EK 101 Vanha testamentti Peruskurssiluennot 2008 Anneli Aejmelaeus Mikä on Vanha testamentti? Osa kristittyjen Raamattua vanha liitto uusi liitto ensimmäiset kokonaiset Raamatut olivat kreikankielisiä koodekseja 300-luvulta VT = Septuaginta apokryfeineen (hellenistijuutalaisilta peritty VT:n käännös, 1. raamatunkäännös) UT = kristilliset kirjoitukset kaanon = pyhien kirjojen ohjeellinen kokoelma (asema ja sisältö) kaanonin rajat olivat pitkään häilyväiset, koska kirjoja kopioitiin yksitellen tai ryhmissä myös suuret koodeksit poikkeavat toisistaan Heprealainen Raamattu Toora/Laki, Profeetat ja Kirjoitukset Tanak kolmiosainen kaanon (osien nimitykset Sirakin kirjan käännöksen johdannossa 120-luvulla ekr.; vrt. UT) Anneli Aejmelaeus 2 Heprealaisen kaanonin osat Toora/Laki/Pentateukki/Mooseksen kirjat Genesis Gen / 1. Moos. Exodus Ex / Exod / 2. Moos. Leviticus Lev / 3. Moos. Numeri Num / 4. Moos. Deuteronomium Dtn / Deut / 5. Moos. Juutalaisen uskonnon peruskirja (yhteinen kaikille juutalaisuuden suuntauksille, myös samarialaisen yhteisön pyhä kirja) Valmistui lopulliseen muotoonsa persialaisajalla (Septuaginta-käännös 2. vuosisadan keskivaiheilla Aleksandriassa; tosin eroja vielä Ex 36-40) Anneli Aejmelaeus 3 1
Heprealaisen kaanonin osat Varhaisemmat profeetat Joosuan kirja Joos. Tuomarien kirja Tuom. 1. 2. Samuelin kirjat 1. Sam., 2. Sam. 1. 2. Kuninkaiden kirjat 1. Kun., 2. Kun. Ns. deuteronomistinen (dtr) historiateos (Dtn sen johdanto-osana) Perinteen mukaan kirjoittajina olivat näissä kirjoissa mainitut profeetat Kuvattu aika ulottuu luvatun maan valloituksesta Jerusalemin hävitykseen 587 ekr. ja Jojakinin armahdukseen Babylonian pakkosiirtolaisuudessa 561 ekr. Anneli Aejmelaeus 4 Heprealaisen kaanonin osat Myöhäisemmät profeetat Jesaja Jes. Jeremia Jer. Hesekiel Hes. 12 profeetan kirja: Hoosea (Hoos.), Joel, Aamos (Aam.), Obadja (Ob.), Joona, Miika, Nahum (Nah.), Habakuk (Hab.), Sefanja (Sef.), Haggai (Hagg.), Sakarja (Sak.), Malakia (Mal.) Profeettakokoelma molempine osineen näyttää olleen Sirakin tuntema ja käyttämä 2. vuosisadan alussa ekr. Anneli Aejmelaeus 5 Heprealaisen kaanonin osat Kirjoitukset Psalmien kirja Ps. Jobin kirja Job Sananlaskujen kirja Sananl. Ruutin kirja Ruut Laulujen laulu Laul. l. Saarnaajan kirja Saarn. Valitusvirret Valit. Esterin kirja Est. Danielin kirja Esran kirja Nehemian kirja 1. 2. Aikakirja Dan. Esra Neh. 1. 2. Aik. Megillot/Juhlakääröt: Ruut, Laul.l., Saarn., Valit., Est. Kronistinen historiateos: 1. 2. Aik., Esra, Neh. Anneli Aejmelaeus 6 2
Kaanonin ulkopuolelle jääneitä kirjoja Apokryfikirjat Sirakin kirja Sir. Viisauden kirja Viis. 1. Makkabilaiskirja 1. Makk. 2. Makkabilaiskirja 2. Makk. Tobitin kirja Tob. Juditin kirja Jud. Barukin kirja Bar. Jeremian kirje Jer. k. Lisäykset Esterin kirjaan (A. F.) Lisäykset Danielin kirjaan (Susanna, Bel ja lohikäärme, Asarjan rukous, Kolmen miehen kiitoslaulu Dan 3) Manassen rukous (2 Aik. 33) Anneli Aejmelaeus 7 Heprealaisen kaanonin rajaaminen Kirjoitusten kokoelma oli pitkään avoin Diasporan hellenistijuutalaiset pitivät arvossa laajempaa