TIIVISTELMÄ 16X272189 27.4.2015 Rev A 29.4.2015 OULUN VESI Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistamisvaihtoehtojen tarkennetut ratkaisut
1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
Sisältö 1 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 2 2 TYÖN SISÄLTÖ 2 3 VE1 VIINIVAARA 2 3.1 Vedenottoratkaisu 2 3.2 Luontoarvot ja vedenoton vaikutukset niihin 3 3.3 Investointi- ja käyttökustannukset 3 4 VE2 YLI-II-ARKALA 4 4.1 Vedenottoratkaisu 4 4.2 Luontoarvot ja vedenoton vaikutukset 5 4.3 Investointi- ja käyttökustannukset 5 5 VE3 HAJAUTETTU 5 5.1 Vedenottoratkaisu 5 5.2 Luontoarvot ja vedenoton vaikutukset 6 5.3 Investointi- ja käyttökustannukset 6 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 7 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 VE1 Viinivaaran vedenottoratkaisun kartta VE2 Yli-Iin-Arkalan vedenottoratkaisun kartta VE3 Hajautetun vedenottoratkaisun kartta
1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 16X272189 Selvitys Oulun vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista (Pöyry Finland Oy) valmistui vuoden 2013 lopulla. Pohjavedenhankintaa perustuvia vedenhankintaratkaisuja on nähty tarpeelliseksi tarkentaa, jotta saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa päätöksenteon pohjaksi. Asian aikaisemmissa käsittelyvaiheissa riittäväksi varautumisen tasoksi on päätetty varmuusluokan II saavuttaminen. Vaihtoehtoisesta vesilähteestä kanta-ouluun saatava vesimäärä on tässä selvityksessä kaikissa tarkasteluvaihtoehdoissa 11 000 m 3 /d. Tämän työn yhteydessä on käyty läpi pohjavesialueiden tutkimukset, jotta saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa hyödynnettäväksi suunnitellun pohjaveden määrästä ja laadusta ja osataan näin ollen paremmin arvioida hyödynnettävän veden käsittelytarve. Pohjavesialueilla ja niiden lähialueilla olevat luontoarvot on selvitetty, jotta pystytään arvioimaan, onko sellaisia luontoarvoja, jotka voivat rajoittaa pohjaveden hyödyntämistä. Vedenottoratkaisujen tarkennus on tehty olemassa olevan aineiston pohjalta. Maastotutkimuksia ei ole talviaikaan ollut mahdollista tehdä. 2 2 TYÖN SISÄLTÖ Tämä työ, jossa on tarkennettu aikaisemmin valittuja pohjaveden hyödyntämiseen perustuvia vedenhankinnan varmistamisratkaisuja, on laadittu helmikuun ja huhtikuun 2015 välisenä aikana. Selvitys koostuu neljästä erillisestä raportista: - VE1 Viinivaaran tarkennettu vedenottoratkaisu ja arvio lisätutkimustarpeesta (liitteenä 1 Viinivaara-Kälväsvaara pohjaveden virtausmallisimulaatiot) - VE2 Yli-Iin tarkennettu vedenottoratkaisu ja arvio lisätutkimustarpeesta - VE3 Oulun alueen (hajautettu) tarkennettu vedenottoratkaisu ja arvio lisätutkimustarpeesta Tämä raportti on tiivistelmä em. raporteista. 3 VE1 VIINIVAARA 3.1 Vedenottoratkaisu Viinivaara-Kälväsvaara alueelta vedenotto 11 000 m 3 /d on suunniteltu siten, että vaikutukset keskeisimpiin luontoarvoihin minimoidaan. Vedenhankinnan suunnittelussa on hyödynnetty Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa esitettyjä linjauksia. Katosharjun ja Viinivaaran alueelta vettä hyödynnetään 8 000 m 3 /d ja Kälväsvaaran länsipäästä 3 000 m 3 /d; painottuen esiintymien eteläosiin. Vedenotto tullaan järjestämään 11 ottamosta. Pitääminmaan vedenotosta luovutaan. Tässä selvityksessä on tarkasteltu vedenottoratkaisua, jossa vedenoton vaikutuksia vähennetään pienentämällä ottamokohtaista vedenottoa alivirtaamakausina 30 % keskimääräisestä ottomäärästä. Ylivirtaamakausina ottamokohtaista vedenottoa voidaan taas vastaavasti kasvattaa 30 %:illa keskimääräisestä vedenottomäärästä. Alueella on tehty kattavat pohjavesitutkimukset. Raakaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet sekä orgaanisen aineen pitoisuudet ovat kauttaaltaan alhaiset, joten
