EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 904 final 2013/0394 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Ranskan talouskumppanuusohjelmasta FI FI
2013/0394 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Ranskan talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä 21 päivänä toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 1 ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) Vakaus- ja kasvusopimuksella pyritään varmistamaan talousarviota koskeva kurinalaisuus koko unionissa, ja siinä asetetaan puitteet julkisen talouden liiallisten alijäämien ehkäisemiselle ja korjaamiselle. Sen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä sekä rahoitusvakauden tukeman vahvan ja kestävän kasvun edellytyksiä. Näin tuetaan kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista. (2) Alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä 21 päivänä toukokuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 473/2013 vahvistetaan säännökset, joilla tehostetaan finanssipolitiikan seurantaa euroalueella ja varmistetaan, että kansalliset talousarviot ovat yhdenmukaisia vakaus- ja kasvusopimuksen sekä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetun talouspolitiikan ohjauksen kanssa. Koska puhtaasti finanssipoliittiset toimet eivät ehkä riitä varmistamaan, että liiallinen alijäämä korjautuu pysyvästi, saattaa olla tarpeen toteuttaa myös muita politiikkatoimenpiteitä ja rakenneuudistuksia. (3) Asetuksen (EU) N:o 473/2013 9 artiklassa säädetään menettelyistä, joiden mukaisesti liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä olevat euroalueen jäsenvaltiot toimittavat niiltä edellytetyt talouskumppanuusohjelmat. Talouskumppanuusohjelmissa, joissa esitetään toimenpidesuunnitelma liiallisen alijäämän korjaamiseksi tehokkaasti ja pysyvästi, olisi eriteltävä tärkeimmät finanssipoliittiset ja rakenteelliset uudistukset, erityisesti vero-, eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiin sekä julkisen talouden kehyksiin liittyvät uudistukset, joiden avulla liiallinen alijäämä voidaan korjata pysyvästi. (4) Neuvosto hyväksyi 27 päivänä huhtikuuta 2009 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan nojalla päätöksen, jolla Ranska asetetaan liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn. Neuvosto hyväksyi 21 päivänä kesäkuuta 2013 ennen asetuksen (EU) N:o 473/2013 voimaantuloa aloitetun liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla tarkistetun suosituksen. Tässä yhteydessä Ranskaa kehotettiin esittämään talouskumppanuusohjelma viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2013. (5) Ranska toimitti komissiolle ja neuvostolle 1 päivänä lokakuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 473/2013 9 artiklan 3 kohdassa ja 17 artiklan 2 kohdassa säädettyä määräaikaa noudattaen talouskumppanuusohjelman, jossa määritetään erityisesti finanssipoliittiset 1 EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11.
ja rakenteelliset uudistukset, joilla pyritään varmistamaan liiallisen alijäämän korjaaminen tehokkaasti ja pysyvästi. Talouskumppanuusohjelma sisältää toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on panna täytäntöön neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2013 Ranskalle antamat maakohtaiset suositukset: i) julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen (maakohtainen suositus 1) samalla kun yksinkertaistetaan verojärjestelmää (maakohtainen suositus 5), ii) kilpailukyvyn palauttaminen toimenpitein, jotka kohdistuvat tuotantokustannusten vähentämiseen (maakohtainen suositus 2), liiketoimintaympäristön parantaminen (maakohtainen suositus 3) ja kilpailun lisääminen (maakohtainen suositus 4) sekä iii) työttömyyden ja epätasa-arvon torjuminen työmarkkinoilla (maakohtainen suositus 6). (6) Talouskumppanuusohjelmassa keskitytään toimenpiteisiin, jotka vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta