RÄÄKKYLÄN MUMMOLA Arkkitehtuuri-ideakilpailu TTY:n arkkitehtuurin laitoksen opiskelijoille 24.2.2016 31.5.2016 ARVOSTELUPÖYTÄKIRJA 13.6.2016
RÄÄKKYLÄN MUMMOLA -arkkitehtuuri-ideakilpailu TTY:n arkkitehtuurin laitoksen opiskelijoille 24.2. 31.5.2016 ARVOSTELUPÖYTÄKIRJA 13.6.2016 1. Kilpailun järjestäminen 1.1 Kilpailun yleistiedot Kilpailu liittyy Rääkkylän kunnan kyläkeskuksen kehittämiseen. Kilpailun järjestäjinä toimivat Rääkkylän kunnan Piuhasta Palveluksi -hanke ja Karelia-ammattikorkeakoulun Bino Puurakentamisen osaamisen siirto -projekti yhteistyössä TTY:n arkkitehtuurin laitoksen kanssa. Kilpailun tarkoituksena oli löytää ympäristöönsä mittakaavaltaan sopiva ja asumismuodoltaan houkutteleva yhteisöllinen asumisen konsepti, joka on suunnattu kohderyhmälle 55+ -vuotta. Suunniteltavien ratkaisujen tulee mahdollistaa erimuotoisia uusia innovatiivisia asumismalleja; itsenäisestä asumisesta aina tuettuun asumiseen saakka. Rääkkylän kirkonkylällä palvelut sijaitsevat lähellä toisiaan. Terveyskeskus, kauppa, koulu, kirjasto, kirkko ja apteekki ovat kävelymatkan päässä toisistaan. Rääkkylän liikuntapaikat, kuten kuntosali, keilahalli, pururata, hiihtolatu, luistinrata, tenniskenttä, lähiliikuntapaikka ja frisbeegolf-rata ovat aivan kylän keskustassa. Virkistys- ja matkailukäytössä oleva Paksuniemen vanha meijerimiljöö on myös lähellä kirkonkylää. Siellä on uimaranta, sauna, venepaikat ja talvisin avantouintipaikka. Kilpailu julistettiin TTY:n arkkitehtuurin laitoksella 24.2.2016 ja kilpailuaika päättyi 31.5.2016 klo 16.00. Ehdotuksia jätettiin 10 kappaletta. Kaikki palautetut työt hyväksyttiin kilpailuun. Kilpailu oli avoin kaikille TTY:n arkkitehtuurin laitoksen opiskelijoille ja vuonna 2016 TTY:tä valmistuneille arkkitehdeille. Hyväksytyksi tehdystä kilpailutyöstä saa 6,0 opintopistettä. Kilpailu oli suomenkielinen. 1.2 Palkintolautakunta Palkintolautakunnan jäsenet: Mikko Viljakainen, Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja, puheenjohtaja Markku Karjalainen, Rakennusopin professori, TTY:n arkkitehtuurin laitos Markku Hedman, Asuntosuunnittelun professori, TTY:n arkkitehtuurin laitos Tuula Luukkonen, kunnanjohtaja, Rääkkylän kunta Ilpo Jorasmaa, projektipäällikkö, Piuhasta palveluksi -hanke Mikko Matveinen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu Raita Joutsensaari, kehityssihteeri, Piuhasta palveluksi -hanke Heli Silvennoinen, toimitusjohtaja, OP Rääkkylä
Palkintolautakunnan sihteerinä toimii tuntiopettaja Timo Pakarinen Karelia-ammattikorkeakoulusta. Tuomaristo kokoontui 6.6.2016 arvioimaan kilpailuehdotuksia. Kilpailu ratkaistiin 13.6.2016 ja tulokset julkistetaan 5.7.2016 pidettävässä palkintojenjakotilaisuudessa Rääkkylässä. 