Highland Cattle tekee arvokasta luonnonhoitotyötä Seitsemän vuoden kokemukset Turun Ruissalosta osoittavat, että luonnonlaitumien hoito onnistuu eläimiltä loistavasti. Karjankasvattaja Pauliina Ukkonen on tehnyt luonnonlaitumien hoidossa pitkäjänteistä työtä. Lähes yhtä pitkään, kun olen aviomieheni kanssa kasvattanut Highland Cattle -nautakarjaa, on karjamme tehnyt luonnonhoitotyötä eri puolilla eteläistä Suomea, säkyläläinen karjankasvattaja Pauliina Ukkonen kertoo. Yhden kesän kokeilu alkoi muutamalla hieholla Espoossa. Sitä seurasi viiden vuoden kausi Hangossa, jonne naudat palasivat lähes neljänkymmenen vuoden jälkeen. Viimeiset seitsemän vuotta on osa karjasta tehnyt raivaustöitä kahdella Ruissalon laitumella Turussa. Kesälaidunnustyö jatkuu vielä ainakin muutaman vuoden Turussa. Kun hain karjaa talviteloille Säkylään, saatoin todeta, miten hyvinvoivia eläimet olivatkaan, Ukkonen sanoo. Highland Cattle -karjalle (Ylämaan Pauliina Ukkonen on toiminut yli kymmenen vuotta karjankasvattajana ja vastannut lihan suoramyynnistä. 26 MAASEUTUplus 1/2011
karja) luonnonlaitumien hoito sopii loistavasti, sillä sen kyky hyödyntää laitumien monipuolista antia on vertaansa vailla. Kasvattajalle ja karjalle luonnonlaitumet ovat erinomainen kesäkohde. Eläinten laiduntamisesta seuraa myös monia muita hyötyjä ihmisille ja maisemille. Maisema avartui Ruissalossa Ruissalon laitumet vaativat kaksi seikkaa ennen eläinten tuloa: puiden raivausta ja aitalinjan tekoa. Alueen oli annettu olla pitkään luonnontilaisena eikä raivaustöitä oltu tehty. Seurauksena oli voimakas pusikoituminen ja umpeenkasvu. Ensin paksuja puita kaadettiin ja raivattiin reitti aitalinjalle. Sähkön kulkeminen aidassa takasi sen, että eläimet pysyivät aitalinjan sisä- ja ihmiset ulkopuolella. Karjamme havaitseminen ensimmäisinä kesinä oli hyvin sattumanvaraista, sillä ne piiloutuivat ryteikköön, ja koska järviruoko on eläinten suurta herkkua, katosivat eläimet parimetrisen kasvillisuuden sekaan, Ukkonen naurahtaa. Kesä kesän perään tehty laiduntaminen alkoi kuitenkin tuottaa tulosta. Sekä eläimet että meri alkoivat näkyä. Laiduntava karja tuottaa näkyvää tulosta ja maisema muuttuu ihmissilmää miellyttäväksi. Karja tuottaa mielihyvää Ruissalossa liikkuvat kertoivat kokevansa mielihyvää sekä avartuvasta maisemista että eläinten näkemisestä. Karjankasvattajan mukaan ihminen haluaa kohdata karjaa, lampaita, hevosia. Voisikin sanoa, että meillä on verissä halu toimia yhdessä eläinten kanssa. Kaupungistumisen myötä tämä luontainen tarve on vaikeutunut, mutta karjan tuominen näille luonnonhoidollisesti merkittäville alueille on tehnyt uudelleen mahdolliseksi kohdata tuotantoeläimiä, Ukkonen toteaa. Keväällä kuljetusautosta nautoja purettaessa karjankasvattajan sydäntä lämmitti erään katselijan kommentti, että nyt hänen kesänsä alkaa. Lapset tutustuvat karjatilaan Ylämaan karja viihtyy ulkona ympäri vuoden. Osa