POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristökertomus vuodelta 2011 Arto Kaasinen käyttöpäällikkö Kaija Lipponen ympäristörakennusmestari
Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET... 5 SEKAJÄTE... 6 SEKAJÄTEMÄÄRÄT/HOITOJAKSO... 7 BIOJÄTE... 7 HYÖTYJÄTE... 8 TIETOSUOJATTAVA PAPERI... 8 METALLI... 8 TERVEYDENHUOLLON JÄTE... 9 ONGELMAJÄTTEET... 9 LÄÄKEJÄTTEET... 10 SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT ATK- JA KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET...10 VALTAKUNNALLISEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN MUKAISEEN TOIMINTAAN VALMISTAUTUMINEN... 12 ENERGIAT... 13 ÖLJY... 16 KAUKOLÄMPÖ:... 16 VESI/JÄTEVESI... 17 SÄHKÖ... 17 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012... 19
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 3 (19) YMPÄRISTÖKERTOMUS 2011 JOHDANTO Ympäristökertomuksessa tarkastellaan kuntayhtymän jäte- ja energiakustannuksia ja määriä aikaisempiin vuosiin sekä tavoitearvoihin. Jätehuolto Ympäristökertomus käsittää keskussairaalan, ja Honkalampikeskuksen jätehuollon kustannukset vuoden ajalta. Paiholan sairaalan alueen jätteet kokonaan 31.7. saakka ja sairaalatoiminnan jätteet koko vuodelta. Jätemäärät on koottu Paiholan ja Tikkamäen sairaaloiden sekä Honkalampi-keskuksen osalta. Myös vapaa-ajan tilojen tiedot ovat seka- ja biojätteen osalta mukana. Sairaalan jätehuolto perustuu jätelakiin (1072/1993) ja jätelain nojalla annettuihin päätöksiin ja määräyksiin (Vnp 861/97, Vnp 659/96). Lisäksi kuntien yleiset jätehuoltomääräykset sitovat noudattamaan annettuja ohjeita. Ongelmajätteiden, terveydenhuollon jätteiden, SER 2-romun, metallin kuljetukset ja käsittely hoidettiin 1.4.2011 tehtyjen sopimusten mukaisesti. Muiden kierrätysmateriaalien osalta 1.4.2010 tehdyn sopimuksen mukaisesti. Sopimukset on hajautettu kahdelle yritykselle tarjouskilpailun perusteella. Terveydenhuollon jätteet ja erityisjätteet lajitellaan ja käsitellään STTV:n jäteoppaan mukaisesti. PKSSK:n jäteohjeet on päivitetty v. 2008 STTV:n lajitteluohjeiden mukaiseksi. Ohjeet koskevat jätteiden pakkaamista, keräilyä ja varastointia. Seka- ja biojätteen kuljettamisen on hoitanut vuoden 2011 loppuun saakka Lassila & Tikanoja Oyj keskussairaalan ja Honkalampikeskuksen osalta kuntakilpailutussopimusten perusteella. Paiholan sairaalan seka- ja biojätekuljetukset on hoitanut Kuljetusliike Kettunen Oy Teknisen toimiston kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. Jätteiden käsittelytilat Erityisjätteet ja terveydenhuollon jätteet varastoidaan jäähdytyksellä ja ionisoinnilla varustetussa lukittava kontissa. Jätteet loppusijoitetaan Kontiosuolle erityisjätealueelle ja peitetään välittömästi. Kontin tyhjennys ja pesu tapahtuu viikon välein. Muut ongelmajätteet, tartuntavaaralliset jätteet, laboratoriojäte, lääkejäte, eettinen biologinen jäte sekä sytostaateilla kontaminoituneet jätteet varastoideaan E-siiven lukitussa jätekylmiössä.