kokoelmaa (> Septuaginta) Heprealainen kaanon rajattiin tiukemmin 1. vuosisadan lopulla jkr., jolloin myös kolmiosaisen kaanonin sanamuoto fiksoitiin Ns. apokryfikirjoista jotkut ovat alkuaan kreikaksi kirjoitettuja (Viis., 2. Makk.), muut hepreasta tai arameasta käännettyjä, mutta niiden alkuteksti ei ole säilynyt (huom! Sirakin hepr. fragmentit) Lisäksi tunnetaan monia juutalaisuuden keskuudessa syntyneitä kirjoituksia, jotka käsittelevät raamatullisia aiheita ja ammentavat vanhemmista traditioista, mutta eivät olleet ehdolla kaanoniin (ns. pseudepigrafit; Salomon psalmit, 3.- 4. Makk. osittain mukana Septuagintan käsikirjoituksissa) Anneli Aejmelaeus 8 Heprealaisen kaanonin rajaaminen Kirjallisuuslajeja, joiden edustajia on sekä kaanonin sisällä että sen ulkopuolella Viisauskirjallisuutta kaanonissa Sananl., Saarn., Job ulkopuolella Viis., Sir. Apokalyptiikkaa kaanonissa Dan. ulkopuolella Heenokin kirja, 4. Esran kirja jne. Rewritten Bible -tyyppistä kirjallisuutta kaanonissa 1. 2. Aikakirjat ulkopuolella Riemuvuosien kirja, Aadamin ja Eevan elämä jne. Hurskaita kertomuksia kaanonissa Joona, Ruut, Ester ulkopuolella Judit, Tobit jne. Anneli Aejmelaeus 9 3
Vanhan testamentin tekstihistoria Kysymys VT:n alkutekstistä Masoreettinen teksti (MT) Biblia Hebraica Stuttgartensia -tekstilaitos vanhin ja tärkein kokonainen käsikirjoitus: Leningradensis (päivätty v. 1008 jkr.); Aleppon koodeksi n. 930 jkr.(¾ säilynyt) käsikirjoitusten välillä minimaalisesti variaatiota ns. masoreettien toiminta: vokalisointijärjestelmä, aksentit, merkinnät tekstin ohessa (kehitettiin 7. 10. vuosisadalla) mallikoodekseja ja oppineiden Raamattuja lähtökohtana 1. vuosisadan jkr. konsonanttiteksti yksi monista tekstimuodoista Qumranin tekstilöydöt ovat mullistaneet käsitykset VT:n tekstin kehityksestä Septuagintalla tärkeä osa VT:n tekstikritiikissä Anneli Aejmelaeus 10 Qumranin löydöt 1947 54 Qumranin rauniot Kuolleen meren lähistöllä (luoteeseen) arvoituksellisen Qumranin yhteisön keskuspaikka todennäköisesti sama juutalainen ryhmä, josta kreikankielisessä kirjallisuudessa on käytetty nimitystä essealaiset 11 luolaa, joista löytyi enemmän tai vähemmän fragmentaarisia käsikirjoituksia jäänteitä n. 800 käsikirjoituksesta, jotka osittain kopioitu paikan päällä, osittain tuotu muualta (200 ekr. 68 jkr.) Qumranin yhteisön omia kirjoituksia, joita ei tunnettu aiemmin (seurakunnan sääntöjä, raamatuntulkintaa, hymnejä ym.) pseudepigrafeja kaikki VT:n kirjat edustettuina paitsi Ester kätketty ruukuissa ennen väen pakenemista ja paikan tuhoutumista Juutalaissodassa 68 jkr. Anneli Aejmelaeus 11 Qumranin löydöt 1947 54 Anneli Aejmelaeus 12 4