karjasta palaa Turusta Säkylään syksyllä ja osa on ollut kesän jo Säkylässä. Läheinen ala-aste järjestää syksyisin tutustumiskäynnin tilalle. Nämä hetket ovat niin tärkeitä lapsille ja nuorille, että he saattavat jonkun päivän päästä tuoda vielä oman perheensäkin karjaa katsastamaan, Ukkonen sanoo. Välillä onkin mielessä pyörinyt ajatus, että pitäisi järjestää "karjaleirejä", jolloin kasvattajan opastuksella perehdyttäisiin tekemäämme työhön. Tiedä vaikka nämä nuoret sitten tulevaisuudessa innostuisivat uraan maatalouden puolella. Vaikutus ympäröivään luontoon Ukkosen karja on laiduntanut yli kymmenellä eri laitumella. Kasvi- ja eläinkunnan lajikirjo on selkeästi monipuolistunut laiduntamisen aikana. Lukuisat lintulajit etsivät muuttomatkoillaan aukeita levähdyspaikkoja laitumilta. Eri perhos- ja hyönteislajit tarvitsevat niittykasveja, joiden määrä lisääntyy laidunnuksen myötä. Aiheesta on tehty myös lukuisia tutkimuksia. Kunnalle vetovoimaa laidunnuksesta Suomalainen kuntakenttä on kokenut muutoksia viime vuosina. Oma paikal- linen identiteetti säilyy, vaikka rajoja määritelläänkin uudelleen. Vetovoimaa uusien asukkaiden houkuttelemiseen tarvitaan, jotta väestön ikääntyminen ei käännä asukaslukua pysyvästi laskusuuntaan. Mitä kunta kertoo ulospäin tuomalla alueitaan laidunnuksen piiriin? Vähintäänkin sen, että kyseisessä kunnassa halutaan elää ajan hermolla tuomalla kauniisti hoidettua luonnonlaidunta ihmisten silmiin ja saattamalla näkyviin todellista lähiruokaa, Ukkonen sanoo. Pirja Peltomäki Kuvat: Jari Ukkonen Lisätietoja: FM, karjankasvattaja Pauliina Ukkonen YTR/Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmän jäsen Puh. 050 536 9300, ukkonenhc@netti.fi www.ukkonenhighlandcattle.blogspot.com/ Ylämaan karja viihtyy ulkona ympäri vuoden kaksinkertaisen karvapeitteen ja erittäin paksun nahkan ansiosta. MAASEUTUplus 1/2011 27
Uusi juttusarja kyläasiamiehistä Maaseutu Plus-lehti aloittaa uuden juttusarjan. Teemana on Mitä kuuluu kyläasiamies? Jokaisessa lehdessä esitellään yksi tai useampi kylien maakunnallisten yhteenliittymien kyläasiamiehistä. Juttusarjan aloittaa SataKylät ry:n kyläasiamies Hanna Ruohola. Juttuvinkkejä ja ehdotuksia haastateltavista saa lähettää osoitteella pirja.peltomaki@kylatoiminta.fi SataKylien kyläasiamies tarjoaa jokaiselle jotakin SataKylien kyläasiamies Hanna Ruohola on tarttunut härkää sarvista. Nuori maaseudun kehittäjä ryhtyi kylähommiin viime vuoden marraskuussa. Yhteydenotoista ilahtuva kyläkehittäjä on innolla mukana hankemaailmassa. SataKylien kyläasiamies Hanna Ruohola on innostunut kylien kehittämisestä. Tunnen olevani kotoisin maalta, vaikka olenkin kasvanut kaupungissa. Minulla on kylien kehittämisessä noviisitausta, Hanna Ruohola, 29, kertoo. Ruohola on kotoisin Harjavallasta, mutta asuu nykyisin Luvialla. Reipas metsänhoitaja ja pienten lasten äiti lähti etsimään viime syksynä uusia haasteita. Käsiin osui