Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001

Kuntasektorin energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2001 1

Jorma Ruokojoki Suomen Kuntaliitto Ilari Aho Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2002 2

Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja viimeksi linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä on tarkoitus edelleen laajentaa asuinrakennuksiin. Vuonna 2001 päättynyt öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma on uusittu (HÖYLÄ II) ja kattavuutta laajennettu. Kunta-alan vuonna 2002 päättyvän sopimuksen jatkamista vuoteen 2005 on valmisteltu tiiviisti kesän aikana. Kansallisen ilmastostrategian ja siihen sisältyvän energiansäästöohjelman toimeenpano on alkanut suunnitellusti. Sopimuksia ja niiden tuloksellisuutta on jo arvioitu, mutta osa arvioinneista on vielä kesken. Sopimusalojen johtoryhmät käyvät arvioinnit tarkasti läpi ja päättävät ulkopuolisten arvioitsijoiden suositusten aiheuttamista jatkotoimenpiteistä. Uusiutuvien energialähteiden kytkemistä sopimuksiin on myös valmisteltu. Energiansäästösopimusten tuloksellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi kattava ja laadukas seuranta ja raportointi on välttämätöntä. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt koottu kolmannen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimuksiin liittyneiden kuntien ja kuntayhtymien energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 2001 että kumulatiivisesti vuodesta 1998 lähtien. Sopimusjärjestelmää käynnistettäessä oli tiedossa, että järjestelmän käynnistäminen ja potentiaalien kartoitus vie oman aikansa ja että konkreettisia säästötuloksia alkaa näkyä vasta muutaman vuoden kuluttua. Nyt ollaan vuonna 1997 allekirjoitettujen sopimusten osalta noin puolivälissä. Useimmilla sopimusaloilla kattavuus on hyvä ja energiakatselmuksia toteutettu suunnitelmallisesti. Sopimusjärjestelmän aikaansaamia energiansäästövaikutuksia alkaa ainakin joiltakin osin jo näkyä. Helsingissä syyskuussa 2002 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4

Sisällysluettelo Motiva vastaa raportin tietosisällöistä ensisijaisesti lukujen 1.3.3, 3 ja 4.3 osalta. Muiden lukujen tietosisällöistä vastaa ensisijaisesti Suomen Kuntaliitto. Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto 9 1.1 Sopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät 9 1.2 Sopimusmenettely ja sen toteuttaminen 13 1.3 Sopimuksen keskeiset tavoitteet 14 1.3.1 Rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutukset 14 1.3.2 Kulutusseurannan kattavuus 15 1.3.3 Katselmusten kattavuus 17 2 Kuntien energiankäyttö 20 2.1 Rakennusten energiankäyttö 20 2.1.1 Kaikki kunnat ja kuntayhtymät 20 2.1.2 Energiansäästösopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät 22 2.2 Katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutus 27 2.3 Ajoneuvojen ja työkoneiden energiankulutus 29 2.4 Vesihuollon energiankulutus 30 3 Energiakatselmukset 31 3.1 Yleistä energiakatselmuksista 31 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet 31 4 Muut toimenpiteet 40 4.1 Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet 40 4.2 Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 41 4.3 Muuta huomioitavaa ESCO-toiminta 42 Liitteet Liite 1 Kuntien ja kuntayhtymien numerointi 43 5

6

Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä kuntien ja kuntayhtymien väliseen sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi kuntasektorilla. KTM:n ja Suomen Kuntaliiton välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin 10.11.1997. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa kunnan toimintaa. Vuoden 2001 lopussa 47 kuntaa ja 12 kuntayhtymää oli tehnyt energiansäästösopimuksen KTM:n kanssa. Sopimuksen piirissä oli kuntasektorin julkisista rakennuksista 61 milj. rakennuskuutiometriä, joka vastasi noin 53 % kuntasektorin julkisista rakennuksista. Vastaavasti kuntasektorin asunnoista noin 21 milj. rakennuskuutiota oli sopimuksen piirissä edustaen noin 40 % kuntasektorin asuinrakennuksista. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 2002 kolmatta kertaa. Raportointi koski sopimuksen vuosina 1997 2001 tehneitä kuntia ja kuntayhtymiä ja tietoja kysyttiin vuodelta 2001. Energiansäästösopimuksen tehneissä kunnissa ja kuntayhtymissä käytettiin vuonna 2001 rakennusten lämmitykseen yhteensä noin 2,8 TWh energiaa. Kulutusseurannan kattavuus (lämpö) oli sopimuksen tehneiden kuntien julkisissa rakennuksissa keskimäärin 83 % ja asuinrakennuksissa 70 %. Julkisten rakennusten kiinteistösähkön ominaiskulutus (kwh/m³) nousi vuoden 2001 loppuun mennessä sopimuksen tehneissä kunnissa 10 %. Esimerkiksi peruskoulujen ja lukioiden osalta nousu oli 10 %. Nousua voi selittää rakennusten iltakäytön kasvu, uudet tietokoneet, peruskorjausten yhteydessä noussut sähkön kulutus ja kosteusvaurioita ehkäisevän ilmastoinnin kasvu lisääntyvänä ilmastointikoneiden käyttönä. Energiansäästösopimuksessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat vuosina 1992 2001 katselmoineet yhteensä 19,3 milj. rakennuskuutiometriä, mikä vastaa noin 17 % koko kuntasektorin julkisista rakennuksista. Kaikkiaan kuntasektorin julkisesta rakennuskannasta on katselmoitu noin kolmannes. Energiansäästösopimuksen piirissä olevista lämmitetyistä julkisista rakennuksista on katselmoitu keskimäärin 35 %. Vuoden 2001 loppuun mennessä näiden kuntien ja kuntayhtymien rakennuksissa tehdyissä energiakatselmuksissa on todettu säästöpotentiaalia keskimäärin 13 % lämmön kulutuksessa, 8 % sähkön kulutuksessa ja 7 % veden käytössä. Kaikkiaan säästösopimuksen piirissä olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat raportoineet toteuttaneensa vuoden 2001 loppuun mennessä yli 1500 yksittäistä energiatehokkuuteen vaikuttanutta toimenpidettä, joiden arvioitu säästövaikutus on lämmön osalta 37,3 GWh/a ja sähkön osalta 6,3 GWh/a. Jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi kunnat ja kuntayhtymät raportoivat yli 1000 toimenpidettä, joiden osalta toteutuspäätös on jo tehty sekä yli 800 toimenpidettä, joiden toteutusta harkitaan. Jo toteutettujen, päätettyjen ja harkittavien lähes 3 400 toimenpiteen säästöpotentiaali on yhteensä lämmön osalta noin 75 GWh/a ja sähkön osalta noin 16 GWh/a. Uusien toteutettujen toimenpiteiden määrä vuonna 2001 oli vähäinen verrattuna edelliseen raportointivuoteen, mutta sen sijaan erityisesti päätettyjen ja myös harkittavien toimenpiteiden määrä oli selvästi yli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. 7

Raportissa todetaan energiakatselmusten ja kulutusseurannan lisäksi myös muita toimenpiteitä, joiden avulla kunnan energiatehokkuutta pyritään edistämään. Tällaisia ovat mm. tiedot energiataseen laadinnasta, energiansäästöön liittyvästä koulutuksesta, hankintojen energiatehokkuudesta ja liittymisistä kuntien ilmastonsuojelukampanjaan sekä kestävän kehityksen paikallisagendatyöhön. Vuosiraportoinnin rakenne on pyritty tekemään sellaiseksi, että sen pohjalta voidaan raportointia laajentaa ja esim. vertaisanalyysi-tyyppiseen (ns. benchmarking) raportointiin voidaan liittää uusia kuntia vertailukelpoisesti. 8

