Maa- ja metsätalouden haitalliset aineet vesistöissä

Samankaltaiset tiedostot
Kasvinsuojeluaineiden jäämät vesistöissä

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

Katri Siimes, MaaMet hankkeen haitalliset aineet Maatalouden kuormituksen vaikutukset torjunta-aineiden pitoisuuksiin pintavesissä

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa

Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Mitä pintavesien torjunta-aineseurannalle kuuluu ja miten sitä tulisi kehittää?

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Erityisasiantuntija Liisa Maria Rautio Länsi-Suomen ympäristökeskus / Västra Finlands miljöcentral

Tiivistelmä. Katri Siimes MaaMet-hanke Pintavesien torjunta-aineseurannan tuloksia

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus (LK)/Ekosysteemien toiminta (LEST)

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN LASKEVISSA VESISTÖISSÄ

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö

BioTar-hankkeen yleisesittely

Talvivaaran vesistövaikutukset

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Sulfidisavien tutkiminen

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Kemiallisen tilan luokittelu ja Watchlist - katsaus. Katri Siimes Suomen ympäristökeskus SYKE Haitallisten aineiden päivä Kuva: K.

Vaaralliset aineet kenen vastuulla?

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Maa- ja metsätalouden kuormittamien pintavesien haitta-aineseuranta Suomessa

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.

Perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) ympäristötutkimukset ja riskinarviointi - PFARA

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

Happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten seuranta vuosina

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet

ILMANSAASTEIDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN SEURANTA PINTAVE- SISSÄ (IIS) (XL2042)

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Metallien ympäristöriskin arvioiminen mallintamalla

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto

Sisävesi Life IP ja Monitor 2020 hankkeet ja Puruveden liittyminen niihin

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Ehdotus Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi

Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

PFAS ja paloharjoitusalueet - uudet selvitykset, tilanne ja riskit

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Torjunta-aineiden vaikutuksista vesistöihin ja millä toimilla viljelijä voi välttää vesistöhaittoja

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Passiivinäytteenotto pilaantuneiden pohjavesialueiden tutkimisessa ja seurannassa. Heidi Ahkola Suomen ympäristökeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Maija Taka Pienvesitapaaminen

Mitä ovat happamat sulfaattimaat?

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

Keski-Pohjanmaan kuntien suljettujen kaatopaikkojen yhteistarkkailu 2017-

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Hulevesien laadun hallinta

Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vesienhoidon suunnittelu

17VV VV 01021

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltamisohje

Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta (alustava)

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Happamien sulfaattimaiden huomioiminen Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

äärä ja laatu Suomessa

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

Transkriptio:

Maa- ja metsätalouden haitalliset aineet vesistöissä Jaakko Mannio, Anna Karjalainen, Heidi Ahkola MaaMet seurantojen seminaari 9.5.2014, SYKE, Helsinki Kauhajoki tulvii 10/2010 (Iltasanomat)

Jukka Aroviita 3.12.2013 MaaMet-seurannassa 7 osaohjelmaa 1) Pintavesien fysikaaliskemiallisten laatutekijöiden seuranta V. 2009 lähtien n. 200 paikkaa, rannikko+sisävedet ELY-keskukset 2) Sisävesien biologinen seuranta 75 jokipaikkaa (28 intens.) 60 järveä (11 intens.) Erikoiskohteita joka vuosi SYKE (LAB->VK, -> J. Aroviita 11/2013), ELYt 3) Kalaston seuranta (sisävedet) RKTL (M. Rask) 4) Pohjavesien seuranta Torjunta-aineet, ravinteet, reilut 100 paikkaa, 60 muodostumaa SYKE (VK, J. Juvonen), ELYt 5) Haitallisten aineiden seuranta N. 160 torjunta-ainetta, n.10 jokea vuosittain Happamien sulfaattimaiden metallit SYKE (KTK, J. Mannio), ELYt 6) Kuormituksen seuranta 2 karjatalousvaltaisen valumaalueen automaattiasemaa (Puttaanjoki,, Laajoki) SYKE (VK, J. Linjama), LOS (VAR ELY) Seurannan koordinaatio SYKE (LAB -> VK J. Aroviita 11/2013) 7) Rannikon biologinen seuranta 40 paikkaa (5 intens.) kasviplankton, pohjaeläimet, makrofyytit SYKE (MK, A. Räike), ELYt

Auraj. Lehmäj. Kyrönj. Kokemäenj. Köyliönjärvi Näytteenotto: ELY:t Analyysit Ramboll (Lahti) (GC- ja LS-MS ja vesinäyte) Paimionj. Porvoonj. Kiskonj. Lepsämänj. + Nummenj. Vantaanj. Analysoitujen aineiden lkm 158-201 (2007-2012) Näytteet Yhteensä n. 40 paikkaa (2009-12) kesä- elok. 2x, touko & lokak. 1x Keskimäärin 10 näytettä/kohde 3

Yläneenj. Paimionjoki Kokemäenjoki 4

Aine Näyte kpl Hav % 2009 Max ug/l 2010 2011 MAC- EQS MCPA 248 56 0,51 1,2 0,54 15,2 1,6 Diklorproppi+-p 248 37 0,31 0,41 0,19 34 20 Mekoproppi+-p 248 21 0,12 0,14 0,23-44 AMPA 62 19 0,16 0,09 0,09 18000 96 Diuroni 248 17 0,29 0,46 2,5 1,8 0,2 Metamitroni-desamino 248 15 0,27 0,03 0,09 - - Bentatsoni 248 13 0,26 <mr 0,18-80 AA-EQS Atsoksitropiini 248 12 0,07 0,007 0,06 0,55 0,95 Klopyralidi 248 11 0,2 0,28 0,24 3710 720 Tritosulfuroni 86 11 n.a. n.a. 0,08 4,76 0,75 Triadimenoli 246 10 0,12 <mr 0,06 1740 10 Metamitroni 248 8 0,19 0,03 0,26 45 32 Propikonatsoli 248 8 <mr 0,03 0,2 2,1 1,8 Terbutryyni 248 8 <mr 0,01 0,34 0,34 0,065 Amidosulfuroni 248 5 0,16 0,05 0,03 0,92 0,87 Glyfosaatti 60 5 0,9 0,1 0 450 100 5