SataKylien hakuilmoitus ja siihen Ruohola tarttui. Satakunta ei ole metsänhoitajan luvattu maa, joten piti miettiä jotain muuta. Uuden oppimista, verkostoitumista ja kylien kiertämistä on uudella kyläasiamiehellä riittänyt. Vielä maakunnan kenttä ei ole täysin hallussa, mutta aikaa on syyskuun loppuun saakka. Siihen asti Ruohola toimii kyläasiamies Sanna Paalan äitiyslomasijaisena. Yhteydenottoja kyliltä Nuori kyläasiamies on jo saanut yhteydenottoja kyliltä, mutta lisääkin saisi tulla. Ihmisiä askarruttavat projektiasiat, sähköinen viestintä ja yhdistystoiminnan säädökset. Esimerkiksi eilen kyseltiin yhdistyslaista ja miten toimitaan yhdistyksissä. Olen miettinyt, että ehkä meidän Jatkishanke voisi järjestää aiheesta koulutusta. SataKylien Jatkis-hanke kestää tämän vuoden loppuun saakka. Se tarjoaa kyläyhdistyksille koulutusta ja opastusta muun muassa kotisivujen tekemisessä. Meillä on ollut mahtavasti osallistujia. Ihmiset ovat löytäneet koulutuksen ja seitsemät uudet kotisivut on jo perustettu, Ruohola iloitsee. Kyläasiamies on koko maakunnan yhteinen tietopankki, jolta odotetaan myös näkyvyyttä. Ruohonjuuritason koulutukset ovat parasta antia. Parasta työssäni on, kun kierrän kentällä. Kyläläiset ovat todella mukavia ja heillä on paljon ajatuksia, miten maaseutua voisi kehittää. Jos voin auttaa ihmisiä tämän aseman kautta, se on parasta mitä voin tarjota. SataKylät edistää maaseudun elinvoimaa SataKylät ry on yksi Suomen yhdeksästätoista kylien maakunnallisesta yhteenliittymästä. Se edistää maaseudun asukkaiden omatoimisuutta ja alueen elinvoimaisuutta. SataKylät ry on perustettu vuonna 1999. Yhdistys toimii kylä- ja asukastoimintaan liittyvien asioiden edunvalvojana ja ajatusten välittäjänä. Kyläasiamiehen työpaikka sijaitsee Porin ydinkeskustassa linja-autoasemaa vastapäätä. Yläkerrassa on toimintaryhmä Karhuseudun toimisto. Kannattaa poiketa käymään tai ottaa rohkeasti yhteyttä. Teitä varten minä täällä olen, Ruohola kannustaa. Voimistuvat kylät Karviassa SataKylien kevät on täynnä tapahtumia. Jatkis-hanke jatkuu koulutuksilla, Vuoden kylätoimija ja Vuoden Kylä -kilpailut käynnistyvät sekä Voimistuvat kylät -kampanjan aluetilaisuus järjestetään 12.-13. maaliskuuta Karviassa. Olen saanut ohjeeksi, että tee sitä mikä tuntuu hyvältä. Tavoitteeni on, että jos saisin jokaiselle jotakin. Jos joku kylä ei innostu markkinoinnista, olisi tarjota jotakin muuta, Ruohola pohtii. Porin Kirjurinluoto Arenalla järjestetään 1.-3. heinäkuuta Farmari-maatalousnäyttely. Näyttelyyn osallistuvat Satakuntaliitto, ely-keskus, ProAgria ja SataKylät ry yhteisosastolla. Jos lähdetään niin lähdetään kunnolla! Näin me saamme parhaiten näkyvyyttä. Pirja Peltomäki 28 MAASEUTUplus 1/2011
