PERHE- JA PERINTÖTÖOIKEUS KL Antti Kolehmainen

PERHE- JA PERINTÖTÖOIKEUS KL 2014 Antti Kolehmainen

Perhe- ja perintöoikeus 1. Parisuhdeoikeus 2. Perintöoikeus 3. Edunvalvontaoikeus 4. Lapsioikeus

KURSSIN TAVOITTEET 1. Puolisoiden ja parisuhdekumppaneiden taloudellista suhteita koskevien normien pääpiirteiden ymmärtäminen: A. Avioliitossa ja rekisteröidyssä parisuhteessa - Elatusvelvollisuus avioliitossa - Aviovarallisuusjärjestelmä - Omistusoikeus ja velkasuhteet - Vallintasäännökset - Omaisuuden ositus ja erottelu B. Avoliitossa ja rekisteröimättömässä parisuhteessa - Tunnusmerkistö - Sovellettavat normit

KURSSIN TAVOITTEET 2. Perintöoikeuden keskeiset kohdat A Lakimääräinen perimys - Perimysjärjestys ja perimyksen esteet - Perunkirjoitus - Kuolinpesän osakas- ja virallishallinto - Lesken oikeudet - Perillisasemaa koskevat oikeustoimet - Perintökaaren velkavastuujärjestelmä - Rintaperillisen lakiosasuoja - Perinnönjakomenettely

KURSSIN TAVOITTEET B. Testamenttioikeus - Testamentin tekeminen - Testamentin peruuttaminen - Testamenttiehdot - Testamentin tulkinta - Testamentin selvitys - Testamenttikanteet

KURSSIN TAVOITTEET 3. EDUNVALVONTAOIKEUDEN PÄÄPIIRTEET - Holhoustoimi / muu edunvalvonta - Edunvalvontajärjestelmä - Edunvalvojan asema ja tehtävät - Päämiehen edustaminen oikeustoimissa ja varallisuuden vallinnassa - Maistraatti edunvalvontaviranomaisena 4. LAPSIOIKEUDEN PÄÄPIIRTEET - Opettaa lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori Suvianna Hakalehto-Wainio

PARISUHDEOIKEUS A. Rekisteröidyt parisuhteet 1. Avioliitto-oikeus 2. Samaa sukupuolta olevien rekisteröity parisuhde - lähes kaikkia aviopuolisoita koskevia normeja sovelletaan myös rekisteröityihin parisuhteisiin B. Rekisteröimättömät parisuhteet Avoliitto Samaa sukupuolta olevien rekisteröimätön parisuhde

AVIOLIITTO-OIKEUS Avioliitto solmitaan vihkimällä - kirkollinen vihkimys / siviilivihkimys Yhteiselämän lopettaminen ja siihen liittyvät määräykset Avioero 1. Avioeron vireille tulo harkinta-aika 2. Avioeroa koskeva vaatimus - Avioero ilman harkinta-aikaa - Avioeron liitännäisvaatimukset (lapsen asema)

ELATUSVELVOLLISUUS Lakkaa pääsääntöisesti avioeroon jatkuu harkintaaikana. - KKO 2004:104: Puoliso sai säilyttää entisen elintasonsa avioliiton loppuun asti toisen puolison suorittaman elatusavun avulla. Puoliso voidaan avioeron jälkeenkin velvoittaa suorittamaan toiselle elatusapua, jos toinen elatusavun tarpeessa ja toinen kykenevä maksamaan Poikkeus pääsääntöön

KKO 1993:78 -Lainaus päätöksen perusteluista Avioeron jälkeen kummankin puolison tulee pääsääntöisesti vastata elatuksestaan itse. Edellytyksenä elatusavun määräämiselle on elatusapua vaativan puolison tarve saada elatusapua. A on puolisoiden avioliiton aikana ollut noin 10 vuoden aikana kotona hoitamassa puolisoiden yhteisiä lapsia, joista yksi on ollut sairas. Hänen eläkkeensä on kotonaolon vuoksi jäänyt pieneksi. On epätodennäköistä, että A osituksen jälkeenkään kykenee 2 500 markan suuruisella kuukausieläkkeellä yksin vastaamaan elatuksestaan. A on siten elatusavun tarpeessa. B:n taloudellisesta asemasta esitetyn selvityksen perusteella elatusavun määrääminen ei ole kohtuutonta. Asianosaisten olosuhteisiin nähden kohtuullisena elatusapuna on pidettävä 1 200 markkaa kuukaudessa. Elatusapua on suoritettava kunnes A täyttää 65 vuotta tai asiassa toisin määrätään.

AVIOLIITTOLAIN VARALLISUUSJÄRJESTELMÄ A. Omaisuuden erillisyyden periaate B. Velkojen erillisyyden periaate C. Avio-oikeus (ao) - oikeus toisen omaisuuteen - ao:n vaikutukset alkavat vihkimisestä ja lakkaavat, kun avio-oikeusyhteys katkeaa * ositusperuste: avioeron vireilletulohetki tai puolison kuolema D. Tasinko - ao alaisen omaisuuden tasauserä

AVIOLIITTOLAIN VARALLISUUSJÄRJESTELMÄ Avio-oikeudesta vapaata omaisuutta (vo-omaisuutta) on: - Avioehtosopimuksella ao:n ulkopuolelle määrätty omaisuus - Lahjakirjaan tai testamenttiin liitetyn vo määräyksen nojalla ao:n ulkopuolelle määrätty omaisuus - Omaisuus jota ei voida luovuttaa - em. omaisuuden sijaan tullut (surrogaatti) omaisuus

AVIOEHTOSOPIMUS Totaalinen ae sopimus. Osittainen ae sopimus. Yksipuolinen ae sopimus. Muotovaatimukset ankarat: - päiväys - asianmukaisesti allekirjoitettu - kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama - rekisteröinti maistraatissa * muotovirhe voi jäädä piileväksi (ae. sopimusta ei tutkita) ja siihen voidaan vedota vuosikymmentenkin jälkeen * esim. lähisukulainen todistajana pätemättömyys

SURROGAATTIPERIAATE Samat oikeusohjeet, jotka koskevat tiettyä omaisuutta, koskevat myös sen sijaan tullutta omaisuutta a) ao-omaisuus luovutetaan (myydään tai vaihdetaan) ja se vaihtuu toiseksi saatu omaisuus ao-omaisuutta b) vo-omaisuus luovutetaan ja se vaihtuu toiseksi saatu omaisuus vo-omaisuutta

OMAISUUDEN TUOTTO Avio-oikeuden alaisen omaisuuden tuotto on aina ao-omaisuutta Avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto on voomaisuutta, jos ao on avioehtosopimuksella suljettu pois totaalisesti Muutoin on olemassa olettama, että tuotto on aviooikeuden alaista * Yleensä syytä selvittää ao-määräyksessä, onko tuotto ao / vo-omaisuutta

OMISTUSOIKEUS AVIOLIITOSSA Omistaja = se, jolla on omaisuuteen laillinen saanto Omistamisen merkitys avioliitossa - Avioliiton aikana omistaja määrää omaisuudesta (poik. vallinnanrajoitusten alainen omaisuus) - Avioliiton jälkeen: Osituksessa: a) molemmilla puolisoilla avio-oikeus kaikkeen toisen puolison ao-omaisuuteen kumpikin saa arvomääräisesti yhtä paljon b) toisella ei ole avio-oikeutta toisen tiettyyn omaisuuteen omistaminen ratkaisee, kumpi saa omaisuuden - Osituksessa enemmän omistava saa pääsääntöisesti määrätä, mitä antaa tasinkona toiselle osapuolelle = (enempi) omistaminen vaikuttaa määräämisvaltaan

OMISTUSOIKEUS AVIOLIITOSSA Nimiperiaate = omaisuus kuuluu sille, jonka nimiin se on hankittu - Kiinteä omaisuus kuuluu sille, jolla on siihen lainhuuto - Irtaimen omistajaolettama: irtain omaisuus, josta ei tiedetä, kummalle se kuuluu katsotaan kuuluvan yhteiseksi. Henkilökohtaista käyttöä varten hankittu omaisuus kuuluu sille, jonka käyttöön se on hankittu, vaikka hankinta olisi tapahtunut toisen puolison rahoilla - Fidusiaariperiaate muodostaa poikkeuksen nimiperiaatteeseen: yksin toisen puolison nimiin hankittu omaisuus katsotaan yhteiseksi, jos puolisoilla on ollut yhteishankinnan tarkoitus, vaikka omaisuus on hankittu yksin toisen nimiin