on jo toteutettu tai joiden hyväksymisprosessi on meneillään. Siinä esitetään rajallisesti tietoja hallituksen poliittisesta strategiasta vuoteen 2015, joka on liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettu määräaika. Ranskan toteuttamat tai suunnittelemat finanssipoliittiset ja rakenteelliset uudistukset ovat seuraavat: i) julkisen alijäämän supistamiseksi toteutettavat toimenpiteet, erityisesti menojen kasvun hillitsemiseen tähtäävät toimet, ii) riippumattoman finanssipoliittisen neuvoston perustaminen, iii) eläkejärjestelmän uudistaminen, iv) verojärjestelmän yksinkertaistaminen ja v) työvoimakustannusten vähentäminen. Muita kasvun ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä ja siten epäsuorasti alijäämän korjaamiseen vaikuttavia rakenteellisia uudistuksia ovat seuraavat: i) yritysten innovointi- ja vientikapasiteetin tukeminen, ii) toimenpiteet kilpailun ja tehokkuuden edistämiseksi verkkotoimialoilla ja eräillä säännellyillä aloilla, iii) työmarkkinauudistus ja iv) nuorisotyöllisyyden tukeminen. (7) Julkista taloutta koskevien toimenpiteiden on tarkoitus olla neuvoston 21 päivänä kesäkuuta 2013 antamassa suosituksessa esitettyjen julkisen talouden alijäämää koskevien tavoitteiden mukaiset, ja niillä pyritään erityisesti hillitsemään menojen kasvua, myös terveydenhuollossa. Näin ollen on tehty useita julkisen vallan toiminnan arviointeja osana käynnissä olevaa menojen arviointia ja laadittu niiden pohjalta ehdotuksia. Odotettua säästöjen määrää ei ole kuitenkaan esitetty järjestelmällisesti. Lisäksi osa tähän mennessä ilmoitetuista toimenpiteistä koostuu verotukseen ja sosiaaliturvaan kohdistuvien poikkeusten rajoittamisesta ja/tai lopettamisesta, mikä todellisuudessa lisää verorasitusta menojen vähentämisen sijaan. Yleisesti ottaen jää nähtäväksi, missä määrin menojen arviointi todella johtaa merkittäviin uudistuksiin hallituksen politiikoissa, julkisen sektorin toiminnan kattavuudessa ja julkisten palvelujen tuottamistavoissa. Hallitus on käynnistänyt myös hajautusuudistuksen, jonka tavoitteena on selkeyttää paikallishallinnon ja keskushallinnon vastuita paikallishallinnon menojen tehokkuuden parantamiseksi. Tässä vaiheessa ei ole kuitenkaan selvää, edistääkö tämä prosessi todellisuudessa paikallishallinnon menojen järkeistämistä, eikä odotettuja säästöjä ole esitetty määrällisesti. Vuodeksi 2014 asetettua huomattavaa säästötavoitetta lukuun ottamatta talouskumppanuusohjelma sisältää vain vähän tietoja toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on parantaa terveydenhuoltomenojen ja lääkemenojen kustannustehokkuutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ottaen huomioon näiden menojen ennustettu kasvu. (8) Julkisen talouden ohjausta on lujitettu erityisesti perustamalla julkisen talouden korkea neuvosto (Haut Conseil des finances publiques). Korkea neuvosto on lainsäädännöllä perustettu riippumaton viranomainen, joka antaa lausuntoja talousarvioesitysten ja vakausohjelmien perustana olevasta makrotalouden skenaariosta ja vuotuisten julkisen 4
talouden tavoitteiden yhdenmukaisuudesta monivuotisen julkisen talouden strategian kanssa. Näin ollen se on antanut lausunnon Ranskan 30 päivänä huhtikuuta 2013 esittämästä vakausohjelmasta sekä alustavasta talousarviosuunnitelmasta. (9) Suunnitellun eläkeuudistuksen voidaan odottaa lisäävän eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä. Vuoteen 2020 mennessä toteutettavat toimenpiteet keskittyvät ensi sijassa tulopuolelle. Suunnitteilla on sekä työntekijöiden että työnantajien sosiaaliturvamaksujen korotus, josta neuvosto on varoittanut. Hallitus on sitoutunut korvaamaan suunnitellun eläkeuudistuksen vaikutuksen työvoimakustannuksiin vuonna 2014 vähentämällä perhe-etuuksia. Täyteen eläkkeeseen oikeuttava maksukausi pitenee vuodesta 2020 alkaen niin, että se on 43 vuotta vuonna 2035. Suunniteltu uudistus ei ole