Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 17.3.2016
Sote ja valinnanvapaus? Valinnanvapautta sotessa selvittävä ryhmä on laatinut neljä vaihtoehtoista mallia sille, miten asiakas voisi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tarjoamasta terveydenhuollosta. Kyse on lähtökohtaisesti perusterveydenhuollosta. Sosiaalihuollon valinnanvapautta selvitysryhmä arvioi myöhemmin. Selvitysryhmän mukaan valtio päättäisi, mitkä palvelut kuuluvat valinnanvapauden piiriin, millä perusteella esimerkiksi yritys voi päästä terveyspalvelujen tuottajaksi, millä perusteella palveluntuottajille korvataan kulut ja millaiset ovat asiakasmaksut. Korvaukset ja asiakasmaksut ovat terveydenhuollon tuottajasta riippumatta samat http://www.hs.fi/kotimaa/a1458009946126?jako=26965a2820addbf7c4f5022ef1963532 Mats Brommels
Henkilökohtaisella budjetoinnilla omaehtoista elämää Jotta todellinen, toiminnallinen muutos palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa saadaan aikaan, on vahvistettava uusia, asiakkaan tarpeisiin perustuvia ja aidon osallistumisen turvaavia tapoja tuottaa palvelut. Hallituksen selkeänä tavoitteena on henkilökohtaisen budjetoinnin mallin tuominen yhdeksi asiakkaan valinnanvapautta vahvistavaksi ja toteuttavaksi palvelujen toteuttamistavaksi. Malli voisi olla valinnanvapautta koskevan lainsäädännön keskeinen osa. - Turun Sanomat 16.3.2016 Annika Saarikko (kesk) Arja Juvonen (ps) Anne-Mari Virolainen (kok) http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/854731/henkilokohtaisella+budjetoinnilla++omaehtoista+elamaa
Miten palvelujärjestelmä huomioi osallisuuden ja valinnanvapauden vammaispalveluissa? Ihmiset ja heidän tilanteensa ja toimintakykynsä ovat erilaisia. Pelkkä yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja yksilöllinen tukija palvelusuunnittelukaan ei riitä, jos vaihtoehtoja ei ole tai ne ovat kaikille samoja. Vammaispalvelut A B Tarjolla olevat samankaltaiset palvelut Kilpailuttaminen ei sovi vammaisten ihmisten jokapäiväisiin, välttämättömiin palveluihin. Kilpailutusprosesseissa asiakkaan ääni hukkuu helposti. C
Mitä voisi ja pitäisi olla Mitä yleensä on Mukailtu: John O Brien, 2013
Kuva: Sony music Miten pystyisimme hyödyntämään ihmisten omia voimavaroja paremmin?
Ihmisten oma ääni esiin Esim. näihin asioihin ihmiset haluavat muutoksen Juon päivätoiminnassa kahvia ja istun toimetonna. Olen vasta nuori mies. Tätäkö elämäni on? Itsemääräämisoikeuttani poljetaan palvelutalossa. Haluan muuttaa pois. Haluaisin viettää vapaa-aikaani joskus muutenkin kuin ryhmässä tai äidin kanssa. - Tiedän mitä tahdon hanke (2010 2013)
Henkilökohtainen budjetointi? Henkilökohtainen budjetti? Tukea tarvitsevan henkilön omalle määrittelyvallalle perustuva prosessi, jossa suunnitellaan tukea ja palveluja sekä niihin varatun budjetin käyttöä yksilöllisesti Raha, joka henkilön tuen ja palveluiden tarpeenmukaiseen järjestämiseen joka tapauksessa kuluisi (= voimavarojen uudelleen kohdentamista) Tavoitteena palvelujen ja tuen henkilökohtaistaminen
Oman elämäntilanteen ja tavoitteiden tunnistaminen ja sanoittaminen = yksilökeskeinen elämänsuunnittelu Prosessi Avun ja tuen tarpeiden (tuettu) itsearviointi Henkilökohtaisen budjetin raamien määrittely Tukisuunnitelman laadinta Tukisuunnitelman arviointi ja hyväksyminen (ml. lopullisen budjetin määrittely) Tukisuunnitelman toteuttaminen = tuen ja palvelujen hankkiminen tavoitteiden toteuttamiseksi Seuranta ja arviointi: onko tavoitteet saavutettu Budjetin tarkistaminen