2. Kilpailutehtävä 2.1 Kilpailutehtävän tausta Rääkkylä on pieni Pohjois-Karjalassa sijaitseva noin 2400 asukkaan kunta. Rääkkylän asukkaista noin 30 % on yli 65-vuotiaita. Rääkkylässä on vakituisten asukkaiden lisäksi 1270 kesäasuntoa, joiden omistajatalouksista sijaitsee seudun ulkopuolella yli 900. Tunnusomaisimmat piirteet Rääkkylälle ovat vesistöt, maatalous sekä kansanmusiikki. Ideakilpailu perustui aikaisemmin järjestetyn ideatyöpajan tuloksiin. Rääkkylän mummola -ikäasumisen konseptin perusajatuksena on ikäihmisten asuinympäristö, jossa asiakkaat ovat omatoimisia tai niin sanottuja välimuoto -asukkaita, jotka eivät tarvitse vielä laitoshoitoa. Asumiskonseptissa korostuu yhteisöllisyys, palveluiden ja luonnon sekä erityisesti vesistön hyödyntäminen, saavutettavuus sekä innovatiivinen että luonteva puun käyttö rakentamisessa. Kohderyhmä Rääkkylän Mummola -asumiskonseptilla tavoitellaan 55+ -ikäistä väestöä. Asukkaat ovat pääasiassa paluumuuttajia, ikääntyvää paikallisväestöä sekä ympäryskuntalaisia. Moni alkuperäinen rääkkyläläinen on muuttanut kotiseudultaan pois, esim. töiden perässä. Eläkeajan lähestyessä aletaan miettiä mahdollista paluuta kotiseudulle, jolloin Rääkkylän Mummola olisi sopiva ratkaisu. Paluumuuttajat ovat varakkaita ja haluavat rahalleen vastinetta. Mummolassa paluumuuttaja voi miettiä mahdollista asunnonrakentamista Mummolan alueelle, jolloin rakennusmuoto olisi todennäköisesti valmis talopaketti. Etuina ovat räätälöitävyys ja nopea saatavuus. Yksinäinen paluumuuttaja voi myös haluta sosiaalista asuinympäristöä, jolloin yhteinen asuinrakennus ja sen tuomat yhteistilat ovat mahdollinen valinta. Rääkkylän kunnan sisällä on paljon eläköityviä, jotka ehkä miettivät mahdollista muuttoa pois isoista taloistaan. Lapset ovat muuttaneet pois ja vanhukset haluavat helpompia ratkaisuja eläkepäivilleen. Kylillä asuvat haluavat päästä lähelle palveluita. Myös erilaiset maalla asumisen työt alkavat aiheuttaa ongelmia ikääntyessä esim. pihatyöt talvella, sekä mahdollinen kulkeminen palveluiden äärelle. Lisäksi kohderyhmänä ovat ympäryskuntalaiset. Konsepti on markkinoitavissa pienkunta-asumisesta pitäville ihmisille kodikkaana vaihtoehtona suurempien kaupunkien palvelukoteihin. Tavoiteltava imago
Rääkkylän Mummolan imagon neljä pääkohtaa ovat yhteisöllisyys, luonto, digitaalinen maaseutu sekä turvallisuus. Yhdessä nämä muodostavat kohderyhmään vetoavan kokonaisuuden: huoletonta yhteisöelämistä luonnonkauniissa Rääkkylässä. Luonto on erottamaton osa Rääkkylää. Rääkkylän Mummola -asumiskonsepti tuo luontoa esille korostamalla sen läheisyyttä ja hyvinvointia tuovia toimintamahdollisuuksia metsä- ja järvimaisemissa yhdessä ja erikseen. Luonto mahdollistaa asukkaille loistavat ja monipuoliset harrastustoimintamahdollisuudet. Asumisratkaisuumme suunniteltu yhteisen puutarhan hoito tuo myös luontoa esille. Turvallisuus on erittäin tärkeä näkökulma ikäihmisille asumiskonseptia suunniteltaessa. Asumisratkaisussa pyritään hyödyntämään uusia teknologioita, turvallisuutta ja esteettömyyttä asumismukavuutta lisäävinä tekijöinä. Yhteisöllisyys korostuu asumisratkaisussamme sekä Rääkkylän aktiivisessa kulttuurielämässä. Myös paikallinen liikuntatoiminta lisää yhteisöllisyyden