Kyläläisten ja maaseudun kehittäjien oma lehti Maaseutu L A N D S B Y G D Nyt tasarahalla! plus Asutko kylässä, korttelissa vai kaupunginosassa? Maaseutu Plus tarjoaa muhevaa maaseutuasiaa kylänraiteilta kabinetteihin ja antaa laajan kuvan maaseudun elinvoimasta ja sen toimijoista. Lue, keskustele ja osallistu! kuusi * värikästä ja monipuolista numeroa vuodessa www.maaseutuplus.fi *) yksi numeroista on englanninkielinen Monitieteinen Maaseudun UUSI AIKA MAASEUTUTUTKIMUKSEN JA -POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI pureutuu tutkimuksen näkökulmasta, selvällä suomen kielellä ** maaseudun elämään nyt ja tulevaisuudessa. Osansa saavat arki, yrittäminen ja kulttuuri siinä missä visiot ja politiikkaohjelmien toteutuminen. **) englanninkielinen erikoisnumero parin vuoden välein Leikkaa tästä Tilaa MUA-lehti, niin pysyt ajan rattailla! Tuhti tietopaketti eri toimintakenttien maaseutuasiantuntijoille ilmestyy kolme kertaa vuodessa www.mua.fi Tee tilauksesi jo tänään! Kyllä kiitos! Maksamme postimaksun puolestasi! Tilaan MaaseutuPlus ja Maaseudun uusi aika -lehdet yhteishintaan 50 euroa (norm. 60 ) tarjoustunnus: muaplus Olen MaaseutuPlus-lehden tilaaja. Tilaan MUA-lehden hintaan 25 euroa/vuosikerta/ 3 numeroa (norm. 30 ) tarjoustunnus: muatarjous Olen Maaseudun uusi aika -lehden tilaaja. Tilaan MaaseutuPlus-lehden hintaan 25 euroa / 6 numeroa (norm. 30 ) tarjoustunnus: plustarjous Nimi: Yhteishintaan 50 :- Toinen lehti tulee jo? Saat toisen lehden edullisesti vain 25 eurolla! (kestotilauksen ensimmäinen vuosi) Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Katuosoite: Postinumero ja -toimipaikka: MUAplus-kampanja Puhelin: Sähköpostiosoite: Voit tehdä molempien lehtien tilauksen helposti myös netissä: http://lehtitilaus.makaronipora.fi (merkitse viestikenttään valitsemasi tarjouksen tunnus), tai sähköpostitse osoitteeseen: tilaus@makaronipora.fi Merkitse otsikoksi Tilaus ja tarjoustunnus (ks. vaihtoehdot yllä). Tarjous voimassa 10.6.2011 asti. Tunnus 5019016 00003 VASTAUSLÄHETYS
KYLÄTOIMINTA Kyläsuunnitelma on muutosten edessä Kylätoimintaväki kokoontui marraskuun lopulla Forssaan pohtimaan kyläsuunnitelman olemusta. Onko kyse oikeasta paikallisen vaikuttamisen välineestä vai syntyykö lopputuloksena vain pino paperia? Kuutisenkymmentä ympäri Suomea saapunutta kylätoimijaa määritteli hyvää kyläsuunnitelmaa, sen keskeisiä elementtejä ja pohdiskeli sen vaikuttavuutta ja lopputuloksena todettiin, että keskustelua on syytä jatkaa. Kyläsuunnitelma välineenä ja prosessina on murroksessa. Kyläsuunnitelma on eräänlainen itsestäänselvyys, jonka olemuksesta on kuitenkin monenlaisia tulkintoja; yksille kyse on kyläyhdistyksen monivuotisesta toimintasuunnitelmasta, toisille kylän maankäytön ohjaamisesta, jotkut kaipaavat enemmän paikallistalouden ohjaamista. Uusia haasteita tulee muun muassa turvallisuusasioiden liittämisestä suunnitelmiin ja uusien välineiden kuten sosiaalisen median soveltamisesta tekoprosessiin. Maaseutupolitiikan ja lähidemokratian väline on kuitenkin kyseessä vai onko? Kunta- ja palvelurakenneuudistus luo lisätarpeita