KANSALAISJÄRJESTÖJEN VIESTINTÄ- JA GLOBAALIKASVATUSTUEN YLEISEHDOT

KANSALAISJÄRJESTÖJEN VIESTINTÄ- JA GLOBAALIKASVATUSTUEN YLEISEHDOT 1. TUEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET 1.1. Mihin VGK-tuki on tarkoitettu? Ulkoasiainministeriö on myöntänyt kansalaisjärjestöille tukea kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen jo yli 30 vuoden ajan. Valtioneuvosto hyväksyi 16.2.2012 uuden kehityspoliittisen toimenpideohjelman, jonka linjaukset ja painopisteet luovat perustan Suomen kehityspolitiikalle. Lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen. Toimenpideohjelmassa esitellään läpileikkaavat tavoitteet ja määritellään kehityspolitiikan neljä painopistettä. Ohjelmassa korostuvat vihreän osallistavan ja työllistävän talouden periaatteet, luonnonvarojen kestävä hallinta ja ympäristönsuojelu sekä inhimillinen kehitys. Ohjelmassa korostetaan myös toiminnan tuloksia ja laatua, toiminnan järjestelmällistä seurantaa ja raportointia, sekä eri politiikka-alojen välistä johdonmukaisuutta ja kehityspolitiikan vaikuttavuutta. Kehityspoliittisen ohjelman mukaan kehityskysymyksissä myös kulttuurikysymysten parempi ymmärrys ja huomioonottaminen ovat yhä tärkeämpiä. Kehityspoliittisen ohjelman mukaan ulkoasiainministeriö tukee suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysviestintää ja globaalikasvatusta. Kahdeksannen vuosituhattavoitteen mukainen globaali kehityskumppanuus kannustaa suomalaisia sitoutumaan globaaliin vastuunkantoon ja osallistumaan kehityspolitiikkaan. Tämä tarkoittaa sitoutumista ihmisoikeuksiin ja demokraattiseen päätöksentekoon sekä tahtoa osallistua ja toimia globaalin kehityksen hyväksi esimerkiksi kuluttajina. Globaalikasvatuksella tarkoitetaan kasvatuksellista toimintaa, joka auttaa hahmottamaan omaa paikkaa ja toimintaa maailmassa, joka muuttuu nopeasti ja jota määrittävät keskinäiset riippuvuussuhteet. Globaalikasvatus pyrkii edistämään globaalia yhteisvastuullisuutta niin yksilöllisesti kuin yhteisöllisesti. Ulkoasiainministeriö tekee yhteistyötä opetusviranomaisten kanssa, jotta globaalin kehityksen kysymyksillä olisi tukeva jalansija yleissivistävässä opetuksessa. Globaaliin vastuuseen kasvamisessa nostetaan tiedon rinnalle taidot, arvot ja asenteet. Viestintä- ja globaalikasvatustuki on Suomen antamaa OECD:n kehitysapukomitea DAC:n määritelmän mukaista julkista kehitysapua. Tuen päätavoitteena on lisätä kohderyhmien tietoisuutta kehitysyhteistyöstä sekä vahvistaa julkista tukea kehitysyhteistyölle ja kiinnostusta kehitysyhteistyötä, kehitystarpeita ja kehityskysymyksiä kohtaan. Tuki on tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen, joka koskee kehitysyhteistyötä tai kehityspolitiikkaa, globaaleja kehityskysymyksiä tai kehitysmaiden todellisuutta. Tuettavissa hankkeissa tulee ottaa huomioon hallituksen kehityspoliittisen ohjelman painopistealueet, vuosituhattavoitteet ja/tai läpileikkaavat tavoitteet. Hankkeessa voi myös nostaa esiin kehityspolitiikan johdonmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä, jollaisia voivat olla esimerkiksi kaupan ja kehityksen tai ympäristön ja kehityksen kaltaiset eri politiikan aloja yhdistävät teemat. Tukea voivat saada myös hankkeet, jotka käsittelevät kehitysmaiden tai kehityspolitiikan näkökulmasta ihmisoikeuksia, demokratiakehitystä tai humanitaarisia kysymyksiä. Kotimaisen kehitysviestinnän ja globaalikasvatuksen kentässä kansalaisjärjestöjen rooli on tärkeä. Järjestöt osaavat nostaa esiin aiheita ja näkökulmia, jotka eivät tule esille viranomaisten viestinnässä sekä tavoittaa kohderyhmiä, joita viranomaisviestintä ei puhuttele. Tämän tunnustavat myös useat globaalikasvatukseen liittyvät linjaukset ja arvioinnit. 1

Kansainvälisyyskasvatus 2010 ohjelma, opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja (OKM 2007:1) Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen Globaalivastuuprojektin ohjausryhmän loppuraportti (OKM 2010:9) Kansainvälisyyskasvatus 2010 -ohjelman arviointi (OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:13). 