1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen tehneissä yrityksissä ja yhteisöissä kuten kunnissa ja kuntayhtymissä. Motiva osallistuu säästösopimusten raportointityöhön yhteistyössä sopimusosapuolten ja keskusjärjestöjen, kuten Suomen Kuntaliiton, kanssa. Motivaan on kehitetty säästösopimusten seurantajärjestelmä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriötä, energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Toisaalta tavoitteena on myös tuottaa kunnille ja kuntayhtymille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa muun muassa vertaisanalyysityyppistä (ns. benchmarking) tietoa, jonka avulla kunnat voivat verrata omaa energiatehokkuuttaan muiden kuntien vastaaviin tietoihin kunnan eri toimialueilla, kuten rakennusten energian käytössä, katuvalaistuksessa jne. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat pääosin energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien raportoimiin tietoihin vuodelta 2001. 1.1 Sopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät Vuoden 2001 loppuun mennessä 47 kuntaa ja 12 kuntayhtymää oli tehnyt energiansäästösopimuksen kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Sopimuksen piirissä oli noin 82 milj. rakennuskuutiometriä, joka vastaa noin 50 % koko kuntasektorin rakennuskannasta. Tästä määrästä oli julkisia rakennuksia 61 milj. m 3, mikä on noin 53 % kuntien ja kuntayhtymien julkisista rakennuksista. Asuinrakennuksia oli sopimuksen piirissä 21 milj. m 3, mikä on noin 40 % kuntien ja kuntayhtymien suoraan tai välillisesti omistamista asunnoista. Vuoden 2001 lopussa 2,3 miljoonaa suomalaista asui energiansäästösopimuksen tehneessä kunnassa, mikä on noin 44 % Suomen asukasluvusta. Kuvassa 2 esitetään kunnat asukasluvun mukaan jaoteltuna. Kuvassa 3 esitetään energiansäästösopimuksen tehneet kunnat. Sopimusten teko on painottunut suuriin kaupunkeihin. Kuvassa 1 on esitetty sopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien koko rakennuskanta kunkin vuoden lopussa. Sopimusten teko on ollut yllättävän tasaista (rakennuskannalla mitattuna) kuluneiden 4 vuoden aikana. Useimmat suurista kaupungeista ovat tehneet energiansäästösopimuksen. 9

100 Julkiset rakennukset Asuinrakennukset 75 milj. m 3 50 25 0 1998 1999 2000 2001 Kuva 1. Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien koko rakennuskanta vuosittain. 120 112 Kunnat ESS-kunnat 100 88 80 Kuntia (kpl) 60 67 40 41 35 38 36 20 0 17 11 8 5 4 4 5 4 1 2 6 6 5 0-2 2-4 4-6 6-8 8-10 10-15 15-30 30-50 50-100 100- Asukasluku (tuhatta asukasta) Kuva 2. Energiansäästösopimuksen tehneet kunnat asukasluvun mukaan jaoteltuna (2001). 10

Vuoden 2001 loppuun mennessä energiansäästösopimuksen olivat tehneet seuraavat kunnat ja kuntayhtymät: 1997 Helsinki 1998 Turku Iisalmi Leppävirta Tampere Kitee Jyväskylä Suodenniemi Pomarkku Lavia Honkajoki Oulun seudun ammatillinen koulutuskuntayhtymä 1999 Keuruu Rovaniemi Urjala Kajaani Espoo Varkaus Multia Savonlinna Saarijärvi Lieksa 2000 Toijala Salo Mänttä Vaasa Riihimäki Pori Kuusamo Vantaa Kemi Lohja Rauma Lammi Parainen Eskoon Sosiaalipalvelujen Kuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä Seinäjoen ammattioppilaitos 2001 Kuopio Uusikaupunki Eura Lahti Kaarina Viitasaari Padasjoki Suolahti Hollola Inari Jämsänkoski Jokioinen Kotka Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen ky Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ky Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen ky Helsingin yliopistollinen keskussairaala nyk. HUS Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 11

Kuva 3. Energiansäästösopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät vuoden 2001 lopussa. 12

1.2 Sopimusmenettely ja raportointi Sopimus ja energiankäytön tilanneselvitys Kuntien ja kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen energiansäästösopimukseen sisältyy energiankäytön tilanneselvitys, jossa kunta selvittää energiankäyttönsä nykytilan. Kuntaliitto on avustanut ja tukenut sopimusten teossa mm. laatimalla luonnoksen sopimuksesta kuhunkin kuntaan. Kunnanhallitus käsittelee ja hyväksyy sopimuksen, joka lähetetään KTM:lle Suomen Kuntaliiton kautta. Sopimuksen keskeiset tavoitteet kuvataan kohdassa 1.3. Energiankäytön tehostamissuunnitelmat Sopimuksessa todetaan, että kunta laatii vuoden kuluessa allekirjoituksesta energiankäytön tehostamissuunnitelman (tai energiansäästösuunnitelman). Vuoden 2002 syksyyn mennessä oli laadittu 21 energiankäytön tehostamissuunnitelmaa. Edellisen vuosiraportoinnin jälkeen on laadittu 8 uutta suunnitelmaa. Tehostamissuunnitelmia on laadittu selvästi ennalta suunniteltua hitaammin. Sopimusten mukaisesti olisi valmiina pitänyt olla noin 45 tehostamissuunnitelmaa. Helsinki, Iisalmi ja Jyväskylä tekivät ko. suunnitelman 1999, Varkaus, Saarijärvi, Urjala, Tampere ja Keuruu vuonna 2000, Turku, Espoo, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Oulun seudun ammattikorkeakoulun kuntayhtymä ja Vantaa vuonna 2001 ja Kuusamo, Lohja, Rovaniemi, Savonlinna, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kuntayhtymä vuonna 2002. Kuntaliitto on kannustanut kuntia suunnitelman tekoon viidellä alueellisella koulutustilaisuudella syksyllä 2001. Motiva ja ympäristöministeriö tukevat tilaisuuksien järjestämisessä. Em. tilaisuuksissa pyritään myös parantamaan ympäristöyksikön ja teknisen yksikön välistä yhteistyötä ja edistämään kasvihuonepäästöjen selvittämistä. Vuosittainen raportointi Kunta raportoi vuosittain energiankäytöstä sekä toteutetuista tehostamistoimenpiteistä Kuntaliitolle. Tässä raportissa jatkossa esitettävät tulokset perustuvat keskeisiltä osin näihin kuntien vuodelta 2001 raportoimiin tietoihin. 47 kunnasta ja 12 kuntayhtymästä seitsemältä ei saatu vuosiraporttitietoja. Rakennuskannasta osuus oli vain muutaman prosentin, sillä nämä olivat pieniä. Kunnat olivat Toijala ja Lammi sekä neljän pienen kunnan ryhmä (Honkajoki, Lavia, Pomarkku ja Suodenniemi), joka on eroamassakin sopimuksesta. Lisäksi ei tietoja saatu Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksesta. Raportoitujen tietojen sisältö ja laajuus vaihtelevat kunnittain, mikä näkyy mm. vertaisanalyysi-kuvissa (ns. benchmarking) puuttuvina tietoina. 13