täysin neuvoston suosituksen mukainen, sillä toimenpiteiden odotetaan ainoastaan puolittavan eläkejärjestelmän rahoitusvajeen vuoteen 2020 mennessä. Julkisen sektorin työntekijöiden eläkejärjestelmien soveltamisalaa ja yksityiskohtaisia sääntöjä ei ole tältä osin tarkistettu. Lisäksi eläkejärjestelmän rahoitusvaje voi olla vuonna 2020 jopa odotettua suurempi, jos osoittautuu, että uudistuksen pohjana oleva makrotalouden skenaario on liian optimistinen, mitä ei voida täysin sulkea pois nykyisen talouskehityksen perusteella. Niiden suunniteltujen toimenpiteiden vaikutus julkiseen talouteen, jotka toteutetaan raskaiden työolojen ottamiseksi paremmin huomioon, on huomattavan epävarma ja jälleen ylimääräinen riskitekijä eläkejärjestelmän rahoituksen kehityksessä. (10) Verojärjestelmän yksinkertaistamiseksi ja sen tehokkuuden lisäämiseksi on toteutettu lisätoimenpiteitä leikkaamalla verotukia ja tekemällä ehdotuksia ympäristöverotuksen lisäämiseksi. Toisaalta alustavassa talousarviosuunnitelmassa ei esitetä jo vuonna 2013 hyväksytyn toimenpiteen lisäksi (jonka vaikutus kasvaa vuonna 2014) muita toimenpiteitä, joilla velanoton suosimista yritysverotuksessa vähennettäisiin edelleen. Muutokset, jotka alustavaan talousarviosuunnitelmaan on tehty sen jälkeen, kun se esitettiin komissiolle ja neuvostolle, johtavat itse asiassa siihen, että suuryritysten tuloveroprosentti nousee, mikä on vastoin neuvoston suositusta alentaa veroprosentteja ja laajentaa veropohjaa. Vaikka arvonlisäverokannat muuttuvat tammikuusta 2014 lähtien, kuten joulukuussa 2012 päätettiin, talouskumppanuusohjelma ei sisällä tietoja toimenpiteistä, joilla alennetut prosentit saataisiin lähemmäksi yleistä arvonlisäverokantaa neuvoston suosituksen mukaisesti. Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ympäristöveron lykkääminen, josta hallitus ilmoitti 29 päivänä lokakuuta, näyttää olevan ristiriidassa talouskumppanuusohjelmassa esitettyjen, ympäristöverotuksen lisäämiseen tähtäävien toimenpiteiden kanssa. (11) Toimenpiteiden, joita hallitus toteuttaa kustannuskilpailukyvyn tukemiseksi, voidaan odottaa lieventävän työvoimakustannusten kasvua, joka liittyy vuodesta 2010 alkaen toteutettuihin julkisen talouden vakauttamistoimiin. Erityisesti joulukuussa 2012 hyväksytty kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävä verohyvitys vähentää merkittävästi sellaisista palkoista aiheutuvia työvoimakustannuksia, jotka ovat enintään 2,5 kertaa vähimmäispalkan suuruisia. Sen lisäksi, että hallitus on sitoutunut korvaamaan vuonna 2014 suunnitellun eläkeuudistuksen vaikutuksen, se on ilmoittanut tulevasta sosiaaliturvarahoituksen uudistuksesta monipuolistaakseen tuloja ja lieventääkseen vaikutusta työvoimakustannuksiin. Tämän uudistuksen yksityiskohdista on kuitenkin tässä vaiheessa saatavilla vain vähän tietoja. (12) Talouskumppanuusohjelmassa esitetään joukko rakenneuudistuksia, joiden tarkoituksena on edistää kasvua ja kilpailukykyä ja torjua työttömyyttä. Hallitus on 5
kilpailukyvyn tukemiseksi ryhtynyt toimenpiteisiin helpottaakseen innovatiivisten hankkeiden rahoituksensaantia ja tukeakseen vientiyrityksiä. Yritysten ja hallintoviranomaisten välisen yhteydenpidon yksinkertaistamiseksi on myös tehty aloitteita. Lisäksi talouskumppanuusohjelmassa mainitaan kohdennettuja toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on lisätä kilpailua eräillä säännellyillä aloilla (esimerkiksi notaarit ja kirjanpitäjät), mutta nämä toimenpiteet eivät ole täysin maakohtaisten suositusten mukaisia, sillä niissä kehotettiin toteuttamaan laaja palvelusektorin uudistus. Talouskumppanuusohjelmassa esitetään myös rautatiejärjestelmän uudistus. Uudistuksen tarkoituksena on parantaa järjestelmän tehokkuutta, mutta siihen ei sisälly kotimaisen matkustajaliikenteen avaamista kilpailulle maakohtaisten suositusten mukaisesti. Lisäksi talouskumppanuusohjelmassa esitetään jo