1.2. Mitä tukea haettavalta järjestöltä edellytetään? Tukea voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle, oikeustoimikelpoiselle ja voittoa tavoittelemattomalle yhdistykselle ja säätiölle, jolla on vähintään 30 jäsentä tai muulla tavoin osoitettu voimavarojen riittävyys ja kyky hoitaa hankehallintoa. Rekisteröitymisestä on tukea haettaessa pitänyt kulua vähintään kaksi vuotta. Kumppanuusjärjestöille, kattojärjestöille tai erityissäätiöille, jotka saavat ministeriöstä ohjelmatukea, ei voida myöntää erillistä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Ohjelmatukea saava järjestö voi toteuttaa viestintä- ja globaalikasvatushanketta yhteistyössä toisen järjestön kanssa, mutta se ei voi olla varsinainen tuensaaja. Ulkoasiainministeriön myöntämä tuki kansalaisjärjestön viestintä- ja globaalikasvatushankkeelle on harkinnanvaraista valtionavustusta. Järjestö on itse vastuussa syntyvistä sitoumuksista, vaateista ja muista seuraamuksista, jotka mahdollisesti aiheutuvat hankkeen toteuttamisesta. Tuella rahoitettavan toiminnan tulee olla yhteiskunnallisesti hyväksyttävää. Hankkeen tulee olla realistinen ja järjestöllä riittävät resurssit toteuttaa hanke. Valtionavustusten myöntämistä ohjaa valtionavustuslaki (688/2001). Kansalaisjärjestöjen viestintä- ja globaalikasvatusta ohjaavat lisäksi muun muassa kirjanpitolaki (1336/1997), kirjanpitoasetus (1339/1997), laki julkisista hankinnoista (1505/1992), yhdistyslaki (503/1989) sekä säätiölaki (109/1930). Järjestön tulee tuntea myös muu niiden toimintaan vaikuttava lainsäädäntö. Mikäli tukea hakeva järjestö on aikaisemmin saanut ulkoasiainministeriöltä tukea viestintä- tai globaalikasvatushankkeeseen, myönteisen tukipäätöksen edellytyksenä on, että järjestö on toteuttanut hankkeet sovitusti sekä raportoinut niistä tuen ehtojen ja ohjeiden mukaisesti. Uusia tukihakemuksia käsitellessään ulkoasiainministeriö arvioi järjestön hallinnollista kapasiteettia ja kiinnittää huomiota esimerkiksi aiempien hankkeiden toteutumiseen sekä hankeraporttien ja hankehallinnon laatuun, mahdollisten erityisehtojen huomioimiseen, toteutuneen omarahoituksen määrän sekä raportoinnin määräaikojen noudattamiseen. 1.2.1. Omarahoitus Järjestön itsensä edellytetään kattavan osan tuettavan viestintä- ja globaalikasvatushankkeen kustannuksista. Järjestön omarahoitusosuuden on oltava kunakin hankkeen toteutusvuonna vähintään 7,5 % hankkeen kokonaiskulujen rahoituksesta. Myös hankkeen toimintoihin liittyvät ja sen toteutuksen kannalta olennaiset tavara- ja palvelulahjoitukset voidaan hyväksyä osaksi omarahoitusta. Tällöin tavara- ja palvelulahjoitusten arvo voi olla korkeintaan puolet omarahoitusosuudesta. Palveluja tavaralahjoitusten arvo lasketaan niiden käyvän arvon mukaan. Käypä arvo on se hinta, joka palvelusta maksettaisiin tai tavarasta saataisiin myytäessä se normaaliin markkinahintaan. Arviointiperuste tulee dokumentoida ja esittää hankkeen talousraportissa. Jos kyseessä on arvoltaan 2

erityisen suuri lahjoitus tai erikoishyödyke, sen arvioinnissa tulee käyttää asiantuntija-apua. Asiantuntijan arvio tulee esittää kirjallisesti ja liittää hankkeen talousraporttiin. Omarahoitusosuuden on pääosin tultava suomalaisista lähteistä. Järjestö voi käyttää ETA-alueen maista koottuja varoja omarahoitusosuuden kattamiseen. Tällöin rahoituslaskelmassa on tuotava esille lähdemaat ja niistä peräisin olevat rahoitusosuudet sekä se, miten osuudet on kerätty. Järjestön saamaa muuta julkista avustusta ei saa käyttää hankkeiden omarahoitusosuuden kattamiseen, ei myöskään Suomen ulkopuolelta saatuja julkisia avustuksia. Rahoituksen on oltava todellista, hankkeen kulujen kattamiseen kohdistuvaa omarahoitusta. Omarahoitus voi olla peräisin vaikkapa keräyksistä, myyntitoiminnasta tai lahjoituksista. Omarahoitukseksi lasketaan vain tukikelpoisiin kuluihin käytetty järjestön omarahoitus. Kyky kerätä omarahoitusta mittaa järjestön sitoutumista hankkeen toteuttamiseen. Rahallinen omarahoitusosuus tulee kirjata järjestön kirjanpitoon. Sen lisäksi ulkoasiainministeriö suosittelee saatujen palvelujen ja lahjoitusten kirjaamista järjestön kirjanpitoon. Omarahoituksen kertymistä on seurattava ja mahdollisista ongelmista raportoitava ulkoasiainministeriölle ensi tilassa. Jos järjestö ei kykene keräämään suunniteltua omarahoitusosuutta, on hanketta vastaavasti supistettava, jotta omarahoitusosuus kattaa vähintään 7,5 % hankkeen kokonaiskuluista. 1.2.2. Vapaaehtoistyö Rahallisen omarahoituksen lisäksi myös vapaaehtoistyön arvo huomioidaan järjestön eduksi hakemuksia arvioitaessa. Vapaaehtoistyöksi lasketaan vain toiminta, josta ei makseta palkkiota. Työn pitää liittyä tuetun hankkeen toteuttamiseen, eikä vapaaehtoistyötä järjestön yleisessä hallinnossa voida laskea hankkeen vapaaehtoistyöksi. Myöskään hankkeen suunnittelua ennen toteutuksen aloittamista ei lasketa takautuvasti osaksi hankkeen vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön arvon laskentaperusteet täytyy eritellä selkeästi suunnitelman ja raportoinnin yhteydessä. Ministeriö suosittelee vapaaehtoistyön toteutumisen seuraamista esimerkiksi tuntiseurantalomakkeella, joka löytyy ulkoministeriön verkkosivulta. 