käsittelytarvetta ei ole. Veden happamuus on laatusuositusten alarajan tuntumassa. Vesi suositellaan alkaloitavan kalkkikivisuodatuksella ennen talousvesikäyttöä. 3 3.2 Luontoarvot ja vedenoton vaikutukset niihin Suunnitellun vedenoton vaikutusalueen luontoarvot (mm. Natura-alueet, suojelualueet, lähteet) on kattavasti inventoitu. Lisäksi alueesta on laadittu pohjavesimalli aikaisempaa lupahakemusvaihetta varten. Tämän selvityksen yhteydessä tarkasteltiin uuden vedenottoratkaisun vaikutuksia kyseisellä mallilla. Viinivaara-Kälväsvaara alueen vedenoton vaikutuksia alueen pintavesiin on arvioitu vesitasetarkastelulla. Vaikutuksia on verrattu aikaisemmin lupakäsittelyssä olleen vedenottoratkaisun (27 000 m 3 /d) vaikutuksiin. Vesistöjen keskivirtaamatilanteessa vedenoton vaikutukset virtaamiin ovat 0,2-5,9 %:ia. Alivirtaamakaudella keskimääräisellä vedenotolla suurin vaikutus kohdistuu Sorsuanojaan (virtaaman vähenemä 41 %). Mikäli alivirtaamatilanteessa vedenottoa pienennetään 30 %:illa, muutos Sorsuanojan osalta pienenee 28,5 %:iin. Ylivirtaamakaudella muutos Sorsuanojassa on vastaavasti vain 2,5 %:ia. Aikaisemmin lupakäsittelyssä olleessa vedenottoratkaisussa vaikutus Sorsuanojaan oli alivirtaamakaudella 86 %. Johtuen ottomäärien merkittävästä pienentymisestä sekä keskittymisestä vähemmän herkille alueille yhdessä oton rytmityksen kanssa, hankkeesta ei aiheudu Nuorittajoen ja sen sivu-uomien hydrologiassa ja ekologiassa sen suuruusluokan muutoksia, että se heikentäisi merkittävästi niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi Kiiminkijoen Naturaalue on liitetty Natura-verkostoon. Eräiden laskuojattomien kirkasvetisten harjujärvien (esim. Ahvenlampi, Tuomilampi) osalta ei voida sulkea pois mahdollisuutta merkittävistäkin muutoksista, mutta ne eivät ole Natura-säädösten vastaisia. Pitäminmaasta pohjavettä ei oteta, jolloin merkittäviä muutoksia Olvassuon Naturaalueen aapasuoalueen vesitaseessa ja luontoarvoissa ei enää tapahdu. Muutettu ottosuunnitelma vähentää myös vaikutuksia alueen lähteisiin ja niiden virtaamamuutoksiin. Vaikutusten rajoittuminen, huomioiden se, että lähteiden suojelutavoite ei edellytä kaikkien luonnontilaisten lähteiden säilyttämistä hankealueelle johtaa siihen, että hankkeen johdosta ei tapahdu vesilain suojelutavoitteiden mukaista lähteiden laajamittaista muuttumista. Edellä esitettyjen arvioiden perusteella voidaan todeta, että uudella hankkeella on hyvät oikeudelliset edellytykset saada vesilain mukainen lupa, koska hankkeen haittoja ei voida pitää yleiseltä kannalta merkittävinä ja sen hyödyt ovat huomattavat haittoihin verrattuna. 3.3 Investointi- ja käyttökustannukset Kustannukset on laskettu maaliskuun 2015 kustannustason mukaisina. Yksikkökustannuksia on päivitetty edellisen selvityksen laatimisen jälkeen rakennuskustannusindeksillä. Kaikki kustannukset ovat verottomia. Minkään vaihtoehdon investointikustannuksiin ei sisälly maanhankinta, sähköliittymät, korvaukset eivätkä mahdolliset lupahakemusvaihetta varten tarvittavat lisäselvitykset.