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 4 (19) Energiat Ympäristökertomuksessa on esitetty vuosien 2007-2011 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin energiakustannuksia ja ominaiskulutuksia. Tarkemmat vertailuarvot on esitetty Tikkamäen osuudelta lähinnä siksi, että vertailut muihin sairaanhoitopiireihin olisivat yhdenmukaisempia. Energiankulutustiedot on koottu omista- ja energiatoimittajien vuosiraporteista. Energian ominaiskulutuksia vertailtiin toisiin sairaanhoitopiireihin Kuntaliiton tilastojen perusteella. Vertailuissa nähdään, että lämmön ominaiskulutukset olivat Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä lähellä muiden keskiarvoja. Samoin sähkössä ja vedessä erot muihin sairaanhoitopiireihin ovat pieniä. Ympäristökertomuksen sisältö 2. Jätehuoltokustannukset 3. Sekajätemäärät sekä kokonaisjätemäärät 4. Sekajätemäärät/hoitojakso 5. Biojäte 6. Kierrätettävät jätteet 7. Tietosuojattava materiaali ja kustannukset 8. Metalli 9. Terveydenhuollon jätteet ja kustannukset 10.Ongelmajätteet ja kustannukset 11.Lääkejäte 12.SE-romu 13.Energiat
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 5 (19) JÄTEHUOLTOKUSTANNUKSET Jätehuoltokustannukset / vuosi 200 000 180 000 160 000 140 000 2008 2009 2010 2011 Yht. 168 818 180 760 171 944 190 904 Taulukko 1. Jätehuoltokustannukset. Taulukossa 1 ovat Tikkamäen ja Paiholan sairaaloiden sekä Honkalampi-keskuksen jätehuoltokustannukset. Taulukossa 2 ovat lisäksi vuodesta 2011 arvioidut ja toteutuneet kustannukset kaikkien kolmen laitoksen osalta sekä Noljakantie 17 tilat, vapaa-ajan tilat jätekustannukset. Jätekustannukset keskussairaalassa ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna n. 11 %. Nousu johtuu jätemäärien lisääntymisestä ja sekä lääke- erityisjätteen määrien lisääntymisestä. Erityisjätteen käsittely- ja kuljetuskustannukset ovat sekajätteen käsittelyä suuremmat. Erityisjätekontin tyhjennys- ja pesukustannukset v. 2011 olivat 9 770. Toteutuneet kustannukset v. 2011 ja arvio vuodelle 2012 (euroa) Arvio 2011 2011 toteutunut + / - Arvio 2012 Tikkamäki 162 000 156 487 150 000 Paihola 12 000 15 374 14 000 Honkalampi 25 000 25 344 25 000 Vapaa-ajan tilat - 1 897 3 000 Yhteensä 192 107 Taulukko 2 Toteutuneet 2011 ja arvioidut jätekustannukset 2012
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 6 (19) SEKAJÄTE Sekajäte kg/v 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2009 2010 2011 Ti 392 780 375 601 389 980 Pa 74 198 80 305 86 325 Hl 134 473 137 870 122 593 Yhteensä 601 451 593 776 598 898 Taulukko 3. Sekajätteet. Sekajätemäärä keskussairaalassa on yhteensä 389 980 kg/v. Sekajätettä kertyi 1068 kg päivässä. Kokonaisjätemäärä keskussairaalassa 681 487 kg/v. Kokonaisjätemäärään sisältyy lajiteltu polttokelpoinen jäte. Sekajätteen määrän lisääntyminen keskussairaalassa ja Paiholassa johtunee rakennusten tyhjentämisistä ja muutoista. Paiholan sairaalan sekajätteen määrässä ovat mukana kaikki Paiholan rakennukset heinäkuun loppuun saakka ja loppuvuoden ajalta sairaalatoimintojen jätteet pää- ja avo-osastorakennuksista. Yhteensä sekajätettä kaikissa laitoksissa syntyi 605 888 kg. huvilat, asunnot ja vuokratut tilat mukaan lukien sekajätteen määrä oli 614 798 kg. Keskussairaalassa sekajätteen määrä on 57,2 % kokonaisjätemäärästä. Kaikkien laitosten vastaava luku on 63,3 %.