VALLINTASÄÄNNÖKSET Vallinnalla tarkoitetaan niitä oikeustoimia, jotka ovat välttämättömiä omistajanvaihdoksen aikaan saamiseksi Vallintaoikeus kuuluu vain omistajalle aviopuoliso ei voi luovuttaa toisen puolison omaisuutta Luovutuksensaajalla on vahva selonottovelvollisuus siitä, että luovuttaja on oikeutettu määräämään toisen puolison omaisuudesta

VALLINTASÄÄNNÖKSET AL ei rakennu kokonaan erillisvallinnan periaatteelle Perheen etu vaatii, että omistajapuolison vallintaoikeutta rajoitetaan tietyissä tilanteissa Vallinnanrajoitukset koskevat: 1. Perheen yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja asuinirtaimistoa 2. Puolison tarpeellisia työvälineitä 3. Puolison ja lasten henkilökohtaista käyttöä varten hankittuja tavaroita Omistajapuoliso tarvitsee toiselta puolisolta vallintasuostumuksen voidakseen luovuttaa vallinnanrajoitusten alaista omaisuutta

VALLINTASÄÄNNÖKSET Vastoin vallinnanrajoituksia tehty oikeustoimi julistetaan pätemättömäksi, jos toinen puoliso nostaa kanteen 3 kk kuluessa saatuaan tiedon oikeustoimesta - jos luovutukseen ei reagoida em. ajassa luovutuksesta tulee pätevä - kiinteän omaisuuden luovutus tulee päteväksi, jos: a) kiinteistölle on myönnetty lainhuuto, eikä b) luovutuksensaaja luovutuksen tapahtuessa tiennyt eikä hänen pitänyt tietää, ettei luovuttajalla ollut oikeutta luovuttaa ko. omaisuutta Valinnanrajoitusta koskevat säännökset pakottavia Vallinnanrajoitukset jatkuvat, kunnes ositus on toimitettu (tulee lainvoimaiseksi)

VALLINTASÄÄNNÖKSET Esimerkki. Puoliso M myy omistamansa puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn osakehuoneiston osakkeet A:lle. V ilmoittaa M:lle ja A:lle 3 kuukauden sisällä luovutuksesta tiedon saatuaan, ettei hyväksy kauppaa

VALLINTASÄÄNNÖKSET Esimerkki. - V ei nosta kannetta Oikeustoimi tulee päteväksi 3 kk kuluessa siitä, kun V sai tietää luovutuksesta = Kanne hylättävä

VASTUU PUOLISON VELASTA Avioliittolaissa on omaksuttu puolisoiden omaisuuden erillisyysperiaate Vastaavasti myös velkasuhteissa noudatetaan erillisyysperiaatetta. - Pääsääntö on, että molemmat puolisot vastaavat yksin tekemästään velasta, olipa se tehty ennen avioliittoa tai sen aikana - Toisen puolison omaisuus ei yleensä voi joutua velallispuolison velkojien täytäntöönpanotoimien kohteeksi.

VASTUU PUOLISON VELASTA Velkojen erillisyysperiaatetta ei noudateta poikkeuksettomasti. - Esimerkiksi perheen elatusta varten tehdystä velasta vastaa kumpikin puoliso solidaarisesti siitä riippumatta, kumpi kyseisen velan on tehnyt * perheen yhteisiä tarpeita sekä puolisoiden henkilökohtaisia tarpeita varten tehty velka; ruokakauppalaskut, lääkärinpalkkiot, asunnon vuokra, lastenhoitomenot, harrastukset jne. * yhteisvastuu elatusveloista ei synny, jos velkoja velan antaessaan tiesi, että puolisot asuvat välien rikkoontumisen vuoksi erillään.

VASTUU PUOLISON VELASTA - Elatusvelvollisuus alkaa vihkimisestä ja päättyy yleensä avioeroon. *Elatusvelvollisuus jatkuu myös avioeron harkinta-aikana. Elatusapua voidaan avioeron harkinta-aikana määrätä maksettavaksi, jos sitä vaativa puoliso on elatusavun tarpeessa ja toisella puolisolla on kyky sitä maksaa.

Elatuksen taso ja sen toteuttamistavat Suomen avioliittolainsäädännössä on perinteisesti ollut lähtökohtana se, että perheenjäsenillä tulisi olla samanlainen elintaso. Elatusvelvollisuuden voikin katsoa ulottuvan laajemmalle kuin vain vähimmäiselatuksen turvaamiseen. Elatusvelvollisuus voidaan täyttää, paitsi antamalla rahavaroja perheen käyttöön, myös kotityöllä tai muullakin tavoin

Rahalainat Yhteinen velkavastuu ei koske rahalainoja, vaikka varat olisi tosiasiallisesti käytetty perheen elatukseen Tilannetta ei muuta edes se, että velkoja pystyy osoittamaan, että rahalaina on tosiasiallisesti käytetty perheen elatukseen Yhteisesti vastattavaa elatusvelkaa on liike- tai yrityskohtaista luottotiliä käyttäen tehty velka, kun ostaja maksaa tilivelaksi jäämänsä tarvikkeet sovitulla tavalla joko yrityksen pankkitilille tai sen kassaan (lähikaupan ruokatilin tai tavaratalon tililuotto). Ns. yleisluottokortit voidaan rinnastaa rahalainaan.

Yhdessä tehty velka / Vastuuseen sitoutuminen Yhdessä tehty velka Molemmat puolisot vastaavat yhdessä tehdystä velasta kumpikin omasta ja toistensa puolesta. Osapuolet voivat tosin sopia myös toisenlaisesta vastuunjaosta. Vastuuseen sitoutuminen - Sitoutuminen / hyväksyminen joko nimenomaisena tai konkludenttisena tahdonilmaisuna

ESIMERKKI -Kysymys 1. Opiskelijat M ja V avioituivat juhannuksena 2004. Viime vuonna puolisoiden välit alkoivat huonontua. Lokakuussa 2013 M muuttikin pois puolisoiden yhteisestä asunnosta välien rikkoonnuttua lopullisesti. 30.11.2013 M ja V jättivät avioerohakemuksen paikalliseen käräjäoikeuteen. Avioeroa hakiessaan kummallakaan puolisolla ei ollut mitään realisointikelpoista varallisuutta. M on vieläkin täysin varaton, mutta V on perimässä 20.12.2013 kuolleen äitinsä jälkeen noin 150 000 euron arvosta omaisuutta. Puolisoilla on seuraavat velat: a) M:n 22.5.2007 omiin nimiinsä ottama 1 000 euron rahalaina Sampo pankista jolla rahoitettiin puolisoiden yhteiset ruokaostokset kesällä 2007. Tuolloin kumpikaan puolisoista ei ollut onnistunut hankkimaan itselleen kesätyötä.

ESIMERKKI -Kysymys b) M:n viime kesänä lähikauppaan tekemistä ruokaostoksista syntyneet 1 000 euron velat. c) M:n viime vuoden marraskuussa samasta lähikaupasta tekemistä ruokaostoksista syntynyt 500 euron velka. d) M:n yhä maksamatta oleva 300 euron hammaslääkärilasku, joka syntyi viime elokuussa. e) 3000 euron velka viime syyskuussa tehdystä pianon kaupasta. Kauppa tehtiin puolisoiden yhteisiin nimiin ja koko kauppahinta jäi velaksi. Kaupantekotilaisuudessa olivat mukana sekä M että V. M allekirjoitti yksin kauppakirjan ja hoiti puhumisen. V kuunteli koko ajan tarkasti mitä kauppaneuvotteluissa tapahtui, mutta ei osallistunut millään tavalla kaupantekoon. V on tullut tänään luoksesi ja kysyy, mistä em. veloista hän voi joutua vastaamaan. Anna hänelle perusteltu vastaus.