Viinivaara vaihtoehdon investointikustannukset ovat 31,9 milj.. Suurin yksittäinen investointi on siirtojohdon Viinivaara-Hintta rakentaminen, mikä muodostaa n. 70 %.ia kustannuksista. Taulukko 1. Viinivaara vaihtoehdon investointikustannukset. Kustannuserä Yks. Määrä Kustannus vedenottamot kpl 11 1 453 000 alueen sisäiset johtolinjat km 32,1 3 146 000 alkalointilaitos kpl 1 2 634 000 vesisäiliö ja huoltorakennus kpl 1 750 000 Viinivaara-Hintta johtolinja km 73,5 18 596 000 välittömät kustannukset yhteensä 26 579 000 yleiskulut, arvaamattomat kustannukset 20% 5 316 000 Kustannukset yhteensä 31 895 000 4 Tässä vaihtoehdossa käyttökustannukset ovat 1,01 milj. /v eli 0,25 /m 3. Suurimmat käyttökustannuserät muodostuvat pääasiassa vedenoton ja käsittelyn kustannuksista. Taulukko 2. Viinivaara vaihtoehdon käyttökustannukset. Kustannuserä Kustannus vedenotto ja tarkkailut 409 500 veden käsittely 537 200 johtolinjojen käyttökustannukset 65 200 Kustannukset yhteensä 1 011 900 4 VE2 YLI-II-ARKALA 4.1 Vedenottoratkaisu Vedenottoratkaisussa pääraakavesilähteenä on Yli-Iin harjujakso. Yli-Iin alueen kaikille pohjavesialueilla ei voida suunnitella vedenottoa luontoarvoista tai muista hankkeista johtuen. Lisävettä joudutaan hyödyntämään Arkalan ympäristön pohjavesialueilta. Arkalan alueen vedenottoa joudutaan laajentamaan koko jakson alueelle, jotta päästään tarvittavaan vesimäärään. Arkalan alueen tehokas hyödyntäminen lisää riskiä veden laadun huonontumiselle, mikä voi johtaa tarpeeseen rajoittaa vedenottoa tilanteissa, joissa pohjavesipinnat ovat alimmillaan (kevät ja loppukesä). Yli-Iin pohjavesialueilta hyödynnettävä pohjavesi 9 000 m 3 /d otetaan 13 vedenottamosta. Yli-Iin alueella kahden vedenottamon koepumppauksessa rautapitoisuus on ylittänyt talousveden laatusuosituksen. Lisäksi Huuhkajakankaan alueella, jota ei ole koepumpattu, tiedetään raakaveden olevan alustavien tutkimusten perusteella rautapitoista. Pohjavesialueiden hydrogeologisten tietojen perusteella arvioidaan, että pumpattavasta vedestä raudanpoistokäsittelyn vaativaa vettä on 5 300 m 3 /d ja vettä, jolle käsittelyksi riittää alkalointi 3 700 m 3 /d. Käsittelyn vaativat vedet sijoittuvat eri puolille harjujaksoa, joten tämä johtaa siihen, että harjujaksolle on rakennettava kaksiputkijärjestelmä sekä raudanpoistolaitos ja alkalointilaitos. Käsittelyssä muodostuva hävikki huomioituna kanta-ouluun johdettavaa vettä saadaan alueelta yhtensä 8 500 m 3 /d. Arkalan alueilta hyödynnettävä raakaveden määrä on 2 900 m 3 /d. Ko. vesimäärä vaatii 9 vedenottamon rakentamisen. Keskimääräinen ottomäärä alueella on vain 300 m 3 /d
vedenottamoa kohti. Koko vesimäärä vaatii raudanpoistokäsittelyn. Kanta-Ouluun johdettavaa vettä alueelta saadaan keskimääräisessä vedenottotilanteessa 2 500 m 3 /d. 5 4.2 Luontoarvot ja vedenoton vaikutukset Huiskan ottamosta noin 0,6 km lounaaseen Leväsuolla sijaitsevalle lähteelle voi kohdistua vaikutuksia vedenotosta. Huiskankankaan ja Kyrönniemen pohjavesialueille on tarpeen tehdä tarkentavat maastokäynnit lähialueen lähteiden luonnontilan tarkistamiseksi. Samalla käynnillä voidaan tarkistaa Lapiosuo luo-1 alueen Kyröniemeen rajautuvat suon reunaosat mahdollisten rehevämpien suotyyppien osalta. Yli-Iin alueella Virvikkosuon ja Kärppäsuo-Räinänsuon Natura-alueille on tarpeen laatia Natura-arvioinnit tarkempien hydrologisten selvitysten jälkeen. Arkalan alueella Iso Kalliosuo ja Satamosuo sekä Hirvisuon Natura-alueille on tarpeen laatia Natura-arvioinnit tarkempien hydrologisten selvitysten jälkeen. 