Henkilökohtaisen budjetoinnin tuki- ja palvelutarjotin? Perinteiset sosiaalipalvelut Uudet ennalta ehkäisevät sosiaalipalvelut Esim. liikunta-, kulttuuri- ja sivistyspalvelut kunnan hallintokunnista/ kunnan ulkopuolelta Muu tuki ja palvelut Yksityisen sektorin tarjoamat palvelut Kolmannen sektorin tarjoamat palvelut Muu palvelut ja tuki
Asiakaskeskeisyys Valinnanvapaus Integroidut sosiaalipalvelut Kuuleminen ja kohtaaminen Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu Tuettu päätöksenteko Oikein kohdentuva tuki ja palvelut Resurssiviisaus Joustavuus Asioiden ajatteleminen uudelleen HB Vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen Itsemääräämisoikeuden toteutuminen Kokeilemalla kehittäminen Sosiaaliset innovaatiot
Tiedän mitä tahdon! projekti 2010-2013 Tiedän mitä tahdon! -projekti oli Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön yhteinen kehittämishanke, jossa kokeiltiin yksilöllisten palveluratkaisujen räätälöintiä henkilökohtaisten budjettien avulla Yhtenä havaintona, että joskus pienetkin muutokset palveluissa saattavat tuoda merkittävän muutoksen elämänlaatuun. Sosiaalityöntekijöiltä tämä edellytti avarakatseisuutta ja hyppäämistä totutun palveluvalikoiman ulkopuolelle Moni kertoi voimaantumisen kokemuksista Palvelujen hinnoittelu ja vaihtoehtoisten palvelujen kustannusten vertailu osoittautui toisinaan hankalaksi Osalla ihmisistä omien toiveiden ja tarpeiden ilmaisu haasteellista
Susan Eriksson: Laitoskulttuurista itsemääräämiseen tutkimus, 2013 Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilun tulokset ovat olleet myönteisiä Itsemääräämisoikeuden paraneminen on liittynyt ennen muuta yksilökeskeiseen palvelusuunnitteluun, joka on mahdollistanut oman elämänkulun pohtimisen sen kannalta, millaisia parannuksia siihen haluaa Positiivisista kokemuksista huolimatta henkilökohtainen budjetointi ei ole automaattisesti väylä vammaisten henkilöiden parempaan itsemääräämisoikeuteen, sillä sosiaalialan työntekijöiden valta-asema asiakkaaseen nähden on perinteisesti hyvin vahva Keskeistä on, että alan henkilöstö oivaltaa ja sisäistää uudenlaisen työskentelytavan Lähde: http://www.kehitysvammaliitto.fi/wp-content/uploads/laitoskulttuurista_itsemaaraamiseen.pdf
Opinnäytetyö: Henkilökohtainen budjetointi kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoiminnoissa, Minna Eronen, 2013 Henkilökohtainen budjetointi on parantanut asiakkaiden itsemääräämistä Vaikka henkilön toiveet ja tarpeet saataisiin yksilökeskeisen suunnittelun keinoin esille, eivät henkilön vaikuttamismahdollisuudet lisäänny, mikäli toiveita ja tarpeita ei pystytä toiminnassa huomiomaan eikä tavoitteita toteuttamaan. Henkilökohtainen budjetointi onkin yksi keino niiden toteuttamisessa. Henkilökohtainen budjetointi tarjoaa toimivan vaihtoehdon työ- ja päivätoiminnan toteuttamiselle erityisesti silloin, kun asiakkaan toiveisiin ja tarpeisiin ei pystytä vastaamaan perinteisen järjestelmän puitteissa. Henkilökohtaisen budjetoinnin haasteina on toiminnan koordinointi ja kohdentaminen sekä se, millä lailla henkilökohtainen tuki asiakkaalle järjestetään.