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 7 (19) SEKAJÄTEMÄÄRÄT/HOITOJAKSO Keskussairaala Sekajäte kg / hoitojakso / vuosi 50000 0 2008 2009 2010 2011 Hoitojaksot 31133 31009 28359 28153 Kg 12,9 12,7 13,2 13,9 Taulukko 4. Sekajätemäärät: kg/hoitojakso/vuosi. BIOJÄTE Biojäte kg / vuosi 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 2008 2009 2010 2011 Kg 111 381 119149 99 742 101478 Taulukko 5. Biojätteet. Taulukossa on mukana keskussairaalan, Paiholan sairaalan, Siihtalanpussi 1:n ja Honkalampi-keskuksen biojätteet. Biojätemäärät perustuvat astioiden keskiarvopainoihin, jotka Joensuun Seudun Jätehuolto Oy määrittelee. Biojäte lajitellaan keskussairaalassa ravintokeskuksessa, päärakennuksessa kaikissa toimintayksiköissä ja vuodeosastoilla ja tornitaloissa osittain.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 8 (19) HYÖTYJÄTE Hyötyjätteitä ovat toimistopaperit, keräyspaperit, pahvit sekä käsittelemätön puu. Hyötyjätteisiin toimitettiin papereita, pahveja, lasia ja metalleja yhteensä 181 148 kg. Luvussa on mukana Honkalammin ja Paiholan keräyspaperi, tietosuojapaperi, pahvit ja nestepakkauskartongit sekä apuvälineyksikön pahvit. Lisäksi v.2011 aloitettiin polttokelpoisen puujätteen lajittelu. (käytöstä poistetut kalusteet, ovet, puusepänverstaalta tuleva levy- ja maalattu ja käsitelty puu) Kontiosuon jäteasemalle toimitettiin murskattavaksi polttokelpoista puujätettä 19,7 tonnia. TIETOSUOJATTAVA PAPERI Tietosuojapaperit kg / vuosi 50000 0 2 008 2009 2010 2011 Kg 28820 40716 23063 18223 Taulukko 6. Tietosuojapaperit kg/vuosi. Vuoden 2011 tietosuojamateriaalin (paperit ja muovi) määrä oli 18 223 kg/v. Määrässä on mukana kaikki laitokset ja vuokratuissa tiloissa toimivat yksiköt. Kustannuksia tietosuojapaperin hävittämisestä on aiheutunut 20 209 euroa. METALLI Metalliromua kerättiin 22 968kg vuoden aikana. Keräyspisteitä on kaikissa laitoksissa. Noudot tapahtuvat konttien ja astioiden täyttyessä ja erillisinä keräyspäivinä varastojen siivoamisen yhteydessä. Romumetallista hyvitettiin 624 euroa. Romumetallin hinta on laskenut viime vuonna.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 9 (19) TERVEYDENHUOLLON JÄTE Terveydenhuollon jäte kg/v (erityisjäte ja eettinen biologinen jäte) 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2008 2009 2010 2011 kg 14 804 28 257 27 788 31276 Taulukko 7. Terveydenhuollon jäte Terveydenhuollolle ominaista jätettä ovat tapaturmavaarallinen jäte, tunnistamaton biologinen jäte ja eettinen biologinen jäte. Erityisjäte loppusijoitetaan Kontiosuon jäteaseman erityisjätealueelle ja tunnistettava eettinen jäte haudataan Kuopioon Heinälamminrinteen jäteaseman erityisjätealueelle. ONGELMAJÄTTEET Ongelmajätteitä ovat loisteputket, ksyleeni ja formaliini, lääkejätteet, sytostaateilla kontaminoituneet jätteet, laboratoriokemikaalit sekä paristot ja akut. Loisteputket kg 474 Formaliini ja ksyleeni kg 6 823 Lääkejätteet ja sytostaateilla kontaminoitunut jäte kg 5 935 Paristot ja akut kg 1 272 Laboratoriokemikaalit kg 555 SE-romu kg 15 861 Muut ongelmajätteet 854 Yhteensä kg 31 774 Kustannukset 43 472 Taulukko 8. ongelmajätteet
