KIRJALLINEN KYSYMYS 595/2010 vp Lapsiin vaikuttavan alkoholimainonnan rajoittaminen Eduskunnan puhemiehelle Alkoholimainonnan rajoituksia selvittänyt työryhmä päätti työnsä kesäkuun alussa. Työryhmä totesi, että on erityisen tärkeätä ehkäistä lasten ja nuorten alkoholinkäyttöä ja myöhentää alkoholinkäytön aloitusikää, mutta esitti kuitenkin päätelmänään, että alkoholin mielikuvamainontaan ei ole tarpeen tehdä lainsäädäntömuutoksia. Työryhmä oli koottu puoliksi teollisuuden ja puoliksi terveyttä edistävien toimijoiden edustajista. Terveyttä edistävät tahot olivat kaikki sitä mieltä, että alkoholimainontaa tulisi rajoittaa, ja työryhmän muistioon jätettiin neljä eriävää mielipidettä, yksi täydentävä lausuma ja kolme asiantuntijoiden lausumaa. Työryhmän mukaan niin sanotun mielikuvamainonnan kieltäminen kansallisella päätöksellä, eli siirtyminen alkoholin tuotetietomainontaan, ei välttämättä vähentäisi alkoholin mainontaa eikä lasten ja nuorten altistumista alkoholin mainonnalle. Perusteenaan työryhmä mainitsee, että lisärajoitukset voisivat siirtää alkoholin mainontaa enenevästi sääntelemättömiin ympäristöihin, kuten internetiin. Lapset ja nuoret käyttävätkin internetiä runsaasti ja kohtaavat siellä monenlaista mainontaa. Kuitenkin nuo samat lapset kohtaavat jatkuvasti myös TV- ja ulkomainontaa. Mitä enemmän tietyt mainosviestit toistuvat, sitä enemmän niiden sanoma vahvistuu. Muutenhan mainostaminen olisi hukkaan heitettyä rahaa. Työryhmän muistiossa ja päätelmissä oli runsaasti epäjohdonmukaisuutta ja ristiriitaisuutta. Tähän on koottu niistä osa. Yksi työryhmälle annetuista tehtävistä oli selvittää 1.1.2008 voimaan tulleiden alkoholimainontarajoitusten vaikutukset. Työryhmä ei ole vastannut kysymykseen lakimuutoksen vaikutuksista, vaan ainoastaan lain toteutumisesta. Vaikka laki toteutuu, sillä ei ole ollut toivottua vaikutusta: laki ei ole vähentänyt nuorten altistumista TV:n alkoholimainonnalle. Tutkimustietoa tilanteesta ennen lakimuutosta ei ole, mutta lakimuutoksenkin jälkeen, kuten työryhmä itse toteaa muistiossaan, TV on edelleen lasten altistumisen kannalta näkyvin alkoholin mainosväline. Näin ollen vuonna 2008 voimaan tullut lakimuutos ei ole ollut riittävä suojelemaan nuoria. Muistion päätelmässä todetaan, että mainonta lisää nuorten juomista ja alentaa kokeiluikää. Myös liitteissä esitetty tutkimusnäyttö osoittaa selvästi, että on olemassa tunnustettu tutkimusnäyttö mainonnan vaikutuksesta nuorten juomiseen. Liitteessä 3 (Soikkeli: Tutkimusnäyttö alkoholimainonnan vaikutuksista lapsiin ja nuoriin) todetaan: "Tutkimuksissa on osoitettu annos-vaste-suhde mainosviestien havaitsemisen määrän ja niiden haitallisten vaikutusten välillä. Tästä seuraa, että kaiken alaikäiset tavoittavien mainossanomien määrän vähenemisen voi olettaa vähentävän myös haittoja. Suomalainen aineisto osoittaa, että valtaosa alaikäiset tavoittavasta mainonnasta tulee perinteisiä kanavia pitkin: puolet vastaajista tai useampi oli havainnut mainoksen televisiossa, kaupoissa, lehdissä ja ulkomainoksissa. Internet tuli vasta näiden jälkeen (40 %, Nurmela 2009). Versio 2.0