Esimerkkejä Vantaalta, Eksotesta ja Kainuusta Esimerkki 1 Asiakas on aiemmin käyttänyt hänelle kuuluvaa päivätoimintapalvelua, jonka kustannus on 25 000 euroa / vuosi. Asiakas vaihtoi päivätoimintapalvelun henkilökohtaisiin taideopintoihin, joka vastaa hänen tarpeisiinsa, toiveisiinsa sekä toimintakykyynsä paremmin. Yksityisen toimijan tuottaman taideopetuksen kustannus on 1 800 euroa / vuosi. Esimerkki 2 Henkilö on käyttänyt kunnallista lyhytaikaishoitoa, jonka kustannukset ovat olleet 840 euroa / 6 vuorokauden jakso. Henkilö vaihtoi ko. palvelun kesäleiriin, joka toteutetaan samalla kustannuksella. Esimerkki 4 Henkilökohtaisen avun saaja on järjestöaktiivi ja henkilökohtaisen avun tuntien käyttö vaihtelee suuresti lyhyelläkin aikavälillä. Henkilökohtaiseksi budjetiksi on määritetty henkilökohtaisen avun tuntikustannus, päätös tehty tunneista vuodeksi kerrallaan (600 tuntia/vuosiarvio edellisen vuoden käytetyistä tunneista), palkkamaksatus tapahtuu maaliskuussa ja syyskuussa. Asiakas toimittaa kunnalle kirjanpidon puolivuosittain jälkikäteen. Esimerkki 5 Palveluasuminen on vaihdettu henkilökohtaisen avun tunneiksi, jonka mukaan henkilökohtainen budjetti on määritetty. Avustustunnit on arvioitu kotiin, kodin ulkopuolelle, työhön ja muuhun toimintaan. Päätös on annettu enintään 520tuntia/3kk, asiakas aikatauluttaa ja päättää itse, paljonko ja mihin apua käyttää. Avustajan palkkamaksatus hoidetaan tilitoimiston kautta. Lähde: Merja Heinonen, Eksote
Esimerkkejä Vantaalta, Eksotesta ja Kainuusta Esimerkki 6 Asiakas vaihtaa subjektiivisen päivätoimintaoikeuden, josta kunta on järjestämisvelvollinen, musiikkistudiotyöskentelyyn. Henkilökohtainen budjetti määritellään hänen käyttämänsä kunnallisen päivätoiminnan kustannuksen perusteella. Järjestelyn kautta asiakas pääsee palvelutalotyyppisestä toiminnasta entisen harrastuksen/työn pariin, vaikutukset kuntoutumiseen ovat olleet huimia. Esimerkki 7 Ryhmäkodissa muutettiin työtapoja ja jokaiselle päämiehelle saatiin henkilökohtaista aikaa tehdä haluamiaan asioita. Ei enää pelkkää yhdessä harrastamista, vaan säännöllisesti omaa aikaa oman ohjaajan kanssa. Esimerkki 8 Toiveiden ratkaisemiseen tuli mukaan paikallinen kansalaisopisto, joka muokkasi tavallisista kursseista sellaisia, että päämiehet pystyivät osallistumaan. Vaati myös työntekijöiden työkuvan muuttamista. Lähteet: Tiedän mitä tahdon hankkeen loppuraportti ja Merja Heinonen, Eksote
Vantaa erottuu joukosta maksaa palkkaa vammaisille ihmisille Ne rahat, jotka aikaisemmin on käytetty tukipalvelujen ostoon, on nyt kohdennettu uudelleen http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vantaa-erottuu-joukosta-maksaapalkkaa-kehitysvammaisille-ei-tata-parempaa-tyoyhteisoa-voi-olla/5366448
Jatkonäkymiä henkilökohtaisen budjetoinnin kehittymiselle Tämänhetkinen lainsäädäntö ei määrittele henkilökohtaista budjetointia, mutta antaa mahdollisuuden yksilöllisten palvelujen räätälöintiin Uusi hankintadirektiivi poissulkee asiakasvalintajärjestelmät hankintalain mukaisen kilpailuttamisen piiristä, joksi myös henkilökohtainen budjetointi katsotaan Sote-järjestämislaki; henkilökohtainen budjetointi = valinnanvapaus? Vaihtoehto palvelusetelijärjestelmälle? Erityislainsäädännön tulisi määritellä henkilökohtaisen budjetoinnin käyttökohteet ja toteuttamistavat Kokeilulaki mahdollinen?
Sote-ratkaisun valinnanvapaus; huomioita Yhtäläinen tuottajien hyväksymismenettely ja laatuvaatimukset: Asiakkaalle on olennaista, että hän voi tuottajasta riippumatta luottaa tarjolla olevien palvelujen laatuun Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin neutraali kohtelu, vaatimukset kaikille samat Hoidosta tai tuesta ennalta määritettävä korvaus tulee olla oikeassa suhteessa hoidon ja avuntarpeisiin nähden; kansallinen tai alueellinen menettely? Laadun raportointi, hyvien hoitokäytäntöjen noudattaminen, laadun seuraaminen Valinnanvapaus ei tarkoita, että valinta pitää tehdä itse: tuettu päätöksenteko Vertailutieto, avoimuus, tukijärjestelmät Lähde: Juhani Eskola ja Pia-Maria Jonsson (THL), 11.11.2015, Valinnanvapaus voi parantaa sote-palveluita, HS
Kiitos! Aarne Rajalahti, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö kiinteistötoimen johtaja Pinninkatu 51, 33100 Tampere aarne.rajalahti@kvps.fi Puh. 0207 713 516 Tämän materiaalin omistaa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (KVPS). Materiaalia saa hyödyntää vain ei-kaupalliseen käyttöön. Materiaaleja ei saa muuttaa tai muunnella. Alkuperäisenä lähteenä on mainittava Kehitysvammaisten Palvelusäätiö.