Joukkoliikenteen infrakulujen kohdistaminen uuden joukkoliikenneinfran osalta Kehärata ja Länsimetro JOSE 20.5.2014 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Joukkoliikenneinfran kustannusten kohdistaminen HSL perustettu 17.6.2009, perussopimus Perussopimus 26 Infrakulut Liikennemuodoittain nousujen suhteessa Vantaan kehärata ja muut tulevat kaupunkiratahankkeet sisällytetään infrakustannuksiin, mutta ei vanhojen kaupunkiratojen kustannuksia Sopimus joukkoliikenneinfran kustannusten korvaamisesta Samansisältöiset infrasopimukset on solmittu jäsenkuntien ja HSL:n välillä v. 2011, Vantaa 13.6.2011.
Jatkuu Infrasopimuksen 8.2 kohdan viimeisen kappaleen mukaan vuonna 2012 tai sen jälkeen käyttöön otettavien, merkittävien joukkoliikenneinvestointien johdosta infrakulujen kohdistamisesta jäsenkunnille sovitaan kokonaisuudessaan erikseen. Tällaisia uusia, merkittäviä joukko-liikenneinvestointeja ovat ainakin Länsimetro ja Kehärata. Jl-infrakulujen kohdistamista jäsenkaupungeille/kunnille ei muuteta takautuvasti.
Uusi erillinen sopimus Edellä oleva tarkoittaa sitä, että nykyistä infrasopimusta ei muuteta, vaan se jää voimaan sellaisenaan. Sopimuksen perusteella tehdään HSL:n ja jäsenkuntien välillä erillinen sopimus, jossa sovitaan vain kustannusten kohdistamisesta. HSL on valmistellut sopimusluonnoksen.
Lähtökohdat HSL-alueen lähijunaliikenteen nousuennustetta on tarkistettu. Uusi ennuste on tehty tilanteessa, jossa mm. Kehärata ja Länsimetro liityntälinjastoineen sekä runkolinja 560 ovat käytössa (Strafica Oy). Liikenne-ennuste on sovitettu junaliikenteen LIPTU10 tutkimuksen tilastotietoihin lähijunaliikenteen käyttäjien kuntalaisuuksista Maankäyttöennuste perustuu v. 2012 tietoihin. 3. vyöhykkeen asukkaiden siirtyminen VR-lipusta HSLlipun käyttäjiksi on arvioitu Vantaan ja Espoon asukkaiden VR-lipun käytön mukaan
Kustannusten kohdentaminen Infrakulujen kohdistamisesta ei ole HSL:n perussopimuksessa tarkkoja määräyksiä. Perussopimuksen 26 :n kohdan mukaisesti kaikkien HSL:n kulujen kohdentamisessa jäsenkunnille lähtökohtana on palveluiden käyttö.
Jatkuu HSL esitti infrasopimuksen ohjausryhmän kokouksessa 21.12.2011, että joukkoliikenneinfran osalta perussopimuksen periaatteet kulujen kohdistamisesta ja infrakorvauksen määräytymisestä edellyttävät sitä, että infrakulut kohdistetaan jäsenkunnille siinä suhteessa kuin jäsenkuntien kuntalaiset käyttävät joukkoliikenneinfraa, eli liikennemuodoittain, nousuittain, kunnittain.
Taustaa Toistaiseksi ei ole otettu käyttöön sellaista merkittävää joukkoliikenneinfraa, joka koskisi kuntarajat ylittävää joukkoliikennemuotoa. Sen sijaan esimerkiksi Länsimetron ja Kehäradan käyttöönoton jälkeen on merkitystä sillä, kohdistetaanko infrakulut jäsenkunnille kunnittain vai ei.
Taustaa Mikäli infrakuluja ei kohdisteta HSL:n jäsenkunnille liikennemuodoittain, nousuittain, kunnittain, HSL:n perussopimuksen mukainen periaate kulujen kohdistamisesta palvelujen käytön mukaisesti ei toteudu pitkällä aikavälillä. 21.12.2011 jälkeen on järjestetty useita neuvotteluja, joissa on yritetty etsiä ratkaisua.