Työryhmälle asetettiin tehtäväksi miettiä, miten voidaan vaikuttaa nuorten alkoholinkäyttöön ja nostaa aloittamisikää. Työryhmä mainitsi keinona vain valistuksen. Mainonnan rajoittamista ei mainita, vaan puhutaan ainoastaan elinkeinoelämän itsesäätelystä. Kuitenkin työryhmän liitteessä 4 (Soikkeli: Mikä toimii ja mikä ei näyttöön perustuva alkoholipolitiikka ja ehkäisevä päihdetyö) todetaan: "verrattuna muihin alkoholihaittojen vähentämismenetelmiin, valistusja kasvatusohjelmat ovat kalliita eikä niillä juuri näytä olevan pitkäaikaista vaikutusta alkoholin käyttöön tai haittoihin." Samassa liitteessä todetaan mainonnan rajoittamisesta seuraavasti: "todennäköisin skenaario käytettävissä olevan teoreettisen ja empiirisen tiedon perusteella on, että markkinoinnin kattava rajoittaminen olisi vaikuttavaa." Liitteessä 1 (Mainonnan säätely ja sen valvonta) kerrotaan elinkeinoelämän itsesäätelystä mm. seuraavasti: "Alkoholimainonnan sisältöjä koskevan itsesäätelyn vaikuttavuutta ei ole tieteellisesti tutkittu eli näyttöä mainonnan itsesäätelyn vaikuttavuudesta alkoholin kulutuksen tai haittojen vähentämiseen ei ole edia-alan itsesäätelyn tavoitteena ei edes ole alkoholin kulutuksen ja haittojen vähentäminen, vaan sen tavoitteet liittyvät alan omien ohjeiden ja periaatteiden edistämiseen." Vaikka itsesäätely saattaa muodostaa täydentävän menetelmän direktiivin tiettyjen säännösten täytäntöön panemiselle, sillä ei saisi korvata lainsäätäjälle kuuluvia velvoitteita. Alkoholimainontaa valvova viranomainen Valvira esittää liitteessä 1 lukuisia nykyisen lain epäkohtia, jotka puoltavat mainontalainsäädännön muutosta. Liitteessä todetaan, että Valvira on kokenut erityisen ongelmallisena alkoholimainonnan valvonnassa alkoholilain 33 :n 2 momentin 1 kohdan, joka kieltää alkoholimainonnan kohdistamisen alaikäisiin. Samoin mainonnan sisältörajoituslakien valvominen on hankalaa. Liitteessä todetaankin, että "Valvontaviranomaisten mukaan alkoholilain tarkoituksen vastaisen mainonnan rajoittamiseen tarvitaan mainontasäännösten selkeyttämistä. Säännökset alkoholijuomien mainonnalle on laadittu vuonna 1994. Sen jälkeen teknologia, yhteiskunta, alkoholijuomat ja -tuotteet sekä mediakulttuuri ovat muuttuneet, mikä olennaisesti vaikuttaa myynninedistämisen muotoihin." Työryhmän muistion liitteessä 3 puolletaan myös kansallista tehokasta lainsäädäntöä (aiemmin tässä tekstissä). Samassa liitteessä suositellaan: "Näin ollen ainoaksi suositeltavaksi keinoksi rajoittaa alkoholimainonnan sisältöä lasten ja nuorten suojelemiseksi jää Ranskan mallin mukainen positiivinen sallittujen sisältöjen luettelo, joka koostuisi tuotetiedoista. Tämä tekisi lainsäädännön soveltamisesta selväpiirteistä ja nykyistä ongelmattomampaa ja jättäisi samalla alkoholielinkeinolle mahdollisuuden lähestyä aikuisia kuluttajia informaatiolla, jota nimenomaan aikuiset arvostavat, mutta joka ei tee vaikutusta lapsiin ja nuoriin." Kuten työryhmäkin totesi, aikuisella on vanhempana, päättäjänä ja kasvattajana suuri vaikutus lasten ja nuorten alkoholinkäyttöön. Vastuullinen vanhemmuus on lapsen kannalta tärkein suoja, mutta se ei vapauta vastuusta niitä muita aikuisia, jotka vaikuttavat lapsen elinympäristöön. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että työryhmän tutkimustiedon vastaiset päätelmät eivät vaikuttaisi päätöksentekoon, vaan lapsia päätettäisiin suojella alkoholimainonnan haitoilta kaikin käytettävissä olevin keinoin? Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2010 Sanna Lauslahti /kok Janina Andersson /vihr 2