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 10 (19) LÄÄKEJÄTTEET Lääke- ja sytostaattijätteet v. 2011 8000 6000 4000 2000 0 2009 2010 2011 Kg 4298 5086 5934 Taulukko 9. Lääkejätteet. Lääkejätteiden määrä vaihtelee vuosittain. Jätemäärän suuri lisäys johtuu sairaala-apteekin mukaan sytostaattilaboratoriossa syntyvän jätteen määrästä, joka sisältää myös pakkausmateriaalit. Vuoden 2011 lopussa sairaala-apteekin asiakkaana on kymmenen kuntaa, kaksi varuskuntaa, Pohjois-Karjalan sairaskoti, Honkalampi-keskus sekä Paiholan sairaala. Lääkejätteet palautetaan sairaala-apteekkiin ja edelleen poltettavaksi ongelmajätelaitokselle. SE-ROMU JA KÄYTÖSTÄ POISTETUT ATK- JA KONTTORIKONEET SEKÄ LÄÄKINTÄLAITTEET SE-romu 18000 16000 14000 2009 2010 2011 kg 17510 15 830 15 861 Taulukko 10. SE-romu SE-romun määrä vaihtelee vuosittain. Vaihtelut johtuvat varastoitujen laitteiden poistamisesta. SE-romun määrä johtuu enimmäkseen sairaalalaitteiden uusimisesta. SE-romusta voidaan kierrättää materiaalina n. 60 %
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 11 (19) PKSSK:n lajittelutilanne vuonna 2011 Prosenttia kokonaisjätemäärästä Jätejae Kaikki yksiköt Keskussairaala ja os 15 Sekajäte 63,3 % 57,2 % Kierrätysmateriaalit ja lasi 18,7 % 23,2 % Ongelma- ja erityisjätteet + SER 5,0 % 7,0 % Biojäte 10,5 % 9,1 % Sairaala-alueella tapahtuvan korjausrakentamisen yhteydessä syntyvän jätteen lajittelu on parantunut edellisistä vuosista. Poltettavaksi kelpaavan puu-, levy-, kaluste ym. jätteen lajittelu on tehostunut. Tiili- ja betonijätteen lajittelu muusta rakennusjätteestä toimii jotakuinkin. Edelleen rakennusjätelavoilla edelleenkin näkyy kuivaa, puhdasta pahvia sekä metalleja, jotka tulisi erotella kierrätettäviin materiaaleihin.. E-laiturille hankitaan syksyllä 2012 G-rakennuksen saneerauksen valmistuttua energiajätepuristin, jolloin osa päärakennuksen sekajätteestä voidaan toimittaa poltettavaksi. Tämä pienentää jätekustannuksia jonkin verran. Kustannukset vuonna 2011 Vuoden 2011 aikana jätehuollon kustannukset nousivat n. 11 % edellisestä vuodesta. Tämä johtuu jäteveron kohoamisesta 10 /tn v. 2011 alusta sekä kokonaisjätemäärien lisääntymisestä erityisesti keskussairaalassa. Ongelma- ja erityisjätteiden käsittelykustannukset olivat v. 2011 24 158 euroa, astiamyynnit ja vuokrat 8 457 euroa, pesut 4 835 euroa ja kuljetuskustannukset 14 071 euroa, Kuljetuskustannukset ovat 32 % näiden jätejakeiden kokonaiskustannuksista (51 693 euroa). Tulosten arviointi Materiaalikierrätyksen ja biologisen hyödyntämisen kehittämisellä on sekajätteen osuutta kokonaisjätemäärästä saatu hieman vähenemään. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen lajittelutavoite vuoteen 2016 mennessä: n. 50 % jätteistä kierrätetään, n. 30 % hyödynnetään energiana ja kaatopaikoille loppusijoitetaan n. 20 % yhdyskuntajätteestä. Valtakunnalliseen tavoitteeseen pääsy vuoteen 2016 mennessä edellyttää energiajätteen lajittelun toteuttamista lähivuosina. Keskussairaalan päärakennuksen jätteet pudotetaan kuiluista ja kaikki kuilut ja jätehuoneet on varustettava lajitteluautomatiikalla.