1.3 Mihin VGK-tukea voidaan myöntää? Tukea voidaan myöntää seuraaviin kustannuksiin: Kehitysviestinnän tai globaalikasvatuksen aineistotuotantoon. Aineiston on oltava käyttäjilleen ilmaista, eikä näin tuotettua aineistoa voida myydä varainhankinnan osana. Aineistossa ei voida tiedottaa järjestön mahdollisesta kehitysmaahankkeesta tai järjestön muusta toiminnasta eikä esittää viitetietoja varainhankintaan. Järjestön tulee etukäteen selvittää, minkälaista materiaalia hankkeen aiheesta on olemassa valmiiksi. Uudelle aineistolle tulee olla selkeä ja perusteltu tarve. Tapahtumiin, kampanjoihin, näyttelyihin sekä niihin liittyviin kehitysmaavieraiden matkakustannuksiin. Matkakustannuksia korvataan valtion matkustussäännön mukaisesti. Järjestön on etukäteen selvitettävä viisumimuodollisuudet ja -kustannukset sekä otettava huomioon hankkeen suunnittelussa mahdollinen kielteinen viisumipäätös. 3

Kouluvierailuihin tai koulutuksen järjestämiseen. Työpajoihin ja seminaareihin. Vain hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömiin ja kohtuullisiin menoihin siten kuin hakemuksessa on mainittu tai ministeriö on tukea myöntäessään edellyttänyt. Järjestön tulee noudattaa toiminnassaan ja taloudenhoidossaan tarkoituksenmukaista säästäväisyyttä. Hankkeeseen sisältyvien kokousten kohtuuhintaisiin kahvi- ja virvoketarjoiluihin sekä lounaisiin. Kohtuullisiin palkkakustannuksiin. Hankkeeseen liittyviin perusteltuihin ja yksilöityihin hallintomenoihin. Hallintokuluiksi hyväksytään hankkeesta järjestölle suoraan aiheutuvat ja erikseen eritellyt Suomessa syntyneet hallintokulut. Näihin voi kuulua erilaisia hankkeeseen välittömästi liittyviä kuluja kuten osuus hallintohenkilöstön työpanoksesta, posti-, puhelin- ja kopiokuluja sekä muita toimistokuluja. Myös hanketta vastaavan osuuden kulut järjestön tilintarkastuksesta ovat hyväksyttäviä hallintokuluja. Tukea ei voida myöntää eikä hankkeen omarahoitusta käyttää seuraaviin kustannuksiin: Järjestön hallintomenoihin (vuokra, sähkö, internet, puhelin, jäsenmaksut yms.) paitsi niiltä osin kuin hallintokulut voidaan lukea osaksi hanketta, vrt. kohta 2.1. Muihin kuin henkilöstökulujen lakisääteisiin sivukuluihin (ei esim. työntekijöiden työnohjaus-, koulutus-, virkistys- ja työterveyskuluihin). Hankkeen suunnittelun kustannuksiin. Jo toteutettuun toimintaan (ei taannehtiviin kuluihin). Laitehankintoihin (esim. tietokoneet, ohjelmat, puhelimet, kamerat, av-laitteistot, jne.). Edustus- ja vieraanvaraisuuskuluihin. Tämä sisältää mm. lahjat, illalliset, vastaanotot, taskurahat, vapaa-ajan ohjelman kehitysmaavieraiden Suomen vierailun aikana jne. Järjestön itsensä tai sen oman toiminnan tai omien hankkeiden esittelemiseen (esim. järjestölehdet, verkkosivut, infotapahtumat). Messutapahtumien kuluja voidaan maksaa hankkeen budjetista vain niiltä osin kuin kulut voidaan laskea osaksi hanketta. Ulkomaanmatkoihin, ellei matka ole välttämätön hankkeen kannalta. Ulkomaanmatkoihin tukea myönnetään vain poikkeustapauksissa, ja kuluille on esitettävä erilliset perustelut. Järjestön omiin kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvään tiedottamiseen. Kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvää tiedotusta tuetaan kansalaisjärjestöjen hankemäärärahoista osana hankekokonaisuutta (hankkeiden viestintäkomponentti). Maahanmuuttajien kotouttamiseen Suomessa. Tähän voi hakea tukea esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä tai Raha-automaattiyhdistykseltä. Kulttuurihankkeille myönnetään tukea vain silloin, kun hanke kytkeytyy laajempaan kehitysviestinnälliseen kokonaisuuteen. Tämä koskee myös esimerkiksi kirjojen kaltaisia yksittäisiä kustannushankkeita. Kulttuurihankkeissa kehitysmaavierailijoiden määrä on suunniteltava kohtuulliseksi ja määrän on oltava suhteessa järjestön resursseihin ja toimintaan. Dokumentti- ja tv-tuotantoon tai toimittajien ja kuvaajien kehitysmaavierailuihin. Dokumenttija tv-tuotantotukea sekä toimittajien ja kuvaajien matka-apurahoja varten on omat vuotuiset hakukierroksensa. 4