voimaa. Päivittäinen iloinen yhteistoiminta ja vuorovaikutus muiden asukkaiden kanssa ovat imagollisesti tärkeimpiä seikkoja. Palvelut Palveluissa tulee huomioida esteettömyys, sekä saavutettavuus, koska ne ovat osa Rääkkylän Mummolan imagoa. Alueen välittömästä läheisyydestä löytyy terveyskeskus, apteekki, pankki, kirjasto, kirkko ja kauppa. Lisäksi kotihoito ja muut asumisen tukipalvelut ovat helposti saavutettavissa. Lähtökohtana on myös, että asukkaat tuottavat palveluita paljon itse. Esimerkiksi erilaiset piirit ja ryhmät, myös kasvimaa ja pihaalue ovat hyviä alueita yhteiseen tekemiseen. 2.2 Kilpailutehtävä ja tavoitteet Kilpailun tavoitteena oli löytää vaihtoehtoja palveluasumisen rinnalle ja luoda mahdollisuus ikääntyvien yhteisölliseen asumiseen. Moni vanhus kokee itsensä yksinäiseksi ja haluaa yhteisöllisyyttä. Maaseudulla voi palvelut olla kaukana ja lähimmän tuttavankin luo voi olla useita kymmeniä kilometrejä. Rääkkylän Mummola olisi kyseiselle asiakkaalle hyvä valinta. Lisäksi toimivat valokuituyhteydet mahdollistavat uudenlaisen palveluverkoston, terveyspalveluihin, ystävätapaamisiin sekä uusia keinoja yhdessä oppimiseen. Kilpailun tavoitteena oli myös löytää paikkaansa sopivin, vetovoimainen ja suunnittelutehtävään sisältyvät osaongelmat ratkaiseva rakentamissuunnitelma, joka hyödyntää modernia teollista puurakentamista. Tavoitteena oli löytää toimivia ja kiinnostavia, paikalleen asetettuja ja suunniteltuja, yhteisölliseen asumiseen soveltuvia arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia puurakenteisia asuntoratkaisuja sekä tyyppitalomalleja, joita voitaisiin käyttää tulevaisuudessa kyläkeskustojen täydennysrakentamisen yhteydessä. Kilpailun tuloksena tavoiteltiin mahdollisuutta synnyttää uusi, ainutkertainen ja moderni suomalainen yhteisöasumisen konsepti rakennusratkaisuineen ja tyyppitaloineen.
Kilpailuehdotuksissa pyydettiin kilpailijoita esittämään kilpailualueelle oma näkemyksensä uudisrakentamisesta. Esitetyn suunnitelman tuli ratkaista neljä toisiinsa liittyvää osahaastetta: 1) Yhteisöllisyyteen ja yhteistoimintaan kannustaminen 2) Asumisen monimuotoisuuden mahdollistaminen 3) Eri teknologioiden tuomat mahdollisuudet (esim. valokuituyhteys) 4) Uusien vetovoimaisten ja paikkaansa sopivien puurakenteisten asuinrakennusten, asuntojen ja niihin liittyvien pihatilojen suunnittelu. 2.3 Arviointiperusteet Ehdotuksia arvostellessaan palkintolautakunta kiinnitti huomiota asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa erityisesti: 1) Ratkaisun arkkitehtonisiin ominaisuuksiin; ehdotuksen rakennustaiteellinen laatu, rakennuksen liittyminen ja sopeutuminen ympäristöönsä. 2) Ratkaisun toimivuuteen; idean kehityskelpoisuus ja varioitavuus myös muille vastaavanlaisille rakennuspaikoille. 3) Piha-alueiden viihtyisyyteen ja yhteisöllisyyteen / yksityisyyteen. 