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 12 (19) Energiajätteen lajittelu aloitetaan tornitaloissa, ravintokeskuksessa ja keskusvarastossa syksyyn 2012 mennessä. Energiajätteen kuljetus täytyy kilpailuttaa. Energiajaetta vastaanottaa Joensuussa Itä-Suomen murskauskeskus. K-rakennuksessa on valmius energia- ja sekajätteen lajitteluun, koska jätekuilujen automatiikka on valmiina. Lajittelun harjoittelu ja koulutus osastoilla aloitetaan kevään 2012 aikana. A- a G -rakennuksiin hankitaan vuonna 2012 jätekarusellit kellarikerroksen jätehuoneisiin. Päärakennuksen energiajäte voidaan toimittaa loppusijoitukseen vasta syksyllä, kun G- rakennuksen saneeraus päättyy ja huoltopihalle voidaan asentaa energiajätteelle puristin. Energiana hyödynnettäväksi voidaan arvioida vuoden 2012 lopussa n. 20 % nykyisestä sekajätteestä. VALTAKUNNALLISEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN MUKAISEEN TOIMINTAAN VALMISTAUTUMINEN Valtakunnallinen jätehuoltosuunnitelma (VALTSU) sisältää jätehuollon päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2016 sekä keskeiset toimet niiden saavuttamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi VALTSUN 10.4.2008. Suunnitelman tavoitteena on jätteen kierrätyksen eli hyödyntämisen lisääminen. Suunnitelman keskeiset tavoitteet ovat: - jätteen syntymistä ehkäistään - jätteiden materiaalikierrätystä ja biologista hyödyntämistä lisätään - kierrätykseen soveltumattoman jätteen polttoa energiaksi lisätään - turvataan jätteiden haitaton käsittely ja loppusijoitus - Yhdyskunta-/sekajätteen hyödyntämisellä energiajätteeksi vähennetään kaatopaikalle menevää jätettä ja niiden aiheuttamia kasvihuone- (metaani-) päästöjä.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 13 (19) ENERGIAT Energiahankinnat ENERGIAKUSTANNUKSET KOKO PKSSK (euroa) Kulutukseen ( huomioitu ö-säiliö v v- erotukset ) TIKKAMÄKI 2008 2009 2010 2011 Lämpö 499 770 629 552 769 473 725 071 Sähkö 745 550 1 041 947 1 045 675 1 183 485 Öljy 164 115 114 709 111 722 102 195 Vesi/jätevesi 153 032 158 543 175 613 161 180 Yhteensä 1 562 467 1 944 751 2 102 483 2 171 931 PAIHOLA 2008 2009 2010 2011 Öljy/lämmitys 226 953 238 025 292 690 - Sähkö 95 577 115 547 117 251 - Vesi/jätevesi 50 551 76 978 66 662 - Yhteensä 373 081 430 550 476 603 - HONKALAMPI 2008 2009 2010 2011 Lämpö 209 776 242 680 306 483 292 288 Sähkö 90 325 124 012 123 899 124 330 Vesi/jätevesi 33 863 31 659 34 845 38 378 Yhteensä 333 964 398 351 465 227 454 996 PKSSK YHTEENSÄ 2 269 512 2 773 652 3 044 313 2 626 927 k 2 270 2 774 3 044 2 627 k Taulukko 14. Vuoden 2008-2011 energiakustannukset (alv 0 %).
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 14 (19) Energianhinta- ja kulutusmuutokset v. 2011: G2- työmaan kulutus: Vaikutus Tikkamäen kaukolämmöstä n.5 % ja sähköstä n.3 % (veloitus NCC -pääurakasta). Vuoden 2011 astepäiväluku (lämmitystarve) oli 18 % pienempi kuin v. 2010, lähinnä leudosta loppuvuodesta johtuen. Kaukolämmön keskihinta 5,4 % suurempi kuin v. 2010.