Qumranin löydöt 1947 54 Kaksinkertainen sensaatio Qumranin yhteisön tekstit valottavat Jeesuksen ajan juutalaisuutta ja sen ryhmäkuntia VT:n käsikirjoitukset valottavat VT:n tekstihistoriaa ja kaanonin historiaa ennen heprealaisen kaanonin rajausta ja MT:n syntyyn johtaneita toimia VT:n käsikirjoitusten sisältämä variaatio aivan toista luokkaa kuin masoreettisissa käsikirjoituksissa luonnollista kopioimisen tuloksena syntyvää variaatiota, joka masoreettisessa tekstitraditiossa häivytetään lähes jäljettömiin Qumranissa kopioiduissa käsikirjoituksissa osittain toisenlainen oikeinkirjoitus paljon tekstivariantteja, jotka usein edustavat vanhempaa tekstimuotoa kuin MT usein Septuagintan kanssa yhteneviä lukutapoja, jotka tukevat käsitystä Septuagintan kääntäjien luotettavuudesta Anneli Aejmelaeus 13 Septuaginta (LXX) käännetty juutalaisen yhteisön tarpeisiin 3. 1. vuosisadoilla ekr. Aleksandriassa pohjateksti edustaa varhaista tekstihistorian vaihetta VT:n heprealaisen tekstin tekstikritiikin tärkein väline sen käyttö edellyttää kääntäjien käännöstavan tuntemusta ja kykyä kääntää kreikasta takaisin hepreaan eri kirjojen kääntäjät hyvinkin erilaisia, useimmat kuitenkin melko sananmukaisia ja uskollisia alkutekstilleen (huom! heprean interferenssi) tekstikriittinen merkitys vaihtelee kirjasta toiseen sen mukaan, miten paljon heprealaista materiaalia on saatavilla ja minkälainen MT:n laatu on varmistettava, että käytettävissä on Septuagintan alkuperäinen sanamuoto (Rahlfs tai Göttingenin kriittinen tekstilaitos) Anneli Aejmelaeus 14 VT:n tekstihistoria 2. vs. ekr 1. vs. jkr. Käsikirjoituksissa oli vielä paljon vaihtelua kopioimisen tuloksena virheitä (kirjainten sekaantumista, tekstin osien poisputoamista ns. homoioteleuton-virheen kautta) tekstien toimittaminen on jatkunut ainakin 1. vuosisadalle ekr. asti tarkoituksenmukaisia variantteja, tekstinkohtien korjaamista esim. 1 Sam 17:12-31,41,48b,50,55-58; 18:1-6a,10-11,12b,17-19,21b,29b- 30 puuttuvat LXX:sta, ja MT esittää Daavidin ja Goljatin kamppailun toisenlaisessa kehyksessä esim. Jeremian kirja on LXX:n edustamassa muodossa n. 14% lyhyempi kuin MT:ssä, jota selvästi on työstetty pidemmälle teologisia ym. motiiveja tekstimuutosten takana Tekstien vertailussa tärkeintä punnita eri vaihtoehtoja siinä suhteessa, miten sopivia ne ovat kielellisesti ja kontekstissaan, ja pohtia, miten eri sanamuodot ovat voineet syntyä toisistaan vanhempi muoto voi löytyä mistä tahansa tekstilähteestä Metodinen kysymys: Missä on alkuteksti? Mihin kohtaan tekstin kehityksessä tähdätään? Anneli Aejmelaeus 15 5
Muita VT:n tekstilähteitä Samarialainen Pentateukki samarialaisten yhteisön säilyttämä hepreankielinen tekstimuoto Targumit VT:n aramealaisia käännöksiä (aluksi suullisia) Targum Onkelos (Pentateukki) Targum Jonathan (profeetat) viralliset targumit on myöhemmin yhdenmukaistettu MT:n kanssa Peshitta VT:n syyrialainen käännös, johon liitetty myös UT:n käännös mahdollisesti juutalaisten aloittama projekti, jonka kristityt veivät päätökseen (2.-3.vs. jkr.) pohjateksti lähellä MT:n konsonanttitekstiä Vulgata Hieronymuksen hepreasta (käytännössä MT:n konsonanttitekstistä) kääntämä latinalainen käännös (405 jkr.) osittain pohjana vanhempi Septuagintasta latinaan käännetty Vetus Latina Anneli Aejmelaeus 16 Käsikirjoituksia ja muuta arkeologista materiaalia netissä http://www.usc.edu/dept/las/wsrp/educati onal_site/ http://www.aleppocodex.org/newsite/index. html http://www.codexsinaiticus.org/en/ Anneli Aejmelaeus 17 6