SUUPOHJAN ELINKEINOTOIMEN KUNTAYHTYMÄN MAATALOUSLOMITUSPALVELUIDEN HENKILÖSTÖLEHTI 2/2016 Markku Haapamäki
Sisällys Sisällys... 2 Kevätterveiset toimistolta... 3 Uusi lomituspalvelulaki... 4 Vuosiloma-asiaa... 6 Työsuojeluvaltuutetun tervehdys... 7 Tyky-kuntosetelit... 8 Tarttuvat eläintaudit ja lomittajan jalkineiden pesu ja desinfiointi... 9 Sosiaalisen median toimintaohje... 10 Hyvillä mielin uudelle uralle... 11 Lomittajasta puutarhuriksi... 12 Lomatoimenohjaajien terveiset... 13 Loppukevennys... 14
Kevätterveiset toimistolta Uusi lomituspalvelulaki (30.12.2015) on vaikuttanut meidän kaikkien työhön alkuvuonna melkoisesti. Laki tuli voimaan melkoisella kiireellä eikä meillä ollut ohjeita eikä päivitettyjä ohjelmia käytössä ennen kuin vasta maaliskuussa. Nyt olemme pikkuhiljaa saaneet asiat järjestykseen ja vuosilomapäätöksetkin on saatu postitettua yrittäjille. Sijaisapupäätökset saamme postittaa, kun Mela saa lomitusnetti-ohjelman päivitettyä. Tilanne on sama meillä ja jokaisessa paikallisyksikössä valtakunnallisesti. Uuden lain tulkintaohjeet ovat myös hieman tarkentuneet kevään aikana kun saimme uuden lomitusoppaan käyttöön. Lomitusopas löytyy Melan nettisivuilta (www.mela.fi), josta voi itse tarvittaessa tietojaan päivittää. Lomitusoppaassa tuli muutamia muutoksia, jotka vaikuttavat lomittajien käytännön työhön, muun muassa työvuoron pituuteen. Niistä on kerrottu tässä lehdessä, joten kannattaa lukea lehti loppuun saakka. Tästä lehdestä löytyy myös kutsu lomittajien työkokoukseen toukokuussa, 3.5.2016. Aiheena on tällä kertaa työturvallisuus, josta meille tulee kertomaan tarkastaja Asko Ojala Itä-Suomen aluehallintovirastosta(=avi). Luvassa on paljon mielenkiintoista ja käytännönläheistä asiaa ammattitaitoisella otteella. Lomittajien työtilanne Suupohjan alueella on tällä hetkellä hyvä. Kevät ja kesä ovat vilkasta sesonkiaikaa lomituspuolella ja meillä on runsaasti varauksia aina syksyyn saakka. Toivomme tilanteen pysyvän samana myös tulevaisuudessa. Piia Kesti, lomatoimensihteeri Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 3
Uusi lomituspalvelulaki Uusi lomituspalvelulaki tuli voimaan 1.1.2016. Tässä muutamia poimintoja muutoksista. Maatalousyrityksen kokonaistyöaika; Maatalousyrityksen kokonaistyöaika määräytyy sen mukaan, kuinka pitkä aika maatalousyrittäjiltä ja muilta yrityksessä työskenteleviltä henkilöiltä keskimäärin päivittäin kuluu maatalousyrityksen päivittäin välttämättömiin kotieläinten hoitotöiden tekemiseen kyseiset hoitotyöt ovat päivittäisiä tai ainakin säännöllisiä ja siten toistuvia, että ne käytännössä osuvat jokaiseen vuosilomajaksoon Hoitotöihin ei lueta valvontakäyntejä tai varallaoloa Kokonaistyöaikaa arvioitaessa otetaan huomioon maatalousyrityksen kotieläinten määrä ja laatu sekä tuotantomenetelmät ja -olosuhteet Ei oteta huomioon lomitusajankohtaa eikä lomittajan kykyä huolehtia tehtävistä Maatalousyrittäjän tehtäväosuus; Maatalousyrittäjän tehtäväosuus määräytyy sen mukaan, kuinka kauan maatalousyrittäjältä keskimäärin kuluu päivittäin välttämättömiin kotieläinten hoitotöiden tekemiseen. Tehtäväosuus määräytyy prosentteina kokonaistyöajasta Paikallisyksikön on määrättävä tehtäväosuus maatalousyrittäjän ilmoituksen mukaisesti, jolleivät ilmoituksessa esitetyt tiedot ole ilmeisessä ristiriidassa tosiasiallisten olosuhteiden kanssa. Sen jälkeen, kun tehtäväosuus on määrätty, sitä voidaan maatalousyrittäjän uuden ilmoituksen perusteella muuttaa kalenterivuoden aikana vain erittäin painavasta syystä. Lomituspäivän kesto; Lomituspäivän kesto vuosiloma- ja sijaisapulomituksessa määräytyy lomitustunteina siten, että se on lomitettavan maatalousyrittäjän tehtäväosuutta vastaava tuntimäärä maatalousyrityksen kokonaistyöajasta. Lomituspäivän kestoa voidaan tarkistaa, jos se on perusteltua maatalousyrityksen kotieläinten määrässä tai laadussa taikka tuotantomenetelmissä ja -olosuhteissa tapahtuneiden muutosten johdosta Lomituspäivän kestoa voidaan pidentää paikallisyksikön järjestämän vuosiloma- tai sijaisapulomituksen aikana, jos pidentäminen on perusteltua eläinsuojelullisesta tai lomittajan työstä suoriutumiseen liittyvästä syystä Lomittajan tehtävät; Vuosiloma- ja sijaisapulomituksella huolehditaan maatalousyrityksen päivittäin välttämättömistä kotieläinten hoitotöistä siltä osin kuin ne kuuluvat vuosilomalla olevan tai sijaisapua saavan maatalousyrittäjän tehtäväosuuteen Maksullisessa lomittaja-avussa voidaan tehdä vain kotieläinten hoitotöitä (myös muita kuin päivittäin välttämättömiä), jotka kuuluvat lomittaja-apua käyttävän tehtäviin Lomituspalvelulla ei hoideta jatkossa kasvinviljelyyn liittyviä tehtäviä Muutokset koskevat sekä paikallisyksikön järjestämää lomitusta että itse järjestettyä lomitusta Valvontakäynnit ja varallaolo; Paikallisyksikön järjestämässä vuosilomalomituksessa ja sijaisavussa paikallisyksikkö voi järjestää valvontakäyntejä tai niiden sijaan kotieläintuotantoon kuuluvan automaation valvonnan edellyttämää varallaoloa Valvontakäyntejä tai varallaoloa voidaan järjestää vain, jos se on välttämätöntä maatalousyrityksen Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 4