1.3 Sopimuksen keskeiset tavoitteet Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa kunnan toimintaa. Määrällisiä tavoitteita sopimuksessa asetetaan mm. lämmön ja sähkön käytön tehostamiselle (esimerkiksi rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutuksille) sekä energiakatselmusten tekemiselle. Niin ikään asetetaan määrällinen tavoite kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuudelle. 1.3.1 Rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutukset Lämmön ominaiskulutukset Kuntaliiton ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisessä sopimuksessa (1997) asetettiin tavoitteeksi vähentää kuntasektorin koko rakennuskannan lämmön ominaiskulutusta (kwh/m 3 ) vuoteen 2005 mennessä 10 % ja vuoteen 2010 mennessä 15 % verrattuna vuoteen 1990. KTM:n ja kuntien välisessä esimerkkisopimuksessa on asetettu seuraavat tavoitteet: Lämmön ominaiskulutuksen muutos Kunnan oma rakennuskanta 2000 2005 2010 - vertailuvuosi 1990-13 % -15 % -18 % - vertailuvuosi 1996-6 % -8 % -11 % Kuntien käyttämä vertailuvuosi vaihtelee eri kunnissa johtuen sopimuksen solmimisajankohdasta. Tavoitteena on ollut, että ominaiskulutuksen alenemisen vauhti on ollut yleensä sama, ellei erityisiä syitä ole ollut siitä poiketa. Sähkön ominaiskulutukset KTM:n ja Kuntaliiton sopimukseen (1997) sekä KTM:n ja kuntien väliseen esimerkkisopimukseen on kirjattu tavoitteeksi sähkön ominaiskulutuksen (kwh/m 3 ) kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 2005. Vuoden 2000 jälkeen sopimuksen tehneet kunnat ovat usein asettaneet tavoitevuodeksi 2007. 14

1.3.2 Kulutusseurannan kattavuus Tavoite KTM:n ja kuntien välisessä esimerkkisopimuksessa tavoitteeksi on asetettu, että 90 % kiinteistöistä ja 70 % muusta kulutuksesta olisi kuukausittaisen kulutusseurannan piirissä vuoden 2000 loppuun mennessä. 1 Kun sopimuksia on tehty vuonna 2001 on tavoitteen asetuksessa ollut lähtökohtana saman suuruinen kulutuksen kattavuuden lisäys kuin aiemminkin. Tavoitteet on pyritty asettamaan kaikille kunnille saman tasoisina. Tilanne Vuoden 2001 lopussa oli tilanne säästösopimuksen tehneissä kunnissa ja kuntayhtymissä kulutusseurannan osalta seuraava: Rakennukset Julkisten rakennusten lämmön kulutusseurannan kattavuus oli keskimäärin 83 % vuoden 2001 lopussa, kuva 4. Asuinrakennusten lämmön kulutusseurannan kattavuus oli keskimäärin 69 % vuoden 2001 lopussa, kuva 5. Julkisten rakennusten sähkön kulutusseurannan kattavuus oli vuoden 2001 lopussa sopimuksen tehneissä kunnissa ja kuntayhtymissä keskimäärin 77 %. Asuinrakennusten osalta vastaava luku oli 66 %. 1 KTM:n ja Suomen Kuntaliiton välisessä yhteistoimintasopimuksessa on tavoitteeksi asetettu, että 80 % kuntien julkisista kiinteistöistä saadaan kulutustilastoinnin piiriin vuoteen 2010 mennessä. 15

100 90 80 Kulutusseurannan kattavuus % 70 60 50 40 30 Keskiarvot Lämmitys 83 % Sähkö 77 % Vesi 77 % 20 10 Lämmitys Sähkö Vesi 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 20 22 24 26 28 30 32 34 36 39 41 43 46 48 50 52 54 56 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 4. Kulutusseurannan kattavuus energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien julkisissa rakennuksissa. * 100 90 80 Kulutusseurannan kattavuus, % 70 60 50 40 30 Keskiarvot Lämmitys 69 % Sähkö 66 % Vesi 66 % 20 10 Lämmitys Sähkö Vesi 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 20 22 24 26 28 30 32 34 36 39 41 43 46 48 50 52 54 56 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 5. Kulutusseurannan kattavuus energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien asuinrakennuksissa. * * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee liitteestä. 16

Muut kuin rakennukset Muun toiminnan kulutusseurannan kattavuus oli 26 %. Helsinki, Leppävirta, Keuruu, Multia ja Savonlinna mainitsivat muun toiminnan kulutusseurannan kattavuuden olevan 80 %. 7 kuntaa ja 4 kuntayhtymää mainitsi muun kulutuksen seurannan olevan nolla. 28 57:stä ei vastannut ollenkaan tähän kysymykseen. 1.3.3 Katselmusten kattavuus Katselmusten kattavuus tavoite KTM:n ja kuntien välisessä esimerkkisopimuksessa on tavoitteeksi asetettu, että 80 % kuntien julkisista kiinteistöistä saadaan katselmoitua vuoteen 2005 mennessä. Välitavoitteena on saada 50 % kiinteistöistä katselmoiduksi vuoden 2002 loppuun mennessä. 2 Yksittäisen kunnan asettamat tavoitteet voivat vaihdella johtuen kunnan omista lähtökohdista. Noin puolella sopimuksen solmineista kunnista ja kuntayhtymistä on samat tavoitteet kuin mallisopimuksessa. Erityisesti vuoden 2000 lopulla ja sen jälkeen solmituissa sopimuksissa katselmustavoitteet ovat kuitenkin vuodelle 2002 ja 2005 alemmat, mikä on ymmärrettävää. Kaikissa sopimuksissa on kuitenkin tavoitteena saada vähintään 50 % rakennuskannasta katselmoitua vuoden 2005 loppuun mennessä. Noin kolmanneksella sopimuksen tehneistä on katselmustavoite 50 % vuonna 2005. Kolmen sopimuksen osalta tavoite on 100 % ja tavoitteeseen on sisällytetty myös seurantakatselmuksia ennen sopimuksen solmimista tehtyjen katselmusten päivittämiseksi. Tilanne Energiansäästösopimusten piirissä oli vuoden 2001 lopussa noin 53 % (61 milj. m 3 ) koko kuntasektorin julkisista rakennuksista (115 milj. m 3 ) (kuva 6, vasen pylväs). Koko kuntasektorin julkisista rakennuksista on katselmoitu ja raportoitu 35 % (40,4 milj. m 3 ). Sopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien lämmitetystä julkisesta rakennuskannasta (54,9 milj. m 3 ) oli katselmoitu myös 35 % osuus (19,3 milj. m 3 ), joka kasvoi edellisestä vuodesta merkittävästi (yli 50 %). Tämä katselmoitu kanta vastaa noin 17 % koko kuntasektorin julkisista rakennuksista (kuva 6, oikea pylväs). On huomattava, että katselmoiduiksi on luokiteltu sellaiset kohteet, joista raportti on saapunut Motivaan elokuun alkuun 2002 mennessä. Lisäksi on erityisesti vuonna 2001 käynnistyneitä hankkeita, jotka kirjautuvat katselmoiduiksi vasta, kun raportointi Motivaan on tapahtunut. Jo raportoituja tai käynnistyneitä, työn alla olevia katselmuskohteita oli vuoden 2001 lopussa julkisella sektorilla kaikkiaan noin 48 milj. m 3, joista lähes puolet, noin 23,7 milj. m 3, energiansäästösopimuksen solmineessa kunnassa tai kuntayhtymässä. Vielä raportoimattomia vuoden 2001 loppuun mennessä käynnistyneitä katselmuksia on energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien julkisesta rakennuskannasta noin 4,4 milj. m 3, joka vastaa lähes 4 % koko kuntasektorin julkisesta rakennuskannasta ja noin 8 % vuoden 2001 loppuun mennessä säästösopimuksen piirissä olevasta lämmitetystä julkisesta rakennuskannasta. 2 KTM:n ja Suomen Kuntaliiton välisessä yhteistoimintasopimuksessa on tavoitteeksi asetettu, että 80 % kuntien julkisista kiinteistöistä saadaan katselmoitua vuoteen 2010 mennessä. Välitavoitteena on saada 50 % kiinteistöistä katselmoiduksi vuoden 2002 loppuun mennessä. 17

