Strategiakartta. Forssan seutu Yrittäminen ja sijainti. Talouden kasvukeskus. Teknologia. Hyvinvointi. Elinkeinopalvelut

Samankaltaiset tiedostot
Forssan seudun elinkeinostrategia

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Tulevaisuuden energiaratkaisut - esimerkkinä Järkivihreä Forssan seutu Cleantech Avain -seminaari Lahti

Forssan seudun visio Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

- Potentiaalia innovaatioiksi

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Strategiaan tehdyt muutokset. Mikä on Järkivihreä Energiaomavaraisuus Odotetaan kuntien strategialinjausten yhteenvetoa Taisteluraha Tapahtumajana

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Strategiaan tehdyt muutokset. Mikä on Järkivihreä Energiaomavaraisuus Odotetaan kuntien strategialinjausten yhteenvetoa Taisteluraha Tapahtumajana

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Hevoset osana elinkeinostrategiaa- Forssan seudun visio 2025

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Bio- ja kiertotalouden yritysalueen esittely

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Strategiaan tehdyt muutokset. Mikä on Järkivihreä Energiaomavaraisuus Odotetaan kuntien strategialinjausten yhteenvetoa Taisteluraha Tapahtumajana

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Biotalouden tutkimusyksikkö. Mona-Anitta Riihimäki Johtaja Biotalouden tutkimusyksikkö

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager.

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Järkivihreä Forssan seutu

Luonnonvarat ja kestävä talous

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Tiedotustilaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Maaliikennekeskus ja lentokenttä Alueen infra Alue suhteessa eräisiin kansallisiin strategioihin w w w. h a m k. f i

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

Biotalous-INKA

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Älykäs ja ekologinen

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus Johanna Tanhuanpää

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Uusi työkalu kiertotalouden edistämiseen FISS -teolliset symbioosit Suomessa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä

Annukka Pakarinen Koulutuspäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK Biotalouden yksikkö Bio- ja elintarviketekniikka HAMK

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA

KANKAANPÄÄ. äly taide hyvinvointi asuvat meillä / AA-H

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Teollisten symbioosien globaalit markkinat ja suomalaiset mahdollisuudet. Tiina Pursula, Gaia Group Oy Teollisuuden vanhan kumous, 4.4.

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

LOPPURAPORTTI Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän käynnistäminen hanke ( ) Anne Horila

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Luonnonvaraviestinnän periaatteet. Maa- ja metsätalousministeriö

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

Biotaloushankeideoiden työpaja Lammi, Evo TERVETULOA!

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Satakunnan maakuntaohjelma

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Etelä- Karjalassa

Kysymykset. Lari Rajantie - Sitra

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM

Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE

Transkriptio:

Strategiakartta Monipuolinen uusiutuva energia Paikallinen kestävä elintarviketeollisuus Paikallistalouden kehitys Lähiruoka/ Loimijoen ruokalaakso Biotalouden ja kierrätyksen huippuosaaminen Oivaltava ekorakentaminen Valinnanvapautta palvelusetelillä Ennaltaehkäisy ja asiakaslähtöisyys Talouden kasvukeskus Hyvinvointi Forssan seutu 2030 Yrittäminen ja sijainti Teknologia Luonnonvarojen järkevä paikallinen hyödyntäminen VT2 logistiikkaalueineen (HEA) Tilojen hyödyntäminen Vihreä elektroniikka Taisteluraha Hyvinvointimatkailu Järkivihreän strategiset painopisteet Järkivihreän toimenpiteet (3-5 kpl/painopiste) Hyvinvointiteknologia ja järkivihreä asuminen Vaihtoehtoinen malli Etelä-Suomen keskellä Elinkeinopalvelut Osaaminen/ monipuolinen koulutus Ideoiden käytäntöönpanija Vihreä logistiikka (HAMK/Maali) Kokeileva seutu Esimerkkinä toimenpiteistä mm. datacenter

Verkostoilla Järkivihreää elinvoimaa Seudullisen verkoston kokoaminen ja toimintasuunnitelman tarkentaminen. Toimintamallien yhteensovittaminen kansallisen verkoston / -verkostojen kanssa. Pilotin varsinaisten toimenpiteiden hankkeistaminen ja mahdolliset kokeilut. Varsinaisia toimenpiteitä tulevat olemaan Koijärven koulukeskuksen ympärille rakentuvan alueen mahdollisuudet hyödyntää tietotekniikkaa ja yhteisöllisyyttä. Toinen potentiaalinen kohde on uudenlaisen toimintaajatuksen löytäminen Ruostejärven leirikeskukselle ja sen linkitys Eerikkilän urheiluopistoon. Elinkaariasumista edistävät toimenpiteet ja materiaalitehokkuuteen liittyvien toimenpiteiden käynnistäminen koko seutukunnalla.

Verkostoilla Järkivihreää elinvoimaa Uudet mahdollisuudet Koijärven koulun ympärille rakentuvan asuinalueen palveluissa ja liiketoimintamahdollisuuksissa Elinkaariasumisen eri muotoja ja siihen liittyviä palveluratkaisuja sekä teknisiä toteutuksia Materiaalitehokkuuteen liittyvät kokeilut, esim. TEXVEX - työpajat

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi 1.1.2015 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi, joka aloittaa toimintansa 1.1.2015. Luonnonvarakeskuksen perustaminen vahvistaa tutkimusta, jota tarvitaan tulevaisuuden biotalouden ja siihen pohjautuvan hyvinvoinnin rakentamisessa. Päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja muiden asiakkaiden tarpeet kasvavat ja ongelmat muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi. Luonnonvarakeskus kehittää biotaloutta kokonaisvaltaisesti ja ratkaisee yhteiskunnan ongelmia entistä integroidummin.