kotieläinten hoidon turvaamiseksi ja jos niitä vastaavat tehtävät kuuluvat lomitettavan maatalousyrittäjän tehtäviin Paikallisyksiköllä ei ole enää lakisääteistä velvollisuutta järjestää valvontakäyntejä Maatalousyrittäjältä peritään paikallisyksikön järjestämästä valvontakäynnistä 33 euroa käyntikerralta Varallaolo maksaa 5 euroa tunnilta Jos varallaolo aiheuttaa käynnin maatalousyrityksessä, käynnistä peritään lisäksi 33 euroa käyntikerralta Jos eläinsuojelullisista syistä on välttämätöntä, että lomittaja työskentelee maatalousyrityksessä pidempään kuin tunnin, maatalousyrittäjältä peritään lisäksi 33 euron tuntimaksu kultakin alkavalta lomitustunnilta Lomittajat itse järjestetyssä lomituksessa; Palvelun tuottajan tulee olla merkitty ennakkoperintärekisteriin Kustannuksia ei korvata, jos maatalousyrittäjä tai hänen perheenjäsenensä taikka maatalousyrityksen toinen yrittäjä tai hänen perheenjäsenensä on suoraan tai välillisesti tuottanut palvelut; tai lomittajana on toiminut maatalousyrittäjä, hänen perheenjäsenensä, maatalousyrityksen toinen yrittäjä tai hänen perheenjäsenensä Perheenjäseneksi katsotaan maatalousyrittäjän tai maatalousyrityksen toisen yrittäjän avio- tai avopuoliso henkilö, joka elää edellä mainitun taloudessa ja on hänelle tai hänen avio- tai avopuolisolleen sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa. Muita muutoksia Palvelusuunnitelmat poistuvat laista palvelusuunnitelmia ei enää tehdä 1.1.2016 alkaen tavoitteena hallinnon työn vähentäminen ja kustannussäästöt sen sijaan työturvallisuuslain edellyttämiä työolosuhdekartoituksia lomitushallinto tekee edelleen, jos maatalousyrittäjä käyttää kunnan lomituspalveluja 1.1.2016 alkaen oikaisuvaatimukset Melaan paikallisyksikkö ei voi enää oikaista omaa päätöstään kirjallinen oikaisuvaatimus aina suoraan Melaan muutos koskee päätöksiä, jotka annetaan vuoden 2016 puolella Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 5
Vuosiloma-asiaa VUOSILOMA-ASIAA / kesäkausi 1.5.- 30.9.2016 ja koko lomakausi huhtikuun 2017 loppuun. Kesä on meidän sektorilla sesonkikautta ja tuottaaksemme laadukkaat lomituspalvelut, tarvitsemme työntekijämme myös kesäkautena töihin. Vuosiloma on jokaisella oman työsuhteen mukaan. Peruskäsitteet; lomamääräytymisvuosi 1.4.- alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenterikuukausi vuosilomapäiviä ovat 5 :n mukaan ansaitut vuosilomapäivät, jotka kuluvat vuosilomaa annettaessa 6 :n mukaan vuosiloma-aika on vuosiloma-ajaksi määrätty ajanjakso, johon voi sisältyä vuosiloman lisäksi muitakin päiviä täydellä kalenteriviikolla on 5 vuosilomapäivää Vuosiloman ajankohdan määrääminen ja yhdenjaksoisuus - vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä 8 :ssä tarkoitetulla tavalla. - vuosilomasta 20 vuosilomapäivää, kuitenkin vähintään 65 % lomamääräytymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä sijoitetaan lomavuoden lomakauteen (kesäloma). Muu kuin lomakaudelle sijoitettava loma(talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana. Vuosiloman siirto /Työkyvyttömyys - jos työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaat myöhäisempään ajankohtaan, mikäli työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. - työnantajan pyynnöstä työntekijä on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen tai työnantajan harkinnan mukaan osoittamaan työkyvyttömyytensä muulla tavalla (terveydenhoitaja tai sairaanhoitajan antama todistus). Selvityksen toimittaminen katsotaan pyynnöksi siirtää loma myöhäisempään ajankohtaan. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 6
