÖKOHTIA Väli-Suomen alueen aikuissosiaalityön kehittäminen jatkuu SOS Syrjäytyneestä Osalliseksi Sosiaalityön keinoin kehittämishankeen jälkeen jatkohankkeella SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityön keinoin. Kaste eli Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma perustuu sosiaalija terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (733/1992, 5 ). Kasteohjelman tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden järjestäminen asiakaslähtöisesti. SOS II -hankkeessa tehtävällä kehittämistyöllä vastataan Kasteen I-osaohjelman tavoitteisiin ja toteutetaan alueellisesti sen toimenpiteitä 1. Aikuissosiaalityön jatkokehittäminen on tärkeää. Uusi sosiaalihuoltolaki sekä sosiaali- ja palvelurakenneuudistus tuovat muutoksia sosiaalialalle. Nyt on aika vahvistaa ja kehittää suunnitelmallista vaikuttavaa aikuissosiaalityötä. SOS II hankkeen tavoitteena onkin asiakkaiden osallisuuden vahvistuminen heidän omissa palveluprosesseissaan ja palveluiden kehittämisessä yhdessä ammattilaisten kanssa. Hankkeessa kannustetaan ammattilaisia kehittämistyöhön, oman työn tutkimiseen ja aikuissosiaalityön ajankohtaisten ilmiöiden esiin tuomiseen. SOS II -hankkeessa on mukana yhteensä 56 Väli-Suomen kuntaa, joiden yhteenlaskettu väestö on noin 940 000. 2 SOS II - HANKKEEN TAVOITTEET SOS II-hankkeen tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden osallisuutta kahdella eri tasolla. Suunnitelmallisessa ja vaikuttavassa aikuissosiaalityössä on tärkeää, että asiakkaiden asiakasprosessit perustuvat riittävän laajaan tilannekartoitukseen, asiakassuunnitelmaan ja suunnitelman totuttamiseen sekä sen arviointiin. Toisella tasolla SOS II-hankkeessa vahvistetaan aikuissosiaalityön asiakkaiden osallistumista kokemusasiantuntijoina kehittämistyöhön. Asiakkaiden osallisuuden lisääntymiseen pyritään luomalla ja vahvistamalla kokonaisvaltaisia ja suunnitelmallisuuteen perustuvia vaikuttavuutta tuovia menetelmiä sekä vahvistamalla ammattilaisten osaamista ja jäsentämällä tehtävänkuvia. Hankevalmistelun aikana tavoitteiden asettamisessa huomioitiin uudistuva sosiaalihuoltolaki mm. sosiaalisen kuntoutuksen ja rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta. SOS II -hankkeen tavoitteisiin pyritään toimijalähtöisellä kehittämisideologialla. Toimijalähtöisen ideologian mukaisesti kehittämistyöhön SOS II -hankkeessa osallistuvat hankekuntien henkilöstö, aikuissosiaalityön palveluihin liittyvät eri yhteistyötahot, oppilaitokset, palvelunkäyttäjät kokemusasiantuntijoina sekä muut verkoston toimijat. Kehittämistyössä tärkeitä kumppaneita ovat koordinoivina tahoina toimivat Sosiaalialan osaamiskeskukset Pikassos, SONet BOTNIa ja Verso. SOS II -hankkeen tavoitteet jakaantuvat kolmeen toimintalinjaan oheisen taulukon mukaisesti. Tavoitteet ja niihin kytkeytyvää kehittämistyötä on kuvattuna tarkemmin luvussa 6. 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012-2015

4 Toimintalinja 1 Toimintalinja 2 Toimintalinja 3 Taulukko 1. Toimintalinjat 1A Osallisuus 2A Palveluprosessit ja palveluverkostot 3 A Tietotuotanto, tiedon hyödyntäminen 1 B Aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät 2B Ammatti- ja tehtävärakenteet 3 B Rakenteellinen sosiaalityö 3 HANKKEEN ORGANISOITUMINEN 3.1 Hankeorganisaatio SOS II -hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki. Hanke jakautuu kolmeen toiminnalliseen osaan, joita ovat 1) Pirkanmaa ja Kanta-Häme 2) Päijät-Häme ja 3) Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Alueellisia kokonaisuuksia koordinoivat Pirkanmaalla Tampereen kaupunki, Kanta-Hämeen alueella sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy, Päijät-Hämeessä sosiaalialan osaamiskeskus Verso ja Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa alueella sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA. Myös SOS II-hankkeen hankejohto sijoittuu SONet BOTNIAan (kuva 1). SOS II-hankeen koordinoinnista on tehty Tampereen kaupungin, Osaamiskeskusten Verso, Pikassos ja SONet BONTIAn sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa yhteistoimintasopimus. Kuva 1. SOS II -hankkeen organisoituminen