4) Pysäköintiratkaisujen tehokkuuteen ja taloudellisuuteen sekä ympäristöhäiriöiden minimointiin pysäköintiratkaisun yhteydessä. Lisäksi kiinnitettiin huomiota alueen sisäisen liikenteen järjestämiseen sekä alueen liikennejärjestelyjen liittymiseen kylän muihin liikenneväyliin. 5) Viihtyisään ja pienimittakaavaiseen suomalaiseen kylämiljööseen soveltuvuutta. 6) Ratkaisun kokonaistaloudellisuuteen; rakennusteknisten ratkaisut, rakentamis-, ylläpito- ja elinkaarikustannukset. 8) Ratkaisujen innovatiivisuus, puun käytön uudet ulottuvuudet ja valokuidun hyödyntäminen. 7) Asuttavuuteen ja esitettyjen asumismuotojen houkuttelevuuteen. Palkintolautakunta kiinnitti arvostelussaan enemmän huomiota ehdotusten arkkitehtonisiin ja toiminnallisiin ansioihin kuin yksityiskohtien virheettömyyteen. 3. Kilpailuehdotusten arvostelu
3.1 Kilpailun yleisarvostelu Kilpailuun jätettiin 10 ehdotusta. Kilpailun taso oli korkea ja kilpailutyöt osoittivat opiskelijoiden huolellisen perehtymisen suunnittelutehtävään sekä kilpailun vaatimaan suureen työmäärään. Erityisesti voittajatyö erottui hyvällä suunnittelulla sekä innovatiivisella ratkaisulla asetettuun tehtävään. Teknisesti kaikki ehdotukset olivat mahdollisia, mutta useimmissa suunnitelmissa rakenneratkaisut olivat varsin tavanomaisia ja materiaalivalinnat perinteisiä. Puun käytön ideointi oli jäänyt useissa ehdotuksissa varsin kevyeksi ja tavanomaiseksi. Yhteistilojen sijoittaminen onnistuneesti alueelle oli osoittautunut hyvin haasteelliseksi tehtäväksi. Joissakin töissä oli lähdetty ratkaisua hakemaan liian massiivisella massoittelulla, joka ei sovi pienen paikkakunnan jo olemassa olevaan mittakaavaltaan pieneen rakennuskantaan. Samalla tämä ratkaisu ei tukenut tavoitetta toteuttaa kohde tarvittaessa pienissä osissa kysynnän ja tarpeen mukaisesti. Kilpailualueelle haluttiin sijoittaa myös yhteisötiloja, joiden on määrä tukea alueen asuinkäyttöä ja luoda yhteisöllisyyttä. Joissakin töissä tämä tila oli sijoitettu kilpailualueen perille, minkä todettiin olevan haasteellinen tilojen käytön osalta eikä samalla käytetty sitä mahdollisuutta, että se liittäisi alueen luonnollisesti kylän muuhun yhteisöön. Kilpailu poiki kuitenkin lukuisia kehityskelpoisia ideoita Rääkkylän Mummola -konseptin kehittämiseen ja jatkosuunnitteluun. 3.2 Ehdotuskohtainen arvostelu Nimimerkit aakkosjärjestyksessä: BASILIKA - Arkkitehtuuriltaan varmaotteinen työ, joka luo mielikuvan rannikon kalastajakylämäisestä miljööstä. Pihan ympärille ryhmitellyt toiminnalliset kokonaisuudet ovat oivaltavia ja tukevat yhteisöllisyyttä jo pienessä mittakaavassa. Idea sallii paljon erilaisia variaatioita ja on helposti mahdollista toteuttaa vaiheittain. Asuntosuunnittelu on varmaotteista. Asuntojen yhteydessä olisi hyvä olla vaatehuone/varasto. - Asunnot on sijoitettu alueelle tasarakeisesti, mutta konseptista johtuen niistä muodostuu elävää kylämaisemaa. Autopaikoituksen periaate on hyvä. Yhteistilat ovat ylimitoitetut. Ne olisi luontevampaa sijoittaa tontin koilliskulmaan, jolloin ne olisivat paremmin myös alueen muiden asukkaiden saavutettavissa.