Työsuojeluvaltuutetun tervehdys Tässä mietteitä ja asioita mitä tuli mieleen. Testissä (= Ismon testi) oli IKH:n uuden malliset Patron haalarit. Materiaali oli nyt likaa hylkivämpää kuin edelliset. Taskuja oli tullut lisää. Huomasin olkia laittaessa, että kerääntyy taskut täyteen. Onneksi on kääntötaskut. Mukana kulkeva alkusuihkeputki välillä kääntyili taskussa ja pudotti maitoa parsiin. Etutaskut ovat turhan leveät. Eräällä parsinavetalla lypsyssä 60 lehmää, niin kyllä haalarit olivat jo polvista läpi märät. Kangas ei kutistu pesussa siten kuin edelliset ja lika lähtee paremmin. Lypsytyössä haalareilta vaaditaan niin paljon. Joustoa, kosteussuojat, tarvittaessa polviin saatavat pehmusteet. Lämpimät kylmällä ilmalla ja vastaavasti viileät kesällä. Avohaalari ja takki toimivat parhaiten. Käytän myös itse hankkimiani De Laval`in haalareita. Ne on tehty erityisesti lypsytyöhön. Ehdottomasti paras valinta, kun on kylmissä olosuhteissa marras - tammikuu. Kesäaikaan ovat tosin turhan lämpimät. Nyt ei onneksi aikoihin ole tullut tapaturmia traktorista hytistä poistuessa. Itsellänikin on joskus tapana hypätä alas traktorin hytistä. Oikeaoppisesti minun ja Sinun pitää tulla takaperin ja maltillisesti askel kerrallaan rappuja alas. Traktorimönkijöitä ajattaessa on kypäräpakko niin kun muillakin mönkijöillä. Minulla on tapana pujottaa kuulosuojaimet istuimen selkänojaa vasten. Ei hiiret syö sisuksia ja tulee aina laitettua ennen istumista pienkuormaajaan. Varmossa takalevyyn. Kahvasulakkeiden vaihdosta; turvallisin vaihtoehto on soittaa sähkömiehelle, joka tulee vaihtamaan. Tiloilta harvoin löytyy oikeanlaisia asennuskintaita. Nivelakselin suojaimet on oltava paikallaan. Ilmoitus toimistolle välittömästi, mikäli näin ei ole! Testasin tässä myös tyynyjä. On ollut terveystyynyjä, erilaisia niskatyynyjä. Paras, jota haluan suositella, on Tempur ombracio. Moni muukin on kehunut vastaavaa tyynyä. Työniloa ja jaksamista sekä turvallista kevättä kaikille terveisin Ismo..ja hyviä yöunia! Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 7
Tyky-kuntosetelit TYKY-KUNTOSETELIEN KÄYTTÖ jo vuodesta 2011 alkaen; Tyky-Kuntosetelit ovat maksuvälineitä ja niitä voidaan käyttää ainoastaan niiden voimassaoloajan työnantajan tukeman liikunnan tai kulttuurin maksamiseen. Ajantasainen Tyky-Kuntosetelien käyttöpaikkaverkosto löytyy kotisivuiltamme: www.tyky-kuntoseteli.fi. (Lataa tyky kuntoilukortti ja tyky korttien ohjeet) Seteleillä ei voi verohallinnon ohjeiden mukaisesti maksaa esim. hierontaa, hoitoja tai toimitusmaksuja. Käyttäjän nimi tulee olla selkeästi kirjoitettuna seteliin ennen käyttöönottoa. Työntekijä voi kirjoittaa nimensä seteliin saadessaan setelit työnantajalta tai työnantaja voi nimetä setelit työntekijöittäin, esim. kirjoittamalla tai leimaamalla nimen seteliin. Tyky-Kuntosetelit ovat työnantajan työntekijälle tarjoama henkilökohtainen etu, joten seteleitä ei saa antaa käytettäväksi muille, esim. perheenjäsenille. Setelien käyttäjille informoidaan, että henkilöllisyys voidaan tarvittaessa tarkistaa. MAKSUTILANTEESSA Käyttöpaikka tarkistaa seteleistä voimassaolopäivämäärän (voimassaoloaika), nimeämisen ja mitätöi setelin. Seteleitä ei vaihdeta rahaksi eikä niistä saa antaa maksutilanteessa vaihtorahaa takaisin. Seteleillä voidaan käyttää kerralla useampia tai asiakas voi maksaa ylimenevän osuuden rahalla itse. Henkilöllisyys tarkistetaan pistokokein (verrataan esim. nimeä henkilöllisyystodistukseen) ja tarvittaessa tarkistetaan RJ-Kuntoiluseteli Oy:ltä setelien kohdentaminen. Erääntyneitä seteleitä, väärinkäyttötapauksissa tai jos setelissä ei ole nimeä, ei seteliä voida hyväksyä maksuvälineeksi Tyky-Kuntoilukortti / kalenterivuosittain Tyky-Kuntoilukortti auttaa sinua säännölliseen liikunnan harrastamiseen. Kortti toimii eräänlaisena päiväkirjana. Merkitse jokaisen päivän kohdalle sitä liikuntamuotoa kuvaava lyhenne, jonka olet kyseisenä päivänä suorittanut. Ole rehellinen itsellesi. Kortin tarkoituksena on auttaa sinua säännölliseen vähintään kahden viikoittaisen liikuntasuoritteen tekemiseen. Kun toimit näin, tulet saavuttamaan merkittäviä parannuksia pitkäntähtäimen fyysisen kunnon parantamiseksi. Voit myös samalla osallistua korttiin liittyvään arvontaan sekä muihin kotisivuilla oleviin kilpailuihin. Muista, että työnantajasi on toivonut juuri sinun parastasi hankkimalla henkilöstölleen Tyky - Kuntosetelit. Loppu on sinusta kiinni: on oma etusi viimeistään tämän helpon tuen myötä aloittaa säännöllinen harrastus tai jatkaa entistä. Mukavia hetkiä monipuolisten harrastusten parissa! Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 8