kyläsuunnitelmille, sillä nyt jos koskaan tarvitaan välineitä, joiden avulla kuntien osa-alueiden asiat tulevat huomioon otetuiksi kunnan päätöksenteossa. Toisaalta valtaosa seminaariväestä oli sitä mieltä, että tällä hetkellä aivan liian monessa kunnassa kylien ajatuksia ei huomioida juuri lainkaan. Miten kyläsuunnitelman vaikuttavuutta siis tulisi kehittää? Raskasta vai ei? Kylätoimijat kokevat monesti kyläsuunnitelman kirjoitusprosessin raskaaksi. Tähän toivat Hämeen kyläsuunnittelijat lääkkeeksi kyläsuunnitelman kevytversiot. Hämeen Kylien Elina Leppänen esitteli monille jo tutun taulukkomallisen suunnitelman, jossa kehittämistarpeet ja toimenpiteet mahtuvat yhdelle Pohjois-Karjalan Kylien Tuomo Eronen pohdiskeli kyläsuunnittelun tuotteistamista: voiko kyläsuunnitteluprosessia myydä Ostos-tv:ssä? tai kahdelle sivulle taulukon muotoon. Linnaseudun Johanna Henttinen puolestaan esitteli pitäjäsuunnitelmaa, jossa lopputuloksena on esite. Maaseudun Sivistysliiton edustajat toivat näytille monenlaisia malleja ja välineitä kyläläisten innostamiseen. Yksi mielenkiintoisimmista oli Osvi eli osallistava video. Siinä esimerkiksi yhden viikonlopun aikana käydään läpi kylän kehittämisajatuksia ja tehdään sitten kameralla näiden ideoiden pohjalta kylävideo. Lopputulos näytetään sitten kylän oman väelle ja vaikka koko maailmalle Youtuben välityksellä. Kevytmallien esittäjät korostivat itse kyläsuunnitteluprosessin olevan perusteellinen ja että kyse on vain esitystavan keveydestä. Forssan kokousväki olikin melko lailla yksimielinen siitä, että kyläläisten kuulemisen perusteellisuudessa ei oikoteitä juurikaan ole. Monet vannoivat vanhan perinteisen tulevaisuusverstaan nimeen. Uusia avauksia Päivien aikana suurinta mielenkiintoa herättivät epäilemättä sosiaalisen median hyväksikäyttö ja Walesista tuotu ajatus kestävän kehityksen kyläsuunnittelusta. Hämeen AMK:n Outi Vahtila laski monen vanhan kaartin kyläsuunnittelijan kynnystä sosiaalisen median välineiden suhteen esittelemällä erilaisia tapoja tehdä kyläsuunnittelusta niiden avulla ajantasainen ja entistä osallistavampi prosessi. Puhuttiin jopa kyläsuunnittelun wiki-alustasta. Nykyistä varttunutta kyläväkeä voi olla tälle tielle vaikea houkutella, mutta ensiaskeleet on otettu, ja kokousväkeä askarruttanut nuorten mukaan saaminen kylien kehittämiseen saattaa olla näillä välineillä helpompaa. Kestävän kehityksen kortit Walesin Pembrokeshiressä toimiva maaseudun kehittämissäätiö PLANED luottaa puolestaan manuaaliseen toimintaan kylien kestävää kehitystä edistäessään. Sarah Hughes esitteli organisaationsa kehittämiä kestävän kehityksen kortteja, joiden tarkoituksena on saada kyläväki ryhmissä prosessoimaan omaa yhteisöään osana suurempaa kokonaisuutta ja toisaalta heijastamaan sitten näitä ajatuksia omaan paikalliseen kehittämistyöhön. Seminaariväki oli vakaasti sitä mieltä, että kestävän kehityksen kortit on saatava myös suomalaiseen kylätoimintaan. Pino paperia vai aitoa vaikuttamista? Kyläsuunnittelutreffit seminaarin järjesti neljän maakunnan yhteinen Kylä välittää hanke yhdessä Maaseutuverkostoyksikön ja SYTY:n kanssa. Toiset kyläsuunnittelutreffit järjestettiin helmikuun alussa Salossa. Teemana oli Kylä ja kunta - samaan suuntaan suunnitellen? Osallistujia oli noin kahdeksankymmentä henkilöä. Tauno Linkoranta Kuva: Liisa Helanto 30 MAASEUTUplus 1/2011