3. HAKUMENETTELY Viestintä- ja globaalikasvatustukea hakevan järjestön tulee tukea hakiessaan vuosittain täyttää järjestökohtainen perustietoilmoitus (ks. kohta 3.1). Hakemuslomake täytetään kustakin hankkeesta erikseen. Haussa käytetään ulkoasiainministeriön sähköisiä VGK-hakemuslomakkeita ja hakemukset toimitetaan ministeriöön sähköisen asioinnin kautta. Perusteelliset ohjeet lomakkeiden täyttöön sekä sähköiseen asiontiin löytyvät ministeriön verkkosivuilta. Ulkoasiainministeriö ilmoittaa vuosittain kansalaisjärjestöjen kehitysviestintä- ja globaalikasvatustuen hakukierroksesta lehdissä ja ministeriön verkkosivuilla. 3.1. Perustietoilmoitus Järjestöllä tulee olla Y-tunnus ulkoasiainministeriön sähköistä asiointia varten. Ennen hakemuksen toimittamista järjestön tulee täyttää sähköisen asioinnin kautta järjestön perustietoilmoitus. Järjestöt tekevät perustietoilmoituksen vuosittain. Sen liitteinä toimitetaan järjestön toimintasuunnitelma, talousarvio, toimintakertomus, tilinpäätös, tilintarkastuskertomus sekä muut mahdolliset asiakirjat, kuten muuttuneet säännöt ja yhdistysrekisteriote. Mikäli järjestön perustiedot muuttuvat myöhemmin hankkeen aikana, toimittaa järjestö ministeriöön sähköisen asioinnin kautta täydennysilmoituksen. Tällöin lomakkeen vaatimaan "Asian tunnus asiointipalvelussa" -kenttään kirjoitetaan ensimmäisen perustietoilmoituksen tunnus (joka on muotoa 20XX-KK-PP-xxxxzzzz). Perustietoilmoituksen jättämiselle ei ole määräaikaa, mutta järjestöt tarvitsevat vastaanottokuittauksessa ilmoitetun tunnuksen voidakseen jättää uuden hakemuksen tulevalla hakukierroksella. Ulkoasiainministeriö suosittelee tekemään perustietoilmoituksen hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä. Perustietoilmoituksen palautettuaan järjestö saa asiointitililleen tiedoksiannon, joka sisältää asian tunnuksen (tunnus on muotoa UHA20XX-000XXX). Tunnuksen saatuaan järjestö voi jättää sähköisen asiointipalvelun kautta hanketukihakemuksen. Tunnus kirjoitetaan hankehakemuksen kohtaan 1.2. 3.2. Hakemus Hakemukset toimitetaan sähköisen järjestelmän kautta kunakin vuonna hakuilmoituksessa todettuun määräaikaan mennessä. Kehitysviestintä- ja globaalikasvatushankkeiden yleisehdot ja hakemuslomakkeet ovat ladattavissa ministeriön verkkosivuilta. Kaikki haettavan tuen ja suunnitellun hankkeen kannalta oleellinen tieto tulee sisällyttää tukihakemukseen. Hankkeen tukemisesta päätetään hankehakemuksessa esitettyjen tietojen pohjalta. Määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia ei käsitellä. 5

3.3. Hakemusten käsittely ja päätös Hakemusten käsittely ulkoasiainministeriössä kestää noin neljä kuukautta. Kun määrärahojen jakamisesta on päätetty, ministeriö toimittaa järjestön sähköiselle asiointitilille ilmoituksen tuen myöntämisestä tai kielteisestä päätöksestä. Päätökseen tyytymätön järjestö saa hakea siihen oikaisua ulkoasiainministeriöltä. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jollei muuta näytetä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös on annettu postin välitettäväksi. Jos valtionavustus on myönnetty ehdollisena, sitä koskevat erityisehdot sisältyvät päätökseen. 4. ARVIOINTIKRITEERIT 4.1. Kaikkia hankkeita koskevat arviointikriteerit Tukea myönnetään määräaikaan mennessä saapuneiden hakemusten perusteella. Tuki on harkinnanvaraista valtionavustusta ja se voidaan myöntää myös ehdollisena. Tukea voidaan myöntää yhdelle järjestölle useampaan samanaikaiseen hankkeeseen vain tapauksissa, joissa järjestön aiemman kokemuksen ja kapasiteetin hankkeiden hallinnoimiseen katsotaan olevan erityisen vahva. Usean pienen hankkeen sijasta ministeriö kannustaa järjestöjä suunnittelemaan yhteistyökumppaneiden kanssa laajempia kokonaisuuksia, joilla pystytään yhteistyössä tavoittelemaan pitempiaikaisia vaikutuksia. Mikäli järjestö on aiempina vuosina saanut ulkoasiainministeriöltä tukea viestintä- ja globaalikasvatushankkeisiin, myönteisen tukipäätöksen edellytyksenä on, että järjestö on toteuttanut hankkeet hyväksytyn suunnitelman mukaisesti sekä raportoinut niistä tuen ehtojen ja ohjeiden mukaisesti. Uusia tukihakemuksia arvioidessaan ulkoasiainministeriö kiinnittää huomiota aikaisempien hankkeiden toteutukseen sekä raportointiin. Ulkoasiainministeriö myöntää hankkeisiin tukea sekä yksi- että kaksivuotisena. Kaksivuotisten hankkeiden kriteerit löytyvät kohdasta 4.2. Hakemusten arvioinnissa käytettäviä kriteereitä ovat: Sisällöllinen vahvuus Hankkeella on oltava hyvin määritelty viesti, jolla on yhteiskunnallista ja kehityspoliittista merkitystä (ks. lisää hankkeiden teemoista ja sisällöstä kohdasta 1.1). Hakemuksessa on selkeästi määriteltävä, mitä viestinnällisiä tai kasvatuksellisia tuloksia järjestö odottaa hankkeella olevan. Hakemuksessa tulee myös kertoa riittävällä tarkkuudella, millä tavoin hankkeen tuloksia on tarkoitus seurata ja arvioida sekä hankkeen toteutuksen aikana että sen jälkeen. Hankesuunnitelmassa tulee ilmaista selkeä näkemys siitä, mitä vaikutuksia hankkeella tavoitellaan ja millaisilla keinoilla vaikutuksiin pyritään. Kohderyhmä ja keinot Hankkeen kohderyhmä, tavoitteet, toteuttamiskeinot ja toivotut tulokset on määritelty selkeästi ja suunniteltu riittävän tarkasti. Jos hanke tavoittaa suoraan suhteellisen pienen joukon ihmisiä, kannattaa miettiä, miten hankkeen vaikutus ulotetaan ensikätistä kohderyhmää laajemmalle. Hankkeen 6