(tehomuutos + 2,7 % energianhinta). Sähkön: sähköenergiahinta lähes sama kuin 2010 (ero: 0,02 s/kwh). Siirtohintaa nosti 1.1.2011 alkaen sähköveron tuplaantuminen 0,883-1,703 s/kwh. Lämmitystarve (vuoden kylmyys/lämpimyys ) Lämmitystarveluvut (astepäiväluvut) paikkakunnan lämmitystarveluvut kuvaavat onko vuosi ollut kylmä tai lämmin verrattuna pitkänajan (30 vuotta) keskiarvoon, ns. normaalivuoteen. vuosien 1971 2000 lämmitystarveluku, Joensuu 5117 (normaalivuosi) vuonna 2008 lämmitystarveluku, Joensuu 4409 vuonna 2009 lämmitystarveluku, Joensuu 4893 vuonna 2010 lämmitystarveluku, Joensuu 5501 vuonna 2011 lämmitystarveluku, Joensuu 4498 Nähdään, että vuosi 2010 oli n.7,5 % normaalivuotta kylmempi. Vuosi 2011 n. 12 % normaalivuotta lämpimämpi. Kaukolämpö Tikkamäen- ja Honkalammen alueiden kiinteistöt on liitetty Fortum Power and Heat Oy:n (entinen Espoon Sähkö, entinen Joensuun Energia Oy, Entinen E.ON) kaukolämpöön. Fortumin Joensuun voimalaitos käyttää polttoaineena pääosin bioenergia. Kaukolämmön hinta: Kulutetusta energiasta energiamaksu /Mwh. Perusmaksu, joka määräytyy liittymän sopimustehosta ja mahdollisesta sopimustehon ylityksestä. Sopimuksen mukaan lämmönmyyjällä on oikeus kustannustason tai rakenteen muuttuessa tarkistaa hintoja tai muuttaa kaukolämpöhinnaston hinnoittelurakennetta.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 15 (19) Tarkastelujakson (v. 2008-2011) aikana tulleet hinnanmuutokset: (alv 0 %). V.2010 hintakehitys: V. 2010 alusta perusmaksu (tehomaksu) nousi 14,5 %, mutta energiamaksu säilyi entisenä. Kokonaisvaikutus keskimäärin 2,9 %. v. 2011- hintakehitys: Syksyllä 1.10.2010 alkaen nousi energia 1 /mwh (n.2,7 %) ja perusmaksu säilyi entisellään. v.2007-2009 hintakehitykset: V. 2008 alussa perusmaksu nousi 3,6 % sekä perusmaksun kustannuskerroin k arvoon 1,13 ja energiamaksu 5,6 % arvoon 31,8 pysyen samana v. 2008 loppuun. V. 2008 hinnannousun perusteluna oli märästä kesästä johtuva turpeen ja biopolttoaineiden markkinahintojen 30 %, raskaan öljyn verojen ja verkon ylläpitokustannusten nousu. v.2009 alusta hinnat nousivat perusmaksujen osalta 1,5 % ja energiamaksujen 10,6 %. Hinnannousujen perusteluna oli 2007-2008 tapahtunut turve- ja biopolttoaineiden jopa 30 % nousu sekä ylläpitokustannusten jatkuva kohoaminen. Ominaiskulutus Tikkamäen lämmön ominaiskulutus on alle Kuntaliiton tilastojen muiden sairaanhoitopiirien tason. Honkalammen ominaiskulutus on Kuntaliiton keskiarvon yläpuolella. Vuoden 2011 kuntaliiton tilasto valmistunee loppuvuodesta 2012. Kuntaliiton v. 2010 sairaanhoitopiirien keskiarvo 68,15 Kwh/rm3 Kuntaliiton v. 2009 sairaanhoitopiirien keskiarvo 83,90 Kwh/rm3 Tikkamäki 61,20 Honkalampi 75,20
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 16 (19) ÖLJY Öljyä käytetään höyrynkehitykseen (kevytöljy) sekä sähkön varavoimaan. PKSSK on mukana yhteishankintarenkaassa, jossa Joensuun kaupungin hankintatoimisto kilpailuttaa vuosittain ympäristökuntien ja kuntayhtymien öljyhankinnat. Käytäntönä on ollut, että hankintasopimukset on tehty syksyisin. Sopimusöljytoimittajana jatkaa Oy Teboil Ab. Hintamuutoksia tapahtuu sopimusaikana markkinahintojen muuttuessa jatkuvasti. Hankinta-aikana öljyn markkinahintaa, Platt s Carcoe tuotenoteerauksia, ns. putkihintaa, seurataan päivittäin. Mikäli putkihinta muuttuu kolmena päivänä peräkkäin samaan suuntaan (+/-) sopimuksessa mainittua euromäärää suurempana tai pienempänä huomioidaan vaikutus öljyn hinnassa tarjous / sopimushintaa muuttavana. Öljyn hintaan vaikuttaa tunnetusti erilaiset maailmanpoliittiset tapahtumat (sodat, konfliktit yms.) sekä muut maailmantalouden ja markkinoiden reagoinnit. Öljyn hinnanmuutokset