Torjunta-aineiden vuodenaikaisvaihtelu Aurajoki 2011 MCPA ng/l 600 500 400 300 200 100 0 6

Passiivikeräimet havaitsivat 2011 useampia torjunta-aineita, mutta pitoisuuskalibrointi? Kyrönjoki: > 20 ainetta/altistus Mm. kaksi EU prioriteettiainetta (diuroni, simatsiini) Vesinäyte 5 Lehmäjoki > 15 ainetta/altistus Vesinäyte 7 30 25 20 15 10 keräin Vesipit 5 0 kesäkuu heinäkuu elokuu 7

Passiivikeräin ennen altistusta.. ja kahden viikon altistuksen jälkeen 8

A Vesi- ja passiivikeräinnäytteistä mitattujen yhdisteiden kerääntymiskertoimet K (kg/l) C B D 9

Metallit happamien sulfaattimaiden alueella Suomessa Euroopan suurin happamien sulfaattimaiden esiintymä Pohjanmaalla Kuivattaminen maanviljelys- ja muuhun käyttöön: sulfidikerrokset hapettuvat muodostuu rikkihappoa metallit liukenevat veteen happamissa olosuhteissa Hapan valunta ja liuenneiden metallien korkeat pitoisuudet ovat heikentäneet länsirannikon jokien ja suistojen kemiallista ja ekologista tilaa vuosikymmeniä muokkauskerros THS, ph<4.5 Pohjaveden pinta PHS, ph<6.0 10 Wallin J 2012

Osuus 1,0 Liukoisen metallipitoisuuden keskimääräinen osuus kokonaispitoisuudesta happamien sulfaattimaiden seurantapaikoilla, 2009-2/2014 0,9 0,8 0,7 Sitoutunut osuus Liukoinen osuus 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Al As Cd Co Cr Pb Mn Ni Fe Zn 11

Liukoinen pitoisuus, µg L -1 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 VPD prioriteettiaineet, Cd Cd happamien sulfaattimaiden seurantapaikoilla, 2009-2012 min, 1 kvartaali, mediaani (poikkiviiva), 3 kvartaali, max, keskiarvo (x) MAC-EQS: 0.45-0.47 AA-EQS/joet: 0.1 AA-EQS/rannikko: 0.22 12

VPD prioriteettiaineet, Ni Liukoinen pitoisuus, µg L -1 120 100 80 60 40 20 0 Ni happamien sulfaattimaiden seurantapaikoilla, 2009-2012 min, 1 kvartaali, mediaani (poikkiviiva), 3 kvartaali, max, keskiarvo (x) AA EQS 20 13

Happamat sulfaattimaat Riskisuhteet, HQ HQ Estuary Al Zn Cd R. Lestijoki 14.1 0.1 0.1 R. Perhonjoki 4.9 0.1 0.1 R. Ähtävänjoki 0.0 0.0 0.0 R. Lapuanjoki 13.2 0.6 0.3 R. Vöyrinjoki 42.1 1.4 0.6 R. Kyrönjoki, Vassor M1 12.1 2.3 0.3 R. Kyrönjoki, Tottesund 11.5 0.6 0.4 R. Kyrönjoki, Pudimofjärden 7.5 2.3 0.2 R. Laihianjoki 0.0 0.0 0.0 R. Maalahti, Stenskärlinjen 2 19.6 0.6 0.4 R. Maalahti, Stenskärlinjen 3 17.3 0.5 0.2 R. Maalahti, Svartö hålet 9.8 0.3 0.3 R. Närpiönjoki 13.2 0.4 0.2 R. Lapväärtinjoki 8.6 0.5 0.1 14

Raportoinnin tilannekatsaus Pintavesien torjunta-aineiden seurannan datakoosteen raja-arvo- ja määritysrajavertailu valmis vuosilta 2007-2012 Aiempien vuosien tulkintoja voi hyödyntää koko aikajakson tulkinnassa Happamien sulfaattimaiden metalliseurannan datan käsittely ja siihen liittyvä tulkinta valmis vuosilta 2007-2012 Lisättävä ympäristölaatunormivertailu ja syvennettävä tilastollisia käsittelyitä Happamien sulfaattimaiden passiivinäytteenotin pilotointi vuodelta 2011 valmis päätulkintoineen Koostava riski- ja epävarmuustarkastelu puuttuu 15

Suuntaviivoja Torjunta-aineiden seuranta lähemmäs alueita, joissa niitä käytetään, jotta voidaan tarvittaessa neuvoa käytöstä - Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallisen toimintaohjelman mukaisesti katse jokisuilta ylävirtaan kuinka kohdennetaan, ettei paikkamäärä kasva? MMM/TIKE tiedot valuma-alueilla käytetyistä aineista kohdennetaan näytteenottoa sen mukaan Koordinoitava enemmän biologisen ja fys-kem seurannan kanssa Varmistettava myös näytteenottoresurssit ja tulosten käsittely Hyödynnetään mallinnusta ja passiivikeräimiä 16

Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE 16.5.2014 Kiitos! 17