ESIMERKKI -Vastaus Velkasuhteissa noudatetaan velkojen erillisyyden periaatetta. Kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana (AL 52.1 ). Velkojen erillisyyden periaatteesta on kuitenkin olemassa poikkeuksia. Yksi poikkeus on, että puolisot vastaavat solidaarisesti ns. elatusveloista (AL 52.2 ). Näin myös V vastaa kohdassa b tarkoitetuista veloista (lähikaupan 1 000 euron ruokaostokset). Samalla perusteella V vastaa myös kohdassa d mainitusta 300 euron hammaslääkärinlaskusta. Puolisoiden yhteisestä elatuksesta aiheutuneeksi velaksi katsotaan muun muassa terveydenhoidosta aiheutuneet menot. Sen sijaan kohdan A veloista ( 1000 euron pankkilaina) V ei vastaa, koska yhteisvastuu ei koske rahalainaa (AL 52.3). Asiaa ei muuta muuksi edes se, että varat on käytetty puolisoiden yhteiseen elatukseen.

ESIMERKKI -Vastaus C kohdan 500 euron ruokalasku on hieman ongelmallisempi. Yhteisvastuuta elatusveloista ei synny, jos velkoja velan antaessaan tiesi puolisoiden asuvan välien rikkoontumisen vuoksi erillään (AL 52.3 ). Kysymyksestä ei selviä, tiesikö ruokakauppias sanotun asian vai ei. Jollei kauppias tiennyt tätä, myös V vastaa velasta. Jos kauppias tiesi velan antaessaan, että puolisot asuvat välien rikkoontumisen vuoksi erillään, V ei vastaa sanotusta velasta. Asiaan ei siis voida kysymyksen perusteella antaa varmaa vastausta.

ESIMERKKI -Vastaus Pianon kaupan osalta lienee katsottava, että V on vastuussa myös tästä velasta. Puoliso voi tulla sidotuksi myös pelkän passiivisuutensa perusteella. Kun V on ollut läsnä pianon kauppaa tehtäessä, ja ollut tietoinen kaupasta sekä sen ehdoista, hänen olisi pitänyt velkavastuun välttääkseen ilmoittaa vastapuolelle, ettei hän halua tulla sidotuksi kauppaan. Pianokauppiaallahan on ollut olosuhteet huomioon ottaen perusteltu aihe olettaa, että puolisot toimivat yhteisymmärryksessä. Koska V on laiminlyönyt reklamoida asiasta, hänen on katsottava tulleen sidotuksi kauppaan ja olevan näin vastuussa 3 000 euron velan maksamisesta. AL 53 :n perusteella puolisot vastaavat solidaarisesti velasta, jonka he ovat yhdessä tehneet.

OMAISUUDEN OSITUS Ositusperusteet: 1. Puolison kuolema jäämistöositus 2. Avioeroa koskeva asia vireillä avioero-ositus 3. Puolisot, joiden varallisuussuhteisiin on sovellettava Suomen lakia, on tuomittu toisessa valtiossa asumuseroon asumusero-ositus - Ositus voidaan toteuttaa A. Sopimusosituksena B. Toimitusosituksena * Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen osituksen toimittamisesta (sopimusositus) on haettava pesänjakajan määräystä (toimitusositus)

Ositusmenettely Avioliittolain mukaan ositus on toimitettava siinä järjestyksessä, mitä perinnönjaosta on säädetty PK 23:7: Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen. Pesänjakajan on, jos kaikki osakkaat ovat tulleet saapuville, koetettava saada heidät sopimaan jaosta. Jos sopimus saadaan aikaan, jako on toimitettava sen mukaisesti. Ositustahot kutsuttava vähintään yhteen osituskokoukseen ja pesänjakajan on yritettävä saada sovinto aikaan - Osapuolten välinen sopimus sitoo pesänjakajaa

Ositusmenettely Muotovaatimukset: - Osituksesta on laadittava osituskirja. a) Milloin pesänjakaja on toimittanut osituksen, on hänen allekirjoitettava osituskirja. b) Muussa tapauksessa on osituskirja osapuolten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi - Vaikka tasinkona annettaisiin kiinteää omaisuutta, riittää em. muoto

Pesänjakajan toimivalta ja tehtävät Suorittaa kaikki osituksen loppuun saattamiseksi tarvittavat toimet Antaa osakkaille oikeudellista informaatiota jakomenettelystä Tekee kaikki ne ratkaisut, jotka eivät lain nojalla kuulu TI:n toimivaltaan (keskittämisperiaate): - Kuka omistaa esineen - Omaisuuden laajuuden selvittäminen - Ao ja vo-omaisuuden erottaminen ja omaisuuden arvostaminen - Velkojen toteaminen ja niiden kattaminen - Vastikeoikeudesta päättäminen - Asiakirjojen (testamentti, avioehtosopimus jne.) tulkinta - Viimekätinen ratkaisuoikeus tasingosta

OSITUKSEN TOIMITTAMINEN I Laskennallinen vaihe a) Osituslaskelman ennakkotoimet: omaisuussuhteiden selvittäminen, ao / vo omaisuuden toteaminen, arvostaminen b) Varsinainen osituslaskelma: Puolisoiden aoomaisuuden säästön määrääminen ja yhteen laskeminen, vastikkeiden määrääminen ja avioosan laskeminen II Reaalinen vaihe Tasingon maksaminen

OSITUKSEN TOIMITTAMINEN Ositettava omaisuus: - minkä puolisot omistivat ositusperusteen syntyessä - Avio-oikeuden alaisen omaisuuden tuotto ositusperusteen syntymisen ja osituksen väliseltä ajalta - Arvostetaan ositushetken mukaiseen myyntiarvoon (jollei muusta sovita) * Yrityksen arvo voidaan arvioida usealla eri menetelmällä: lopettamis-, tuotto-, substanssiarvo. Myös goodwill-arvo voidaan ottaa huomioon, jos se on ositushetkellä potentiaalisen ostajan käytettävissä

OSITUKSEN TOIMITTAMINEN KKO 1982 II 19. PJ oli määritellyt toisen puolison harjoittamalle huoltoasemalle good will arvon. Puoliso kiisti tämän edelleen luovutuskieltoon vedoten. KKO totesi liiketoiminnan vakiintuneen sellaiseksi, että siitä oli palkan lisäksi mahdollisuus saada jatkuvaa liiketuottoa. Kun kantaja ei ollut näyttänyt, että good will olisi arvioitu liian suureksi, kanne hylättiin. Eri mieltä oleva jäsen olisi hyväksynyt kanteen osittain katsoen osan good will arvosta yrittäjän persoonaan liittyväksi.

NETTO-OMAISUUDEN MÄÄRITTÄMINEN Avioero-osituksessa ei makseta puolisoiden velkoja, vaan ne katetaan - Varataan laskennallisesti omaisuutta velkojen maksamista varten Velat ja omaisuuden laajuus määritellään ositusperusteen syntyhetken mukaan - Myöhemmin syntyneitä velkoja ei kateta Yksin puolison nimissä oleva velka katetaan kokonaan velallispuolison omaisuudella Yhteisestä velasta katetaan puolet kummankin omaisuudesta (elatusvelka elatusvelvollisuuden suhteessa)

ESIMERKKI Ao-om A B -as. osake 70.000 70.000 -rahaa 4.000 2.000 -auto 16.000 Ao-säästö br. 90.000 72.000 Velkojen kattaminen -as. velkaos. -12.000-12.000 -kulutusluotto - 8.000 Ao-säästö br. 90.000 72.000-20.000-12.000 Netto 70.000 60.000 Vo-om 40.000

VELKOJEN KATTAMINEN Velkojen kattaminen ei vaikuta velkasitoumukseen Takausvelka katetaan vain, jos se on: a) avio-oikeusyhteyden katkeamishetkellä realisoitunut maksettavaksi tai b) mikäli takaajan maksuvelvollisuus on todennäköinen Yhteisestä velasta puolisot vastaavat solidaarisesti kumpikin voi vaatia, että velka maksetaan ennen ositusta tai siitä annetaan vakuus

KATTAMISJÄRJESTYS Pääsääntö: Velat katetaan ao-omaisuudella 1. Jos vo-omaisuus oli, silloin kun siitä tuli vo, erityisesti velan vakuutena katetaan ensisijaisesti vo-omaisuudella, tämän surrogaatilla ja toissijaisesti ao-omaisuudella 2. Jos vo-omaisuus annetaan velan vakuudeksi vasta myöhemmin katetaan ao-omaisuudella 3. Vo-omaisuuden hankkimiseksi tai parantamiseksi otettu velka katetaan ensisijaisesti vo-omaisuudella ja toissijaisesti aoomaisuudella 4. Huolimattomasta asioiden hoitamisesta aiheutunut velka katetaan ensisijaisesti kaikella vo-omaisuudella ja toissijaisesti ao-omaisuudella