Luonnonvara-alan osaamiskeskittymä Kanta-Hämeessä Yritykset, tuottajat, kaupat, logistiikka, ihmiset, kunnat, kehittämisyhtiöt, ELY Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötiet. Tdk - Lammin biologinen asema Maatalous- metsätiet. tdk AutoMaint Citi HAMK Biotalouden KT-keskus - Mustiala, Lepaa, Evo, HML - Työelämää palveleva tutkimuskeskus Muut KT-keskukset - Teknologia - Liiketoiminta - Hyvinvointi MTT Jokioinen Vanajavesikeskus KORKEAKOULUKESKUS Ohutlevy - keskus Lihateollisuuden tutkimuskeskus Tutkimus ja koulutus luonnonvara-, elintarvike- ja ympäristöalalla Kanta-Hämeessä.

Teemme valintoja: ehdotus Missä olemme hyviä? Osaaminen ja resurssit (mm. luonnonvarat) Kanta-Hämeessä. Metsien hyödyntäminen kestävästi Suhde muihin alueisiin ja toimijoihin Suomessa? KVyhteistyö? Valintoja? Selkeä tavoite, johon voidaan sitoutua? Asenne ja tahto. Mistä yhteistyöstä toimijat hyötyvät? Vesien hyvä tila Energiatehokas asuminen tasapainossa luonnon kanssa Järkivihreä/ resurssitehokas elintarviketuotanto ja asuminen Kestävästi tuotettua puhdasta ruokaa Energiatehokas tuotanto (mm. maatiloilla) Aito tekeminen. Pieniä onnistumisia, mutta iso kuva mielessä. Materiaalikierto, biomassat, teolliset symbioosit

Sitran resurssiviisaus Forssan kaupunki on valittu mukaan Sitran hankkeeseen, jossa kehitetään resurssien tehokkaampaan käyttöön liittyviä toiminta- ja yhteistyömalleja. Sitran tavoitteena on kehittää yhdessä kaupunkien kanssa suomalainen malli resurssien käytön ja kestävän kehityksen johtamisesta osana elinkeinopolitiikkaa. Tavoitteena on vastata kaupunkien tarpeisiin talouden ja toimintaympäristön epävarmuuksissa, raaka-aineiden ja energian hinnan heilahdellessa sekä luonnon kantokyvyn rajojen kohtaamisessa. Mukaan on valittu kymmenen kaupunkia, jotka ovat Forssa, Helsinki, Joensuu, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Pori, Tampere, Turku ja Jyväskylä. Valinnassa painotettiin maantieteellistä sijoittumista sekä kaupunkien omia toimia, jotka liittyvät resurssitehokkuuteen ja kestävään hyvinvointiin.

Biojalostamo vihreän kasvun kärjeksi Projektin tavoitteena on laatia agrobiomassoja sekä erilaisia sivuvirtoja ja jätteitä hyödyntävän biojalostamon toteutettavuusselvitys sekä mallintaminen. Biojalostamo on rakentumassa yksityisen yrityksen toimesta Forssan Envi Grow Park -ekoteollisuuspuiston ytimeksi, monipuoliseksi, toisiaan tukevien toimintojen laitoskokonaisuudeksi. Koko laajuudessaan se tuottaa luonnosta peräisin olevista raaka-aineista (elintarviketeollisuuden sivuvirrat, yhdyskuntajäte, lannat, olki, energiavilja) kaupallisia tuotteita (lannoitteet, elintarvikkeet, rehut, biokemikaalit) ja bioenergiaa (biokaasu, etanoli, biodiesel, ekosähkö). Monipuolisuudestaan johtuen biojalostamo mahdollistaa useiden uusien liiketoimintojen ja yritysten syntymisen sekä elintarvikeketjuun, biotalouteen ja ympäristöteknologian liittyvän huippuosaamisen hyödyntämisen. Projektin toimenpiteet: Biojalostamokokonaisuuden toteutettavuuden arviointi Arvoverkoston rakentaminen Toimintakonseptin mallintaminen

Poistaripaja Poistaripaja -hankkeessa muodostetaan valtakunnallinen toimintamalli työpajamuotoisille poistotekstiili-pankeille. Toimintamallissa kuntien ja kaupunkien nuorten työpajat perustavat poistotekstiilipankkeja, jotka vastaanottavat tekstiiliä, lajittelevat ja myyvät sitä eteenpäin. Paremmalla lajittelulla voidaan vähentää kaatopaikoille ajautuvan tekstiilin määrää ja työllistämällä nuoria tuetaan nuorisotakuun toteuttamista. Hankkeen aikana Forssan ja Loimaan työpajamuotoisissa poistotekstiilipankeissa pilotoidaan erilaisia yhteistyömuotoja eri organisaatioiden kanssa. Hyväksi havaitut yhteistyön muodot dokumentoidaan ja näin muidenkin kuntien tai kaupunkien nuorten työpajat voivat pystyttää samankaltaisia poistotekstiili-pankkeja ja toteuttaa jo hyväksi havaittuja yhteistyömalleja. Tavoitteena on, että toiminnasta saadaan valtakunnallista.

Tervetuloa mukaan rakentamaan yhteistä Forssan seudun tulevaisuutta! www.fskk.fi www.brightgreen.fi Facebook: Bright Green Forssa Region Heidi Cavén Hannu-Heikki Saarinen