MYANMARIN PAKOLAISET THAIMAASSA Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu 12.10.2011
2 Aiheet Myanmar taustoja ja nykytilanne Myanmarin etniset ryhmät Karenit Myanmarin konflikti Myanmarilaispakolaiset Thaimaan rajaseudulla Tham Hin- ja Ban Don Yang- leirit
3 Myanmar taustoja sekä nykytilanne Myanmar (aiemmin Burma) on entinen Iso- Britannian siirtomaa, joka itsenäistyi 1948. Pääkaupunki: Naypyidaw (vuoteen 2005 asti Yangon) Rajanaapureina Bangladesh, Intia, Kiina, Laos ja Thaimaa Pinta- ala: 678 500 km² Väestö: n. 53,5 milj. Yli 100 etnistä ryhmittymää. Uskonnot: buddhalaisuus 89 %, kristittyjä 4 %, muslimeja 4 %, animisteja 1 %, muut 2 %. Jakautunut seitsemään hallintoalueeseen (Irrawaddy, Pegu, Magwe, Mandalay, Sagaing, Tenasserim, Rangoon) ja seitsemään osavaltioon (Chin State, Kachin State, Karenni (Kayah) State, Karen (Kayin) State, Mon State, Arakan State, Shan State)
4
5 Sotilasvallankaappaus vuonna 1962 kenraali Ne Winin johdolla. Vuonna 1974 Ne Winistä presidentti ja maahan yksipuoluejärjestelmä. BSPP = Burma Socialist Programme Party. 1980- luvun lopulla yleinen tyytymättömyys hallitukseen. Maa ajautui vallankumouksen partaalle. Kenraali Saw Maung kaappasi vallan vuonna 1988 ja hänestä tuli uuden SLORC:n (The State Law and Order Restoration Council) johtaja. Vuonna 1989 maan nimi vaihdettiin Burmasta Myanmariin. Saw Maungin sosialistinen puolue hävisi vuoden 1990 parlamenttivaalit Aung San Suu Kyin johtamalle Kansalliselle Demokratialiitolle (NLD). Juntta kieltäytyi tunnustamasta tulosta, opposition sorto.
6 Than Shwe korvasi Saw Maung in ja SLORC:ista tuli Valtion rauhan ja kehityksen neuvosto (SPDC) vuonna 1997. Sotilasjuntta on hallinnut maata autoritaarisesti vuosikymmeniä ja tukahduttanut kansalaisyhteiskunnan sekä polkenut erityisesti vähemmistöjen oikeuksia. Useat etniset ryhmät ovat jatkaneet hallituksen vastaista taistelua. Marraskuussa 7.11.2010 maassa pidettiin ensimmäiset parlamenttivaalit yli 20 vuoteen. Sotilasjuntan tukema USDP (Union Solidarity and Development Party) julistautui vaalien voittajaksi ja sai noin 80 % parlamenttipaikoista. Helmikuussa 2011 presidentiksi Thein Sein, entinen pääministeri ja armeijan kenraali. Maan siirtyminen siviilihallintoon. Aung San Suu Kyi vapautettiin vuosia kestäneestä kotiarestistaan 13. marraskuuta. Todellisia muutoksia politiikassa, io-tilanteessa?
7 Myanmarin etniset ryhmät burmalaiset 68 % shan 9 % karen & karenni 7 % rakhine 4 % kiinalaiset 3 % mon 2 % intialaiset 2 % muut 5 % (ml. kachin, chin) Myanmarin burmalaisen pääväestön johtaman keskushallituksen ja rajaseutujen vähemmistöryhmittymien välisen konfliktin juuret jo Iso- Britannian siirtomaa-ajassa.
8 Karenit/ Kayin Karenit ovat yksi maan kahdeksasta suurimmasta etnisestä ryhmästä. He asuttavat Kaakkois-Aasiassa Myanmarin itäja keskiosaa. Arvioiden mukaan kareneja on 3-7 miljoonaa. Suurin osa heistä on buddhalaisia. Karenit käsittävät laajan ja heterogeenisen heimojen sarjan, johon kuuluu kaikkiaan 11 toisilleen etnisesti sukua olevaa ryhmää kuten karenni, pa-o ja padaung heimot.
9 Karenit Useimmiten maanviljelijöitä Thaimaan leireillä valtaosa kareneista on kristittyjä Karen-alueella keskeisin liike Karen National Union, KNU, on toiminut kapinallisliikkeenä (aseellinen siipi KNLA) keskushallintoa vastaan jo 35 vuotta. KNU on varsinkin kristillisten karenien liike. Buddhalaisten karenien Democratic Karen Buddhist Army, DKBA, solmi välillä aselevon maan armeijan kanssa, mutta on vaalien jälkeen taas ilmeisesti liittoutunut KNU:n kanssa.