4.3 Investointi- ja käyttökustannukset Yli-Iin vaihtoehdon investointikustannukset ovat 36,6 milj.. Suurimmat kustannuserät muodostavat runkojohtolinjat sekä käsittelylaitokset. Taulukko 3. Yli-Ii:in vaihtoehdon investointikustannukset. Kustannuserä Yks. Määrä Kustannus vedenottamot kpl 22 2 391 000 alueen sisäiset johtolinjat km 92 4 687 000 alkalointi- ja käsittelylaitokset kpl 3 5 600 000 Yli-Ii-Arkala johtolinja km 40 8 220 000 Arkala-Hintta johtolinja km 38 9 614 000 välittömät kustannukset yhteensä 30 512 000 yleiskulut, arvaamattomat kustannukset 20% 6 102 000 Kustannukset yhteensä 36 614 000 Yli-Iin vaihtoehdossa käyttökustannukset ovat 2,39 milj. /v. Suurin kustannuserä 1,58 milj. (66 %) muodostuu veden käsittelystä. Käyttökustannusten yksikkökustannus on 0,59 /m 3. Taulukko 4. Yli-Iin vaihtoehdon käyttökustannukset. Kustannuserä Kustannus vedenotto ja tarkkailut 509 900 veden käsittely 1 583 600 johtolinjojen käyttökustannukset 292 400 Kustannukset yhteensä 2 385 900 5 VE3 HAJAUTETTU 5.1 Vedenottoratkaisu Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistamisessa yhtenä ratkaisuna on tarkasteltu kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden hyödyntämistä. Lähimmät pohjavesialueet, joita on mahdollista käyttää vedenhankinnan varmistamiseen, ovat
Haukiputaan alueelta Kellonkangas ja Saviaronkangas, Oulunsalon Salonselkä ja Hangaskangas. Näiltä alueilta saatava verkostoveden määrä on 6 000 m 3 /d. Tämä ratkaisu edellyttää lisäksi Ylikiimingin harjujakson pohjavesialueiden laajamittaista hyödyntämistä. Hangaskankaan alueella vedenottoa lisätään voimassa olevien lupien puitteissa. Vedenhankinta tapahtuu tehostamalla nykyisten alueella olevien vedenottamoiden käyttöä rakentamalla lisäkaivoja. Vedenhankinnan lisääminen Hangaskankaan alueelta edellyttää koko vesimäärän käsittelemistä raudanpoistolaitoksessa. Kanta-Ouluun alueelta on mahdollista johtaa vettä 1 400 m 3 /d. Veden johtamiseen voidaan hyödyntää olemassa olevia johtolinjayhteyksiä. Salonselän alueelle suunnitellaan rakennettavan 2 uutta ottamoa ja nykyisten Salonselkä I ja Salonpään ottamoiden pumppausmääriä lisätään. Uudet vedenottamot vaativat koepumppaukset sekä lupakäsittelyn. Koko vesimäärä vaatii raudanpoistokäsittelyn. Kanta-Ouluun alueelle vettä on mahdollista johtaa 1 800 m 3 /d. Veden johtaminen edellyttää uuden johtolinjayhteyden rakentamista Oulunsalosta kanta-oulun verkostoon. Haukiputaan vedenhankintakäytössä olevalta Saviaronkankaalta on mahdollista saada vettä kanta-oulun tarpeisiin 1 250 m 3 /d. Vesi on mahdollista käsitellä nykyisellä Saviaron vesilaitoksella. Haukiputaan Kellonkankaalla on kaksi alustavasti tutkittua vedenottamopaikkaa, joiden yhteisantoisuuden arvioidaan olevan 1 700 m 3 /d. Kellonkankaan alueella rautapitoisuudet ovat hyvin korkeat ja vesi vaatii tehokkaan käsittelyn. Alueelta on kanta-ouluun mahdollista saada vettä 1 450 m 3 /d. Tässä vaihtoehdossa keskeisin vedenhankintalähde on Ylikiimingin harjujakso, jossa vedenhankintaa on suunniteltu kuudelle pohjavesialueelle (10 vedenottamoa). Laadultaan parhaat pohjavesiesiintymät sijaitsevat harjujakson itäpäässä, mutta niiden hyödyntämistä rajoittavat luontoarvot. Ylikiimingin harjujaksolta hyödynnettävä pohjaveden määrä on 5 800 m 3 /d. Vesi vaatii raudanpoistokäsittelyn. 6 5.2 Luontoarvot ja vedenoton vaikutukset Hangaskankaan, Salonselän, Kellonkankaan ja Saviaronkankaan alueella vedenotosta ei ennakoida aiheutuvan vaikutuksia luontoarvoille. Ylikiimingin harjujakson itäpäässä Puolivälinharjun alueella Keihässuon SL-1 alueen läheisyydessä sijaitsevan vedenottamon hyödyntämisestä on luovuttu todennäköisten luontovaikutusten takia. Ylikiimingin harjujakson osalta vedenoton vaikutustarkastelua Kiiminkijoen Naturaalueeseen tulee tarkentaa ennen lupakäsittelyä. 5.3 Investointi- ja käyttökustannukset Hajautetun vaihtoehdon investointikustannukset ovat 23,7 milj.. Suurimman kustannuserän muodostavat käsittelylaitokset.