5 3.2 Ohjausryhmä Hankkeella on yksi ohjausryhmä, jossa on edustajat toiminta-alueen kunnista, koordinoivista sosiaalialan osaamiskeskuksista ja muista tärkeistä sidosryhmistä. Keskeisiä sidosryhmiä ovat STM, THL, oppilaitokset, järjestösektori sekä palvelunkäyttäjät. Ohjausryhmän tehtävänä on toimia hankkeen kehittämistyön tukena sekä ohjata, seurata ja arvioida hankkeen etenemistä. Ohjausryhmän kokouksia järjestetään 3-4 kertaa vuodessa, joista pääosa toteutetaan videokokouksin. Ohjausryhmän tehtäviksi päätettiin järjestäytymiskokouksessa mm. seuraavat tehtävät. - Projektin etenemisen kokonaisarviointi, mahdollisten muutostarpeiden ja ongelmakohtien tunnistaminen sekä tarvittavien korjaavien toimenpiteiden osoittaminen - Projektin toteuttajaorganisaatiolle tarvittaessa tehtävät ehdotukset projektisuunnitelman muuttamiseksi (toteuttaja tekee varsinaisen muutosesityksen rahoittajalle) - Vaikuttavuus ja tuloksellisuus sekä tulosten hyödyntäminen - Hyvien käytäntöjen levittäminen - Hyväksyä väliraportti ja loppuraportti - Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen - Tehdä tarvittaessa esitykset koskien rahoituspäätöksen muutoksia - Edistää projektin verkostoitumista ja yhteistyömahdollisuuksien luomista eri organisaatioiden toimijoihin ja projekteihin Järjestäytymiskokouksen jälkeen Tampereen kaupungin tilaajajohtaja Kari Hakari on tehnyt päätöksen 20.3.32014 44 ja vahvistanut SOS II-hankeen ohjasryhmän jäsenet seuraavasti: SOS II -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄ Organisaatio Varsinainen jäsen Varajäsen Puheenjohtaja Suunnittelupäällikkö Maritta Närhi, Tampere maritta.narhi@tampere.fi, 050 320 6325 Varapuheenjohtaja Kehitysjohtaja Arto Rautajoki arto.rautajoki@seamk.fi, 040 830 2399 STM SONet BOTNIA Pikassos Verso Asiakasedustaja Tampereen kaupunki Pirkanmaa Kanta-Häme Neuvotteleva virkamies Elina Palola elina.palola@stm.fi, 02951 63595 Kehitysjohtaja Arto Rautajoki arto.rautajoki@seamk.fi, 040 830 2399 Kehittämispäällikkö Mervi Janhunen-Ruusuvuori mervi.janhunen@pikassos.fi, 050 361 9500 Johtaja Juha Luomala juha.luomala@phsotey.fi, 044 729 7980 Pasi Vainionperä, Tampere pasi.vainionpera@saunalahti.fi, 046 6677901 Sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Haapio tuula.haapio@tampere.fi, 03 565 713 Johtava sosiaalityöntekijä Pirjo Paananen, Nokia pirjo.paananen@nokiankaupunki.fi, 050 3958 751 Sosiaalijohtaja Kaisa Lepola, Jokioinen kaisa.lepola@jokioinen.fi, 050 592 5868 Neuvotteleva virkamies Eveliina Pöyhönen eveliina.poyhonen@stm.fi, 09 16074133 Kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi anne.saarijarvi@seamk.fi, 040 830 3950 Toimitusjohtaja Kristiina Laiho kristiina.laiho@pikassos.fi,050 5315 439 Kehittämispäällikkö Kirsi Kuusinen-James kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi, 044 729 7981 Matti Itkonen, Tampere, enska57@gmail.com, 044 9297375 tai 045 8499120 Toimeentuloturvapäällikkö Timo Ruohola timo.ruohola@tampere.fi, 050 551 1774 Perusturvajohtaja Taina Niiranen, Hämeenkyrö taina.niiranen@hameenkyro.fi, 050 68240 Perusturvajohtaja Teija Suorsa-Salonen, Hausjärvi teija.suorsa-salonen@hausjarvi.fi 019 758 6610

6 Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Sosiaalipalveluiden päällikkö Leila Kankainen, Lahti leila.kankainen@lahti.fi, 050 5597985 Sosiaalityön johtaja Jutta Paavola, Alavus jutta.paavola@alavus.fi, 040 554 9527 Sosiaalijohtaja Pirkko Valtanen pirkko.valtanen@phsotey.fi, 044 440 6522 Johtava sosiaalityöntekijä Riitta Suojanen, Seinäjoki riitta.suojanen@seinajoki.fi, 06-416 2111 Pohjanmaa THL Tampereen yliopisto SeAMK SOSTE ry Sosiaalityön johtaja Nadja Suomela, Vaasa nadja.suomela@vaasa.fi, 06-325 2380 Tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto minna.kivipelto@thl.fi, 029 524 7760 Professori Irene Roivainen irene.roivainen@uta.fi, 050 318 6201 Yliopettaja (Dos.) Timo Toikko timo.toikko@seamk.fi, 040 830 4189 Erityisasiantuntija Anne Astikainen anne.astikainen@soste.fi, 050 597 5188 Hankejohtaja Päivi Krook, esittelijä paivi.krook@seamk.fi, 040 830 2330 Hankesuunnittelija Maarit Pasto, sihteeri maarit.pasto@seamk.fi, 040 830 0483 Kehittämispäällikkö Peter Granholm, Pietarsaari peter.granholm@jakobstad.fi, 044 7211247 Tutkija Peppi Saikku peppi.saikku@thl.fi, 0400 381 118 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kaija Loppela kaija.loppela@seamk.fi, 040 830 3958 Erityisasiantuntija Tuula Peltoniemi tuula.peltoniemi@soste.fi, 050 540 0655 Taulukko 2. Ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet 3.3 Alueelliset asiantuntijaryhmät SOS II-hankkeessa on perustettu toiminta-alueen maakuntiin kuusi hyvin aikuissosiaalityön substanssia tuntevaa asiantuntijaryhmää. Jäsenistö ryhmissä koostuu pääasiassa kuntien sosiaalityön ammattilaisista, kokemusasiantuntijoista ja muista sidosryhmistä. Jäsenistössä on alueellisia eroja. Alueellisen asiantuntijaryhmän tehtävänä on tukea ja keskustella hankkeen alueellisesta toteuttamisesta ja tuoda julki kuntien tavoitteita ja suunnitelmia kehittämistyön sisältöihin ja aikatauluihin. Lisäksi asiantuntijaryhmät tuottavat tietoa aikuissosiaalityön eri ilmiöistä ja pohtivat kerätyn tiedon hyödyntämistä. Alueellisen asiantuntijaryhmän pyrkimyksenä on vaikuttaa aikuissosiaalityön kehittymisen suuntiin. Alueelliset asiantuntijaryhmät toimivat myös kokemusten ja SOS II-hankkeen käytäntöjen levittämisen foorumina. Ryhmät kokoontuvat keskimäärin 2-4 kertaa vuodessa. Asiantuntijaryhmillä ei ole ohjausryhmän mukaisia velvollisuuksia ja oikeuksia, vaan ne toimivat hankehenkilöstön tukena kehittämistyössä ja sen juurruttamisessa. 3.4 Hankkeen sisäiset tiimit SOS II-hankkeesessa on perustettu kaksi sisäistä tiimiä liittyen osallisuuteen ja rakenteelliseen sosiaalityöhön. Osallisuutteen liittyvässä tiimissä keskustellaan toimintalinja 1:den mukaisista asioista; asiakkaiden osallisuus omissa prosesseissa ja kokemusasiantuntijuus. Rakenteellisen sosiaalityön tiimissä vastaavasti keskustelu kiinnittyy toimintalinjan mukaisiin tehtäviin. Käytännössä yhteistyössä suunnitellaan rakenteelli-

7 sen sosiaalityön koulutuskokonaisuuden suunnitteluun. Tiimit kokoontuvat pro connet verkon kautta tarpeen mukaisesti. Edellisten lisäksi hankkeessa on toiminut viestintätiimi. Sen tehtävät ovat liittyneet pääosin hankkeen verkkosivujen suunnitteluun. 3.5 Hankehenkilöstö SOS II-hankkeessa työskentelee 13 henkilöä. Henkilöstön toiminta-alueet, työsuhteen kestot sekä tehtäväkuvat on tiivistettynä seuraavassa taulukossa. Hankejohto Henkilöstö/toiminta-alue Hankejohtaja KM, YTM Päivi Krook, Hankesuunnittelija EP + Pohjanmaa Projektikoordinaattori Väli-Suomi Sosionomi (AMK) Maarit Pasto Väli-Suomi YTK Jaana Viinamäki/ Vaasa Laihia Etelä-Pohjanmaa Työsuhde 30.9.2015 Työnkuva Johtaa ja koordinoi hanketta sen tavoitteiden ja kustannusarvion mukaisesti. Vastaa hankkeen talouden seurannasta ja maksatushakemusten oikee desta ja oikea-aikaisuudesta. Osallistuu alueellisen johtoryhmän kokouksiin. Seuraa ja ohjaa ohjausryhmän ja alueellisen johtoryhmän tekemien linjausten mukaisesti hankkeen toteutumista tavoitteiden suuntaisesti. Johtaa hankkeen työntekijätiimiä. Varmistaa yhteistyön hankkeen eri osapuolien kesken. Tekee yhteistyötä valtakunnallisessa ja alueellisessa aikuissosiaalityön kehittämistyössä. Vastaa hankkeen kokonaisraportoinnista. Vastaa yhteistyöstä Kaste-ohjelmassa ja sen osaohjelmissa nimettyjen asiantuntijoiden kanssa. On tarvittaessa yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön ja Lounais- Suomen aluehallintovirastoon ja antaa yhteydenotoissa saadut tiedot hallinnoijalle. Vastaa sosiaali- ja terveysministeriön sekä aluehallintoviraston viestien ja ohjeistuksen välittämisestä hankkeeseen osallistuviin kuntiin. Päättää merkittävistä hankkeen yhteisistä hankinnoista yhdessä hallinnoijan kanssa noudattaen hankintalakia ja muita hallinnoijan antamia ohjeistuksia. Vastaa hankkeen sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Toimii tiimityössä yhdessä hankkeeseen palkattavien hankejohtajan ja muiden työntekijöiden kanssa täsmennetyn alue- ja tehtäväjaon sekä hankkeen tavoitteiden mukaisissa tehtävissä. Hankejohtaja ja hankesuunnittelija ovat tarkentaneet keskenään tehtäviään jäsenyys rake-tiimissä ja viestintätiimissä 1.11.2014-30.9.2015 toimii Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan projektikoordinaattorina vastaa tavoitteiden mukaisesta toiminnasta ja kehittämistyöstä vastaa käytäntöjen levittämistä ja juurruttamisesta jäsenyys johtoryhmässä ja RAKE-tiimissä Projektityöntekijä YTK Marjaana Hinkka/ K4 kunnat Etelä-Pohjanmaa 1.11.2014-30.9.2015 toteuttaa hankkeen suunnitelman ja tavoitteiden mukaista kehittämistyötä paikallisesti ja alueellisesti jäsenyys OSA-tiimissä