hyväksyttyjä, merkittäviä toimenpiteitä työttömyyden vähentämiseksi, vaikkakin useimmat niistä olivat tiedossa jo silloin, kun neuvoston suositus annettiin. Kesäkuun 14 päivänä 2013 annettu laki työpaikkojen turvaamisesta, erityiset toimenpiteet nuorten ja ikääntyneiden työntekijöiden työllisyyden tukemiseksi ja tuleva ammatti- ja oppisopimuskoulutuksen uudistus ovat myönteisiä askelia työmarkkinoiden toiminnan parantamiseksi ja siten myös Ranskan kasvupotentiaalin lisäämiseksi. Työttömyysetuusjärjestelmää koskevat neuvottelut on sen sijaan lykätty vuoteen 2014, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN LAUSUNNON: Talouskumppanuusohjelma, jonka Ranska esitti komissiolle ja neuvostolle 1 päivänä lokakuuta 2013, sisältää osittain riittävän joukon finanssipoliittisia ja rakenteellisia uudistuksia, jotka edistävät liiallisen alijäämän tehokasta ja pysyvää korjaamista. Talouskumppanuusohjelmassa esitetään laaja katsaus toimenpiteisiin, jotka hyväksyttiin ennen neuvoston 9 päivänä heinäkuuta antamaa suositusta. Siihen sisältyy myös tietoja lisäuudistuksista, jotka oli käynnistetty ennen talouskumppanuusohjelman toimittamista. Nämä eivät kuitenkaan riitä korjaamaan finanssipoliittista ja rakenteellista epätasapainoa, ja ohjelmassa on vain vähän tietoja suunnitelluista, suosituksen mukaisista uudistuksista. Eläkeuudistusta koskeva hallituksen ehdotus vähentää eläkejärjestelmän alijäämää, mutta ei riitä poistamaan sitä vuoteen 2020 mennessä, ja erityisesti valtion virkamiesten ja eräiden valtionyritysten työntekijöiden eläkejärjestelmien odotetaan vielä tuottavan huomattavia alijäämiä kyseiseen ajankohtaan mennessä. Lisäksi näyttää siltä, että perustana oleva makrotalouden skenaario on liian optimistinen. Meneillään olevasta julkisten menojen arvioinnista saadut tulokset ovat toistaiseksi olleet rajallisia, ja jää nähtäväksi, missä määrin ne johtavat merkittäviin säästöihin. Epäselvää on myös, parantaako suunniteltu hajautusuudistus koordinointia paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, ja tuottaako se merkittäviä säästöjä julkiselle taloudelle kokonaisuutena tarkasteltuna. Talouskumppanuusohjelma sisältää vain vähän tietoja toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on puuttua julkisten terveydenhuoltomenojen ennustettuun kasvuun keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi hallituksen vastikään tekemät verotusta koskevat päätökset näyttävät olevan vastoin neuvoston antamaa suositusta ja luovan epävarmuutta hallituksen strategiasta. Toimenpiteet, joihin työvoimakustannusten vähentämistä koskeva sitoumus perustuu, on tarpeen määritellä tarkemmin. Kokonaisuutena voidaan todeta, että vaikka jo säädetyt uudistukset ovat tervetulleita, lisätoimia tarvitaan finanssipoliittisen ja rakenteellisen epätasapainon korjaamiseksi, jotta voidaan tukea tehokkaasti liiallisen alijäämän pysyvää korjaamista ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Sen vuoksi Ranskaa kehotetaan seuraavassa kansallisessa uudistusohjelmassaan ja vakausohjelmassaan toimittamaan lisätietoja uudistuksista julkisten menojen tehokkuuden parantamiseksi kaikilla 6
julkisyhteisöjen alasektoreilla ja erityisesti koordinoinnin parantamiseksi ja lisäsäästöjen saavuttamiseksi keskus- ja paikallishallinnon tasojen välillä. Lisäselvityksiä tarvitaan toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on parantaa terveydenhuoltomenojen kustannustehokkuutta ja välttää julkisen sektorin työntekijöiden eläkejärjestelmien ennustetun alijäämän heikentävä vaikutus julkisen talouden alijäämään. Lisätietoja tarvitaan myös työvoimakustannusten vähentämiseksi suunnitelluista jatkotoimista ja yleisemmin rakenteellisista lisäuudistuksista, joiden tarkoituksena on parantaa talouden sopeutuskykyä ja edistää potentiaalista kasvua. Komissio ja neuvosto seuraavat uudistusten täytäntöönpanoa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 7