kohderyhmän on oltava riittävän suuri verrattuna kustannuksiin, eivätkä kohderyhmää ajateltaessa lähtökohtana saa olla järjestön omat jäsenet. Kumppanuudet Järjestöjä rohkaistaan hankkeisiin, joissa tehdään yhteistyötä muiden järjestöjen ja julkisen tai yksityisen sektorin toimijoiden kanssa esimerkiksi uusien tai strategisten kohderyhmien saavuttamiseksi sekä uusien ja innovatiivisten toimintojen kehittämiseksi. Yhteistyössä suunnitellut ja toteutettavat hankkeet, jotka hyödyntävät eri yhteistyökumppaneiden vahvuuksia, luetaan eduksi hakemuksia arvioitaessa. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen tavoite ja sen saavuttamiseksi käytettävät toteutustavat ovat kustannustehokkaita ja hyvin suhteessa toisiinsa. Lähtökohtana on kustannusten kohtuullisuus. Hankkeen eri kustannuslajien pitää olla hankesuunnitelmassa selvästi eriteltyinä ja olla selkeässä yhteydessä hankesuunnitelmaan. Hankkeessa tuotetun aineiston on oltava käyttäjilleen ilmaista eikä näin tuotettua aineistoa voida myydä varainhankinnan osana. Aineistossa ei myöskään voida tiedottaa järjestön mahdollisesta omasta kehitysmaahankkeesta. Järjestön sitoutuneisuutta hankkeeseen osoittaa mm. rahallisen omarahoituksen sekä vapaaehtoistyön osuus hankkeessa. 4.2. Kaksivuotisen tuen erityiskriteerit Kaksivuotisen VGK-tuen tavoitteena on parantaa järjestöjen mahdollisuutta pitkäjänteiseen ja vaikutukselliseen kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen. Kaksivuotisen tuen vähimmäismäärä on 40 000 euroa. Kaksivuotista tukea voidaan myöntää ainoastaan hankkeille, joiden tavoitteiden toteutuminen edellyttää selkeästi vuotta pidempää toteutusaikaa. Lisäksi järjestön on osoitettava aiempaa kokemusta ja vahvaa kapasiteettia hankkeiden hallinnoimiseen. Kappaleessa 4.1. mainittujen arviointikriteerien lisäksi kaksivuotisten hankkeiden täytyy täyttää seuraavat kriteerit: Sisällöllinen vahvuus Kaksivuotisella kasvatuksellisella hankkeella on oltava selkeä, oivaltava näkemys siitä, miten sen teemoja kannattaa tuoda kasvatukseen tai koulutukseen. Hankkeella on pyrittävä etsimään yhteyksiä paikallisen arjen ja globaalien kysymysten välille ymmärryksen, asenteiden, kokemuksen tai toiminnan tasolla. Viestintähankkeeseen on mahdollista saada kaksivuotista tukea, jos hakemuksessa on selkeästi kuvattu, miten hankkeen teemasta voidaan viestiä vaikuttavalla ja kohderyhmiä puhuttelevalla tai osallistavalla tavalla. Kaksivuotiseen hankesuunnitelman tulee lyhyesti hahmottaa vaikutuksellinen pitkän aikavälin kokonaisuus, johon hanke sijoittuu, joko osana järjestön omaa työtä tai muita meneillään olevia kasvatuksellisia prosesseja. 7

Toimintatavat Kasvatukselliseen hankkeeseen tulee liittyä opetusta/ohjausta. Kaksivuotiseen viestinnälliseen hankkeeseen täytyy sisältyä aineiston jalkauttamista kohderyhmien pariin. Tukea ei myönnetä pelkästään aineiston tuottamiseen. Valittujen viestinnällisten keinojen tulisi olla mahdollisimman tuloksellisia ja vuorovaikutteisia eikä perustua ainoastaan yksisuuntaiseen viestintään. Sekä viestinnällisten että kasvatuksellisten hankkeiden tavoitteena on oppijakeskeinen, vuoropuheluun ja/tai toimintaan innostava oppimisprosessi. Hankesuunnitelmassa tulee myös selkeästi kuvata, miten asetettujen tavoitteiden toteutumista on tarkoitus seurata ja arvioida. Kohderyhmä ja keinot Hankkeen kohderyhmän ja sen saavuttamiseksi käytettyjen keinojen tulee olla mielekkäässä suhteessa toisiinsa. Jos kasvatuksellinen hanke suuntautuu perusasteelle, lukioasteelle tai ammatilliseen toisen asteen koulutukseen, sen tavoitteet ja sisältö tulee ankkuroida opetussuunnitelmien perusteisiin tai paikallisiin opetussuunnitelmiin. Kouluvierailuja toteuttavia järjestöä kehotetaan tutustumaan järjestöjen yhteistyössä kehittämiin hyviin kouluvierailukäytäntöihin (http://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/kylassa_koulussa.pdf). Kumppanuudet Järjestöllä tulee olla kaksivuotisen hankkeen toteuttamista varten strateginen kumppani tai kumppaneita, jotka lisäävät hankkeen vaikuttavuutta ja/tai auttavat tavoittamaan olennaisia kohderyhmiä. Hanketta, sen aikataulua, sisältöä ja toimintoja tulee suunnitella yhteistyössä kumppanin kanssa. 