8 Pirkanmaa- Kanta-Häme Projektipäällikkö Päijät-Häme Projektipäällikkö Projektisuunnittelija YTM Carina Nåhls/ K2- kunnat YTM Tuula Tuominen/ Pirkanmaa- Kanta- Häme Sosionomi AMK Mia Mäki-Fränti/ Tampere Sosionomi AMK Tuija Laakso, Sastamala, Lempäälä, Pirkkala Sosionomi Marianne Kukkasniemi- Mäkinen, Nokia, Kangasala, Hämeenkyrö, Orivesi Tradenomi Samuli Pietilä/ Tampere TtM Satu Raatikainen/ Kanta-Häme YTM Sanna Keskikylä/ Päijät-Häme, Peruspalvelukeskus Oiva YTM Tanja Mäkelä/ Päijät-Häme/ Peruspalvelukeskus Aava Projektityöntekijä 30.6.2014 ja 1-31.8.2014 31.10.2015 31.10.2015 31.10.2015 31.10.2015 31.10.2015 9.12.2013-30.9.2015 31.9.2015 31.8.2015 toteuttaa hankkeen suunnitelman ja tavoitteiden mukaista kehittämistyötä paikallisesti ja alueellisesti jäsenyys RAKE-tiimissä ja viestintätiimissä toimii Pirkanmaa-Kanta-Häme-alueen projektipäällikkönä vastaa hankkeen tavoitteiden mukaista toimintaa vastaa raportoinnista ja talouteen liittyvistä asioista jäsenyys hankkeen johtoryhmässä jäsenyys RAKE-tiimissä (rakenteellinen sosiaalityö) toteuttaa hankkeen suunnitelman ja tavoitteiden mukaista kehittämistyötä paikallisesti ja alueellisesti jäsenyys OSA-tiimissä toteuttaa hankkeen suunnitelman ja tavoitteiden mukaista kehittämistyötä paikallisesti ja alueellisesti jäsenyys RAKE-tiimissä toteuttaa hankkeen suunnitelman ja tavoitteiden mukaista kehittämistyötä paikallisesti ja alueellisesti jäsenyys OSA-tiimissä toteuttaa hankkeen suunnitelman ja tavoitteiden mukaista kehittämistyötä paikallisesti ja alueellisesti jäsenyys OSA-tiimissä ja viestintätiimissä toteuttaa hankkeen suunnitelman ja tavoitteiden mukaista kehittämistyötä paikallisesti ja alueellisesti jäsenyys RAKE-tiimissä toimii Päijät-Hämeen projektipäällikkönä vastaa hankkeen tavoitteiden mukaista toimintaa vastaa raportoinnista ja talouteen liittyvistä asioista jäsenyys hankkeen johtoryhmässä jäsenyys RAKE-tiimissä (rakenteellinen sosiaalityö) vastaa osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittämisestä jäsenyys hankkeen viestintätiimissä ja OSA-tiimissä (osallisuus) Taulukko 3. Hankehenkilöstö ja tehtävät

9 4 HANKKEEN TOIMINTA-ALUE JA MUKANA OLEVAT KUNNAT SOS II -hankkeessa on mukana yhteensä 56 Väli-Suomen kuntaa, joiden yhteenlaskettu väestö on noin 940 000. SOS II -hanke toteutetaan Väli-Suomen alueella seuraavasti: Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osa Etelä-Pohjanmaan SOS II hankkeen toteutusalue muodostuu seuraavasta 13 kunnasta: Alavus Alajärvi Evijärvi Ilmajoki Jalasjärvi Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Seinäjoki Soini Vimpeli Ähtäri Etelä-Pohjanmaan väestöpohja on noin 154 000 asukasta. Pohjanmaan SOS II -hankkeen toteutusalue muodostuu seuraavista 13 Pohjanmaan kunnasta. Vaasa Närpiö Kaskinen Pietarsaari Mustasaari Korsnäs Pedersöre Vöyri Luoto Laihia Maalahti Uusikaarlepyy Kristiinankaupunki Pohjanmaan väestöpohja on noin 168 000 asukasta. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjamaan osaa koordinoi sosiaalialan osaamiskeskus Sonet Botnia. Päijät-Hämeen osa Päijät-Hämeen SOS II hankkeen toteutusalue muodostuu seuraavasta 13 kunnasta: Lahti Hartola Asikkala Iitti Hollola Myrskylä Hämeenkoski Nastola Kärkölä Orimattila Pukkila Sysmä Padasjoki Väestöpohja Päijät-Hämeen osahankkeessa on noin 190 000 ja koordinoijana toimii sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Pirkanmaa - Kanta-Häme -osa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen yhteinen osahanke muodostuu seuraavista 17 kunnasta: Forssa Hämeenkyrö Orivesi Hausjärvi Kangasala Pirkkala Riihimäki Lempäälä Punkalaidun Humppila Ypäjä Nokia Sastamala Tampere Vesilahti Jokioinen, Tammela Alueen yhteenlaskettu väestö on noin 430 000. Pirkanmaan osaa hallinnoi Tampereen kaupunki ja Kanta-Hämettä sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. Taulukko 4. Toiminta-alueen kunnat