- Ehdotus on konseptina toimiva ja olisi monistettavissa myös muihin taajamiin. Ratkaisu myös mahdollistaa rakennusten pitkälle viedyn teollisen valmistuksen. - Ratkaisu huokuu mökki / kalastajakylä -hengen mukaista pienipiirteisyyttä, mikä sopii kilpailualueen muuhun ympäristöön. - Ratkaisussa on hyvä konseptiajatus, mikä mahdollistaa muunneltavuuden sekä laajennettavuuden. - Ratkaisulla on voitu muodostaa hyviä ja toimivia sisäpihoja. - Puun käyttö ratkaisussa jokseenkin ankeahkoa ja pitäytyy olemassa oleviin ratkaisuihin. - Pienet ulkosaunat ovat mukava osa kilpailuehdotusta, mutta uima-allas on käytännössä kustannusmielessä epärealistinen. KEIDAS - Keidas on erittäin tarkasti ja monipuolisesti suunniteltu, arkkitehtuuriltaan varmaotteisen hallittu ja kaunis työ, joka tuo 50-luvun lautafunkkiksen nykypäivään modernilla tavalla. Ehdotus luo mittakaavaltaan ja ilmeeltään hallittua kylämäistä miljöötä, joka sopisi moneen muuhunkin paikkaan rakennettavaksi. - Asunnot on suunniteltu erittävän varmalla otteella. Eteisratkaisu on erittäin hyvin toimiva jaon silti tilankäytöltään tehokas. Ehdotus osoittaa hyvin konseptin monipuoliset variaatiomahdollisuudet. - Ehdotuksessa tontille on sijoitettu melko paljon rakentamista, mutta konsepti mahdollistaa myös pienimuotoisemman rakentamisen. Yhteistilat ovat hyvin mitoitetut suhteessa esitettyyn rakentamismäärään ja palvelevat tasapuolisesti kortteleiden asukkaita. Tonttikokonaisuus 1:ssä niiden sijoitusta voisi tarkastella siten, että ne palvelisivat paremmin myös muita kuin tontin asukkaita. Nyt koilliskulmaan on sijoitettu asuntoja, jotka avautuvat huonoon ilmansuuntaan. - Tonttikokonaisuus 1:n autopaikkojen sijoitus on osin hieman ongelmallinen, mutta olisi ratkaistavissa konseptin puitteissa myös toisin. Asukaskunta todennäköisemmin arvostaisi auton saamista lähemmäs asunnon pääovea. - Konsepti olisi helposti monistettavissa myös muualle kuin Rääkkylään. Ratkaisut mahdollistavat rakennusten tehokkaan teollisen esivalmistuksen hyvin. - Kilpailun omaperäisin, mieleenpainuvan tunnelmallinen ja leikkisään arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu, jonka valinta voittajatyöksi oli tuomariston yksimielinen päätös. - Edustaa hyvää asuntosuunnittelua. - Sopii kylämaisemaan erittäin hyvin ja tuo uutta ja modernia ilmettä. - Tukee alueen asukkaille sekä yksityisyyden että yhteisöllisyyden kokemuksia. - Helposti moduloitava, monistettava sekä vaiheittain toteutettava. - Sopii hyvin tilasuunnittelultaan monille asukasryhmille, mitä tukee erittäin hyvä liikennealueiden järjestely. - Mittakaavaltaan hyvä ja sopusuhtainen alueen koko ja käyttö huomioiden.
- Rakennuksen muotokieli on mielenkiintoinen, persoonallinen, elämyksellinen ja rikas. - Arkkitehtuuri on uutta luovaa puuarkkitehtuuria. KOMBO - Kauniisti esitetty työ. Rakennuksilla on voimakas oma identiteetti, jonka voi nähdä joko etuna tai haittana konseptin monistettavauuden kannalta. Konsepti mahdollistaa vaiheittaisen toteutuksen, mutta toisaalta miljöön muodostus konseptilla edellyttäisi melko runsasta rakentamista. Monitoimirakennuksen sijainti on hyvin harkittu. Ilmeeltään monitoimirakennus on lähes sakraali. Asuntokujien näkymiä hallitsevat suuret kattopinnat, joita olisi voinut aktivoida kattolyhtyjen tai -ikkunoiden avulla. Asuntojen parviratkaisut jyrkkien portaiden kanssa eivät liene ikääntyvien asukkaiden kannalta kovin käytännölliset. - Muotokieleltään ratkaisu on hieman vieras perinteiseen