5. HANKKEEN TOTEUTUKSEN AIKANA HUOMIOITAVAA 5.1. Tuen vastaanottaminen Tieto valtioapupäätöksestä liitteineen toimitetaan avustuksen saajan sähköiselle asiointitilille tai paperisena. Jos tuki on myönnetty ehdollisena, sitä koskevat erityisehdot sisältyvät päätökseen. Järjestön on ennen tuen maksamista toimitettava ministeriölle sähköisen asiointipalvelun kautta sitoumuslomake, joka on vahvistettu järjestön sähköisellä allekirjoituksella. Sitoumuslomakkeella järjestö sitoutuu vastaanottamaan myönnetyn tuen ja noudattamaan tuen käyttöä koskevia ehtoja. Allekirjoitettu sitoumuslomake tulee palauttaa ulkoasiainministeriölle kuukauden sisällä tukipäätöksestä. 5.2. Tuen nostaminen Myönnetty tuki nostetaan toimittamalla sähköisen asioinnin kautta hankkeen maksupyyntölomake. Tuki tulee nostaa sen kalenterivuoden lokakuun loppuun mennessä, jolle tuki on myönnetty, ja käyttää saman vuoden loppuun mennessä. Mikäli järjestö ei ole nostanut tukea määräpäivään mennessä, ministeriö voi purkaa nostamattomia varoja koskevat myöntöpäätöksensä ja kohdentaa näin vapautuneet varat uudelleen. 8

Jos hanke viivästyy tai järjestö ei muusta perustellusta syystä pysty täysin käyttämään saamaansa tukea sen kalenterivuoden aikana, jolle tuki on myönnetty, järjestön tulee saman vuoden lokakuun loppuun mennessä kirjallisesti hakea ministeriöltä nostamattomien varojen siirtämistä käytettäväksi seuraavana kalenterivuonna. Mikäli jo nostettua tukea halutaan perustellusti käyttää vielä seuraavan vuoden alkupuolella, tulee myös tähän saada kirjallinen hyväksyntä ministeriöltä. Tuki maksetaan yhdessä tai useammassa erässä järjestön ilmoittamalle pankkitilille. Tuen maksatusta varten järjestön on toimitettava ministeriölle sähköisen asioinnin kautta asianmukaisesti täytetty ministeriön ohjeiden mukainen maksatuspyyntölomake. Maksatuspyynnön erien tulee vastata viestintäja globaalikasvatushankkeen todellista varojen tarvetta. 5.3. Yhteydenpito ulkoasiainministeriöön Järjestön tulee etukäteen ilmoittaa ministeriölle viestintä- ja globaalikasvatustuella järjestettävän tilaisuuden, seminaarin, näyttelyn yms. tapahtuman ajankohdasta, jotta ministeriö voi halutessaan lähettää edustajansa tilaisuuteen tai tiedottaa tilaisuudesta tai tapahtumasta omilla verkkosivuillaan tai muulla tavoin. Ilmoitus tulee tehdä sähköpostitse osoitteeseen vgk.um@formin.fi. Ulkoasiainministeriön tuki on tuotava esiin hankkeen tiedotusaineistossa tai tuella järjestetyn tapahtuman yhteydessä. Viestintä- ja globaalikasvatustuella tuotetussa aineistossa käytettävää "Tuettu ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroin"-logoa tulee pyytää sähköpostitse osoitteesta vgk.um@formin.fi. Logosta on saatavilla sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen versio. Ulkoasiainministeriön virallinen tunnus on tarkoitettu ainoastaan viranomaiskäyttöön eikä sitä tule käyttää viestintä- ja globaalikasvatustuella tuotetussa aineistossa. 5.4. Käyttötarkoituksen muutos Järjestön tulee ilmoittaa viipymättä ulkoasiainministeriölle hankkeen toteutusaikatauluun tai muuten tuen käyttöön olennaisesti vaikuttavasta muutoksesta. Mikäli hankkeen suunnitelma tai budjetti muuttuu siten, että tukea halutaan käyttää muuhun tarkoitukseen kuin mihin sitä on myönnetty, tulee järjestön hakea ministeriöltä lupaa käyttötarkoituksen muutokseen. Käyttötarkoituksen muutoshakemus tulee tehdä ennen muutoksenalaisen toiminnan aloittamista ja se tulee tehdä kirjallisesti. Käyttötarkoituksen muutoshakemus tehdään sähköisen asioinnin kautta muutoshakemuksella. "Asian tunnus asiointipalvelussa" kenttään kirjoitetaan sen hakemuksen tunnus, jolla muutettavaksi haluttua valtionapua on haettu. Muutosesityksiä ei hyväksytä puhelimitse. Lupaa edellyttäväksi käyttötarkoituksen muutokseksi luetaan kaikki sellaiset muutokset, joissa hankkeen keskeiset tavoitteet tai toiminnot muuttuvat tai jotka aiheuttavat vähintään 15 prosentin muutoksen budjettirivien välillä. Budjettiin ei saa sisällyttää uusia kuluja ilman ministeriön hyväksyntää. Henkilöstökulujen osalta myös alle 15 prosentin muutokseen tarvitaan kirjallinen hyväksyntä. Hankkeen toteuttajan tulee vuosiraportissa verrata toteutuneita muutoksia hyväksyttyyn budjettiin ja viitata ministeriön hyväksymään käyttötarkoituksen muutokseen. 9