100 % 90 % 80 % 47 % 70 % 65 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 53 % 18 % 10 % 17 % 0 % Rakennuskanta Katselmointitilanne Ei katselmoidut kuntasektorin rakennukset Muiden kuin ESS-kuntien ja -kuntayhtymien katselmoidut julkiset rakennukset ESS-kuntien ja -kuntayhtymien katselmoidut julkiset rakennukset Muiden kuin ESS-kuntien ja -kuntayhtymien julkiset rakennukset ESS-kuntien ja -kuntayhtymien julkiset rakennukset Kuva 6. Kuntasektorin julkisista rakennuksista energiansäästösopimuksen (ESS) piirissä oleva osuus ja katselmointitilanne. Raportoitujen katselmusten kattavuus kunkin sopimuskunnan tai -kuntayhtymän osalta ilmenee kuvasta 7. On huomattava että prosenttiluku kuvaa yksittäisen sopimuksen sisällä katselmusten kattavuutta eikä näin ollen anna kuvaa katselmoidusta rakennusvolyymistä. Toteutettujen katselmusten määrä rakennuskannalla mitattaessa voi olla suuri, vaikka katselmusprosentti olisikin melko alhainen, koska kuntien rakennuskanta vaihtelee suuresti. Tämä käy ilmi kuvasta 8. Vaikka edelliseen vuoteen verrattuna on keskimääräinen tilavuudella painotettu katselmusten kattavuus (35 %) noussut selvästi, 11 %-yksikköä, ei KTM:n ja kuntien välisessä esimerkkisopimuksessa esitettyä välitavoitetta (50 % vuoden 2002 lopussa) saavuteta. Toisaalta sopimuksista vain noin puolessa oli katselmusten kattavuuden välitavoitteena vähintään 50 % ja lopuilla 20 40 %. Tilavuudella painotettu keskimääräinen kattavuuden välitavoite vuoden 2002 lopussa onkin sopimustietojen perusteella noin 43 %, joka voi olla mahdollista saavuttaa. Kuvassa 8 on esitetty erikseen kunnat, joiden katselmoidun rakennuskannan osuus on vähintään 2 % koko säästösopimuskunnissa katselmoidusta rakennuskannasta (19,3 milj. m 3 ). Loput 24 kuntaa on yhdistetty ja ne edustavat yhteensä noin 18 % koko katselmoidusta rakennuskannasta. Edelliseen vuoteen verrattuna kuvassa on nyt mukana 11 uutta kuntaa. Kuntasektorin energiankäyttöä ei saada erikseen vuosittain tilastoista. Tilastokeskuksen vuonna 2000 julkaistun erillisselvityksen perusteella arvioidaan kuntasektorin energiankäytöstä olevan katselmustoiminnan piirissä lämmön osalta noin 40 % ja sähkön osalta jonkin verran alle 30 %. Tuloksia katselmuksissa havaituista säästöpotentiaaleista ja energiansäästötoimenpiteistä esitetään luvussa 3. 18

100 Kiinteistökannasta katselmoitu % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Tavoite v. 2005 loppuun mennessä KTM/Kuntaliitto sopimuksen tavoite v. 2002 loppuun mennessä Kuntien sopimusten mukainen tilavuuksilla painotettu tavoite v. 2002 43% Keskimääräinen tilavuuksilla painotettu katselmointi-prosentti 35% 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 7. Katselmustoiminnan kattavuus energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. * Muut 24 kuntaa yhteensä 18 % 31 2 % 10 2 % 55 2 % 30 2 % 20 2 % 19 3 % 32 3 % 13 5 % 2 9 % 5 14 % 1 38 % Kuva 8. Katselmoidun julkisen rakennuskannan jakaantuminen säästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Prosenttiluku kuvaa kunkin kunnan ja kuntayhtymän katselmoitujen julkisten rakennusten suhdetta säästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettuun katselmoitujen julkisten rakennusten määrään (19,3 milj. m 3 ). * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee liitteestä. 19

2 Kuntien energiankäyttö 2.1 Rakennusten energiankäyttö 2.1.1 Kaikki kunnat ja kuntayhtymät Rakennuskanta Kuntien ja kuntayhtymien julkisten rakennusten kanta on noin 115 milj. m 3 Suomen Kuntaliiton vuoden 2000 selvityksen mukaan. Tämän lisäksi kunnat ja kuntayhtymät omistavat suorassa omistuksessa asuinrakennuksia n. 20 milj. m 3 ja yhtiömuotoisesti noin 30 milj. m 3. Julkisista rakennuksista suurin rakennusryhmä on koulut vastaten noin 40 % rakennuskannasta. Muut rakennukset ryhmä on suuri, noin 27 % muodostuen mm. teollisuus- ja voimalaitosrakennuksista (12 milj. m 3 ), monitoimihalleista (3 milj. m 3 ) ja paloasemista (1,4 milj. m 3 ). Kuvassa 9 esitetään kuntien ja kuntayhtymien julkisen rakennuskannan jakaantuminen. Muut 27 % Koulut 40 % Kokoontumisrakennukset 7 % Toimistorakennukset 7 % Hoitorakennukset 19 % Kuva 9. Kuntien ja kuntayhtymien julkinen rakennuskanta (yhteensä noin 115 milj. m 3 v. 2000). Rakennuskannan energiankulutus 2001 Kuntaliiton kunnista keräämien kulutustietojen (7 087 julkista rakennusta, 3 240 asuinrakennusta) perusteella energiankulutus oli kunnissa ja kuntayhtymissä vuonna 2001 keskimäärin 20

(kuutioilla painotettuna) seuraava. 3 (Suluissa esitetyt vertailuluvut kuvaavat vuoden 2000 tilannetta.) Lämpö (normalisoituna Jyväskylään) - julkiset rakennukset 48,3 kwh/m 3 (48,3 ) - asuinrakennukset 63,6 kwh/m 3 (65,8) Sähkö - julkiset rakennukset 18,3 kwh/m 3 (16,5) - asuinrakennukset 11,7 kwh/m 3 (10,6 ) (tarkoittaa ns. kiinteistösähköä) Vesi - julkiset rakennukset 160 litraa/m 3 (141) - asuinrakennukset 430 litraa/m 3 (392) Rakennusten lämmön ja sähkön ominaiskulutuksen kehittyminen esitetään kuvassa 10 ja 11. 50 48 46 47,2 46,2 47,0 46,4 48,3 48,3 45,4 45,3 44 Ominaiskulutus kwh/m 3 42 40 38 36 34 32 30 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kuva 10. Julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus. 4 19 18 18,3 17 16,3 16,4 16,5 16 Ominaiskulutus kwh/m 3 15 14 13 14,3 14,8 14,8 15,3 12 11 10 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kuva 11. Julkisten rakennusten sähkön ominaiskulutus. 4 3 Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2001. Suomen Kuntaliiton raportti. 21