ESIMERKKI 1. A on saanut testamentilla omakotitalon, joka on testamentissa määrätty vo-omaisuudeksi. A ottaa 100.000 euron remonttilainan, jolla hän peruskorjaa talon. 100.000 euron velka katetaan osituksessa ensisijaisesti vo-omaisuudella. Jos A:n vo-omaisuus ei riitä kattamaan 100.000 euron velkaa, loput katetaan hänen ao-omaisuudellaan. 2. A on saanut testamentilla omakotitalon, joka on testamentissa määrätty vo-omaisuudeksi. A pelaa nettipokeria, josta syntyy hänelle 20.000 euron velka. Osituksessa ko. velka katetaan ensisijaisesti A:n vo-omaisuudella. Jos A:n vo-omaisuus ei riitä kattamaan 20.000 euron velkaa, loput katetaan hänen aoomaisuudellaan

NOLLASÄÄNTÖ Ylivelkaisen puolison omaisuuden säästöksi merkitään aina 0. A B Netto-omaisuus 100.000-20.000 Osituslaskelmaan: 100.000 0 Yhteinen säästö: 100.000 A maksaa tasinkoa B:lle 50.000 (jos em. omaisuus ao:ta)

PÄÄLTÄPÄIN EROTTAMINEN Puolisolla on oikeus velkojen kattamisen jälkeen erottaa omasta ao-omaisuudestaan tiettyjä itselleen tärkeitä esineitä, jos sitä voi pitää kohtuullisena - Henkilökohtaiset käyttöesineet - Päältäpäin erotettu määrä lisätään puolisolle yhteenlasketun säästön puolikkaaseen voi vaikuttaa tasingon määrään

VASTIKKEET Ennallistamista, ettei ao-omaisuus aiheettomasti vähene toisen osapuolen vahingoksi 1. Puolison omasta omaisuudesta annettava vastike 2. Ao-omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä annettava vastike 3. Ennakkoperintövastikkeet

AVIO-OSAN TOTEAMINEN Kun päältäpäin erottamiset on tehty, velat katettu, yhteisestä velasta annettu vakuus ja vastikkeet annettu jäljelle jäävä yhteenlaskettu säästö jaetaan kahtia = avioosa Näin saatua laskennallista avio-osaa verrataan puolison ao-omaisuuden reaaliseen säästöön tasingon määrä

TASINGON MAKSAMINEN Osituksen reaalinen vaihe: osoitetaan konkreettisesti tasinkoomaisuus, joka siirtyy vähemmän ao-omaisuutta omistavalle puolisolle Eloonjääneen puolison tasinkoprivilegi Puolison tasinkoprivilegi toisen puolison jouduttua konkurssiin Tasinkoa maksava osapuoli voi halutessaan maksaa tasingon rahana Tasingon maksajalla yleensä oikeus päättää, mitä luovuttaa - toimitusosituksessa ratkaisuvalta PJ:lla: etusija tasingon maksajalle, jos tämän kanta ei kohtuuton - Ilman osapuolten suostumusta ei voida määrätä, että tasinko maksettaisiin omaisuudella, jonka arvo ylittää tasingon määrän (lunastus) - Jos tasinkoa ei muutoin ole mahdollista maksaa, PJ voi pyytää TI:ltä myyntiluvan

TASINGON MAKSAMINEN 1. Lesken tasinkoprvilegi Ensin kuolleen puolison ao-om = 50.000, lesken aoom = 150.000 lesken maksettava laskennallisesti tasinkoa 50.000. Leski voi kuitenkin vedota tasinkoetuoikeuteensa ja kieltäytyä maksamasta tasinkoa. 2. Puolison tasinkoprivilegi toisen puolison jouduttua konkurssiin Jos konkurssi alkaa ositusperusteen synnyttyä (ei vo) puoliso voi poistaa ao:n ilmoittamalla siitä 1 vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta.

YHTEISEN OMAISUUDEN JAKAMINEN Osapuolen vaatimuksesta yhteisomistussuhde purettava Kummallakin oikeus saada osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta - jaolliset esineet ok. - Jaottomat (esim. asunto-osake) hankalia Jolleivät osapuolet sovi jakotavasta / omaisuus jää yhteiseksi TI:lta myyntilupa

EROTTELU Erotteluperusteet samat kuin ositusperusteet Puolisoiden kaikki omaisuus vo:ta Sopimus-/toimituserottelu

OSITUKSEN SOVITTELU Jos normaalien ositussääntöjen soveltaminen johtaa kohtuuttomuuteen tai siihen, että toinen osapuoli saa perusteetonta etua sovittelu Harkintakriteerit: - lyhytaikainen avioliitto (alle 5 vuotta) - puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi - muut seikat (vastikkeeton saanto) - syyllisyys avioeroon ei relevantti, ei myöskään tuleva varallisuuskehitys * kokonaisharkinta ratkaisee

SOVITTELUKEINOT 1. Tasinko-oikeuden rajoittaminen (esim. lyhytaikainen avioliitto) 2. Ao-omaisuuden käsitteleminen vo-omaisuutena a) omaisuus saatu tosiasiallisen yhteiselämän lakattua ennen eroa b) ennen avioliittoa saatu omaisuus c) perintönä, lahjana tai testamenttina saatu omaisuus 3. Vo-omaisuuden käsitteleminen ao-omaisuutena (esim. pitkäaikainen avioliitto)

OSITUS AVIOEROTAPAUKSESSA Puolisoiden A ja B välinen 10 vuotta kestänyt avioliitto kariutui. 1.6.2013 A ja B tekivät yhdessä avioerohakemuksen. Käräjäoikeus tuomitsi puolisot avioeroon 2.1.2014. Puolison B vaatimuksesta omaisuuden ositusta toimittamaan on määrätty pesänjakajaksi asianajaja X. Puolisoilla ei ole avioehtoa. Yhteinen omaisuus: - omakotitalo (arvo 1.6.2013 =n. 500.000 euroa, nyt n. 600.000 euroa) A:n omaisuus: - Vene (200.000) saatu perintönä vanhemmilta 2.2.2006 - työllä ansaittua rahaa 100.000, - ei velkoja

OSITUS AVIOEROTAPAUKSESSA B:n omaisuus: ½ em. omakotitalosta, velkoja 80.000 (kaksi 40.000 euron takaussitoumusta, jotka tulevat lähiviikkoina maksettaviksi, sillä päävelallinen yrittäjä Y on asetettu konkurssiin jo alkukesästä. Toisen B antoi helmikuussa 2011 ja toisen joulukuussa 2013). A kysyy: 1. Pitääkö A:n antaa B:lle omaisuutta ja jos pitää niin kuinka paljon 2. Onko odotettavissa, että X sovittelisi ositusta jommankumman hyväksi

OSITUS AVIOEROTAPAUKSESSA 1. Vastaus: Osituslaskelma A B OKT 300t 300t vene 200t rahaa 100t ao-brutto 600t 300t velat 40t ao-säästöt 600t 260t ao-säästö (1/2) = 430t A antaa tasinkoa B:lle 170t

OSITUS AVIOEROTAPAUKSESSA Vastaus jatkuu - Jos vastike (=40t) ao-säätö (1/2) = 860t -40t/2 = 410t A:n avio-osa = 410t + 40t = 450t B:n avio-osa = 410t A antaa B:lle tasinkoa 150t

OSITUS AVIOEROTAPAUKSESSA 2. Ositusta voitaisiin periaatteessa kohtuullistaa A:n hyväksi. A:n kannattaa esittää tätä koskeva vaatimus ns. sivuomaisuuden osalta (perintönä saatu omaisuus). AL 103b :n perusteella voidaan määrätä, että tietty omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut puolisoiden asuessa erillään tai joka puolisolla on ollut avioliittoon mentäessä taikka jonka puoliso on saanut avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentin nojalla, on omaisuuden osituksessa kokonaan tai osaksi oleva omaisuutta, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta;