Raija Vahasalo /kok Inkeri Kerola /kesk Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Anna-Maja Henriksson /r Anneli Kiljunen /sd 3
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sanna Lauslahden /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 595/2010 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että työryhmän tutkimustiedon vastaiset päätelmät eivät vaikuttaisi päätöksentekoon, vaan lapsia päätettäisiin suojella alkoholimainonnan haitoilta kaikin käytettävissä olevin keinoin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama alkoholimainonnan rajoituksia selvittänyt työryhmä luovutti muistionsa sosiaali- ja terveysministeriölle 3. päivänä kesäkuuta 2010. Työryhmä selvitti hyvin laajasti lasten alkoholinkäytön taustatekijöitä ja keinoja, joilla lasten alkoholinkäytön aloitusikää voitaisiin myöhentää ja alkoholinkäyttöä muutoinkin vähentää. Työryhmässä oli edustus asiaan liittyvistä eri intressiryhmistä sekä alan asiantuntijoista. Työryhmä katsoo, että lasten ja nuorten alkoholinkäytön vähentämiseen ja käytön aloittamisiän myöhentämiseen tulee ja voidaan vaikuttaa erilaisin toisiaan tukevin keinoin. Työryhmä listaa useita keinoja näihin päämääriin pääsemiseksi. Työryhmä painottaa, että kaikkiaan ratkaisujen tulee olla tutkimustietoon perustuvia, vaikuttaviksi todettuja menetelmiä ja hyviä käytäntöjä. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt työryhmän muistion laajalle lausuntokierrokselle, minkä jälkeen päätetään jatkotoimista. Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4
Ministerns svar KK 595/2010 vp Sanna Lauslahti /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 595/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Sanna Lauslahti /saml m.fl.: Hur tänker regeringen se till att de av arbetsgruppens slutsatser som strider mot resultaten av forskning och undersökningar inte påverkar beslutsfattandet, utan att man i stället bestämmer sig för att skydda barn från alkoholreklamens skadliga inverkan med alla tillgängliga medel? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta arbetsgrupp som har utrett begränsningar av alkoholreklamen överlämnade sin promemoria till social- och hälsovårdsministeriet den 3 juni 2010. Arbetsgruppen gjorde en mycket omfattande utredning om bakgrundsfaktorerna till barns alkoholbruk och på vilka sätt tidpunkten för när barn börjar dricka alkohol kan senareläggas och hur man även i övrigt kan minska på alkoholbruket. I arbetsgruppen fanns företrädare för olika intressegrupper med anknytning till frågan och sakkunniga inom området. Arbetsgruppen anser att man bör och kan få barn och unga att dricka mindre alkohol och att inleda sitt drickande senare genom olika metoder som stöder varandra. Arbetsgruppen har gjort upp en lista på flera sätt att uppnå dessa mål. Arbetsgruppen betonar att lösningarna på det hela taget ska bestå av konstaterat effektiva metoder och god praxis som baserar sig på forskning och undersökningar. Social- och hälsovårdsministeriet har sänt arbetsgruppens promemoria på omfattande remiss. Därefter beslutar man om fortsatta åtgärder. Helsingfors den 14 juli 2010 Omsorgsminister Paula Risikko 5