KYLÄTOIMINTA Koulukeskustelu kaipaa avoimuutta Kouluverkon suunnittelussa on usein liian kiire. Koulujen lakkauttamista käsitellään monessa kunnassa vuosittain. Se heikentää kuntien uskottavuutta. Pirkan Kylät järjesti marraskuussa Hämeenkyrössä kyläkouluseminaarin. Kansanedustaja Arto Satonen (kok) kertoi tilaisuudessa lähiseudun kuntien kaavoituspolitiikasta ja sen vaikutuksista. Tampereen lähialueen kunnat ha - luavat rajoittaa haja-asutusalueille muuttamista kustannussyistä. Hiukan kauempana olevat kunnat taas mieluusti ottavat kaikki tulijat. Tämä näkyy tilastoissa. Haja-asutusalueille muutetaan siellä missä se on mahdollista. Satonen kaipaisi pitkäjänteisyyttä ja järjestelmällisyyttä päätöksentekoon. Usein käy niin, että koulujen lakkauttamista käsitellään vuosittain. Se aiheuttaa tilanteen, jossa samat koulut ovat lakkauttamisuhan alla vuosittain. Asianosaiset joutuvat kärsimään tilanteesta. Se syö myös kunnan uskottavuutta, kun epävarmuus jatkuu vuodesta toiseen. Päätöksenteossa liian kiire Suunnittelija Sami Tantarimäen mukaan kouluverkkosuunnittelussa ja päätöksenteossa on liian kiire. Usein ajatellaan, että jos asiat hoidetaan nopeasti pois alta, niin ei synny keskustelua. Se vaan ei mene niin, ihmiset eivät ole tyhmiä. Tämänkaltainen menettely johtaa vain aikalisiin ja valituskierteeseen. Valmistelun salaamisella aiheutetaan negatiivista julkisuutta. Riitely vaikuttaa mielikuvaan kunnasta. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia pitäisi parantaa. Tällä hetkellä pääsee osallistumaan vasta siinä tilanteessa, kun valmistelu on pitkälti tehty. Osallistumisesta ei tule osa prosessia vaan pikemminkin vastareaktio. Ristiriitatilanne on valmiina. Tuoko sulkeminen säästöä? Kyläkoulun sulkemisesta ei välttämättä seuraa säästöjä. Tantarimäen mukaan on mahdotonta toteuttaa laskentamallia, jossa kaikki asiat pystyttäisiin laskemaan ja ennakoimaan. Kylien ja kuntien erilaiset laskentamallit usein kumoavat toisensa. Säästöarvioihin vaikuttavat usein uudelleenjärjestelyjen odottamattomat kulut. Kun ne huomioidaan, voi säästäminen käydä kalliiksi. Tantarimäen tutkimuksen mukaan lakkautukset tuovat lähes poikkeuksetta kertasäästön, jos virkoja on samalla lakkautettu ja kiinteistöt saatu myytyä. Usein parissa vuodessa säästöt on syöty. Tärkeää kunnissa olisi tehdä rehellinen jälkiarviointi koulujen lakkauttamisesta. Tästä olisi hyötyä tulevaisuuden kouluverkkotarkistuksissa. Kylien yhdistyksellä merkitystä Virtain kylien