Tarttuvat eläintaudit ja lomittajan jalkineiden pesu ja desinfiointi 15.2.2016 Desinfiointiaineet / MELA:n tiedote; Tilalla saattaa hyvin olla vakavakin tarttuva eläintauti piilevänä jopa useita viikkoja tai kuukausia ennen sen tuloa esille. Tänä aikana tauti ehtii hyvin todennäköisesti levitä muille tiloille, jos varotoimenpiteistä ei ole huolehdittu. Virkon-S:ää tai muuta jalkineiden ym. desinfiointiin soveltuvaa valmistetta tulee olla aina saatavilla, jotta lomittajat ym. tiloilla vierailevat voivat desinfioida jalkineensa poistuessaan tilalta. Ykkösvaihtoehto toki on, että lomittajat käyttävät tiloilla tilan tarjoamia suojavaatteita ja jalkineita. Saappaiden pohjan urat (erityisesti turvasaappaiden) eivät myöskään puhdistu pelkällä saappaan päältäpäin huuhtelulla, vaan pohjat täytyy pestä joko harjalla, saapaspesurilla tai vesipistoolilla. Oleellista on, että saappaista on pesty kaikki lika ja lanta pois; sen jälkeen tehty käsittely ihan oikeasti kiehuvalla vedellä antaa kohtalaisen tuloksen, mutta on työturvallisuuden kannalta riskialttiimpaa kuin desinfiointiaineiden käyttö. Desinfiointiaineita tulisi aina käyttää esim. tilalta poistuttaessa, jos tilalla käytettyjä jalkineita on tarkoitus käyttää muilla tiloilla. Virkon-S sopii hyvin pestyjen ja liasta puhtaiden jalkineiden desinfiointiin ja jalkaaltaisiin, kunhan niihin astutaan pestyillä jalkineilla. Toki perusperiaate on, että desinfiointiaineet tehoavat vain puhtailla pinnoilla. Mikään desinfiointiaine ei tehoa lantakerroksen läpi. Liuoksen punainen indikaattoriväri merkitsee, että desinfiointiaineessa on tehoa, likaantuessaan liuos menettää tehoaan ja muuttuu punaruskeaksi. Auringonvalossa Virkon-S muuttuu kirkkaaksi ja menettää tehoaan, samoin sen teho heikkenee huomattavasti lähellä nollaa olevassa lämpötilassa. Virkonia lähinnä vastaava valmiste on Hygisoft, jonka kohdalla tosin punainen indikaattoriväri ilmaisee, että liuokseen on lisätty desinfiointiainetta, mutta ei kerro sen tehosta mitään. Muita mahdollisia desinfiointiaineita ovat glutaraldehydin/kvaternääristen ammoniumin ym. seokset, kuten Parvocide H Plus, Viragri, Virocid, GPC 8 ym. Nämä sietävät tehon kärsimättä hieman paremmin likaa kuin Virkon-S, mutta toisaalta glutaraldehydi haisee hieman ja saattaa aiheuttaa astmaattisuuteen taipuville ihmisille reaktioita. Pakkaskelillä ulkotiloissa jää oikeastaan ainoaksi vaihtoehdoksi alkoholipohjaiset desinfiointiaineet esim. Neoamiseptia suihkepullossa jalkineiden desinfiointiin tilakäynneillä, jota saa Atrian A-Kaupasta ym. tarvikevälityksestä huomattavasti edullisemmin. Nyttemmin on tullut markkinoille myös painepulloon pakattu, alkoholipohjainen desinfiointispray. EVIRA/2016: Eläinten terveyden valvonnassa ei ole muita toimivaltaisia viranomaisia kuin virkaeläinlääkäri omalla toimialueellaan. Kuitenkin myös muu kuin virkaeläinlääkäri on velvollinen ilmoittamaan vakavan eläintaudin epäilystä virkaeläinlääkärille ja ryhtymään taudin leviämisen estämiseksi tarpeellisiin ensitoimenpiteisiin tilalla. Eläintaudin leviämisen estämiseksi voidaan pyytää virka-apua poliisilta, pelastuslaitokselta tai puolustusvoimilta. Tällöin yhteistyön koordinaatiosta vastaa läänineläinlääkäri. Eläintenpitäjän velvollisuus suojata pitopaikka eläintaudeilta Eläintautilain 441/2013 7 mukaisesti pitopaikasta vastuussa olevalla toimijalla on velvollisuus suojata pitopaikkansa eläintaudeilta riittävällä tavalla pitopaikan toimintaan nähden. Alkutuotantopaikkojen on laadittava valituista menettelytavoista kirjallinen kuvaus, jonka voi liittää alkutuotantopaikan omavalvonnan kuvaukseen. http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintautien+vastustaminen+ja+valv onta/elaintaudeilta+suojautuminen/ Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 9
Sosiaalisen median toimintaohje Sosiaalisen median toimintaohje on hyväksytty SEK:in yhtymähallituksen kokouksessa 23.10.2014, 65 Tämän ohjeen tarkoitus on auttaa Sinua, kun osallistut sosiaalisen median yhteisöihin, kuten Facebookiin, Twitteriin tai You Tubeen. Yhteisöt ovat erinomainen tapa komminikoida Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa, oppia uutta, saada palautetta, kehittää ja kehittyä. Henkilökohtainen sosiaalisen median käyttö ei ole sallittua työaikana, koska työntekijä silloin on eri roolissa kuin vapaa-aikana. Muista, että osallistuessasi yhteisöihin et voi kontroloida, kuka viestisi lukee. Viestisi voi levitä muihin yhteisöihin ja et voi poistaa sitä. Sosiaaliseen mediaan osallistuminen ei koskaan poista velvoitteitasi SEK:in työntekijänä. Jos osallistut kuntayhtymää tai sen toimialaa koskeviin yhteisöihin ja keskusteluihin, ilmoita selkeästi olevasi SEK:n in työntekijä. Työntekijät eivät voi esiintyä toisen organisaation edustajina, asiakkaina tai muina henkilöinä. Sosiaalisessa mediassa käytävä keskustelu on luonteeltaan arkipäiväistä, jopa rentoa. Ole kuitenkin asiallinen. Kirjoita muiden mielipiteitä kunnioittavasti. Tuota lisäarvoa. Kerro asioista, jotka tunnet hyvin ja jotka kiinnostavat muita. Tarkista, että kirjoittamasi tiedot ovat oikein. Jos teet virheen, myönnä se ja korjaa asia. Erityisen tärkeää on muistaa, että esimerkiksi asiakkaita koskevista asioista kirjoittamisella voi olla