5.5. Tuen käytön valvonta Ministeriöllä tai sen määräämällä edustajalla, valtiontalouden tarkastusvirastolla sekä Eduskunnan tarkastusvaliokunnalla on oikeus tehdä tarkastus järjestön tiloissa tai muutoin tarkastaa järjestön kirjanpito, omaisuus ja muut tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä tarkastaa muutoinkin viestintä- ja globaalikasvatushankkeen toteutumista. Järjestö on velvollinen antamaan ministeriölle ehtojen noudattamisen valvomiseksi oikeat ja riittävät tiedot ja tarkastukseen tarvittavan aineiston sekä avustamaan muutoin tarkastuksen suorittamisessa. 5.6. Kirjanpito ja tilintarkastus Hankkeen kirjanpidossa on noudatettava kirjanpitolakia ja -asetusta sekä hyvää kirjanpitotapaa. Hankkeen kirjanpito on järjestettävä siten, että tuen käyttöä ja hankkeen kokonaisvarainkäyttöä koskevat tiedot ja tiliselvitykset sekä rahallinen omarahoitus näkyvät erillisenä tilinä ja ne voidaan vaikeuksitta selvittää ja tarkastaa kirjanpidosta (audit trail, katkeamaton kirjanpitoketju). Hankkeen kustannusarvion mukaiset menolajit tulee mahdollisuuksien mukaan olla erillisen tilin alatileinä. Tositteista tulee ilmetä kirjanpidon kannalta tarpeelliset tiedot ja ne tulee arkistoida ja säilyttää siten, että ne ovat ministeriön tarkastettavissa. Järjestön tulee talousraportoinnissaan tulouttaa valtionavusta mahdollisesti syntynyt korkotulo hankkeeseen käytettäväksi. Korkotulo voidaan käyttää hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan sisältyviin menolajeihin ja se tulee tilittää erikseen raportointilomakkeessa. Kirjanpidon ja talousraportoinnin tarkastus on järjestettävä asianmukaisesti ja siten, että kirjanpidon ja talousraportoinnin tarkastaa järjestön tilintarkastaja. Jos tuen määrä ylittää 8 000 euroa, tilintarkastajan on oltava kauppakamarin tai keskuskauppakamarin hyväksymä (KHT- tai HTM- tai JHTT-tilintarkastaja). Alle 8 000 euron hankkeiden tilintarkastajana voi toimia järjestön toiminnantarkastaja. 6. RAPORTOINTI Järjestön on annettava ministeriölle kustakin hankkeesta ministeriön ohjeiden mukainen hankkeen toimintaa ja varainkäyttöä koskeva raportti. Raportti on toimitettava viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun (30.4.) mennessä kultakin kalenterivuodelta, jolle tukea on myönnetty. Määräaikaa tulee noudattaa. Raportin laiminlyöminen voidaan katsoa esteeksi tuen myöntämiselle seuraavina vuosina. Tilintarkastajan on hyväksyttävä ja allekirjoituksellaan varmennettava oikeiksi varainkäyttöä koskeva raporttiosuus ja sen tiedot. Jos järjestöllä on hankkeen päättyessä nostettuja käyttämättömiä varoja, tulee sen näkyä hankkeen loppuraportista. Raportin tarkastamisen ja hyväksymisen jälkeen ulkoasiainministeriö lähettää järjestölle laskun palautettavasta erästä. Hankkeeseen sisältyvä rahallinen omarahoitusosuus tulee kirjata järjestön kirjanpitoon. Sen lisäksi ulkoasiainministeriö suosittelee saatujen palvelujen ja lahjoitusten kirjaamista järjestön kirjanpitoon. 10

Vuodelle 2014 myönnön saaneet järjestöt raportoivat sekä yksi- että kaksivuotisista VGK-hankkeistaan paperilla toimitettavilla, ministeriön verkkosivulta ladattavilla raportointilomakkeilla. Järjestön on toimitettava ministeriölle seuraavat raportointiin liittyvät asiakirjat. Raporttilomake, johon sisältyy myös talousraportti (yhteissummat tililajeittain budjettikoosteena) Kuluerittelyliite A. Liitteessä valtionavustuksella toteutetut kulut eritellään samalla logiikalla ja samassa järjestyksessä kuin ministeriön hakuvaiheessa hyväksymässä kuluerittelyliitteessä. Mikäli hankkeessa on pyydetty lupaa käyttötarkoituksen muutoksiin, on hyvä liittää raporttiin tiedot näistä ministeriön kanssa erikseen sovituista muutoksista. Kopio järjestön toimintakertomuksesta Kopio järjestön vahvistetusta ja allekirjoitetusta tilinpäätöksestä (tuloslaskelma, tase ja liitetiedot, edellisen vuoden seurantatiedot, järjestön tilintarkastuskertomus) Hankkeen allekirjoitettu tilintarkastus (joko merkintä raportin talousosioon tai erillinen hankkeen tilintarkastuskertomus) Mahdolliset mallikappaleet tuotetusta aineistosta (julkaisu, tulosteet verkkomateriaalista, jne.) Ministeriö voi pyytää järjestöltä tarpeelliseksi katsomiaan muita selvityksiä. Vuodelle 2015 sähköisesti tukea hakeneet järjestöt tulevat ensimmäisinä raportoimaan hankkeistaan sähköisillä lomakkeilla vuonna 2016. 