Taulukko 5. Hajautetun vaihtoehdon investointikustannukset. 7 Kustannuserä Yks. Määrä Kustannus vedenottamot kpl 20 1 526 000 alueen sisäiset johtolinjat km 49,8 4 812 000 alkalointi- ja käsittelylaitokset kpl 4 7 460 000 Salonselkä-Maikkula johtolinja km 17 1 698 000 Kellonkangas-Saviaro johtolinja km 3,7 187 000 Ylikiiminki-Oulu johtolinja km 29,6 4 055 000 välittömät kustannukset yhteensä 19 738 000 yleiskulut, arvaamattomat kustannukset 20% 3 948 000 Kustannukset yhteensä 23 686 000 Hajautetussa vaihtoehdossa käyttökustannukset ovat 2,6 milj. /v. Suurin kustannuserä 2,0 milj. (76 %) muodostuu veden käsittelystä. Käyttökustannusten yksikkökustannus on 0,65 /m 3. Taulukko 6. Hajutettu vaihtoehdon käyttökustannukset. Kustannuserä Kustannus vedenotto ja tarkkailut 511 400 veden käsittely 1 984 500 johtolinjojen käyttökustannukset 104 100 Kustannukset yhteensä 2 600 000 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Viinivaaran vaihtoehdossa (VE1) vedenoton vaikutukset ovat merkittävästi pienentyneet aikaisemmin lupakäsittelyssä olleeseen vedenottoratkaisuun verrattuna. Vaikutusten edelleen pienentämiseksi on tarkasteltu vedenoton jaksottamista siten, että alivirtaamakausina vedenottoa vähennetään 30%:ia keskimääräisestä. Viinivaaran vaihtoehdossa käyttökustannukset ovat alhaiset, mikä tekee vaihtoehdosta kokonaiskustannuksiltaan edullisimman. Yli-Iin vaihtoehdossa (VE2) luontoarvot rajoittavat pohjavesialueiden hyödyntämistä. Tästä syystä vedenotto joudutaan hajauttamaan laajalle alueelle. Valtaosa vedestä vaatii raudanpoistokäsittelyn, mikä näkyy sekä korkeina investointi- että käyttökustannuksina. Yli-Iin vaihtoehto on kokonaiskustannuksiltaan kallein. Hajautetussa vaihtoehdossa (VE3) kaikki hyödynnettävä vesi vaatii käsittelyn. Hangaskankaan, Salonselän, Kellonkankaan ja Saviaronkankaan alueilla ei ole merkittäviä luontoarvoja. Ylikiimingin harjujaksolla vedenotto sijoittuu laajalle alueelle. Alueella merkittävimpiä luotoarvoja ovat Kiiminkijoen Natura-alue sekä Keihäsojan lähde. Hajautettu vaihtoehto on käyttökustannuksiltaan kallein, mikä nostaa hankkeen kokonaiskustannukset huomattava korkeiksi.
Taulukko 7. Yhteenveto vedenhankinta vaihtoehdoista. 8 VE1 Viinivaara VE2 Yli-Ii VE3 Hajautettu vedenottamot (kpl) 11 22 20 johtolinjat (km) 106 170 100 alkalointi- ja käsittelylaitokset (kpl) 1 1+2 5 investointikustannus (milj. ) 31,9 36,6 23,7 käyttökustannus (milj. /v) 1,01 2,39 2,60 kokonaiskustannus (invest.+käyttö 30v, milj. ) 51,7 83,4 74,6 Kustannusero halvimpaan (%) 0 +61 +44 Oulussa, 27. huhtikuuta 2015 Pöyry Finland Oy vesihuolto pohjoinen DI Hanna Sandqvist DI Kari Pellikka Rev. A. 29.4.2015,