vakavatkin oikeudelliset seuraamukset. Osallistu sosiaaliseen mediaan aina niin, että voit panna oman nimesi viestisi, kuviesi tai videoidesi alle. Jos et ole varma, kysy ensin. Sosiaalinen media on vieläkin verraten uusi ilmiö, joten siihen osallistuminen on edelleen oppimista. Kommentit ja parannusehdotukset tähän ohjeeseen ovat hyvin tervetulleita. Jos sinulle heräsi kysyttävää, niin kysääse! Työkokous ti 3.5.2016 klo 11.00-14.00 Maatalouslomittajan työturvallisuuskoulutusta; työnantajan ja työntekijän velvollisuuksia ja oikeuksia. klo 11.00-11.10 avauspuheenvuoro; Piia Kesti, lomatoimensihteeri klo 11.15 12.00 Itä-Suomen AVI, työsuojelun vastuualue / tarkastaja Asko Ojala *****12.00 12.30 RUOKAILU**** klo 12.30 13.50 Itä-Suomen Avi, työsuojelun vastuualue / tarkastaja Asko Ojala klo 13.50 14.00 Lomatoimiston loppupuheenvuoro! Työkokoukseen käytetty aika on työaikaa eli se on työmääräys. Matkat edestakaisin korvataan. Luvaton poissaolo kirjallinen huomautus. Tulkaa yhteiskyydeillä! Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 10
Hyvillä mielin uudelle uralle - Työterveyshuolto tukenasi työkyvyn heiketessä Heikentyneen terveydentilan ei tarvitse merkitä työurasta luopumista. Ammatillinen kuntoutus ehkäisee työkyvyttömyyttä ja parantaa työkykyäsi silloin, kun terveydentilasi on heikentynyt ja työssä jatkaminen vaikeutunut On tärkeää, että kuntoutustarpeesi todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eli lähde siis ajoissa liikkeelle. Sen toteamisessa meillä työterveyshuolloilla on keskeinen rooli, ota rohkeasti asia puheeksi joko esimiehen kanssa tai sitten meillä työterveyshoitajan/lääkärin vastaanotolla. Yhteistyö työnantajan sekä Sinun kanssasi on erittäin tärkeää. Varhaisen tuen malli on yksi tärkeistä työvälineistä jotka auttavat Sinua ja työnantajaa käynnistämään avoimen keskustelun siitä mikä olisi parhain vaihtoehto tulevaisuudessa kannaltasi. Onko mahdollisuuksia muuttaa työnkuvaa ja saada sitä kautta työtehtäviä jotka tukevat työkykyäsi. Kuitenkin niin kuin kaikki tiedämme, on siihen Sinun ammatissasi hyvin vähän mahdollisuuksia ja siksi ammatillinen kuntoutus on oiva vaihtoehto löytää uusi polku työurallesi tulevaisuudessa. Kaikki kuitenkin lähtee omasta aktiivisuudestasi ja halusta löytää uusi työura. Siksi se onkin lähes kivijalka koko ammatillisen kuntoutuksen prosessissa. On selvää, että tulevaisuuden uudet asiat pelottavat ja saattavat askarruttaa mieltä, mutta hyvin useasti asiat saavat uuden ulottuvuuden, kun pohdimme näitä yhdessä. Työterveyshuolto kulkee tässäkin asiassa rinnallasi ja on tukenasi. Ratkaisuja ei voi tehdä yksin. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja on useita; henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus kuntoutus- ja ammatinvalinta-asioissa, työkokeilu entisessä tai uudessa työssä, työhönvalmennus uuteen työhön, ammatillinen uudelleenkoulutus, oppisopimuskoulutus tai kurssit sekä alkavan yritystoiminnan taloudellinen tukeminen. Yhdessä varmasti löydämme juuri Sinulle sopivan ammatillisen kuntoutuksen keinon, mutta sen valintaan vaikuttavat aina kokonaistilanteesi sekä juuri Sinun tarpeesi ja toiveesi. Työntekijälle satsaus tulevaisuuteen Ammatillinen kuntoutus ja sitä kautta työssä jatkaminen kannattaa taloudellisesti. Työkokeilun tai koulutuksen ajalta saa kuntoutusetuutta. Toimeentulo ammatillisen kuntoutuksen aikana on parempi kuin eläkkeellä ollessa. Uuden ammatin ja työn löytyminen on myös satsaus tulevaisuuteesi, sillä työeläkkeesi on sitä parempi, mitä pidempään jatkat työelämässä. Työ tuo myös sisältöä elämään ja luo hyvinvointia. Työkokeilun tai koulutuksen kautta voit uudistaa ja laajentaa osaamistasi tai löytää itsellesi kokonaan uuden paremmin sopivan työn ja samalla turvata toimeentulosi silloin kun ikäsi tulee esteeksi työn tekemiselle eli oikeutesi siirtyä vanhuuseläkkeelle. Hämmennystä alussa, innostusta lopussa Työkykykoordinaattori Satu Tamsi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 11