kylämaisemaan. - Ehdotuksessa hyvää raittimainen näkymä. - Ratkaisu perustuu tavanomaiseen ja perinteiseen rivitaloasemakaavaan. KYLÄTIE - Huolellisesti tutkittu, mutta ratkaisuiltaan hieman tavanomainen työ. Talojen massoittelu on lähellä nykyistä rivitalorakentamista. Syvät rakennusmassa johtavat asunnoissa osin pimeisiin tiloihin ja mutkitteleviin sisäänkäynteihin. Asuntojakauma on monipuolinen. Vaiheittainen rakentaminen on mahdollista. Yhteistilat on sijoitettu hajautetusti. Sijoittelu on osin ongelmallista tilojen laajemman käytön kannalta. - Ratkaisu tavanomaista rivitalo pienpalvelutalo- tyyppiä. - Rakennuksen asuntojen pohjaratkaisut hyviä ja toimivia. - Rakennusten julkisivut ratkaistu ansiokkaasti. - Ratkaisussa nähtävissä myös mielikuvia maatalousrakentamiseen. MUUSIKKO - Arkkitehtuuriltaan kaunis ja puhdaspiirteinen ehdotus, joka pyrkii ratkaisemaan rakentamistarpeen kokonaisvaltaisesti. Lähtökohdasta johtuen toteutuksen vaiheittaisuus ja konseptin monistettavuus ovat haasteelliset. Asuntojen osittainen kaksikerroksisuus ei liene todennäköiselle asukaskunnalle paras ratkaisu. Tontin itäosan ratkaisu on hieman laitosmainen. - Mittakaava erittäin suurta. - Ratkaisussa kuitenkin hyvä kokonaisote sekä puunkäyttö ja kokonaismassoittelu. PIHASTA PORSTUAAN
- Tyyliltään positiivisesi yllättävä ehdotus, joka retrohenkisenä sopisi useisiin suomalaisiin kylätaajamiin. Ehdotus alleviivaa varmalla otteella, että mummola voi olla myös moderni. Pihan ympärille ryhmitellyt asunnot ja yhteistilakokonaisuudet ovat oivaltavia ja tukevat yhteisöllisyyttä jo pienessä mittakaavassa. Idea sallii paljon erilaisia variaatioita ja on helposti mahdollista toteuttaa vaiheittain. - Asuntosuunnittelu on varmaotteista. Mittakaava on harmoninen. Asuntojen yhteydessä tarvittavat vaatehuone/varasto olisi konseptin puitteissa järjestettävissä. - Asunnot on sijoitettu alueelle sotilaallisesti, mikä tulee konseptin ideaa. Rakennukset eivät tee numeroa itsestään. Autopaikoituksen periaate on hyvä. Yhteistilat ovat realistiset, mutta niiden sijainto tontilla jää jokseenkin tulkinnanvaraiseksi. - Ehdotus on konseptina toimiva ja monistettavissa myös muihin taajamiin. Ratkaisu myös mahdollistaa rakennusten pitkälle viedyn teollisen valmistuksen. - Konsepti, jonka voi tehdä osittain ja tilaratkaisujen helppo muokattavuus. - Hyvässä hengessä 60 -luvun ratkaisu. - Voisi olla puunkäytännöllisesti rikkaampi. - Hyvä ja käytännöllinen ratkaisu piha-alueelta. - Ratkaisu henkii Rääkkyläläisyyttä. - Toteutettavissa osittain ja samalla muunneltavissa. PRIME TIME - Kokonaisvaltainen ehdotus, jonka vahvuutena on sisäkaaren julkisvun elävä ja kaunis arkkitehtuuri. Muototeeman asettamat haasteet kuitenkin ovat osoittautuneet liian suuriksi. Syvässä rungosa asuntoihin jää paljon pimeitä tiloja. Rungon sisään vedetyt autopaikat lisäävät ulkovaipan määrää ja ovat paloturvallisuuden kannalta kalliit rakentaa. Konseptin monistettavuus on kyseenalainen. - Massiivisen kaareva talo, joka ei ole vaiheittain rakentamisen kannalta realistinen ratkaisu. - Talo ei ole helposti sijoitettavissa ja monistettavissa vastaavan ongelman ratkaisuksi eri paikkakunnille. - Takajulkisivultaan muistuttaa pysäköintitaloa eikä sovi maaseutumaiseen kylämaisemaan. - Julkisivultaan hyvä ja mielenkiintoinen pienipiirteinen ratkaisu ja lisäksi asuntopohjat edustavat hyvää ja taitavaa asuntosuunnittelua - Pihojen suunnittelu on jäänyt viitteelliseksi. SIELULINTU - Formalistinen ehdotus, jossa muotokieli ei kuitenkaan tuo lisäarvoa asuntosuunnitteluun tai alueeseen. Muodonanto myös häiritsee konseptin mo-