Jakomallit Kehäradan joukkoliikenneinfran kustannusten jakoa HSL kuntien kesken on tarkasteltu kahden vaihtoehtoisen jakomallin osalta. Malli 1: Kunnan HSL:tä laskuttamat infrakustannukset jaetaan HSL kuntien kesken liikennemuodoittain ko. kunnan alueella tehtyjen ko. liikennemuodon nousujen perusteella. Malli 2: Kuntien HSL:ltä laskuttamat infrakustannukset yhteensä liikennemuodoittain jaetaan HSL kuntien kesken koko HSL-alueella tehtyjen ko. liikennemuodon nousujen perusteella.
Kehäradan infrakustannusten jako 2016, milj. euroa Vain Kehärata Strafican uusi nousuennuste 1.4.2014 Helsinki Espoo Vantaa Muut Yhteensä Malli 1 1,6 0,3 7,1 0,5 9,5 Malli 2 3,9 1,6 2,7 1,2 9,5 Malli 1) Kehäradan infrakustannukset (Vantaan alue) on jaettu Vantaan alueella tehtyjen junanousujen perusteella Malli 2) Kehäradan infrakustannukset (Vantaan alue) on jaettu koko HSL-alueella tehtyjen junanousujen perusteella
Arvio kertaseutulipputulojen kasvusta Kehäradan myötä, milj. euroa Matkustus lentokentälle n. 38 000 matkaa/arki vrk => n. 14 milj. matkaa/vuosi Näistä taksilla arviolta n. 30 % Jos taksin käyttäjistä siirtyisi kehäradan käyttäjiksi 25 %, saadaan kehäradan myötä noin miljoona joukkoliikenteen lisämatkaa. 2014 kertaseutulipun hinnalla (5 ) lipputulojen kasvu olisi n. 5 milj.. Tästä summasta otettaisiin esim. 3 milj. euroa kehäradan infrakustanusten kattamiseen
HSL:n esitys Kehäradan infrakulujen jakamisesta kuntien kesken Perussopimuksen 26 mukaan henkilökohtaiset arvoja kausiliput kohdistetaan matkakorttijärjestelmän tietojen mukaan, muut liput joko suoraan ao. kunnalle tai henkilökohtaisten lippujen suhteessa soveltaen. HSL:n esityksen lähtökohta on Malli 1, jossa: Kunnan HSL:tä laskuttamat infrakustannukset jaetaan HSL kuntien kesken liikennemuodoittain ko. kunnan alueella tehtyjen ko. liikennemuodon nousujen perusteella. Kehäradan Vantaan osuuden infrakuluista katetaan kertaseutulippujen lisätuloilla 3 milj. euroa
Kehäradan infrakustannusten jako 2016, milj. euroa Vain Kehärata HSL:n esitys Helsinki Espoo Vantaa Muut Yhteensä Malli 1 1,6 0,3 7,1 0,5 9,5 Lipputulovähen. -3,0-3,0 Esitys HSL 1,6 0,3 4,1 0,5 6,5 Malli 1) Kehäradan infrakustannukset (Vantaan alue) on jaettu Vantaan alueella tehtyjen junanousujen perusteella HSL:n esityksessä Kehäradan infrakustannukset (Vantaan alue) on jaettu Vantaan alueella tehtyjen junanousujen perusteella. Kehäradan myötä arvioiduista kertaseutulippujen lisätuloista on kohdistettu ensin Vantaalle 3,0 milj. euroa kattamaan Vantaalle kohdistuvia Kehäradan infrakustannuksia
Länsimetron infrakustannusten jako 2016, milj. euroa Vain Länsimetro Helsinki Espoo Vantaa Muut Yhteensä Malli 1 19,72 19,48 2,24 0,42 41,86 Malli 2 32,76 6,38 2,28 0,44 41,86 Erotus -13,04 13,11-0,04-0,02 0,00 1) Hki:n laskuttamat Länsimetron infrakust. on jaettu Helsingin alueella tehtyjen nousujen ja Espoon kustannukset Espoon alueella tehtyjen nousujen perust. 2) Länsimetron infrakustannukset yhteensä on jaettu Helsingin ja Espoon alueella yhteensä tehtyjen metronousujen perusteella