Lomittajasta puutarhuriksi Maatalouslomittaja Pirjo Suominen kouluttautui uuteen ammattiin kun lomittajan työ ei terveyssyistä enää hänelle sopinut. Hän on löytänyt uuden työuran puutarhurina. Hei kaikille, Pyynnöstä lupauduin kertomaan teille tarinaani uudelleenkoulutuksestani. Aloitin maatalouslomittajana vuonna -87 eli lomittajan uraa tuli katseltua 28 vuotta. Nuo vuodet alkoi jo tuntua kropassa, etenkin polvessa. Mielessä pyöri aikansa ajatus etten tätä työtä varmaan eläkkeelle asti pysty tekemään, ainakaan ilman sairaslomia, joita varmaan olisi tulossa tulevaisuudessa. Nyt vielä alle viisikymppisenä ei olisi myöhäistä opiskella uutta ammattia. Tosin kyllä se kovasti mietitytti jättää vakituinen työpaikka, mutta kun oma terveys pitää laittaa toiseen vaakakuppiin niin se helpottaa kummasti päätöstä. Anna-Maijakin toimistolla puhui uudelleenkoulutuksen puolesta, kun asiasta toimistolla puhuin. Hän kehoitti minua menemään työterveyslääkärille. Varasin ajan ja polvet röntgenkuvattiin. Työterveyslääkäri oli sitä mieltä myös ettei näillä polvilla enää kauaa navettahommia tehdä, niin pahat kulumat. Niin lähti paperit KEVAan. KEVA päättää siitä hyväksytäänkö minut uudelleenkoulutukseen ja sen mikä koulutus hyväksytään. Kun hyväksytty päätös tuli, niin minulle annettiin noin puoli vuotta aikaa löytää sopiva koulutus. Kova mietintä päälle mitä haluaisin loppuelämälläni tehdä. Sattuipa sopivasti silmiini lehdestä Suupohjan ammatti-instituutin mainos koulutuksesta puutarhuriksi. No, tätähän minä haluan tehdä, koska istumatyö ei minua ole koskaan kiinnostanut. Tässä työssä saa olla koko kesän ulkona ja sehän sopi minulle. Nyt vielä tarvittaisiin KEVAn hyväksyntä asialle. Vähän olivat miettineet, että onko työ kuitenkin liian raskasta, että pystynkö sitä tekemään, mutta suostuivat. Oli kuulemma kuitenkin kevyempää lomittajan työhön verraten. Koulutus on kyllä täysin muuttunut minun kouluajoistani ja puutarhuri/viherrakentajaksikin opiskellaan näyttöjen tekemisellä. Omiin näyttöihini kuului yritysnäyttö, puutyö-, kivityö-, puutarhan hoito/ylläpito-, ja pihasuunnittelu näytöt. Koulutus kesti noin puolitoista vuotta, joten ihan ripeässä aikataulussa sai alkaa toteuttaa näyttöjä, mutta kaikesta selvittiin. Koulutukseen kuului kaksi tai kolme työssäoppimisjaksoa riippuen siitä kuinka nopeasti sai näytöt tehtyä. Itselläni oli kolme työssäoppimisjaksoa. Olin ensin Jalasjärven kunnalla pari kuukautta kunnan alueita hoitamassa. Seuraavana keväänä sain paikan Jalasjärven Agrimarketista ja siellä olin pääasiassa Multasormen puolella. Syksyksi menin taas Jalasjärven kunnalle työssäoppimaan. Nyt jatkossa minulle on luvassa työtä Jalasjärven kunnan (Kurikan kaupungin, kun on vuoden vaihteessa yhdistytty) puutarhurina. Työt alkavat kevään aikana. Eli minulle kävi onnellisesti, kun vielä sain työtä alalta mihin kouluttauduin. Puutarhurikoulutuksen ohella kouluttauduin myös koirahierojaksi Kauhajoen Evankelisella opistolla ja jatkokoulutuksessa kävin Hämeenkyrössä, Frantsilan Hyvän Olon Keskuksessa koirien jäsenkorjaajaksi. Mielenkiintoista aikaa on ollut ja tosi mukava opiskella uusia asioita. Mitähän opiskelisi seuraavaksi :), vai perustaisiko oman yrityksen, kaikki on vielä mahdollista. Hyvää kesää ja jaksamista teille raskaassa työssä. Terveisin Pirjo Suominen Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 12
Lomatoimenohjaajien terveiset Ajankohtaista: Työpäivän pituus on työvuorolistaan suunniteltu tai teille ilmoitettu päivän pituus. Jos aikaa jää on hyvä tehdä se tärkeä silmäilykierros jokaisessa rakennuksessa jotka lomitusaikana on hoidettavana. Useimmat pienet vahingot tulee juuri siitä, jos työn viimeistely jää. Hana tai ovi jää auki, kone päälle, eläin väärässä paikassa, karsinan ovi huonosti kiinni jne. Nämä pienet unohdukset saattaa tuoda arvaamattomiakin seurauksia. Yrittäjälle lähtee lasku suunnitelman mukaan ja erityyppiset (vuosiloma, sijaisapu ja maksullinen) päivä ovat lähtökohtaisesti samanpituisia. Lomittajan ilmoituksella ei voi muuttaa yrittäjän työpäivän pituutta lyhemmäksi. Yrittäjä on itse otettava yhteys lomatoimistoon. Päivittäisten askareiden pituus voi muuttua vain jos siihen on merkittävä syy ja muutos on pidempiaikainen. Tarvittaessa päivä voi edelleen olla pidempi ja se huomioidaan yrittäjän laskussa toteutuman mukaan. Tapaturma-ilmoitus vakuutusyhtiölle on tehtävä 10 pv kuluessa tapaturmasta, vaikka siis ei hakisi sairaslomaa. Ilmoitus Lähi-Tapiolaan tehdään meidän kautta. Ilmoituksen tekemisellä on merkitystä siinä tapauksessa, jos vaiva pahenee myöhemmässä vaiheessa ja haetaan korvauksia vakuutusyhtiöltä. Ei riitä enää ilmoitus esimiehelle jos vaivaa tapaturmasta tulee myöhemmin. Selän itsehoito: Mistä selkäkipu johtuu? Minkälainen liikunta sopii selkäkipuiselle ja miten kipua voisi ehkäistä? Selkätietoa ja ohjeita selän itsehoitoon on saatavilla Selkäliiton Selkäkanavalta. Käykää tutustumassa selkakanava.fi. On asiaa myös niska-hartiaseudun kuntoutukseen ja hoitoon. Monipuolinen sivusto täynnä asiaa. Suodattimet: teidän henkilökohtaisiin hengityssuojaimiin on tilattavissa suodattimia Isojoen konehallilta kuten muitakin työvaatteita ja suojaimia. Toimistolla on muutama ylimääräinen hengityssuojainkokonaisuus jos joku haluaa toisen käyttöönsä. Näin toinen saa pesun jälkeen