Kestävää kilpailukykyä ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma
Koheesiorahoitus EU:ssa 2014-2020 (v.2011 hinnoin) Milj. euroa (v.2011 hinnoin) 75 000 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 - Alueellinen yhteistyö Kehittyneemmät alueet Kaukaisten ja harvaanasuttujen alueiden erityisrahoitus Siirtymäalueet Vähemmän kehittyneet alueet Koheesiorahasto PL IT ES RO CZ HU PT DE EL FR SK UK HR BG LT LV EE SI BE SE FI NL AT IE CY MT DK LU Lähde: EU, Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto 2
Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (käyvin hinnoin) 2007 2013 2014-2020 139 Perusrahoitus 368 1 476 Harvan asutuksen erityisrahoitus (vain IP-Suomi) Alueellinen yhteistyö 305 161 1 022 EU 1 983 M Kansallinen 2 215 M Yhteensä 4 198 M EU 1 488 M Kansallinen 1 488 M Yhteensä 2 976 M 3
EU-rahoituksen arvioitu kohdentuminen Suomessa 2014-2020 Milj. euroa 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 ESR EAKR 4 15.4.2014
EU-rahoitus asukasta kohden/v. 2014-2020 (arvio) (ml. kestävä kaupunkikehittäminen, pl. valtakunn. toiminta ja tekninen tuki) Maakunta EAKR/as./v. ESR/as./v. yht. Lappi 72 34 106 Kainuu 68 32 100 Pohjois-Karjala 64 30 94 Etelä-Savo 64 30 94 Pohjois-Savo 59 27 86 Keski-Pohjanmaa 48 23 71 Pohjois-Pohjanmaa 45 21 66 Keski-Suomi 15 12 27 Satakunta 12 8 20 Kymenlaakso 13 7 20 Etelä-Karjala 14 5 19 Päijät-Häme 13 5 18 Etelä-Pohjanmaa 10 5 15 Pirkanmaa 6 6 12 Pohjanmaa 7 4 11 Kanta-Häme 6 4 10 Varsinais-Suomi 4 3 7 Uusimaa 2 2 4 Yhteensä 19 10 29 5 15.4.2014
EU-rahoitus asukasta kohden/v. 2014-2020 (arvio) (ml. kestävä kaupunkikehittäminen, pl. valtakunn. toiminta ja tekninen tuki) EU-rahoitus asukasta kohden vuodessa maakunnittain 2014-2020 (arvio; alueellisessa päätöksenteossa oleva rahoitus, ml. kestävän kaupunkikehittämisen rahoitus) 110 ESR/as./v. 100 EAKR/as./v. 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 EU-tuki/as./v (euroa) 6 15.4.2014
Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR 10 % n. 13,3 milj. euroa/v. (EU + kansallinen) 25 % n. 35,5 milj. euroa/v. (EU + kansallinen) Alueiden rahoitus* (pl. valtakunnalliset teemat ja tekninen tuki) Itä- ja Pohjois-Suomi Etelä- ja Länsi-Suomi Ahvenanmaa 70,61% n. 221 milj. euroa/v. (EU + kansallinen) 28,94 % n. 91 milj. euroa/v. (EU + kansallinen) 0,45 % n. 1,4 milj. euroa/v. (EU + kansallinen) *) Kestävän kaupunkikehittämisen (5 %:ia EAKR:stä) rahoitus otetaan IP- ja ELSA-osuuksista alueen verkostossa mukana olevien kaupunkiseutujen lukumäärän suhteessa. Alueellisessa päätöksenteossa olevan rahoituksen indikatiivinen jakautuminen kummankin suunnitelma-alueen maakuntien kesken pohjautuu alueiden omiin TEM:lle toimittamiin esityksiin. 7
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet (1) 1. Pk-yritysten kilpailukyky ( EAKR-rahoitus 328 milj. ) Uuden liiketoiminnan luominen Pk-yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR-rahoitus 435 milj. ) Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 8 Vähähiilisen talouden edistämiseen 25% = n. 190 milj. (EAKR-rahoitusosuus)
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet (2) 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR-rahoitus 234 milj. ) Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR-rahoitus 164 milj. ) Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR-rahoitus 99 milj. ) Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen 6. Tekninen tuki (EAKR-rahoitus 24 milj. ) 7. Tekninen tuki (ESR-rahoitus 15 milj. ) 9
Kestävä kaupunkikehittäminen 5 % EAKR-rahoituksesta (39,5 milj. euroa + kans.) Alueet päättävät itse ESR-rahoituksen osuudesta Toteutus yhdennetyn alueellisen strategian (ITI) pohjalta Teemana uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Kuutoskaupungit: Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu - syntyvät uudet toimintamallit kaikkien kaupunkien ja kuntien käytettävissä 6AIKA: Avoimet ja ketterät kaupungit strategian kolme prioriteettia: 1. Avoimet innovaatioalustat - esim. uusien tuotteiden ja palveluiden luominen ja testaaminen todellisissa kaupunkiympäristöissä 2. Avoin data ja rajapinnat - kaupunkien tietovarantojen avaaminen yrityksille ja muille käyttäjäryhmille 3. Avoin osallisuus - avoimien ja sujuvien monikanavaisten asiakaspalvelujärjestelmien kehittäminen Strategian läpileikkaavana teemana on kehittää kaupunkien käyttöön innovatiivisten hankintojen työkaluja 10
Mikä muuttuu uudella kaudella? Tavoitteena kokonaan sähköinen asiointi ja hankehallinto Parantunut kehysseuranta (ml. maakuntien toimeenpanosuunnitelmat) EAKR: Ei enää indikaattoreiden puolivuotisseurantaa ja väliraportteja, vaan indikaattoritiedot päivitetään aina maksatushakemuksen yhteydessä => indikaattoriseurannassa nähtävissä päivän tilanne ESR: Uudet pelisäännöt valmistelussa Flat rateen useampia vaihtoehtoja: EAKR: 24 % (pääsääntö) tai 15 % (poikkeustapaukset); ESR: 17 % (pääsääntö), poikkeustapauksissa 15 % tai 40 % (palkkakustannuksista) Kertakorvaus (lump sum) hankkeiden yläraja 100 000 euroa (julk. rahoitus yht.), ESR:ssä pakollinen jos maksettu julkinen rahoitus enintään 50 000 euroa Seurannan painopiste hankkeiden tuloksellisuuden mittaamisessa (ESR myös henkilötasolla), ei rahoituksen kohdentumisessa Horisontaalisten periaatteiden painoarvo nousee, tarkastelussa ei rahastokohtaisia eroja Ennakkomaksujen käyttö mahdollista erityisperustein Rakennerahastojen sähköinen tietopalvelu monipuolistuu (esim. perustiedot myös englanniksi) 11
Rakennerahastojen hallinnon tasot Euroopan komissio Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasiain pääosasto Todentamisviranomainen (TEM) Hallintoviranomainen (TEM) Tarkastusviranomainen (VVC) Välittävät toimielimet (max. 25) 4 ELY-keskusta 4-18 maakunnan liittoa TEKES STM & TEM Tuensaajat 12
Lisätietoja: www.rakennerahastot.fi 13