2.1.2 Energiansäästösopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät Energiansäästösopimuksen tehneissä kunnissa ja kuntayhtymissä käytettiin vuonna 2001 rakennusten kaukolämmitykseen yhteensä 2 633 GWh lämpöenergiaa. Sähkölämmitykseen käytettiin 35 GWh ja kiinteistösähköön 1042 GWh. Kevyttä polttoöljyä käytettiin 15 800 m 3. 12 % 24 % Asuinrak. yhteensä Hoitorak. yhteensä Toimistot yhteensä Kokoontumisrak. yhteensä 32 % Koulut yhteensä Muut yhteensä 16 % 12 % 4 % Kuva 12. Energiansäästösopimuskuntien ja -kuntayhtymien kulutusseurannassa oleva rakennuskannan jakautuma vuonna 2001 Vuonna 1998 sopimuksen tehneiden kuntien kulutukset Luvussa 1.1 on mainittu, mitkä kymmenen kuntaa ja yksi kuntayhtymä tekivät sopimuksen vuonna 1998. Tähän ryhmään luetaan myös Helsingin energiansäästösopimus, joka tehtiin marraskuussa 1997. Yhteensä ko. ryhmässä on rakennustilavuutta 36,5 milj. m³. Seuraavan sivun kuvassa on esitetty tämän ryhmän lämmön ominaiskulutuksen kehitys, sähkön ominaiskulutuksen kehitys sekä edellä mainittujen ominaiskulutusten kehitys yhteensä. Julkisten rakennusten keskimääräinen lämmön ominaiskulutus laski vuodesta 2000 vuoteen 2001 lähes 2 %. Helsingin rakennuskanta on koko ryhmän rakennuskannasta 57 %. Helsingin julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus laski 2 %. Merkittävää on, että rakennusten sähkön ominaiskulutus nousi keskimäärin 5,5 %. Turussa nousua oli 7,6 %, Helsingissä 6,1 % ja Jyväskylässä 2,7 %. Syitä sähkön ominaiskulutuksen nousuun olisi selvitettävä yksityiskohtaisesti. Sopimuksen tekovuodesta (1998) lämmön ominaiskulutus on lievässä nousussa, sähkön ominaiskulutus merkittävässä nousussa ja lämmön ja sähkön yhteenlaskettu ominaiskulutus tasaisessa noin 1,5 %/v nousussa. 4 Lähde: Kuntien omien rakennusten lämmön, sähkön ja veden kulutus 2001. Suomen Kuntaliiton raportti. 22

Vuonna 1999 sopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät Luvussa 1.1 on esitetty mitkä 10 kuntaa ja 2 kuntayhtymää tekivät energiansäästösopimuksen vuonna 1999. Ko. ryhmässä on 9,0 milj. m³, josta uuden laajentuneen HUSin osuus on 2,4 milj. m³. HYKSin rakennustilavuus lähes kaksinkertaistui vuodesta 2000 vuoteen 2001 HUSkuntayhtymän syntyessä. Julkisten rakennusten lämmön normalisoitu ominaiskulutus näyttäisi nousseen lähes 11 %. Nousu johtuu ennen kaikkea HUSin rakennustilavuuden kasvusta. Rakennuskanta tässä ryhmässä suureni vuodesta 2000 vuoteen 2001 merkittävästi. HUSin normalisoitu lämmön ominaiskulutus oli vuonna 2001 93 kwh/m³, mitä voi pitää varsin korkeana. Espoo ominaiskulutus laski 0,5 % kannan ollessa 2,8 milj. m³. Sähkön ominaiskulutus nousi lähes 14 %. Syy on sama kuin lämmön kohdalla eli lähinnä HUSin suuremman rakennuskannan mukaan tulo. Rovaniemellä sähkön ominaiskulutus nousi jopa 17 % Sopimuksen tekovuodesta (1999) ryhmän rakennuskanta on muuttunut niin suuresti vuonna 2000, että se haittaa johtopäätösten tekoa. Vuonna 2000 sopimuksen tehneet kunnat ja kuntayhtymät Luvussa 1.1 on esitetty mitkä 13 kuntaa ja 5 kuntayhtymää tekivät energiansäästösopimuksen vuonna 2000. Ko. ryhmässä on 9,5 milj. m³, josta julkisia rakennuksia 8,8 milj. m³. Vantaa, Pori ja Vaasa muodostavat ko. ryhmästä puolet. Julkisten rakennusten lämmön keskimääräinen ominaiskulutus laski tässä ryhmässä 3,3 % vuodesta 2000 vuoteen 2001. Saman verran oli laskua myös vuodesta 1999 vuoteen 2000. Vuodesta 2000 laskivat erityisesti Vantaan (6,7 %) ja Porin (9,8 %) ominaiskulutus. Rauman julkisten rakennusten lämmön ominaiskulutus puolestaan nousi 7,7 %. Sähkön ominaiskulutus nousi tässä ryhmässä 18 %. Nousu johtuu lähinnä Länsi-Lapin kulutustilaston korjauksesta vuodesta 2000 vuoteen 2001 (4,3:sta 24,9:ään kwh/m³) sekä Porin (6,4 %) ja Vaasan (5,3 %) ominaiskulutusten kasvusta. Vantaalla sähkön ominaiskulutus laski 2,7 %. Yhteenvetona voidaan todeta, että energiansäästösopimusten teko ei selkeästi näy sopimuksen tehneiden kuntien lämmön tai sähkön ominaiskulutuksissa. Toisaalta energiakatselmusten perusteella tehtyjen toimien laskennalliset säästöt ovat kyseisissä kunnissa merkittäviä. Sopimuksen teon vaikutukset näkyvät kuitenkin todennäköisesti vasta useamman vuoden kuluttua, kun energiakatselmuksissa todetut toimenpiteet on kattavammin toteutettu. Kulutukset olisivat todennäköisesti ilman toimenpiteitä olleet merkittävästi suurempia. 23

Lämmön ominaiskulutus 46 45,3 45 45 44,4 44,4 44,3 44,4 Ominaiskulutus kwh/m 3 44 44 43 43,4 43,6 43 42 42,0 42 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Sähkön ominaiskulutus 20 19 19,1 Ominaiskulutus kwh/m 3 18 17 16 16,1 17,2 18,1 18,1 15,4 15,6 15 14,9 14 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 64 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 63 63,3 63,5 Ominaiskulutus kwh/m3 62 61 60 59,9 61,5 61,7 59 59,3 58,8 58 58,1 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kuva 13. Vuonna 1998 (+ Helsinki) sopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien normalisoidut keskimääräiset ominaiskulutukset (julkiset rakennukset). 24

Lämmön ominaiskulutus 58 58,0 58,4 56 Ominaiskulutus kwh/m 3 54 52 50 54,4 52,6 54,2 52,7 48 48,4 46 44 44,2 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Sähkön ominaiskulutus 23 22 22,2 21 Ominaiskulutus kwh/m 3 20 19 18 17 17,8 16,9 17,8 18,1 19,5 16 15,9 15 15,0 14 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 85 80 80,7 Ominaiskulutus kwh/m 3 75 70 65 75,8 64,3 71,3 70,4 72,3 72,3 60 59,2 55 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kuva 14. Vuonna 1999 sopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien normalisoidut keskimääräiset ominaiskulutukset (julkiset rakennukset). 25

50 Lämmön ominaiskulutus 49,8 49,9 49 Ominaiskulutus kwh/m 3 48 47,5 48,2 48,7 48,4 47 47,1 46 46,2 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Sähkön ominaiskulutus 16 15,7 16 15,4 15,3 Ominaiskulutus kwh/m 3 15 15 14 14,9 14,5 14 13,3 13,4 13 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 13,0 Lämmön ja sähkön ominaiskulutus 66 65,4 65 64,3 Ominaiskulutus kwh/m 3 64 63 62 61,8 61,6 63,6 61,4 62,4 61 60,8 60 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Kuva 15. Vuonna 2000 sopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien normalisoidut keskimääräiset ominaiskulutukset (julkiset rakennukset). 26