kuivua kunnolla ennen käyttöönottoa. Muistakaa pestä välillä kunnolla ja irrottaa kaikki osat pesua varten. Varaosia saa myös tarvittaessa niihin. Palautteen mukaan suojain on hyvä ja poistaa tehokkaasti myös hajut kaasusuodattimen ansiosta. Esisuodattimia kannattaa vaihtaa 1-3 krt/vko, riippuen miten pölyistä työtä tekee. Vinkki vatsataudin torjuntaan: Ei ole vielä kokeiltu, mutta aina kannattaa yrittää. Tädin vanha viisaus. Kun olet vaaravyöhykkeellä tai jo vatsassa kiertää, niele veden kanssa kymmenkunta kokonaista valkopippuria. Silloin tauti ei iske. Laidunkausi: Pian alkaa laiduntaminen ja siihen liittyvät vaaratekijät pitää aina muistaa. Eläinten käyttäytymistä kannattaa seurata, niin oppii sen parhaan tavan siirtää eläimiä. Koulutuksessa ensihoitaja kertoi, että juuri siinä tapahtuu tyypillisesti onnettomuus kun, minä tästä yhtäkkiä teen tuon ja on niin kiire, ei nyt ehdi hakea apua tai apuvälinettä. Kevätterveisin Anna-Maija, Elouise ja Piia Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 13
Loppukevennys 90-vuotias nainen kirjoitti 45 elämänohjetta; Nykyään tuntuu, että koko ajan on kiire. Koko ajan täytyy suorittaa ja pystyä venymään viiteen paikkaan samanaikaisesti. Eikä mikään tunnu riittävän. Siksi tämä lista on tärkeä ja taitaa olla totta joka sana! 1. Elämä ei ole reilua, mutta se on silti hyvää. 2. Vaikka pelottaa, ota silti pieni askel. 3. Elämä on liian lyhyt siihen, että tuhlaa aikansa muiden ihmisten vihaamiseen. 4. Älä ota itseäsi liian tosissasi. Ei kukaan muukaan ota. 5. Maksa luottokorttilaskusi joka kuukausi. 6. Sinun ei tarvitse voittaa jokaista väittelyä. 7. Itke jonkun kanssa. Se auttaa enemmän kuin yksinään itkeminen. 8. Säästä eläkettä varten. 9. Kun kyseessä on suklaa, vastustus on turhaa. 10. Tee sovinto menneisyytesi kanssa, jotta se ei pilaa enää yhtäkään päivää. 11. On täysin ok, että lapsesi näkevät sinun itkevän. 12. Älä vertaa omaa elämääsi muiden elämään. Et voi tietää, millainen heidän matkansa on ollut. 13. Jos parisuhteen pitää olla salaisuus, sinun ei kuuluisi olla siinä mukana. 14. Älä murehdi, mitä muut ajattelevat, sillä kaikki ajattelevat vain itseään. 15. Et ole huomenna mennyt yhtään eteenpäin, jos pysyt tänään paikallasi. 16. Kirjailija kirjoittaa. Eli jos haluat olla kirjailija, kirjoita. 17. Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellista lapsuutta. Mutta tämä toinen lapsuus on sinun käsissäsi eikä kenenkään muun. 18. Kun tavoittelet unelmaasi, älä kuuntele sitä, joka sanoo ei onnistu. 19. Polta kynttilöitä, vaihda ihanat lakanat, käytä kauniita alusvaatteita. Älä säästä niitä spesiaalia hetkeä varten. Tämä päivä on spesiaali. 20. Valmistaudu huolella, mutta anna sitten virran viedä. 21. Ole persoonallinen tänään. Älä odota vanhuutta, jotta uskallat pukeutua pinkkiin. 22. Kaikkein tärkein sukupuolielin ovat aivot. 23. Kukaan muu kuin sinä ei ole vastuussa onnellisuudestasi. 24. Mieti jokaisen katastrofaalisen hetken kohdalla: Onko tällä mitään väliä viiden vuoden kuluttua? Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 14
25. Anna anteeksi kaikille kaikki asiat. 26. Mitä muut ajattelevat sinusta, ei ole sinun asiasi. 27. Aika parantaa lähes kaiken. Anna ajalle aikaa. 28. Oli tilanne sitten hyvä tai paha, se tulee muuttumaan. 29. Työsi ei pidä sinusta huolta, kun olet kipeä. Ystäväsi pitävät. Joten pidä heihin yhteyttä. 30. Usko ihmeisiin. 31. Se, mikä ei tapa, tekee oikeasti sinusta vahvemman. 32. Vanheneminen voittaa heittämällä sen toisen vaihtoehdon nuorena kuolemisen. 33. Lapsesi ovat pieniä vain kerran. Tee lapsuudesta ikimuistoinen. 34. Mene ulos joka päivä. 35. Jos me kaikki heittäisimme ongelmamme samaan kasaan ja näkisimme muiden huolet, ottaisimme kiireesti omamme takaisin. 36. Älä ole yleisönä elämälle. Mene lavalle ja ota siitä kaikki irti. 37. Hankkiudu eroon kaikesta, mikä ei ole hyödyllistä, kaunista tai tee iloiseksi. 38. Ainoa asia, mikä lopulta merkitsee, on se, että rakastit. 39. Kateus on ajanhukkaa. Sinulla on jo kaikki, mitä tarvitset. 40. Paras on vielä edessä. 41. Vaikka on huono päivä, nouse ylös, pukeudu ja mene. 42. Vedä syvään henkeä! Se rauhoittaa mieltä. 43. Jos et kysy, et saa tietää. 44. Antaudu. Jousta. Anna tietä. 45. Vaikka elämä ei ole paketoitu, se on silti lahja. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 15