7. MUITA TUENKÄYTTÖÄ KOSKEVIA EHTOJA Tuen käytössä noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001) ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Lisätietoja hakumenettelystä, tuen myöntämisestä ja tuen käytöstä voi pyytää sähköpostitse osoitteesta vgk.um@formin.fi. 7.1. Ehtojen laiminlyönnin seuraamukset Jos ministeriön tuen käytölle asettamia ehtoja ei ole noudatettu, ministeriö voi asettaa määräajan ehtojen täyttämiselle, keskeyttää tuen maksamisen sekä määrätä jo maksetun tuen takaisinperittäväksi. 7.2. Maksatusten keskeytys Ministeriö voi keskeyttää tuen maksatuksen, jos 1) on perusteltua aihetta epäillä, että järjestö ei menettele tuen käytölle asetettujen ehtojen mukaisesti, tai 2) ne perusteet, joilla tuki on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet, tai 3) Euroopan yhteisön lainsäädännössä tätä edellytetään. 7.3. Tuen palauttaminen Järjestö on velvollinen viipymättä palauttamaan sen osan tuesta, 11

1) joka on jäänyt käyttämättä hankkeen päättyessä tai keskeytyessä tai jos varoja ei muusta syystä voida käyttää tukipäätöksessä edellytetyllä tavalla, sekä/tai 2) jota ei ole käytetty tukea koskevien ehtojen mukaisen määräajan kuluessa, ellei ministeriö ole myöntänyt lisäaikaa. Lisäksi järjestö on velvollinen palauttamaan viipymättä virheellisesti, liian suurena tai muutoin ilmeisen perusteettomasti saamansa tuen tai sen osan. 7.4. Tuen takaisinperintä Ministeriö voi jättää myönnetyn tuen maksamatta ja periä jo maksetun tuen tai sen osan takaisin, jos 1) järjestö on jättänyt palauttamatta tuen, joka sen olisi pitänyt palauttaa tuen palauttamista koskevan kohdan mukaisesti, 2) järjestö on käyttänyt tuen olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on myönnetty, 3) järjestö on tuen saamiseksi esittänyt väärän tai harhaanjohtavan tiedon ja tämä on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan tuen myöntämisen, sen määrään tai ehtoihin, tai salannut sellaisen seikan, 4) järjestö ei toimita edellä raportointia koskevassa kohdassa tarkoitettua raporttia ja selvityksiä määräaikaan mennessä, 5) järjestö ei toimita edellä kirjanpitoa ja tilintarkastusta koskevassa kohdassa mainittua tarkastuksessa tarvittavaa aineistoa, kieltäytyy avustamasta tarkastuksessa tai muuten vaikeuttaa valvontatoimenpiteitä, 6) järjestö on lopettanut tuen kohteena olleen toiminnan, supistanut sitä olennaisesti tai luovuttanut sen toiselle, 7) järjestö on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin, yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) mukaiseen saneerausmenettelyyn, tai vastaavanlaisesta menettelystä voimassaolevan lain mukaiseen menettelyyn järjestön kotimaassa, ellei tuen tarkoitus edellytä tuen maksamista tai tuen perimättä jättämistä ulosottotoimenpiteestä tai edellä mainitusta menettelystä huolimatta, 8) järjestön taloudesta vastuussa oleva yhdistyslain 39 :ssä tai vastaavan sisältöisessä järjestön kotimaassa voimassaolevassa laissa tarkoitettu järjestön hallituksen jäsen tai toimihenkilö on joutunut yksityishenkilöiden velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) mukaiseen velkajärjestelyyn Suomessa tai vastaavanlaisesta menettelystä voimassaolevan lain mukaiseen menettelyyn kotimaassaan, 9) järjestö jättää muutoin noudattamatta tuen käyttöä koskevia ministeriön asettamia ehtoja tai voimassaolevia valtionavustuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä, 10) Euroopan yhteisön lainsäädäntö sitä edellyttää, tai 11) tuen maksamisen lopettamiseen tai takaisinperimiseen on valtionavustuksia koskevien säännösten mukainen peruste tai muu edellisiin seikkoihin verrattava erityinen syy. 7.5. Korko Järjestön on maksettava palautettavalle tai takaisin perittävälle määrälle korkolain (633/82) 3 :n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä tuen maksupäivästä sen 12

takaisinmaksupäivään. Mikäli järjestö ei ole maksanut takaisin perittävää määrää ministeriölle eräpäivään mennessä, maksamatta jääneelle määrälle on maksettava eräpäivästä lukien vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 :n 3 momentin mukaisesti. 7.6. Kohtuullistaminen Ministeriö voi valtionavustuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevien säännösten puitteissa päättää, että takaisin perittävä määrä, sille laskettava korko tai viivästyskorko jätetään kokonaan tai osittain perimättä tai palauttamatta, jos takaisinperintä tai palauttaminen on kohtuutonta asian laatuun tai olosuhteisiin nähden. Takaisin perittävä määrä korkoineen voidaan vähentää muusta ministeriön järjestölle myöntämästä valtionavustuksesta. 13