2.2 Katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutus 29 säästösopimuksen solminutta kuntaa raportoi katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutustietoja vuodelta 2001. Katu- ja ulkovalaistuksen energiankulutusta voidaan suhteuttaa joko valaistuihin katukilometreihin tai valaisinpisteiden lukumäärään. Energiankulutus valaistua katukilometriä kohden oli keskimäärin 16,2 MWh/katukilometri. Valaisinpistettä kohden kulutus oli keskimäärin 0,57 MWh/piste (kuvat 16 ja 17). Tunnuslukuja tarkasteltaessa on huomattava, että kunnat poikkeavat toisistaan mm. pinta-alan, asemakaavan, keskusta/taajamarakenteen ja katuverkoston osalta. Tunnusluvut ovat lähes samoja kuin vuoden 2000 raportissa. MWh/km 30 25 20 Keskiarvo 16,2 MWh/km 15 10 5 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 16. Energiankulutus katukilometriä kohden (MWh/km) energiansäästö- sopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä vuonna 2001. * * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee liitteessä. 27

MWh/valaisinpiste 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 Keskiarvo 0,57 MWh/valaisinpiste 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 17. Energiankulutus valaisinpistettä kohden (MWh/valaisinpiste) energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä vuonna 2001. * * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee liitteessä. 28

2.3 Ajoneuvojen ja työkoneiden energiankulutus 23 säästösopimuksen tehneen kunnan vuoden 2001 raportointitietojen perusteella kunnan/kuntayhtymän henkilöautojen polttoaineen ominaiskulutus oli 9,6 l/100 km ja kuormaautojen ominaiskulutus 30,0 l/100 km (kuvat 18 ja 19). l/100 km 16 14 12 10 Keskiarvo 9,7 l/100 km 8 6 4 2 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 18. Henkilöautojen polttoaineen kulutus (l/100 km ) energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. * 50 l/100 km 45 40 35 30 Keskiarvo 30,0 l/100 km 25 20 15 10 5 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 19. Kuorma-autojen polttoaineen kulutus (l/100 km) energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. * * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee liitteessä. 29

2.4 Vesihuollon energiankulutus 20 kunnan raportointitietojen perusteella vesihuollon (vedenottamot, puhdistamot, pumppaamot, jne) energiankulutus oli vuodessa keskimäärin noin 109 kwh asukasta kohti laskettuna (kuva 20). kwh/asukas 250 225 200 175 150 125 Keskiarvo 108,9 kwh/asukas 100 75 50 25 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 53 55 57 Kunnat ja kuntayhtymät Kuva 20. Vesihuollon energiankulutus (kwh/asukas) energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. * Kuntien ja kuntayhtymien numerointi ilmenee liitteessä. 30

3 Energiakatselmukset 3.1 Yleistä energiakatselmuksista Luvun kolme tulokset ja tehdyt johtopäätökset perustuvat kiinteistökohtaisiin palautetietoihin, joissa tiedusteltiin energiakatselmuksissa todettujen toimenpiteiden toteuttamista. Kysely kohdistui säästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien katselmoituihin ja Motivaan raportoituihin kohteisiin. Vuoden 2001 vuosiraportointiin liittyen pyydettiin palautetietoa säästösopimuksen solmineista kunnista ja kuntayhtymistä niistä katselmuskohteista, jotka oli raportoitu ja toimitettu TE-keskuksista Motivaan vuoden 2002 helmikuun loppuun mennessä. Nämä 947 kohdetta vastaavat noin 18 milj. m 3. Kyselyssä olleista kohdekohtaisista lomakkeista palautui takaisin noin 90 % (843 kohdetta, 16,8 milj. m 3 ). Lomakkeita palautettiin kuitenkin erittäin paljon vajavaisesti täytettynä. Useissa lomakkeissa oli vain joko energiatiedot tai vain toimenpiteiden toteutumatiedot täytettynä. Sekä energiankulutuksen seurantatiedot että toimenpiteiden toteutumista koskevat tiedot oli ilmoitettu vain noin puolessa palautuneista lomakkeista (440 kohdetta, 9,9 milj. m 3 ). Katselmuksissa esitettyjen säästötoimenpiteiden toteutumatietoja oli raportoitu 609 kohteesta ja energiatiedot 667 kohteesta. Vesitietojen raportointi oli puutteellisinta. Ainoastaan noin 40 % palautuneista kohdelomakkeista sisälsi sekä energia- että vesitiedot. Vuoden 2001 aikana oli energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä käynnistetty uusia katselmushankkeita rakennuskannassa, jonka yhteinen tilavuus on lähes 4,4 milj. m 3, mikä tarkoittaa, että kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli jälleen yli 50 %. 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet Katselmuskohteet ja raportoidut tehostamistoimenpiteet Tässä käsitelty palautetieto koskee kaikkia vuoden 2001 raportoinnissa mukana olleita katselmuskohteita, joissa oli täydennettynä toteumatiedot katselmuksissa ehdotetuista säästötoimenpiteistä. Lisäksi mukana on aiempina vuosina toteutuneeksi raportoidut toimenpiteet sekä päätetyt, harkittavat ja ei toteutettavat toimenpiteet sellaista kohteista, joilta ei vuoden 2001 palautetietoa saatu, mutta jotka ovat aiempina vuosina raportoineet vastaavat tiedot (n. 20 % muista kuin toteutetuista toimenpiteistä). Yhteensä tässä tarkastelussa on 730 kohdetta (n. 15,1 milj. m 3 ), joista jonkin verran yli 30 % on peruskouluja ja lukioita sekä lähes 10 % muita oppilaitoksia. Päiväkoteja tarkastelussa mukana olevista kohteista on 20 % ja muita sosiaalitoimen rakennuksia, vanhainkoteja, terve- 31