10 Kehittämistyö on käynnistynyt Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan alueilla 1.11.2013 ja Kanta- Hämeessä 9.12.2013. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjamaan osassa rahoituksen mukaiset henkilöstöresurssit on jaettu ja keskitetty ajalla: 1.11.2014-30.9.2014 pääosin Pohjamaan alueelle (Vaasa ja Laihia 30.9.2014 saakka, K4-kunnat 31.5.2014 ja K2-kunnat 31.8.2014) 1.3.2014-30.9.2015 pääosin Etelä-Pohjanmaa alueelle Etelä-Pohjanmaalla kehittämistyö käynnistyy aluksi keväällä 2014 osa-aikaisesti. Kevään-syksyn 2014 aikana pääpaino kehittämistyössä siirtyy Etelä-Pohjanmaalle. Pohjanmaan alueen henkilöstöresurssien keskittämisestä huolimatta, alue on mukana osa-aikaisesti hankkeen päättymiseen eli 31.10.2015 saakka. 5 HANKKEEN RAHOITUS JA SUUNNITELMA SEN KÄYTÖSTÄ SOS II-hankeen rahoitus on 1 632 833, josta kuntarahoitus 408 208. Hallinnoivan kaupungin, Tampereen kirjanpidossa on avattu kustannuspaikka hankkeen budjetille ja talousasioista vastaavaksi on nimetty yhteistoimintasopimuksen mukaisesti koordinaattori Tiina Karttunen. SOS II-hankkeen budjetti on sisäisesti eritelty toiminta-alueittain, koska tällä tavalla jokaisella tiimillä on selkeästi tiedossaan alueelle toimintaan varattu rahoitus. Kokonaisbudjetti jakautuu seuraavasti. SOS II-hankekonsortio 1 632 833 Hankekoordinaatio + Tampereen kaupunki 361 372 Etelä-Pohjanmaa + Pohjanmaa 333 334 Pirkanmaa + Kanta-Häme 652 814 Päijät-Häme 285 313 Taulukko 5. SOS II-hankkeen rahoitus alueittain jaettuna Kolme alueellista budjettia sisältävät rahoituksen kehittämistyön käytäntöjen toteuttamiseen. Alueellisten budjettien rahoitus on yleisellä tasolla jaettu; palkkoihin, palveluiden ostoihin, aineisiin ja tarvikkeisiin ja vuokriin. Alueellisten budjettien käytön suunnittelusta vastaavat ja käyttöä seuraavat projektipäälliköt/projektikoordinaatori sekä hankejohtaja yhdessä Tampereen kaupungin kanssa.

11 Hankekoordinaation ja hallinnoivan kaupungin yhteinen budjettiosuus on tilikartaltaan samanlainen kuin alueellisten tiimienkin (palkat, palveluiden ostot, aineet ja tarvikkeet ja vuokrat). Budjetti sisältää hankejohdon ja Tiina Karttusen palkat (SOS II-hankkeen osuus Karttusen palkasta 19-28 %). Tämän osan palveluiden ostoon varattu rahoitus sisältää hankekonsortion yhteiset hankinnat, kuten esimerkiksi työpaja-sarja rakenteellisesta sosiaalityöstä, ulkoisesta arvioinnista syntyvät kulut, yhteisen markkinointimateriaalin kulut, verkkosivujen ylläpidon, yhteisten seminaarien kulut ts. menot, jotka nähdään koskevan ja hyödyttävän koko hankekonsortiota. Tähän osaan kohdistuu myös kulut SeAMK:n hallintopalveluista arviolta noin 7 000 hankekaudella. SOS II-hankkeen kokonaisbudjetti liitteenä. SOS II-hankkeelle on laadittu alustava taloussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan kuukausittain. budjetti 2013 käyttö 2013 budjetti 2014 käyttö 2014 budjetti 2015 käyttö 2015 Henkilöstömenot 25000 15616 135000 130000 110000 110 000 Palveluiden ostot 2936 1741 31500 34136 palkkiot 0 2000 3000 Mari Viitasaari 587 3500 3500 Kehittämistyön konsul 500 1000 Markkinointi 3500 3500 Matkat 245 3500 5500 Majoitus 1185 2800 3500 Koulutukset 1500 2536 Rakenteellinen sosiaalityö 4500 3000 Kokemusat. 2500 Kopensaatiot muille 2500 2500 Arviointiakvaariot 4500 5000 205 Aineet ja tarvikkeet 200 69 1000 1500 600 1300 Vuokrat 1500 7000 8800 6000 7400 Muut menot 500 3185 1000 3900 5000 4000 30136 22833 175500 175500 155736 155 736 säästö v. 2013 7286 siirretään tuleville vuosille (ei vielä tässä taulukossa vuosien 2014/2015 budjeteissa) Taulukko 6. Talous ja taloussuunnitelma Vuoden 2013 osalta rahoitusta säästyi n. 7286. Säästynyt rahoitus huomioidaan tulevien vuosien käytössä. Alustavasti on sovittu Tampereen kaupungin kanssa, että muutosesitys rahoituksesta tehdään AVI:lle syksyllä 2014.