OSITUKSEN RIITAUTTAMINEN 1. Osituksen mitättömyys - puoliso jäänyt todisteellisesti kutsumatta ositukseen eikä hän ole sinä läsnä - pj ei järjestä varsinaista osituskokousta - toinen puolisoista oikeustoimikyvytön - Osituskirja väärennetty 2. Osituksen moite: aineellinen tai muodollinen virhe aiheuttaa osituksen pätemättömyyden (pätemättömyys korjauskelpoista ja relatiivista) - valta kanteen nostamiseen ositustahoilla / heidän oikeudenomistajilla (perillisellä itsenäinen oikeus) - muotovirheeseen vedottava 6 kk osituksen toimittamisesta - materiaalisella perusteella toimitusositusta moitittava 6 kk osituksesta lukien ja sopimusositusta kohtuullisessa ajassa osituksen loppuun saattamisesta

REKISTERIMÄTTÖMÄT PARISUHTEET Avoliittolaki 1.4.2011 Avioliittolain säännökset osapuolten välisistä oikeuksista ja velvollisuuksista eivät koske avoliittoa miltään osin Laki ei tuo radikaalia muutosta aiempaan oikeustilaan Avopuolisot voivat sopia siitä, että ns. avoliittolain säännöksiä ei sovelleta heihin - Poik. oikeus vaatia omaisuuden erottelua ja pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten. Laki soveltuu avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa väh. 5 v / joilla on yhteisiä lapsia. irtainten esineiden osalta yhteisomistusolettama Laki mahdollistaa hyvityksen: - avopuoliso on työllään / varallisuuspanoksellaan auttanut toista kartuttamaan / säilyttämään tämän omaisuutta.

REKISTERIMÄTTÖMÄT PARISUHTEET Parisuhde, johon ei sovelleta avoliittolakia Avoliitto (yhdessä asuminen) Samaa sukupuolta olevien rekisteröimätön parisuhde - muukalaisperiaate: avopuolisoihin sovelletaan samoja sääntöjä kuin toisilleen vieraisiin ihmisiin (vrt. esim TakSL:n läheissääntely) - avopuolisot eivät toisiinsa nähden elatusvelvollisia - yhteiselämän lakatessa avopuolisoiden omistus- ja velkasuhteet ratkaistaan yleisten siviilioikeudellisten normien mukaan omistaja saa oman omaisuutensa suojakeinot: 1) perusteettoman edun palautus, 2) velkomus, 3) omistusoikeuden vahvistaminen tai kumoaminen, 4) hallinnan palautus, 5) vahingonkorvaus, 6) sopimuksen pätemättömyys tai sen kohtuullistaminen

PERINTÖOIKEUS - Lakimääräinen perimys Parenteeliperiaate (3) 1. Parenteeli = RP:t - avio-, avioliiton ulkopuolella syntyneet-, kihla-, ottolapsi, kun ko. suhde on perustettu 1.1.1980 jälkeen 2. Vanhemmat, sisarukset - Jollei Rp:ä vanhemmat - vanhempi kuollut osuus sisaruksille - sisarus kuollut osuus heidän jälkeläisilleen 3. Isovanhemmat, sedät ja tädit - jos ei 1 tai 2 parenteeliin kuuluvia - isovanhempi kuollut sedät ja tädit (serkut eivät peri) Valtion jäämistösaanto

PERINTÖOIKEUS - Lakimääräinen perimys Perimysjärjestys / RP:n perillisryhmä: Perittävä = P A (1/3) B (1/3) - kuollut C (1/3) Ba (1/6) Bb kuollut (1/6) Bb1 (1/18) Bb2 (1/18) Bb3 (1/18)

LESKEN ASEMA PERILLISENÄ Jos perittävältä ei jää rp:ä puoliso perii - ensiksi kuolleen puolison perillisten (toissijaisten perillisten) oikeus perintöön lykätään lesken kuolemaan - toissijaiset perilliset ovat ensin kuolleen puolison perillisiä, mutta lesken kuolinpesän osakkaita - toissijaisten perillisten piiri määräytyy lesken kuollessa - leski voi inter vivos määrätä perimästään omaisuudesta, mutta ei voi määrätä mortis causa

ESIMERKKI Avioliitossa A:n kanssa ollut P kuoli vuonna 2000 ilman rp:ä. Hänen lähimmät sukulaiset olivat tuolloin veli B ja serkku C. Veli B kuoli vuonna 2005 (häneltä ei jäänyt rintaperillisiä) ja leski A vuonna 2007. A:n lähimmät sukulaiset olivat tuolloin hänen siskonsa D ja E. - P:n toissijaisten perillisten piiri määräytyy vasta lesken kuollessa. Tuolloin veli B oli jo kuollut. Serkut eivät peri P:n omaisuus menee lesken suvulle, joten D ja E perivät myös P:n omaisuuden

TOINEN PARENTEELI Selkä- ja sivuperilliset - jos P ei ollut kuollessaan naimisissa eikä häneltä jäänyt rp:tä P:n vanhemmat perivät hänet (kumpikin saa puolet) - jos isä tai äiti kuollut veljet ja sisaret saavat tämän osuuden - P:n veli- ja sisarpuolet saavat yhdessä täyssisarusten kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva. - jollei täyssisaruksia ole, saavat puolisisarukset koko perinnön - kuolleen sisar tai velipuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä

1. ESIMERKKI P kuoli 1.1.2014. Hänen äitinsä A oli kuollut edellisenä vuonna, mutta hänen isänsä B on elossa. Elossa ovat myös hänen veljensä C ja D, mutta sisko E on kuollut. Siskolla E on kaksi lasta E1 ja E 2, jotka ovat molemmat elossa. P ei ollut kuollessaan avioliitossa. P:n nettojäämistö on 120.000 euroa. P ei ole tehnyt testamenttia. Miten P:n jäämistö jaetaan arvomääräisesti?

1. ESIMERKKI P:ltä ei jäänyt RP:tä eikä hän ollut avioliitossa lähimmät perilliset ovat 2 parenteelin perillisiä. Koska isä B elää, hän perii puolet (1/2) P:n jäämistöstä eli hän saa 60.000 euroa. Kuolleen äidin A:n osuuden (60.000 euroa) perivät P:n sisarukset C,D ja E. Kunkin osuus on 1/3 osa äidin osuudesta = 20.000 euroa. Koska E on kuollut, hänen osuutensa jaetaan hänen jälkeläistensä E1:n ja E2:n kesken molemmat saavat 10.000 euroa

2. ESIMERKKI P kuoli 1.1.2014. Hänellä ei ole rp:ä eikä hän ollut kuollessaan avioliitossa. Hänen molemmat vanhempansa A ja B ovat kuolleet. P:llä on yksi täyssisar C ja velipuoli D isän A aiemmasta avioliitosta. P:ltä jää 100.000 euron netto-omaisuus. P ei ole tehnyt testamenttia. Miten P:n jäämistö jaetaan arvomääräisesti?

2. ESIMERKKI Jos P:n vanhemmat A ja B olisivat eläneet kumpikin olisi saanut puolet (1/2) P:n jäämistöstä (molemmat 50.000 euroa), mutta koska he ovat kuolleet, jäämistö on jaettava C:n ja D:n kesken A:n osuus jaetaan puoliksi C:n ja D:n kesken C saa näin 25.000 ja D 25.000 B:n osuuden saa yksin C, koska D ei ole sukua B:lle C saa B:n osuuden 50.000 C saa yhteensä 75.000 ja D 25.000 euroa

KOLMAS PARENTEELI Jos perittävältä ei jäänyt 1 ja 2 parenteeliin kuuluvia perillisiä eikä aviopuolisoa jäämistö siirtyy isovanhempien parenteeliin Kuolleen isovanhemman osuus menee hänen jälkeläisilleen sedät tädit ja enot Kolmannessa parenteelissa ei ole rajatonta sijaantulo-oikeutta serkut eivät peri

ESIMERKKI P kuoli 1.1.2014. Hänellä ei ole rp:ä eikä hän ollut kuollessaan avioliitossa. Hänen molemmat vanhempansa A ja B ovat kuolleet. P:n molemmat isoäidit C ja D ovat elossa, samoin isän isä E mutta äidin isä F on kuollut. Äidillä on kaksi veljeä G ja H, joista H on kuollut. H:lta on olossa kaksi lasta H1 ja H 2. P:ltä jää 400.000 euron netto-omaisuus. P ei ole tehnyt testamenttia. Miten P:n jäämistö jaetaan arvomääräisesti hänen perillistensä kesken?