heijastuvat yleensä myös muihin energiatuotteisiin. Syyskesällä 2008 raakaöljyn maailman markkinahinnat kävivät yli 140 $:ssa ja niiden ennustettiin nousevan 1-2 vuodessa 200 250 $. Maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena hinnat kuitenkin putosi 40 $ tuntumaan ja ovat v.2009 aikana elpymismerkkien tahdissa pääosin nousemassa. Vuoden 2011 loppupuolella ja nyt öljyn hintaan on tunnetusti vaikuttamassa Iran-tilanne sekä Euroopan ja koko maailman taloustaantumauhkat. Lisäksi euron kurssi suhteessa dollariin on heikentynyt nostaen öljyn hintaa. Hinnan suunta on kohti syksyn 2008 tasoa. Öljyn hinnan muutokset ovat em. syistä paljon suurempia kuin turve- ja biopolttoaineisiin perustuvassa kaukolämmössä. KAUKOLÄMPÖ: V. 2010 v. 2011 - Tikkamäki 39,74 / Mwh 41,91 / Mwh (sis. energia + perusmaksu) - Honkalampi 53,93 / Mwh 58,76 / Mwh (sis. energia + perusmaksu) Fortumin kaukolämpöhinta on Honkalampi - Ylämylly alueella kalliimpaa kuin Joensuussa.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 17 (19) VESI/JÄTEVESI Veden toimitus: Joensuun Vesi Oy Hinnat kulutuksen mukaan vedestä ja jätevedestä /m 3. Vesi- ja jätevesituotehinnat ovat Joensuun Veden yleinen hinta. Hintamuutoksia tulee harvemmin ja ovat yleensä pienempiä kuin muissa energioissa. Käytännössä hintamuutokset ovat yleisen kustannustason noususta johtuvia eikä ns. monopoliasema ole näkynyt merkittävästi hinnannousuissa. Vuoden 2006 hintoihin ei tapahtunut hinnanmuutosta. Vuoden 2007 alusta hinnannousut: vesi + 3 %, jätevesi + 3 %. Vuoden 2008 alusta hinnannousut: vesi + 1 %, jätevesi + 1 % Vuoden 2009 alusta hinnannousut: vesi + 4,5 %, jätevesi + 3,5 %. Vuoden 2010 ja 2011 hintoihin ei tapahtunut hinnanmuutosta SÄHKÖ Sähkön hinta muodostuu: - siirtohinnasta - sähkötuotehinnasta (energia) ja - myyjän marginaalista (salkunhoitopalvelu). Siirtohintaan sisältyy perusmaksu, pätötehomaksu ja sähkövero. Lisäksi siirron energiamaksu on hinnoiteltu talvipäivälle ja muulle ajalle erikseen. Sähkön hinnat: - v. 2008 keskihinta 6,26 snt / kwh - v. 2009 keskihinta 8,20 snt / kwh - v. 2010 keskihinta 7,90 snt / kwh - v. 2011 keskihinta 8,74 snt / kwh (sähköveron noususta johtuva) Tikkamäen sähkön ominaiskulutukset - - - - v. 2008 sähköenergian ominaiskulutus 41 kwh/rm 3 v. 2009 sähköenergian ominaiskulutus 43 kwh/rm 3 v. 2010 sähköenergian ominaiskulutus 45 kwh/rm 3 v. 2011 sähköenergian ominaiskulutus 43 kwh/rm 3
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 18 (19) Jatkuvasti tehostunut sairaanhoitotoiminta (sähköenergiatoimiset laitteet, varusteet, järjestelmät) lisää kulutusta. Laajennus G2 työmaan kulutus oli myös lisäyksenä (veloitetaan sopimuksen mukaan NCC -pääurakasta). Merkittävänä lisäyksenä ovat esim. ilmanvaihdon kasvavat ilmamäärät, mitkä edellyttävät isompia tehoja ilmastointipuhaltimilta. Ilmastoinnin kuluttamasta energiasta suuri osa on puhaltimien kuluttamaa sähköenergiaa ja lämmitysenergiaa tarvitaan lämmön talteenoton jälkeiseen lisälämmittämiseen. Lisääntyneen jäähdytystarpeen johdosta on hankittu lisää jäähdytysjärjestelmiä, jotka vaikuttavat sähköenergian kulutuksen kasvuun, mikä vaikuttaa myös siihen, että sähköhuipputeho on usein