12 6 KEHITTÄMISTYÖ Tässä luvussa kuvataan SOS II-hankkeen toimintalinjojen mukaisesti suunniteltua kehittämistyötä. Väli- Suomen alueella kunnat/maakunnat ovat voineet omien kehittämistarpeidensa pohjalta valita heille sopivimmat kehittämistyön toimintalinjat. Yleisellä tasolla maakuntien osallistuminen eri toimintalinjojen kehittämistyöhön on jakautunut seuraavasti. Toimintalinja 1 Osallisuus sekä aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö Toimintalinja 2 Palveluprosessit, yhteistyörakenteet ja ammatti- ja tehtävärakenne Kanta-Häme ja Pirkanmaa Osallisuuden vahvistaminen Laadukkaat palveluprosessit ja yhteistyöverkosto mm. järjestöjen kanssa Päijät-Häme Osallisuuden vahvistaminen asiakassuunnitelma-työllä Etelä-Pohjanmaa Osallisuus asiakassuunnitelmantyöllä, kokemusasiantuntijuus Kuntouttavat menetelmät Toimijoiden yhteistyö ja palveluprosessit. Yhteistyö järjestöjen kanssa Toimintalinja 3 Tietotuotanto ja rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö aikuissosiaalityön työmuotona, sosiaalinen raportointi (THL) Rakenteellinen sosiaalityö, aikuissosiaalityön vaikuttavuus (THL) Pohjanmaa Osallisuuden vahvistaminen tilannearviotyön kautta, Aikuissosiaalityön työkalupakki Tietopohjainen kehittäminen ja sen käytäntöjen luominen, Aikuissosiaalityön vaikuttavuus (THL) Taulukko 7. SOS II-hankkeen kehittämislinjat 6.1 Toimintalinja 1: Osallisuus sekä aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö Asiakkaiden osallisuus on keskeinen tavoite sosiaali- ja terveydenhuollossa, jolloin myös SOS II-hankkeen osallisuutteen liittyvät kehittämisteemat ovat varsin perusteltuja. SOS II-hankkeessa asiakkaiden osallisuus huomioidaan kahdella tasolla; osallisuus asiakkaan oman asiakasprosessin suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa sekä osallisuutena aikuissosiaalityön kehittämisessä. Käytännön aikuissosiaalityössä asiakkaiden osallisuus mahdollistuu kokonaisvaltaisissa, asiakaslähtöisissä kohtaamisissa ja suunnitelmallisen sosiaalityön käytännöissä. Tärkeässä roolissa ovat oikeanlaiset ja oikea-aikaiset sekä asiakkaan tarpeisiin perustuvat aktivoivat, kuntouttavat ja osallisuutta vahvistavat menetelmät ja toimintatavat. Kokemusasiantuntijoille järjestetään alueella koulutusta alueella ja SOS II-hankkeessa mallinnetaan toiminta. Hankkeen toiminta-aikana pyritään juurrutamaan toiminta kuntiin tai muun pysyvän organisaation koordinoimaksi. Sosiaalisen kuntoutus on sisällöltään tällä hetkellä vielä varsin moninaista. Yleisesti sillä tarkoitetaan erilaisia asiakkaan toimintakykyyn, toimijuuteen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyviä toimenpiteitä. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyö on ollut toistaiseksi vielä vähäistä. Alustavasti on keskusteltu STM:n kanssa sosiaalisen kuntoutuksen sisältöjen pilotoinnista SOS II-hankkeessa. Pilotoinnin käynnistymiseksi odotetaan uusinta sosiaalihuoltolakiluonnosta.

13 Toimintalinjan tavoitteet, keinot, joilla tavoitteisiin pyritään ja odotetut tulokset on kuvattu seuraavassa taulukossa. Tavoite Toteutus Odotetut tulokset Osallisuus omissa asiakasprossissa: Kehitetään ja kokeillaan pilottiryhmien kanssa käytäntöjä joiden avulla asiakkaat voivat osallistua entistä intensiivisemmin oman palvelunsa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointtin yhdessä viranomaisen kanssa. Palvelunkäyttäjien osallisuus: Kokeillaan ja kehitetään käytäntöjä joissa kehittäjäasiakkaat/ kokemusasiantuntijat voivat osallistua palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät: Kehitetään kuntouttavan sosiaalityön menetelmiä Vahvistetaan sosiaalityön sisältöä kunnallisissa työpajoissa - suunnitelmallisen sosiaalityön sisältöjen vahvistaminen (tilannekartoitus, säännölliset ja suunnitelmalliset tapaamiset, asiakassuunnitelma, toteutus, lomakkeistot, pilottiasiakkaat) -osallistavat työmenetelmät (kuvastin asiakaspeili) -asiakaan osallisuuden vahvistaminen dokumentoinnissa toteutetaan: kehittäjäasiakasryhmät asiakasraadit, asiakasfoorumit, kokemusasiantuntijoiden koulutukset kokemusasiantuntijatyön koordinointi/tilauksien hoitaminen kokemusasiantuntijoiden yhteistapaamiset mallinnus: suunnitelmallisuus kokemusasiantuntijatoiminnassa työmuotojen kokeilut, testaukset ja mallinnukset - ryhmämuotoinen sosiaalityö - ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta - jalkautuva sosiaalityö - menetelmäkansiot - työntekijöiden päiväkirjat - seurauspedagogiikka