ESIMERKKI Äiti ja isä olisivat perineet puolet (1/2), jos olisivat olleet elossa osuudet isovanhemmille Jokainen elossa oleva isovanhempi (C, D ja E) saa ¼ osan eli 100.000 euroa. Äidin isän F:n osuus 100.000 menee kokonaan äidin elossa olevalle veljelle G, eli hän saa 100.000 euroa. Äidin kuolleen veljen H:n lapset H1 ja H2 ovat P:n serkkuja serkut eivät peri (tämän vuoksi G saa myös H:n osuuden )

PERIMYKSEN ESTEET 1. Perittävän surmaaminen 2. Testamentin hävittäminen tai salaaminen 3. Perinnöttömäksi tekeminen - perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää tai eräitä tämän läheisiä - perillinen viettää jatkuvasti epäsiveellistä ja kunniatonta elämää * Perinnöttömäksi tekemisen on tapahduttava testamentissa, jossa on mainittava perinnöttömäksi tekemisen peruste perinnön saa se, joka olisi saanut sen, jos perillinen olisi kuollut ennen perittävää

PERUNKIRJOITUS Yleistä: - tehtävä jokaisen Suomessa vakinaisesti asuneen kuoltua - toimitettava 3 kk kuolemasta - käsittää osakas- ja omaisuusluettelon - perukirjan osakasluettelo voidaan vahvistuttaa maistraatissa julkinen luotettavuus = kolmannen henkilön kuolinpesän kanssa tekemä oikeustoimi on pätevä, vaikka joku olisi jäänyt osakasluetteloon merkitsemättä * edellytetään lisäksi, ettei kolmas tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää merkitsemättä jääneestä osakkaasta

PERUNKIRJOITUS Ensisijainen toimitusvelvollinen se osakas, jonka hallussa pesä on Toissijaisesti oikeuden määräämä pesänselvittäjä / perittävän määräämä testamentin toimeenpanija / valtiokonttorin asettama erityinen valtuutettu Toimitusvelvollisen on valittava 2 uskottua miestä, jotka pitävät perunkirjoituksen Uskotut miehet kutsuvat toimitukseen osakkaat / osakkaiden edunvalvojat / toissijaiset osakkaat Ilmoittaja ilmoittaa pesän omaisuuden ja uskotut miehet arvioivat sen Perukirja toimitetaan verotoimistolle 1 kk toimituksen päättymisestä

KUOLINPESÄN YHTEISHALLINTO 1. Lakiin perustuva osakasten yhteishallinto - osakaskeskeisyys - kuolinpesän hallinto ja selvittäminen jakoa varten - yhteishallintoperiaate Jos yhteishallintoa ei saada toimimaan pesänselvittäjän hallinto 2. Lakiin perustuva lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana 3. Sopimukseen perustuva yhteishallinto

KUOLINPESÄN OSAKKAAT 1. Perilliset 2. Yleistestamentinsaaja 3. Leski kolmella perusteella - perii puolisonsa - yleistestamentinsaajana - ao:n nojalla osituksen lainvoimaistumiseen asti 4. Ex puoliso, jos ositusta ei ole ehditty toimittaa 5. Toissijaiset perilliset - Riidanalaisuussääntö

VIRALLISSELVITYS A. Pesänselvittäjän (=PS) hallinto B. Konkurssipesän hallinto - TI (=tuomioistuin) määrää PS:n / asettaa kuolinpesän (kp) konkurssiin ja määrää pesänhoitajan - osakkaat menettävät asiavaltuuden - osakkaat eivät joudu henkilökohtaiseen vastuuseen pesän veloista - kun omaisuus luovutetaan konkurssiin PS määräys raukeaa - Kp. voidaan asettaa konkurssiin vain, jos konkurssi on pesän laajuuden, omaisuuden rahaksi muuton tai muun erityisen syyn vuoksi tarkoituksenmukainen menettely pesän omaisuuden käyttämiseksi pesän ja vainajan velkojen maksuun (KL 2:5).

PS hakemuksen voivat tehdä 1. osakas 2. testamentin toimeenpanija 3. legaatinsaaja 4. henkilö, jolla on oikeus ajaa kannetta tarkoitusmääräyksen toteuttamiseksi 5. perintöosuuden luovutuksensaaja 6. sellainen avustukseen oikeutettu, joka ei ole kuolinpesän osakas 7. pesän tai vainajan velkoja taikka pesän tai vainajan velasta vastuussa oleva (takaaja yms.) - ei, jos osakkaat tarjoavat turvaavan vakuuden / velkojalla on sellainen 8. ulosottomies, jos osakkaan kuolinpesän osuus on ulosmitattu *Forum hereditatis

PESÄNSELVITTÄJÄN TEHTÄVÄT 1. Jäämistöomaisuuden haltuunotto 2. Jos on syytä epäillä, että pesän varat eivät riitä pesän ja vainajan velkojen maksuun pesänselvittäjän on pyrittävä tekemään velkojien kanssa sopimus velkojen maksusta. - Jollei sopimusta tehdä, PS:llä on (pesänselvitysvelkojen maksamisen jälkeen) oikeus päättää muiden velkojen maksamisesta noudattaen, mitä velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa ja perintökaaressa säädetään velkojen maksamisesta kuolinpesän konkurssissa. Pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen.

PESÄNSELVITTÄJÄN TEHTÄVÄT 3. Kantaa ja vastaa pesää koskevissa asioissa 4. Disponoida pesään kuuluvasta omaisuudesta (tarpeen pesän selvittämiseksi 5. Saattaa jäämistö jakokuntoon (velkojen maksaminen, velkojien kanssa sopiminen, saamisten periminen, sitoumusten irtisanominen, legaatin täytäntöönpano jne.) 6. Tilityksen antaminen (lopputilityksen antamisen jälkeen pesänselvittäjän hallintoa vastaan voidaan nostaa moitekanne) 7. Luovuttaa hallussaan oleva omaisuus osakkaille - Tehtävät päättyvät lainvoimaiseen jakoon

TESTAMENTIN TOIMEENPANIJA KP:n hallinnosta perittävä voi määrätä vain testamentilla Yleensä hallintomääräys annetaan määräämällä testamentin toimeenpanija Valtuus alkaa, kun testamentti tulee lainvoimaiseksi Valtuuksien laajuus riippuu testamentista Jollei testamentista saada ohjeita sovelletaan PS:ää koskevia määräyksiä. Poikkeuksena: - toimeenpanijamääräys ei supista lesken oikeutta osallistua pesänselvitykseen päätökset tehdään yhdessä, kunnes ositus on lainvoimainen - toimeenpanijalla ei ole oikeutta luovuttaa pesää konkurssiin

LESKEN SUOJA Jakamattomuussuoja = lesken enimmäissuoja - rp:n / test. saajan jakovaade kumoaa enimmäissuojan Asumissuoja = lesken vähimmäissuoja: - leski saa jakovaateesta huolimatta pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon, ellei hänen omaisuuteensa kuulu tällaista asuntoa - tavanmukainen koti-irtaimisto kuuluu vähimmäissuojan piiriin

PERILLISASEMAA KOSKEVAT OIKEUSTOIMET A. Perittävän eläessä tehtävät oikeustoimet: Sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön. 1. Positiivinen perintösopimus = perittävän tekemä sopimus jäämistönsä jakamisesta mitätön 2. Kuolemanvaraislahja mitätön 3. Negatiivinen perintösopimus = perinnöstä luopuminen perittävän eläessä pätevä, kun tehty kirjallisesti (rp:llä oikeus lakiosaan) 4. Sopimus elossa olevan jäämistön jaosta = perillisten keskenään tekemä mitätön 5. Vastaisen perintö- tai esineosuuden luovutus mitätön