keskuksia, sairaaloita jne., hieman alle 10 %. Toimistorakennuksia mukana on noin 5 %. Loput kohteista, noin 25 %, jakaantuvat yli kahteenkymmeneen eri Tilastokeskuksen määrittelemään rakennusluokkaan. Taulukoon 1 on kerätty kaikki em. katselmuksissa ehdotetut säästötoimenpiteet luokiteltuna katselmustoiminnan tilastoinnissa käytettäviin järjestelmäluokkiin. Toimenpiteiden lukumäärä on viime vuotiseen vastaavaan tarkasteluun verrattuna kasvanut yli 35 %, mutta merkittävää muutosta toimenpiteiden jakautumisessa eri järjestelmäluokkiin ei ole havaittavissa. Lukumääräisesti ehdotetuista toimenpiteistä noin 35 % liittyy sähköjärjestelmiin, hieman yli 30 % ilmanvaihtojärjestelmiin, noin 17 % lämmitysjärjestelmiin ja noin 15 % käyttövesijärjestelmiin. Rakenteisiin liittyviä toimenpiteitä on alle 2 %. Taulukko 1. Energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien raportoimien energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavien toimenpiteiden jakautuminen eri järjestelmiin. Toimenpideluokka Lukumäärä Säästö Investointi TMA kpl 1000 1000 a 1 Lämmitysjärjestelmä 9 21 140 6,6 1.1 Lämmöntuotto 103 136 41 0,3 1.2 Sisälämpötilan alentaminen 316 292 387 1,3 1.3 Säädön parantaminen 205 257 1 166 4,5 1.4 Rakenteiden tiiviystason parantaminen 48 56 169 3,0 1.5 Eristykset - putkieristykset, säiliöeristykset 15 8 54 6,8 Lämmitysjärjestelmä yhteensä 696 770 1 956 2,5 2 Ilmanvaihtojärjestelmä 40 160 644 4,0 2.1 Ilmanvaihdon käyntiajat 606 1 234 485 0,4 2.2 Ilmavirran puolittaminen tai pienentäminen 109 207 270 1,3 2.3 Ilmanvaihdon palvelualueiden osittaminen 26 25 34 1,4 2.4 Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat 371 386 482 1,2 2.5 Lämmöntalteenottomahdollisuudet 133 442 1 526 3,5 2.6 Tuuletustapamuutokset käyttö 26 15 3 0,2 Ilmanvaihtojärjestelmä yhteensä 1 311 2 469 3 443 1,4 3 Käyttövesijärjestelmä 12 5 10 2,0 3.1 Vesikalusteiden virtaaman rajoitus 461 330 283 0,9 3.2 Vesikalusteiden vaihto 79 74 411 5,6 3.3 Käyttöveden lämpötilan alentaminen 32 7 36 4,9 3.4 Putkieristykset teknisissä tiloissa 1 1 3 5,8 3.5 WC-huuhtelumäärien pienentäminen 28 12 19 1,6 Käyttövesijärjestelmä yhteensä 613 428 761 1,8 4 Sähkö 7 13 39 2,9 4.1 Tariffin ja jännitetason tarkistus ja loistehon 238 279 142 0,5 4.2 Kuormitushuippujen tasaus ja kulutuksen ajoitus 31 66 107 1,6 4.3 Valaistus 902 569 1 130 2,0 4.4 Sähköiset lämmitykset 168 134 170 1,3 4.5 LVI-laitteet 61 36 68 1,9 4.6 Muut sähkölaitteet 41 56 88 1,6 4.7 Käyttötottumusten muutos 28 6 0,4 0,1 Sähköjärjestelmä yhteensä 1 476 1 160 1 745 1,5 5 Jäähdytysjärjestelmä 10 27 47 1,8 5.1 Veden kulutus 7 20 85 4,2 5.2 Lauhdelämmön talteenotto 4 18 8 0,4 Jäähdytysjärjestelmä yhteensä 21 65 140 2,2 6 Rakenteet 1 1 6 8,2 6.1 Ikkunat ja ovet 60 63 192 3,1 6.2 Ulkovaippa 11 29 134 4,7 Rakenteet yhteensä 72 92 332 3,6 7 Muut energiansäästömahdollisuudet 29 65 110 1,7 Kaikki esitetyt toimenpiteet yhteensä 4 218 5 048 8 487 1,7 32

Taulukon 1 toimenpiteitä vastaavissa katselmuskohteissa oli katselmusvaiheessa todettu säästöpotentiaali keskimäärin 13 % lämmön kulutuksessa, 8 % sähkön kulutuksessa ja 7 % veden käytössä. Säästöpotentiaali lämmön ja veden osalta on jonkin verran alempi kuin kuntasektorin energiakatselmuksissa keskimäärin havaittu säästöpotentiaali. Sähkössä tämän kohdejoukon säästöpotentiaali on sen sijaan jonkin verran suurempi kuin keskimäärin. 5 Näiden tarkastelussa mukana olleiden 730 katselmuskohteen lämmönkäyttö katselmusvuonna oli ollut yhteensä n. 681 GWh/a, sähkön käyttö n. 246 GWh/a ja veden kulutus n. 2,4 milj. m 3. Taulukossa 1 esitetyt euromääräiset säästöt on arvioitu keskimääräisellä sähkön hinnalla 67 /MWh, lämmön hinnalla 30 /MWh ja veden hinnalla 2 /m 3. Investoinnit kuvaavat katselmusraporteissa arvioituja investointikustannuksia. Keskimääräinen takaisinmaksuaika toimenpiteille vaihtelee 1,4 3,6 vuoden välillä, ollen kaikille toimenpiteille keskimäärin 1,7 vuotta. Toiminta on siten taloudellisesti erittäin kannattavaa. Lyhimmillään takaisinmaksuajat ovat joissain toimenpideryhmissä keskimäärin jopa alle puoli vuotta. Kaikille taulukossa 1 esiintyville toimenpiteille laskettu keskimääräinen investointitarve on noin 2 000. Pienin keskimääräinen investointitarve, noin 1 200, on sähkö- ja käyttövesijärjestelmiin liittyvissä toimenpiteissä. Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiin liittyvissä toimenpiteissä vastaava keskimääräinen investointitarve on selvästi suurempi, ollen jonkin verran alle 2 600 2 800. Keskimääräinen investointitarve on hieman noussut edellisen vuoden kohdejoukon tietoihin verrattuna. Kuvasta 21 nähdään, että vaikka taulukossa 1 esitetyistä toimenpiteistä sähköjärjestelmiä koskevat tehostamistoimenpiteet lukumääräisesti ovat suurin ryhmä, löytyy suurin säätöpotentiaali ilmanvaihtojärjestelmistä, joissa on myös arvioitu suurin investointitarve. Ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuvien toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika, 1,4 vuotta, on myös lyhin. Merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna ei ole havaittavissa säästöpotentiaalin tai investointitarpeen jakaantumisessa eri toimenpideryhmiin. 5 Energiakatselmustoiminnan seurantatieto 2001, Motiva: Kuntasektorin vuosina 1996-2001 raportoidun 910 kohteen säästöpotentiaali 13,6 % lämmön kulutuksessa, 6,7 % sähkön kulutuksessa ja 7,1 % veden käytössä. 33

60 % 50 % 40 % Osuus % 30 % 20 % 10 % 0 % Lämmitys Ilmanvaihto Käyttövesi Sähkö Jäähdytys Rakenteet Muut Lukumäärä Säästö Investointi Kuva 21. Raportoitujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden jakautuminen eri järjestelmiin toimenpiteiden lukumäärän, säästön ( ) ja investointitarpeen ( ) mukaan. Tehostamistoimenpiteiden toteutuminen ja vaikutus energiatehokkuuteen Sopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 2001 lopussa on koottu yhteenveto taulukkoon 2. Tiedot perustuvat samojen 730 kohteen raportointitietoihin, joista myös taulukon 1 tiedot on koottu. Edellisen vuoden vastaaviin tietoihin verrattuna on huomioitava, että nyt taulukossa on mukana myös sellaisten kohteiden päätetyt, harkittavat ja ei toteutettavat tiedot, jotka eivät raportoineet vuoden 2001 tilannetta, mutta jotka ovat raportoineet toimenpiteiden seurantatiedot aiemmalta vuodelta. Taulukossa esitettävät investointien ja säästövaikutusten lukuarvot ovat katselmoijien raportoinnissaan laskemia ja arvioimia, ei siis toteutuneita investointikustannuksia tai mitattuja kulutusmuutoksia. Taulukossa 2 esitetty katselmuksissa toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutus on n. 5,5 % kohteiden lämpöenergian käytöstä, n. 2,5 % kohteiden sähkönkäytöstä ja n. 2,8 % kohteiden veden kulutuksesta. Toteutuneiden toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli alle yhden vuoden ja keskimääräinen investointi noin 1 500. Toteutuneesta lämmön säästöpotentiaalista (37,3 GWh) raportoitiin vuonna 2001 toteutuneeksi osuudeksi vain jonkin verran yli 2 %. Vastaavasti toteutuneesta sähkön säästöpotentiaalista (6,3 GWh) vuonna 2001 toteutunut osuus oli noin 13 %. Veden säästöpotentiaalista (68,3 milj. m 3 ) raportoitiin vuonna 2001 toteutuneeksi noin 6 %. Vuoden 2001 raportoinnin perusteella katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden toteutus on ollut laimeaa vuonna 2001, mikä näkyy myös kuvan 21 toteutuneen osuuden selvänä laskuna verrattaessa edelliseen 34