nistettavuutta muihin paikkoihin. Asuntosuunnittelussa on ajauduttu paikoin hankaliin asuntojen muotoihin ja runsaisiin huoneistojen välisiin seiniin. - Talot hyvän kokoisia mutta kiilamaiset talot keinotekoisen oloisia. - Suunnitelman ratkaisujen teollinen toteuttaminen vaatisi paljon jatkotyötä. - Viitteellisesti esitetyt pohjaratkaisut jääneet suunnittelullisesti keskeneräisiksi. - Yleisilme totinen. - Moduloitavuus ei ole toteutettavissa parhaalla mahdollisella tavalla. TYYSSIJA - Ainoa kilpailuehdotus. jossa kilpailuohjelmassa mainittu digitaalisuus on nostettu vahvasti esille. Arkkitehtuuriltaan ehdotus on melko tavanomainen. Syntyvä miljöö ei ole erityisen mieleenpainuvaa. Asunnot on ratkaistu varmalla otteella, mutta tavanomaisin ja jopa hieman ankein keinoin. Yhteistilat ovat hyvin sijoitetut, mutta ylimitoitetut. - Tavanomaisia rivitaloja, joita löytyy lähes kaikista taajamista. - Yhteisötilat hyvät ja sijoitettu hyvin liittyen kiinteästi muuhun kyläyhteisöön. - Perhekotimainen ratkaisu. - Massiivinen ja raskas yleisilme. YHDESSÄ TAI ERIKSEEN - Riemastuttava ehdotus, joka kuitenkin on harmittavan keskeneräinen. Ehdotuksen vahvuus on kompakti ja raekooltaan onnistunut rakennusmassa, joka antaa hyvän lähtökohdan monistaa ja muokata siitä erilaisia variaatioita ja kyläkokonaisuuksia. Arkkitehtoninen ote on tuore. Minimalistinen arkkitehtuuri viehättää. - Yhteistilat on esitetty liian viitteellisesti. Myös niiden sijaintia voisi harkita. - Asunnot ovat kookkaita. Käynti toisen kerroksen asuntoon yksivartista porrasta pitkin on hankala eikä liene 55+ asukkaiden ykköstoive. Toisen kerroksen korkeusmittoja ja tilojen sijoittelua tulisi tarkistaa. Nyt esim. kylpyhuone vaikuttaa jäävän liian matalaksi. - Suunnitelman pienimittakaavaisuus luo mahdollisuuden eri variaatioihin ja muunneltavuuteen. - Ainut kaksikerros ratkaisu, mitä ei pidetty tavoiteltavana asiakaskunta huomioiden. - Puun käyttö suunnitelmassa tavanomaista eikä hyödynnä puun mahdollisuuksia ja uusia ratkaisuja parhaalla mahdollisella tavalla. - Piharatkaisut kohtuullisen hyvä pysäköinti ratkaisuineen, mikä mahdollistaa autojen tulemisen lähelle asuntoja.
4. Kilpailun ratkaisu Palkintolautakunta päätti jakaa palkinnot, yhteensä 6000 euroa, seuraavasti: I palkinto, 2500 Nimimerkki: "KEIDAS Tekijä: Milla Rusanen II palkinto 1500 Nimimerkki: PIHASTA PORSTUAAN Tekijä: Roni Koski-Tuuri Lunastus 500 Nimimerkki: "BASILIKA" Tekijät: Elina Merilä ja Anniina Kortemaa Lunastus 500 Nimimerkki: "KYLÄTIE Tekijä: Lassi Siitonen Lunastus 500 Nimimerkki: "MUUSIKKO Tekijä: Joni Halme Lunastus 500 Nimimerkki: "YHDESSÄ TAI ERIKSEEN Tekijä: Jani Järvinen Tampereella 13.6.2016 Palkintolautakunta: Mikko Viljakainen, puheenjohtaja Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja,
Markku Karjalainen, Rakennusopin professori, TTY:n arkkitehtuurin laitos Markku Hedman, Asuntosuunnittelun professori, TTY:n arkkitehtuurin laitos Tuula Luukkonen, kunnanjohtaja, Rääkkylän kunta Ilpo Jorasmaa, projektipäällikkö, Piuhasta palveluksi -hanke Mikko Matveinen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu Raita Joutsensaari, kehityssihteeri, Piuhasta palveluksi -hanke Heli Silvennoinen, toimitusjohtaja, OP Rääkkylä Kilpailutöiden näyttely pidetään Meijerisalissa (Paksuniementie 241, Rääkkylä) 31.7.2016 saakka; avoinna ti su klo 12 18.