PERILLISASEMAA KOSKEVAT OIKEUSTOIMET B. Perittävän kuoltua tehtävät: 1. Jälkiluopuminen. - oikeus luopua perinnöstä, jollei siihen ole ryhdytty - allekirjoitettu luopumisilmoitus 2. Esineosuuden luovutus = perillinen luovuttaa tietyn jäämistöön kuuluvan esineen / osan sellaisesta ostajan asema heikko 3. Perintöosuuden luovutus = perillinen vastikkeetta tai vastikkeellisesti luopuu perintöosuudestaan luovuttajalla ja luovutuksensaajalla rinnakkaislegitimaatio - tehtävä kirjallisesti

ENNAKKOPERINTÖ (EP) Ep on lahja, jonka perittävä antaa eläessään rintaperilliselleen (rp) ja joka on otettava huomioon laskennallisena lisäyksenä määritettäessä perittävän kuoleman jälkeen perillisen arvomääräistä perintöosaa (tavanomainen lahja ei ole ep) Vaikuttaa myös lakiosan suuruuteen Ennakkoperintöolettamat - rp:n saama lahja oletetaan ep:ksi, jos muuta ei ole määrätty tai muuta ei olosuhteisiin katsoen ole otaksuttava tarkoitetun - muun perillisen kuin rp:n saamaa lahjaa ei oleteta ep:ksi, jollei perittävä ole muuta määrännyt tai jollei olosuhteista voida päätellä, että perittävä on tarkoittanut luovutuksen ep:ksi - koulutuskustannukset eivät ole ep:tä (poikkeus: ylisuurista koulutuskustannuksista kohtuullisen ylittävä osa on ep:tä)

ENNAKKOPERINTÖ Arvostetaan vastaanottohetken mukaan (kohtuullistamismahdollisuus) Ep vähennetään antajan jälkeen tulevasta perinnöstä Ao-omaisuudesta yhteiselle rp:lle annettu ep vähennetään ensisijaisesti ensin kuolleen puolison jälkeen saatavasta perinnöstä - se osa, jota ei voida näin vähentää, vähennetään antajan jälkeen - otetaan huomioon jäämistöosituksessa eliminoidaan ao-omaisuudesta annetun ep:n vaikutus avio-osaan

ENNAKKOPERINTÖ Esim 1. - A ja B ovat avioliitossa. A lahjoittaa aoomaisuuteensa kuuluvan kesähuvilan A:n ja B:n yhteiselle lapselle C:lle. Lahjoitus on ep. Lahjoituksen jälkeen B kuolee. Lahjoituksen arvo on vähennettävä B:n jälkeen tulevasta perinnöstä (vaikka A oli lahjoittaja). Jollei koko lahjoituksen arvoa voi tässä vaiheessa vähentää erotus vähennetään A:n kuoltua

ENNAKKOPERINTÖ Jos joku saanut perintöosaansa suuremman ep:n uusi laskelma, josta em. ep. saaja (=saajan ep) jää pois: 1. lasketaan laskennallinen jäämistö, 2. lasketaan perintöosuudet, 3. verrataan osuuksia saatuihin ep:n Esim. 2: P:ltä jää 4 lasta. Heille on annettu ep:ä seuraavasti: A = 20.000 B = 10.000 C = 0 D = 0 Reaalinen jäämistö on 30.000 euroa. Miten ep:t otetaan huomioon?

ENNAKKOPERINTÖ Esim. 2:n vastaus - Tehdään perinnönjakolaskelma lisäämällä reaaliseen jäämistöön ep:t laskennallisina lisäyksinä. Näin saadaan laskennallinen jäämistö lj. - lj = 30.000+10.000+20.000 = 60.000 - perintöosuudet ovat kaikilla (A,B,C ja D) 15.000 (suhteellinen perintöosa ¼) A on saanut laskennallista osuuttaan (15.000) suuremman ep:n (20.000), hän ei ole palautusvelvollinen, jollei toisin ole määrätty

ENNAKKOPERINTÖ Esim. 2:n vastaus jatkuu: - ratkaistaan, onko B saanut perintöosaansa vastaavan ep:n uusi ep laskelma, josta A:n ep jää pois (jaossa mukana B, C ja D) - lj = 30.000+10.000=40.000 40.000/3= 13.333 B saa 13.333-10.000 (ep) = 3.333 C saa 13.333 D saa 13.333 Yhteensä 30.000 reaalinen jäämistö

ENNAKKOPERINTÖ Esim 3. - P:ltä jää 4 lasta. Heille on annettu ep:ä seuraavasti: A = 30.000 B = 9.000 C = 1.000 D = 0 Reaalinen jäämistö on 8.000 euroa. Miten ep:t otetaan huomioon?

ENNAKKOPERINTÖ Esim. 3 vastaus: - lj=8.000+30.000+9.000+1.000 = 48.000 perintöosuudet 12.000 kukin (A,B,C ja D) rp:n suhteellinen perintöosa ¼ ainakin A:n saama perintö on ylisuuri A jätetään pois vastaisista laskelmista uusi ep laskelma lisäämällä muut ep:t ja lasketaan suhteelliset jäämistöosuudet jäämistö jaettava suhteessa B,C ja D jokaisen osuus 1/3 lj=8.000+9.000+1.000=18.000 6.000 kukin (B,C ja D)

ENNAKKOPERINTÖ Esim. 3 jatkuu B:n saama ep (9.000) on ylisuuri B jätetään pois laskelmasta uusi ep laskelma lisäämällä muut ep:t ja lasketaan suhteelliset jäämistöosuudet jäämistö jaettava suhteessa C ja D molempien osuus ½ lj= 8.000+1.000=9.000 perinnönjaossa osoitetaan perillisille heidän osuutensa C = 4.500-1.000 = 3.500 D = 4.500 Yhteensä 8.000 (=reaalinen jäämistö)

LAKIOSAOIKEUS Lakiosasuojan piiriin kuuluvat kaikki 1. parenteeliin kuuluvat perilliset Lakiosa on puolet lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesta perintöosan arvosta Lesken hallintaoikeus vahvempi kuin perillisen lakiosaoikeus - lesken oikeus pitää jäämistöön kuuluva asunto ja asuinirtaimisto hallinnassaan rp:n jakovaatimuksesta huolimatta ennen 1.1.1980 adoptoitua ottolasta ei oteta huomioon rp:n lakiosaa laskettaessa Rp:n oikeus lakiosaan tarkoittaa etenkin: - P:n tekemästä testamentista huolimatta rp on oikeutettu saamaan lakiosaa vastaavan arvomäärän omaisuutta - perillisellä on oikeus vaatia tiettyjen P:n eläessään tekemien vastikkeettomien luovutusten huomioon ottamista jäämistöä jaettaessa

LAKIOSAOIKEUS 1. Suhteellinen lakiosa sl=1/2x1/axb (sj=1/a x B) sj = suhteellinen jako-osuus sl = suhteellinen lakiosa A = perintöön oikeutettujen sukuhaarojen määrä B = sukuhaaraan kuuluvien perillisten määrä 2. Arvomääräinen lakiosa = suhteellisen lakiosan ja jäämistöpääoman mukaan määräytyvä varallisuusarvo. Laskennallinen suure, joka määräytyy reaalisen jäämistön ja siihen tehtävien laskennallisten lisäysten avulla 3. Esinekohtainen lakiosa = rp:n oikeus jäämistöesineisiin (heikko oikeus)

LAKIOSAOIKEUS Reaalinen jäämistö: - P:ltä jäänyt netto-omaisuus = P:n omaisuuden br. arvosta vähennetty velat ja muut vastuut - omaisuus ja velat määrittyvät perittävän kuolinhetken mukaan (arvostetaan jakohetken mukaan) - jos P oli avioliitossa ositus reaalijäämistö määräytyy P:lle osituksessa määrättävästä avioosasta - pienentävät lesken otto-oikeus, oikeus etuosaan ja leskelle suoritettava tasinko - tasinkoprivilegi - nollasääntö

LAKIOSAOIKEUS Esim. P ei ole eläessään tehnyt lakiosaa loukkaavia luovutuksia. Avioliitto purkautuu P:n kuoleman vuoksi. P:n ao-omaisuuden säästö on 120.000 euroa ja lesken (L) 880.000 euroa. P:ltä jää yksi aikaisemmasta avioliitosta oleva rp A ja yksi yhteinen rp B. - Laske lakiosat: a) Kun L vetoaa tasinkoprivilegioikeuteensa. b) Kun L ei vetoa tasinkoprivilegioikeuteensa

LAKIOSAOIKEUS Esimerkin vastaus: a) L vetoaa tasinkoprivilegiin rp:n lakiosa= ½ x 1 x 2 = ¼ x 120.000 = 30.000 b) L ei vetoa tasinkoprivilegiin rp:n lakiosa= ½ x 1 x 2 = ¼ x 500.000 = 125.000 euroa

LAKIOSAOIKEUS Lakiosajäämistöön kuuluvat laskennalliset lisäykset: 1. Ep. lisätään aina kokonaisuudessaan reaaliseen jäämistöön 2. Suosiolahja (sl), perittävä voi määrätä, ettei lahja ole ep, mutta ei voi määrätä ettei se ole sl. Suosimistarkoitus. 3. Testamenttiin rinnastuva lahja. P:n sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin antama lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastuva testamenttiin lisättävä pesän varoihin, jollei erityisiä vastasyitä ole 4. Ylisuuret henkivakuutusmaksut, jotka eivät ole kohtuullisessa suhteessa P:n oloihin ja varoihin, on lisättävä pesän varoihin.