kehittämisyhdistyksen edustaja Vesa Postinen korosti seminaarissa, että kylien yhteisellä yhdistyksellä voidaan vaikuttaa kyläkoulujen tulevaisuuteen. Silloin kun kylät toimivat yhteistyössä toistensa kanssa ja yhteisiä asioita ajetaan yhdessä, ovat tulokset kylien kehittämisessä ihan eri luokkaa. Yhdistyksen pitkäjänteisellä työllä on Virroilla saatu aikaan muun muassa kyläkoulurauha 2014 saakka. Seminaarin järjesti Pirkan Kylät ry:n kyläasiamieshanke. Marja Vehnämaa Pirkan Kylät ry Pirkanmaan kyläasiamies Vuoden Kylä 2011 -kilpailu käynnissä Suomen Kylätoiminta ry on käynnistänyt Vuoden Kylä 2011, Kylätoiminnan tiennäyttäjä ja Vuoden maaseututoimija -valintakierroksen. Tavoitteena on löytää aktiivisia kyliä, tuloksellista kylätoimintaa ja saada hyviä esimerkkejä kylien toiminnasta. Maakunnallinen kylien yhteenliittymä valitsee oman maakuntansa Vuoden Kylän. Kylien yhteenliittymä valitsee yhteistyössä LEADER-ryhmien kanssa Kylätoiminnan tiennäyttäjän ja Vuoden Maaseututoimijan. Ehdotukset liiteaineistoineen toimitetaan Suomen Kylätoiminta ry/ Sylvia Manninen 4.5. mennessä. SYTYn hallitus valitsee kokouksessaan 25.6. Vuoden Kylän 2011 ja muut palkitut. Parhaat palkitaan LOKAALIssa 3.-4.9. Raaseporissa. Hakulomakkeet: Suomen Kylätoiminta ry Sylvia Manninen sylvia.manninen@kylatoiminta.fi puh. (02) 7381 761 www.kylatoiminta.fi MAASEUTUplus 1/2011 31
Voimistuvat kylät kampanjan kevätkausi käynnistyi Kylät aktivoituivat Kalajoella Vuoden 2011 ensimmäinen Voimistuvat kylät -kampanjan tilaisuus järjestettiin Kalajoella 14. 15. tammikuuta. Kuntaliitokset nousivat keskeiseksi puheenaiheeksi. Kyläpäivien aikana kantaa otettiin punaisilla ja vihreillä lapuilla. Mallia näyttävät Keskipohjalaiset Kylät ry:n Esa Erkkilä (vas.) ja Matti Mustajärvi. Toimintaryhmä Rieska-Leaderin alueella järjestetyn tilaisuuden painopisteenä olivat alueen kuntaliitokset. Vuonna 2009 Kokkolan kaupunkiin liittyivät Lohtajan ja Kälviän kunnat. Kalajoen maaseutukaupungin ja Himangan kunnat yhdistyivät vuodenvaihteessa 2010. Kalajoen kaupungissa on kuntaliitoksen jälkeen haluttu jättää resursseja myös tulevalle kehittämiselle. Kehittämisen määrärahat on pidetty kaupungin taloudessa samankokoisina kuin aikaisempina vuosina, Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari kertoi. Ongelmana on, että kuntaliitoksissa alueen asukkaat eivät koe osallisuutta vaan saavat vain tietoa jo tehdyistä päätöksistä, kyläaktiivi Sirpa Nevasaari vastasi. Voimistuvat kylät -kampanja etenee: 11.-12.3. Satakunta, Karvia 18.-19.3. Etelä-Karjala, Ruokolahti 25.-26.3. Keski-Suomi, Jyväskylä 8.-9.4. Kanta-Häme, Hämeenlinna 6.