10 Myanmarin konflikti Myanmarin burmalaisen pääväestön johtaman keskushallituksen ja rajaseutujen vähemmistöryhmittymien välinen konflikti johtaa juurensa yhtäältä jo Iso-Britannian siirtomaa-aikaan Kapinallisalueilla vähemmistöryhmien poliittiset puolueet ovat toimineet niiden kotiosavaltiossa tosiasiallisina vallanpitäjinä ja niiden aseelliset siivet ovat vastanneet järjestyksestä ja turvallisuudesta Osa vähemmistöarmeijoista on jo solminut rauhansopimuksen maan hallituksen kanssa ja tyytynyt jonkinasteiseen poliittiseen ratkaisuun, mutta jotkut ryhmät jatkavat edelleenkin aseellista vastarintaansa, kuten Karen National Union (KNU) ja Shan State Army-South (SSA-S). Näiden etnisten ryhmien edustajia on otettu kiintiöpakolaisina Suomeen.
11 Myanmarin konflikti Juntta (SPDC) on pyrkinyt vuodesta 2008 lähtien painostamaan etnisiä vähemmistöarmeijoita hallituksen BGF- joukoiksi (Border Guard Forces) Myanmarin armeija on jatkuvasti syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Etenkin vähemmistökansallisuuksien edustajia ja maaseudulla asuvia värvätään jatkuvasti pakkotyöhön, kuten armeijan kantajiksi tienrakennus- ja maanraivausprojekteihin, laittomiin metsänhakkuutöihin jne. Rajaseudun vähemmistökansallisuuksiin kohdistuu myös muita vakavia ihmisoikeusloukkauksia, kuten kokonaisten kylien ja laajojen viljelyalueiden tuhoaminen, väestön toistuvat pakkosiirrot, naisten raiskaukset ja armeijan suorittamat raa at siviiliväestön murhat, joiden suorittamisessa ei ole epätavallista lapsisotilaiden käyttö.
12 Myanmarilaispakolaiset Thaimaassa Thaimaassa rajaseudun leireillä tällä hetkellä 140 000 150 000 ihmistä ja 100 000 niiden lipeillä. Jatkuvana huolenaiheena rekisteröimättömät (yli 40 %) pakolaiset. (saapuneet 2005 jälkeen) Thai- viranomaiset pitävät myanmarilaispakolaisten leirejä edelleen väliaikaisena ratkaisuna ja näkevät vaihtoehtona joko sijoittumisen kolmansiin maihin tai palaamisen takaisin kotimaahan. Viranomaiset käyttävät pakolaisista käsitteitä displaced persons ja persons of concern Lähitulevaisuus: Thaimaan/viranomaisten reaktio Myanmarin vaaleihin? Pakkopalautuksia? Arvioiden mukaan pakolaisten määrä tulee todennäköisemmin lisääntymään kuin vähenemään lähitulevaisuudessa (leireille muuton järjestäytyneisyys).
Tham Hin- ja Ban Don Yang- leirit 8.3.2012 13 Tham Hin Tham Hin- pakolaisleiri perustettiin vuonna 1997. Leiriltä Myanmarin rajalle on matkaa noin 12 kilometriä. UNHCR:n tietojen mukaan leirin rekisteröity väkiluku on tällä hetkellä 4268 (syyskuu 2011). Ruoka-avusta vastaavan TBBC:n feeding figure oli 7336 ihmistä. CCSDPT:n raportin mukaan (5/2011) monet uusista pakolaisista ovat olleet opiskelijoita, jotka saapuvat leirille etsien koulutusmahdollisuuksia. Uskonnolliset ryhmät buddhalaiset 17.72%, kristityt 82.2%, muslimit 0.04% Etninen jakauma: Karen 98.6%, Burmalaiset 1.4% Yleisestä turvallisuudesta leirillä vastaa Thai-armeijan Military Task Force (Tap-Phraya-Suea) ja raja-alueilla lisäksi Border Police Patrol 137. Lähialueiden ja kylien turvallisuusviranomainen on Suan Puengin poliisi.
14 Tham Hin- ja Ban Don Yang- leirit Ban Don Yang Ban Don Yang tarkoittaa thai- kielellä kumipuukylää. Leiri perustettiin vuonna 1997 (Thu Kan ja Hti Ta Baw yhdistettiin) ja se sijaitsee 1 km:n päässä rajalta. Leirillä asui vuoden 2011 toukokuussa UNHCR:n mukaan 2804 pakolaista ja TBBC:n feeding figure oli 3900 ihmistä Uskonnolliset ryhmät buddhalaiset 19.37%, kristityt 80%, muut 0.63 (muslimit, animistit) Etninen jakauma Karen 95.6%, burmalaiset 2.8%, muut 1.6% Sijaintinsa vuoksi, rajan tuntumassa, leirillä on ajoittain lisätty valppautta turvallisuuteen liittyen. Ban Don Yang- leiri ei ole koskaan joutunut hyökkäyksen kohteeksi.