LAKIOSAOIKEUS Individuaaliperiaate 1. itsenäisesti vaadittava lakiosaa 2. jokaisen lakiosa lasketaan erikseen 3. jokaisella itsenäinen valta vaatia laskennallisia lisäyksiä (yhden lisäysvaatimus ei koidu muiden hyväksi) lakiosista saattaa muodostua eri suuruisia - voi vaatia myös oman saannon huomioon ottamista - jos kukaan ei vaadi laskennallisten lisäysten huomioon ottamista perinnönjaon kohteena reaalinen jäämistö - laskennalliset lisäykset arvostetaan vastaanottohetken mukaisesta arvostaan, jollei asianhaaroista muuta johdu

LAKIOSAOIKEUS Esim. P:ltä on jäänyt 3 rp:tä: A,B ja C sekä ottolapsi O, joka on adoptoitu ennen 1.1.1980. Vanhoissa adoptioissa ottolapsen suhteellinen lakiosa on pienempi kuin rp:n. A:n, B:n ja C:n lakiosa on 1/6 ja O:n 1/8. Reaalinen jäämistö = 0. P antanut ep:n 30.000, sl 90.000 ja testamenttiin rinnastuvana lahjana 120.000. - lakiosajäämistö on max. 240.000. - A ei vaadi laskennallisten lisäysten huomioon ottamista - B,C ja O vaativat ep:n lisäämistä, B ja O sl:n ja O myös testamenttiin rinnastuvan lahjan lisäämistä Lasketaan perillisten arvomääräiset lakiosat.

LAKIOSAOIKEUS Perillisten arvomääräiset lakiosat: A = 0 (0 x 1/6) B = 20.000 (ep 30.000 + sl 90.000 x 1/6) C = 5.000 (ep. 30.000 x 1/6) O= 30.000 (ep. 30.000 + sl 90.000 + testamenttiin rinnastuva lahja 120.000 x 1/8)

LAKIOSAOIKEUS Lakiosailmoitus lakiosan saamisen edellytyksenä - testamentinsaajalle 6 kk testamentin tiedoksiannosta Lakiosan täydennys - perittävä pienentänyt jäämistöä ep:llä, sl:lla, testamenttiin rinnastuvalla lahjalla tai ylisuurilla henkivakuutusmaksuilla - täydennyskanne sitä vastaan, jonka hyväksi perittävä on toiminut * kanne voi menestyä vain, jos perillinen ei voi toteuttaa oikeuttaan jäämistöstä * ensin väistyy testamentti, sitten lahjanlupaus ja vasta näiden jälkeen voidaan puuttua jo täytettyihin oikeustoimiin * kanne nostettava 1 vuoden kuluessa, kun perillinen sai tiedon perittävän kuolemasta JA lakiosaa loukkaavasta disponoinnista * kuitenkin 10 vuoden kuluessa perittävän kuolemasta

LAKIOSAOIKEUS Täydennysvastuun jakautuminen - koskee lakiosalaskelman sitä osaa, joka ylittää perillisen perittävältä saaman ja perilliselle jäämistöstä tulevan omaisuuden yhteismäärän - täydennysvastuu jakautuu suhteellisesti (velvoiteoikeudellinen vastuu) - täydennysvelvollinen voi aina pitää lakiosansa

LAKIOSAOIKEUS Esim. P:llä on kaksi lasta A ja B. P:ltä ei ole jäänyt reaalista jäämistöä. Eläessään P on antanut A:lle 20.000 ep:n ja C:lle (P:n ystävä) testamenttiin rinnastuvana lahjana 100.000. Suurin mahdollinen lakiosajäämistö = 120.000, mistä rp:n lakiosat ovat 120.000 x ¼ = 30.000 Miten täydennysvelvollisuus lasketaan: a) B vaatii kanteella täydennystä sekä A:lta että C:ltä b) Myös A vaatii molempien laskennallisten lisäysten huomioon ottamista

LAKIOSAOIKEUS a) Muodostetaan yhtälö: (20.000 + 100.000) x = 30.000 = x = ¼ C:n täydennysvelvollisuus = ¼ x 100.000 = 25.000 A:n täydennysvelvollisuus = ¼ x 20.000 = 5.000 b) A ei ole saanut edes lakiosaansa (30.000-20.000 = 10.000) lakiosaan oikeutetulla on oikeus pitää, mitä lakiosaan tarvitaan (PK 7:9) A voi torjua B:n täydennysvaatimuksen B:n on vaadittava C:tä lakiosan täydennystä B saa C:ltä 30.000 ja kun A vaatii myös C:ltä lakiosan täydennystä A saa lakiosastaan puuttuvan 10.000

LAKIOSAOIKEUS Leskimies P kuoli 1.6.2013. Häneltä jäi kaksi perillistä, pojat A ja B, jotka saivat tiedon isänsä kuolemasta seuraavana päivänä. P:n jälkeen pidettiin perunkirjoitus 15.7.2013. Perunkirjoituksessa kävi ilmi, että P oli tehnyt eläessään seuraavat toimet: - Myynyt 1.1.2008 omistamansa Ansakosken tilan pojalleen A:lle 100 000 eurolla. Kaupantekohetkellä tilan arvo vastasi kauppasummaa, mutta nyt se arvo on alueen kaavoittamisen myötä noussut 1000 000 euroon. - Tasan vuotta myöhemmin lahjoittanut A:lle omistamansa Fortum Oyj:n osakkeet. Lahjoitushetkellä osakkeiden arvo oli 100 000 euroa, mutta nykyisin niiden arvo on 400 000 euroa. Lahjakirjaan P oli sisällyttänyt maininnan, jonka mukaan osakkeiden lahjoitusta ei ole pidettävä ennakkoperintönä. Lahjoitusta P perusteli sillä, että A oli, toisin kuin B, säännöllisesti vieraillut hänen luonaan ja muutenkin ahkerasti muistanut P:ta.

LAKIOSAOIKEUS Lahjoittanut 1.5.2013 työtoverilleen T:lle omistamansa Karhonsaaren kesämökkikiinteistön. PARANTUMATONTA syöpää sairastava P halusi varmistaa, että kesähuvilasta pääsee nauttimaan ihminen, joka osaa sitä arvostaa. Karhonsaaren kiinteistön arvo oli lahjoitushetkellä 100 000 euroa. Nyt sen arvo on 120 000 euroa. P:n jäämistön säästö on 20 000 euroa. Tänään B kääntyy puoleesi ja kertoo, että hän haluaa saada P:n jäämistöstä niin suuren osan kuin mahdollista. Paljonko B voi enimmillään saada perintöä P:n jäämistöstä ja kuinka hänen tulee menetellä, jotta pääsee tavoitteeseensa. A on ilmoittanut, ettei hän suostu antamaan B:lle mitään perinnön tasoitusta. A:n mielestä B on joka tapauksessa liian myöhään liikkeellä, koska hänen olisi pitänyt tehdä A:lle lakiosailmoitus viimeistään 15.1.2013. A haluaakin tietää, onko hänen enää mahdollista mitenkään vedota P:n eläessään tekemiin toimiin. Anna B:lle perusteltu vastaus hänen kysymyksiinsä.