YHTEYSTIEDOT / KONTAKTUPPGIFTER Puhelinvaihde / Växel 010 381 147 Toimitusjohtaja /Vd Reima Luomala.010 381 5000 Kenttäpäällikkö /Fältchef Olavi Koskimäki.010 381 5125 Hankintapäällikkö / Anskaffningschef Ann-Charlott Kjerp.010 381 6470 Maidontilittäjä / Mjölkavräkningar Kirsi Vähäaho.010 381 4902 Hanna Vaara, sijainen puhelinaika klo 9-15 Taloushallinto Jukka Kujala 010 381 5128 Görel Eklund..010 381 6477 Kuljetusjärjestelijä/ Intransport Johan Björkvik 010 381 6476 Tuotantoneuvojat / Mjölkinstruktör Sirpa Helin 050 384 0602 Carola Kankkonen..050 384 0542 Sari Perälä 050 384 0116 Anne Ylinen.050 384 0732 Neuvonnan päivystys / Rådg. dejour Viikonloppuisin klo 14-16 010 381 5135 Säilörehuneuvonta/ Ensilage rådg. Sari Perälä.050 384 0116 Maidontuotannon kehittäminen Olavi Koskimäki.050 384 0729 Ann-Charlott Kjerp..010 381 6470 Kaj Nyman, Valio Oy..050 398 7885 Valion neuvontaeläinlääkäri Laura Kulkas.050 384 0163 Kristiina Sarjokari.050 398 6123 Valion laboratorio Seinäjoki.010 381 5087 Myymälät/ Leverantörsbutiker Jyväskylä Laukaantie 9 A puh.tilaukset klo 8 10..010 381 3744 tilaushuomautukset 010 381 3744 avoinna ma-pe klo 10.00 16.30 Seinäjoki Osmankatu 2 puh.tilaukset klo 8 10..010 381 5131 tilaushuomautukset 010 381 5130 avoinna ma-pe klo 10.00 16.30 Polttoöljy-, siemen- ja rehutilaukset /- tarj. Jyväskylä Tuula Kolu..010 381 3717 Sijainen Juhani Reinilä..010 381 5129 Seinäjoki Juhani Reinilä 010 381 5129 Sijainen Kati Vähä-Koivisto 050 384 0649 Merja Näsman..050 384 0544 Lannoitetilaukset / -tarjoukset Jyväskylä Tuula Kolu..010 381 3717 Seinäjoki Juhani Reinilä 010 381 5129 Lomittavat keskenään Merja Näsman..050 384 0544 Myynnin esimies ja Valmaverkkokaupan yhteyshenkilö Juhani Reinilä.010 381 5129 Maidon vastaanotot: Seinäjoki.010 381 5060 Jyväskylä.010 381 3737 Äänekoski..010 381 6509 Lapinlahti 010 381 5292 Tampere 010 381 4489 Toholampi 010 381 6300 Riihimäki.010 381 4267 Tilasäiliöhuollon puhelinro /Tank service Climatherm, Frans Göran Petalax..040 900 3458 Karvian Kylmäkone Ky, Karvia.0400 923 971 Kurikan Kylmäkone Ky, Kurikka Huhtonen Jorma..0400 362 189 Kylmäkonehuolto M. Mäki...0500 567 179 Lapua 0500 363 020 Kylmäkonehuolto Ukonmäki Ky, Alajärvi..(06) 557 3160 Pekka 0400 862 250 Toni..0400 761 734 Kylservice - Kylmähuolto, Lappfjärd Kenneth Lillhannus.0400 261 066 Lars Sjöblom Fma Pedersöre..050 517 1240 Pasto Esa, Seinäjoki0 50 591 2624 SFT Finntekniikka Oy, Seinäjoki.050 552 2541 Kylmäkärki Oy Mikkonen Juha, Kangasniemi..040 450 1020 Viitala Ari, Perho..040 905 2552 Järvenpää Markku, Petäjävesi... 041 440 1174 Karihtala Taito, Toholampi 0400 333 955 Leskinen Pasi, Kaustinen.040 519 5756 Pohjanmaan Jääkylmä Oy Kokkola 0400-362 202 PP-Elektro Ky, Kangasniemi Pylvänäinen Pentti..0400 651 549 Pukari Jarmo 0400 917 718 Sisä-Suomen Kylmälaite Oy, Uurainen 0500 807 656 Vilppulan Huoltopalvelu Oy, Vilppula Juselius Jari..044 547 2435 Tilasäiliöhuollon päivystysnumeroita: SFT Finntekniikka Oy, Seinäjoki.050 552 2541 Sisä-Suomen Kylmälaite Oy, Uurainen 0500 807 656 Kylmäkärki Oy la-su / juhlapyhät klo 8 10... 040 510 6177 Kylmäkonehuolto, Ukonmäki Pekka Ky 0400 862 250 Pohjanmaan Jääkylmä Oy Kokkola 0400-362 202 Lehmännostotelineitä on lainattavissa seuraavista pisteistä/ Kolyft Alajärven.(06) 2412 7213 maatalousoppilaitos..(06) 2412 7231 (klo 5.30 10 ja 15.30 18)..040 8669 093 Alavuden Öljynpuristamo.(06) 511 3776 (arkisin 8 16) 0 40 189 5530 Ilmajoen.040 830 4119 maatalousoppilaitos..020 124 5717 Kangasniemen kunnaneläinlääkäri.0400 151 422 Kauhajoen.0400 987 103 maatalousoppilaitos..0400 420 331 Kortesjärven AgriMarket 010 764 7810 Tarvaalan 040 570 4714 maatalousoppilaitos..040 570 4615 Hankasalmi, Hankamäen maamiesseura Pöyhönen Jukka 0400 643 566 Lehmän nostopalvelua tarjoavia sorkkahoitajia Anttila Teuvo, Karijoki.0400 368 407 Hjulfors Bernhard, Pedersöre... 0400 911 554 Sten Roland, Pedersöre 0500 297 482 Osuuskunta Maitosuomi: Edustajiston puheenjohtajat 2011 2015 Hokkanen Hannu, pj.kangasniemi Kaleva Paula, vpj.... Teuva Hallituksen jäsenet 2015/ Styrelsen Esa Kotala, pj......lapua Anu Fräntilä-Riihonen, vpj Keuruu Kyösti Anttila, jäsen.jalasjärvi Ari Pirttiniemi, jäsen..saarijärvi Pentti Santala, jäsen..kauhajoki Henrik Strandberg, jäsen..uusikaarlepyy Puhelinnro maitoautoihin/intransport bilar Ahopelto 0500 262 531 Erkinheimo 040 502 5518 Holmström 050 379 2995 Jussinmäki 1.0400 345 873 Jussinmäki 2.0400 389 533 Keisala.050 360 5995 Kuhula...0405873080 Laitinen 040 726 5350 Lassfolk 040 820 7012 Niemi-Nikkola.040 506 5361 Niinistö & Hellinen..0400 269 911 Rannila.0400 268 122 Siltakoski 0400 364 270 Sipilä.040 507 1267 Sundqvist 050 550 9920 Viitalähde..0400 128 588 Ylinen 0400 366 643 Yhteiskeräilyssä olevat maitoautot: Helminen 0400 345 194 Maitopojat 0400 239 866 Möttönen..0400 369 193 Nieminen 0400 237 229 Purola..0400 266 805 Rahkonen..050 527 8504 Ranta.0400 337 958 Siirilä.0400 269 916 Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 16