Asiakkaat ovat osallisia oman palveluprosessin suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa: toteutuu käytössä olevien prosessimallinnusten, lomakkeistojen ja arvostavien kohtaamisten kautta Väli-Suomessa on aktiivisia asiakkaita, jotka osallistuvat aikuissosiaalityön palveluiden kehittämiseen Kokemusasiantuntijatoiminnasta on mallinnus Kokemusasiantuntijuus on juurtunut pysyvään toimintaan (kunta tai muu toimija). Kunnissa toimii asiakasraateja yms. ja kokemusasiantuntijoita hyödynnetään monipuolisesti kuntien aikuissosiaalityön kehittämisessä, suunnittelussa ja arvioinnissa kunnissa on käytössä kokeilujen jälkeen uudenlaisia aikuissosiaalityön työmenetelmiä/työmuotoja Määritellään ja jäsennetään sosiaalista kuntoutusta. Taulukko 8. Toimintalinjan 1 toiminta Sosiaalisen kuntoutuksen pilottiryhmät Sosiaalinen kuntoutus on jäsentynyt sisällöllisesti vastaten lakia. Kunnissa toteutetaan systemaattisesti sosiaalista kuntoutusta 6.2 Toimintalinja 2: Palveluprosessit ja yhteistyö eri toimijatahojen välillä Palveluprosessien kehittämisessä ja mallintamisessa pidetään lähtökohtana asiakasosallisuutta. Palveluprosessien mallinnus kohdistuu vahvimmin ns. uusiin kuntiin eli Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan alueelle. Palveluprosessi mallinnusten rinnalla kiinnitetään huomioita yhteistyön vahvistamiseen aikuissosiaalityön asiakkaiden laajojen toimijaverkostojen parissa. Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat kunnan sisäisesti eri yksiköt esim. terveydenhuolto ja nuorisotyö, TE-toimistot, järjestöt ja ns. kuntakokeiluhankkeet. Ammattilaisten osaamista ja kunkin ammattiryhmän ammatti-identiteettiä vahvistetaan.

14 Tavoite Toteutus Odotetut tulokset Aikuissosiaalityön palveluprosessit kehitetään toimijoiden välistä yhteistyötä aikuissosiaalityön palveluissa mallinnetaan aikuissosiaalityön palveluprosessia (oikea-aikaisuus, muut verkostot) - mallinnukset, tutustumiskäynnit Kartoitetaan järjestöjen ja kuntien yhteistyömahdollisuuksia Väli-Suomessa on mallinnuksia aikuissosiaalityön palveluprosesseista ja ne ovat käytössä kunnissa Tietämys toisten tehtävistä ja yhteistyö eri tahojen välillä on vahvistunut - kunnan sisäinen yhteistyö - terveydenhuolto - järjestöt - ns. kuntakokeiluhankkeet 2 B: Aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteet - Jäsennetään mallinnuksin ja prosessikuvauksin aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteita - Vahvistetaan koulutuksin ammattilaisten osaamista ja kunkin ammattiryhmän ammattiidentiteettiä mallinnetaan aikuissosiaalityö tehtäviä SOS-klubit, seminaarit, teemapäivät, etuuskäsittelijöiden koulutukset, eri ammattiryhmien väliset työkokoukset ja alueelliset aikuissosiaalityön tapaamiset Eri ammattiryhmien työtehtävät ovat selkiintyneet, -> jäsentyneet tehtävänkuvat vastaavat ja tukevat asiakasprosessien eri vaiheita Ammattilaisilla on käytössään ajankohtaista ja tutkittua tietoa sosiaalityöstä, valmiuksia kehittää omaa työtään ja käyttää uusia menetelmiä Taulukko 9. Toimintalinjan 2 toiminta 6.3 Toimintalinja 3. Tietotuotanto ja rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö on taas vahvistumassa ja osaltaan sen uuteen tulemiseen on vaikuttanut pykälä sosiaalihuoltolakiluonnoksessa. SOS II-hankkeen tavoitteena on tukea ja vahvistaa kuntia osaamista rakenteellisen sosiaalityön eri osa-alueilla. Eri tiedon lajeja hyödynnetään SOS II-hankkeessa aikuissosiaalityön kehittämisessä. Näitä ovat palveluiden käyttäjien kokemustieto, ammattilaisten tieto, tilastollinen tieto ja tutkimustieto. Hankkeessa myös testataan yhteistyössä THL:n kanssa aikuissosiaalityön AVAIN-mittaristoa. Tavoite Toteutus Odotetut tulokset - Kootaan ja analysoidaan tietoa aikuissosiaalityön kentältä kehittämisen tueksi - välitetään tutkittua tietoa kuntien aikuissosiaalityön kehittämistyön tueksi Aikuissosiaalityön vaikuttavuus-tutkimus yhdessä THL:n kanssa Vahvistetaan kuntien osaamista rakenteellisen sosiaalityön osalta ja luodaan valmiuksia rakenteellisen sosiaalityön käytölle asiakastieto:asiakaskyselyt, kokemusat. tilastotieto: asiakasjärjestelmien tilastotieto ammattilaisten tieto: työntekijäkyselyt sosiaalinen raportointi tutkimustieto: SOS-klubit, seminaarit yhteistyö THL:n kanssa AVAIN-mittaritestauksessa ja yhteiset työpajat rakenteellinen sosiaalityön kartoitus-> Rakenteellisen sosiaalityön koulutussarja: 1 pv rakenteellisen sosiaalityön perusteet ja menetelmät 3-4 alueellista työpajaa 1 päätöstilaisuus Kunnilla on käytössään testatut asiakaskyselylomakkeistot tapoja ja rakenteita hyödyntää erilaisia tiedonlajeja Kunnissa hyödynnetään ja käytetään systemaattisemmin tutkimustietoa kehittämisessä sekä asiakastyössä Tutkittua tietoa aikuissosiaalityön vaikuttavuustekijöistä hyödynnetään aikuissosiaalityön suunnittelussa Kunnissa on ymmärrys ja osaamista rakenteellisen sosiaalityön eri osa-alueista ja käytössä eri menetelmiä rakenteelliseen sosiaalityöhön sekä suunnitelma rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiseen

15 Taulukko 10. Toimintalinjan 3 toiminta 6.4 Muu kehittäminen SOS II-hankkeessa jatketaan sosiaalihyöty-käsitteen määrittelyä yhteistyössä Raija Väisäsen kanssa. Lisäksi selvitetään kuntien halukkuutta aikuissosiaaliyön strategioiden tekemiseen. Toteutus Odotetut tulokset Sosiaalihyöty yhteistyössä YTT, lehtori Raija Väisäsen kanssa sosiaalihyöty käsite on määritelty ja sen suhde terveyshyötyyn (hyvinvointihyöty) ja vaikuttavuuden arviointiin Aikuissosiaalityön strategiat Taulukko 11. Muu kehittäminen yhteistyössä toiminta-alueen osaamiskeskusten kanssa alueilla on aikuissosiaalityönstrategioita, joissa sisällä myös kuntalaisten/kokemusasiantuntijoiden osallisuus aikuissosiaalityön kehittämisessä 7 HANKKEEN ARVIOINTI SOS II-hankkeelle laaditaan arviointisuunnitelma. Arvioinnin toteuttaminen perustuu THL:n 8.4.2014 järjestämässä uusien Kaste-hankkeiden arvioinnin suunnittelutilaisuudessa esitettyihin näkemyksiin. Peruslähtökohtana SOS II-hankkeen arvioinnissa tulee olemaan moniäänisyys. Sillä tarkoitetaan käyttöön viedyn ratkaisun arviointia niiden toimijoiden kesken, jotka ovat osallistuneet sen kehittämiseen (esim. asiakkaat, ammattilaiset, projekti). Arviointisuunnitelman perusteena ja pohjana käytetään osin SOS I-hankkeen suunnitelmaa.

16 8 HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN TUNNISTAMINEN JA JUURRUTTAMINEN SOS II-hankkeen käytäntöjen integroitumisessa on lähtökohtana kuntien omista tarpeista perusteensa saaneet kehittämisteemat sekä kuntien hyvä sitoutuminen niin hankkeen suunnitteluun kuin käytännönkin kehittämistyöhön. SOS II-hankkeessa kiinnitetään käytäntöjen integroitumiseen huomiota eri tasoilla alla olevan kuvan mukaisesti. Taso 1. Kunta ja hankehenkilöstö Jatkuva dialogi kehittämistyöstä ja sen suunnasta mukana olevan kunnan henkilöstön ja hankkeen välillä; kuntakäynnit, tapaamiset jne. Taso 2. Maakunta ja hankehenkilöstö Jatkuva dialogi kehittämistyötä ja sen suunnasta Alueelliset asiantuntijaryhmät, alueelliset kehittämisryhmät, teemapäivät Taso 3. Väli-Suomi ja SOS II-hanke Ohjausryhmä, vierailut, teemapäivät, seminaarit Taso 4. Kaste-ohjelma, kansallinen taso Innokylä, seminaarit, Hyvät käytännöt-tour, TERVE-SOS-messut, TALENTIA-päivät Kuva 2. SOS II-hankkeen juurruttamisen ja oppimisen tasot

17 HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS (euroa) Hakija: Väli-Suomi /Tampereen kaupunki Hankkeen (ja/tai alahankkeen) nimi: Väli-Suomen SOS II- Kustannukset yhteensä Huom! Lomake laskee automaattisesti sinisellä olevat summarivit, kun vuosikohtaiset ja yksityiskohtaisemmat tiedot on viety lomakkeeseen. Vuosi Vuosi Vuosi Yhteensä 2 013 2 014 2 015 Henkilöstömenot, joista 111 320 683 300 552 600 1 347 220 Projektiin palkattava henkilöstö 111 320 683 300 552 600 1 347 220 Työpanoksen siirto kunnalta* Palvelujen ostot yhteensä, josta 13 800 98 240 96 163 208 203 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 3 964 32 940 35 949 72 853 Painatukset ja ilmoitukset 2 736 7 200 12 664 22 600 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 1 300 12 600 11 500 25 400 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 3 300 24 000 19 000 46 300 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 1 000 20 000 15 550 36 550 Muut palvelujen ostot 1 500 1 500 1 500 4 500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 100 6 000 4 300 15 400 Vuokrat 4 780 27 280 22 800 54 860 Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut investointimenot Muut menot 550 1 500 5 100 7 150 Menot yhteensä = Kokonaiskustannuk 135 550 816 320 680 963 1 632 833 - Tulorahoitus - Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat 135 550 816 320 680 963 1 632 833 kustannukset Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusos 33 888 204 080 170 241 408 208 Muu julkinen rahoitus 0 0 0 0 Haettava valtionavustus 101 663 612 240 510 722 1 224 625