-7.5. Varsinais-Suomi, Länsi-Turunmaa 27.5. Lappi, Pyhä-Luosto Voimistuvat kylät läheltä enemmän. www.voimistuvatkylat.fi Kalajoen tilaisuus kiinnosti suurta yleisöä. Osallistujia oli kahden päivän aikana lähes sata henkilöä. Kuntaliitokset tulevat asukasta lähelle. Ihmisten tulisi saada kuntaliitoksista huolimatta toteuttaa omaa arkeaan eikä tästä tulisi tehdä kohtuuttoman vaikeaa, Nevasaari korosti. Alavieskan kunta ostaa urheilupalvelut Sopimuksellisuudesta saatiin lauantaina rautaisannos paikallistason esimerkeillä höystettynä. Alavieskan kunta on ostanut urheiluseuralta kaikki liikuntapalvelut vuosikymmenten ajan. Niihin kuuluvat muun muassa jääalueet, liikuntakentät, kuntoradat ja voimailutilat. Seura järjestää urheilukilpailuja, uimakouluja ja maakuntaviestin. Kuntosali on kuntalaisten käytössä maksutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uuden julkaisun Missä on lähipalvelu? 32 MAASEUTUplus 1/2011
esitteli YTR/Hyvinvointipalvelujen teemaryhmän määräaikainen tiedottaja Aino Ässämäki. Lähipalvelulla tarkoitetaan päivittäin tai toistuvasti käytettävää palvelua, joka tuotetaan lähiympäristössä, tuodaan kotiin tai on muuten helposti saatavilla. Ässämäen mukaan lähipalveluiden tulee koskea merkittävää ihmisjoukkoa eikä vain yksittäisiä henkilöitä. Tarjoajana voi olla kunta, kolmas sektori, yritys tai näiden yhdistelmä. Kylät puhaltavat yhteen hiileen Rieska-Leaderin alueella jatkoa seuraa kampanjan merkeissä. Kalajoella on nykyisin kaksikymmentäyksi kylää. Jokaisessa on jonkinlainen kylätoimintaa aktivoiva yhdistys, mikä tarkoittaa nuorisoseuroja, metsästysseuroja, maa- ja kotitalousnaisia ja perinteisiä kyläyhdistyksiä. Raution kylä, joka liitettiin jo vuonna 1973 Kalajokeen, otti asiassa vetovastuun. Se kutsuu kaikki kylien edustajat "Yhteen hiileen" -projektipäivään. Silloin pohditaan kuinka kylien tulisi yhteisesti viedä viestiä kaupungin suuntaan eikä sanoma tulisi joka kylältä hajanaisesti esitettynä. Tällaisten tapahtumien parasta antia on, että päästään konkreettisesti tekemään jotain eikä vain puhumaan. Asioita tulee siis viedä lokaalista toiminnasta kohti globaalia toimintaa, maaseutuprofessori HYMY-hankkeen vetäjän Kai-Eerik Känsälän kanssa ajatuksia vaihtavat Kalajoen Hillilän kyläyhdistyksen Raija Virta (vas.) ja Riia Määttänen-Ojatalo. Eero Uusitalo sanoi. Mutta ensin tulee paikallistason toiminnan olla kunnossa, jotta ääni kuuluu omaa kylää tai kuntaa pidemmälle. Tämä vaatii organisoitumista. Kyläläisille koulutusta Tilaisuudessa tuli esille, että kyläläiset haluaisivat koulutusta esimerkiksi aloitteiden tekemisessä ja esiintymisvalmiuksien vahvistamisessa. Moni kaipaa tietoa siitä, miten asia esitellään kuntapäättäjille. Näihin on luvassa koulutusta Maaseudun Sivistysliiton kautta. Kylät ovat eläviä facebuukkeja, totesi Rieska-Leader ry:n puheenjohtaja Tuula Aitto-oja päätössanoissaan. Heidi Pasanen Rieska-Leader ry Hankeneuvoja Alavieskan kunnanjohtaja Tapani Vierimaa kertoi kuinka sopimuksellisuus toimii Alavieskassa. Tilaisuuden loppukoosteen antoi Rieska-Leaderin puheenjohtaja Tuula Aitto-oja (vas.). Maaseudun Sivistysliiton tehonaiset Elina Vehkala ja Katja Ojakangas osallistuivat arviointiin. MAASEUTUplus 1/2011 33