vuoteen. Kaikista vuoden 2001 loppuun mennessä toteutuneista investoinneista (yht. 2,33 milj. ) vain vähän yli 7 % kohdistui vuonna 2001 toteutettuihin toimenpiteisiin. Yli 70 % vuoden 2001 loppuun mennessä tehdyistä investoinneista on raportoitu toteutetuksi vuonna 1999 tai sitä ennen ja noin 20 % vuonna 2000. Vuoden 1999 raportoinnin suurta suhteellista osuutta tosin selittää se, että ko. vuoden tuloksissa on mukana kaikki ne katselmuskohteiden toimenpiteet, jotka oli toteutettu vuonna 1999 tai sitä ennen, mutta jotka ensimmäisen kerran raportoitaessa kirjautuivat ko. vuoden toteutuneeksi säästöksi. Päätettyjen toimenpiteiden osalta säästöpotentiaali oli lämmössä n. 2,6 %, sähkössä n. 1,8 % ja vedessä alle 1 %. Toteutusta odottavien eli päätettyjen toimenpiteiden osuus oli selvästi kasvanut viime vuodesta. Päätettyjen toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli yksi vuosi ja keskimääräinen investointi noin 1 000. Päätetyiksi raportoitujen toimenpiteiden osuuden kasvu edelliseen vuoteen verrattuna tapahtui lähinnä toteutettujen toimenpiteiden kustannuksella, joiden osuus oli selvästi laskenut edellisestä vuodesta. Päätettyjen osuuden kasvuun vaikuttaa myös se, että mukana on myös vastaavat toimenpiteet edellisiltä vuosilta, mikäli vuoden 2001 raportointitietoa ei ollut käytettävissä. Vuonna 2001 päätetyiksi raportoitujen toimenpiteiden osuus kaikista ko. luokkaan raportoiduista toimenpiteistä oli kuitenkin lähes 90 %. Harkittavien toimenpiteiden osalta keskimääräinen investointi oli yli 2 800 ja ei toteutettavaksi ilmoitettujen osalta lähes 3 600. Harkittaviksi ilmoitettujen toimenpiteiden takaisinmaksuaika oli yli kaksi vuotta ja ei toteutetuiksi ilmoitettujen toimenpiteiden keskimäärin vähän yli kolme vuotta. Harkittavien toimenpiteiden osuus kaikista toimenpiteistä oli säilynyt kutakuinkin ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2001 harkittavaksi raportoitujen toimenpiteiden osuus oli 80 % ja ei toteutettavien osuus oli noin 55 % kaikista ko. luokkaan raportoiduista toimenpiteistä. Ei toteutettaviksi merkityistä toimenpiteistä kysyttiin yksinkertaisilla vaihtoehdoilla toteuttamatta jättämisen syytä. Yli 80 % ei toteutettavaksi merkityistä toimenpiteistä oli merkitty ko. syy-koodilla. Näistä selvästi yli kolmannes ilmoitti syyksi kannattamattomuuden, suunnilleen saman verran sen, ettei toimenpide ollut toteutuskelpoinen ja noin viidenneksessä syyksi oli raportoitu muu syy. Vain muutama prosentti oli ilmoittanut toteuttamattomuuden syyksi rahoituksen. Raportoitu muu syy liittyy usein siihen, että rakennus on lähivuosina tarkoitus peruskorjata ja toimenpiteitä ei sen takia kannata erikseen toteuttaa vaan ne tulee huomioitua siinä yhteydessä. Taulukossa 2 ei näy toimenpiteitä, joiden toteuttamisen tilannetta ei ole raportoitu. Näitä toimenpiteitä oli vuonna 2001 noin 10 % (401 toimenpidettä) ja niiden keksimääräinen takaisinmaksuaika oli alle 2 vuotta sekä keskimääräinen investointi noin 3 000. 35

Taulukko 2. Yhteenveto energiansäästösopimuksen tehneiden kuntien ja kuntayhtymien raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 2001 lopussa. Toimenpiteet Investointi milj. Sääs tö Läm pö GWh/ a Säästö Sähkö GWh/a Säästö Vesi 1000 m 3 /a Takaisin- maksuaika a Toimenpiteitä kpl Toteutetut toimenpiteet 2,33 37,3 6,3 68,4 0,9 1517 Päätetyt toimenpiteet 1,1 20,1 5,0 39,4 1,0 1048 Toteutetut ja päätetyt toimenpiteet yhteensä 3,43 57,4 11,2 107,8 0,9 2565 Harkittavat toimenpiteet 2,32 18,2 4,1 32,3 2,3 825 Toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä 5,75 75,6 16,1 140,1 1,2 3390 Toimenpiteet, joita ei toteuteta 1,52 11,1 1,6 11,8 3,1 427 Yhteensä 7,28 86,7 17,7 151,9 1,4 3817 Kuva 22 havainnollistaa taulukossa 2 esitettyjen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden prosentuaalisia säästövaikutuksia ko. kohteiden lämmön, sähkön ja veden kulutukseen. Toteutetuilla toimenpiteillä on siis jo laskennallinen vaikutus rakennusten energiankäyttöön sen sijaan päätetty toteuttaa ja toteutusta harkitaan -osuudet ovat vielä toteutumatonta säästöpotentiaalia. 36

12 % 10 % 2,7 % 8 % Säästöpotentiaali % 6 % 3,0 % 2,0 % 1,3 % 4 % 2,0 % 1,6 % 5,5 % 2 % 2,5 % 2,8 % 0 % Lämpö Sähkö Vesi Toteutettu Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 22. Raportoitujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutus katselmoitujen kiinteistöjen energiankäyttöön energiansäästösopimuksen solmineissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Kuvaan 23 on koottu katselmuksissa todettujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden säästöpotentiaalin toteutuminen tällä hetkellä eri alueilla (lämpö, sähkö, vesi) prosentuaalisesti. Samalla jaottelulla esitetään myös toimenpiteiden vaatimien arvioitujen investointien sekä toimenpiteiden lukumäärän toteutumatieto. Toteutettujen toimenpiteiden osuus on laskenut lähes kaikissa ryhmissä edellisestä vuodesta lähes 10 %-yksikköä. Päätettyjen toimenpiteiden osuus on sen sijaan noussut yli 10 %- yksikköä. Kun huomioidaan sekä toteutetut että päätetyt toimenpiteet on niiden yhteinen osuus kuitenkin pysynyt ennallaan tai kasvanut hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kuvasta nähdään, että raportoidusta säästöpotentiaalista on lämmön ja veden käytön osalta toteutunut tähän mennessä noin 40 % ja sähkön käytön osalta alle 35 %. Näiden säästötoimenpiteiden osuus katselmushetken tietojen perusteella arvioidusta kaikkien säästötoimenpideehdotusten yhteisestä investointitarpeesta (8,48 milj. ) on ollut jonkin verran alle 30 %. Myös harkittavien toimenpiteiden osuus on jonkin verran kasvanut. Niiden toimenpiteiden osuus, joista ei raportoitua toteutumistietoa ole olemassa, on vuoden 2001 raportoinnin perusteella selvästi edellistä vuotta pienempi. Olettaen, että kaikki päätetyksi raportoidut toimenpiteet toteutetaan ja lisäksi ainakin 1/3 harkittavista toimenpiteistä toteutuu, yleisesti katselmuksissa havaitusta säästöpotentiaalista toteutuvaksi arvioitu osuus 2/3 6 pitää edelleen paikkansa myös tässä kohdejoukossa. 6 Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus 2000. Motivan julkaisu 1/2001: Ehdotettujen toimenpiteiden toteutuminen. 37