keskikesällä. Jäähdytystehoa tarvitaan esim. atk-laitteille myös talviaikaan ympärivuorokautisesti. Sähköenergian hankinta Vuosien 2009 2011 + optio vuodelle 2012 sähköhankinta kilpailutettiin Joensuun kaupungin ja PKSSK:n yhteishankintana. Sopimus tehtiin tarjouskilpailun voittaneen Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n kanssa keväällä 2008. Vuonna 2008 maailman laajuisen noususuhdanteen mukana oli energiahinnat jyrkässä nousussa ja 1-2 vuoden asiantuntija-ennusteet hurjia. Uuden sopimuksen sähköenergian hankinnan hinnansuojauksia jouduttiin suorittamaan korkeiden ja koko ajan nousevien pörssihintojen aikaan. Vuoden 2010-2012 hinnankiinnityksissä on onnistuttu hyvin. Markkinahintojen laskuja on hyödynnetty hyvällä menestyksellä. Sähköenergian hankintamekanismin mukaan tarjoushintoja käytetään tarjousvertailun perustana ja ostettavan sähköenergian hintakiinnitykset tehdään toimittajan salkunhoitopalveluna. Lopullinen tuotehinta määräytyy kiinnityshetken Nord Poolin (Pohjoismainen sähköenergiapörssi) ns. termiinituotteiden hintojen perusteella. Sähkö on Pohjoismaissa edelleen muun Euroopan hintaa halvempaa, mutta hinnat lähestyvät Keski-Euroopan hintatasoa.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKERTOMUS 19 (19) Energiansäästötoimenpiteet Uudisrakennus- ja saneeraushankkeissa tarkastellaan kokonaistaloudellisuutta suorittamalla järjestelmien energiataloudellisuusvertailut ja elinkaarilaskelmat, joissa huomioidaan investointikustannukset, takaisinmaksuajat ja muut kokonaiskustannuksiin ja käyttökustannuksiin vaikuttavat tekijät. PKSSK kiinteistöissä on suoritettu energiakatselmuksen lyhyen takaisinmaksuajan ja pienen investointikustannukset toimenpiteet. Vuosittaisiin rakennusprojektiohjelmiin on pyritty saamaan energiasäästö-toimenpiteiden suorittamiseen investointirahaa. Vuoden 2011 aikana energiansäästötoimet huomioitiin erillisprojekteissa. Käyttö- ja ylläpitotehtävissä on tehty lämmitysten energiankulutuksen optimointitoimenpiteitä: IV-kojeiden käyttöajat, lämmityksen- ja jäähdytyksen säätötarkistukset, sulatusohjausten viritystä yms., joilla on vaikutusta energiankulutukseen. Vedenkulutusta on saatu vähentymään uusimalla kalusteita vähemmän vettä kuluttaviin. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 - Energiajätteen lajittelu aloitetaan tornitaloissa. - Biojätteen lajittelua laajennetaan taloissa 7 ja 8 ja talo 13:ssa - Energiajätteen lajittelu aloitetaan päätalossa K-rakennuksessa, A- ja G- rakennuksissa sekä keskusvarastossa ja ravintokeskuksessa. - Peruskorjattavissa tiloissa on jätehuoneiden tilat suunniteltava kaikkien jätejakeiden lajittelun ja sisäisen kuljetuksen kapasiteetin edellyttämälle tasolle. - SSTY:n ympäristöjaoston jäsenten sähköisen foorumin välityksellä keskustellaan kaikkia koskettavista asioista ja ongelmista ja kehitellään yhteisiä ideoita. Ympäristökatsauksen runkoa rakennetaan yhteiseksi malliksi kaikille sairaanhoitopiireille. - Jätekoulutusta jatketaan laitoshuoltajille ja terveydenhoito-oppilaitoksen opiskelijoille sekä mahdollisuuksien mukaan myös muille henkilöstöryhmille, asiakkaille ja potilaille. - Rakennusjätteen lajittelun koulutusta järjestetään laskutyöurakoitsijoille.