HARJULAN MONITOIMITALON KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI

HARJULAN MONITOIMITALON KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Tilaaja Yhteyshenkilö Lohjan kaupunki, Sini Honkanen Heidi-Johanna Jokelainen FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Päivämäärä 19.5.2016 Projektinumero P29570P002

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 1 (14) 19.5.2016 1 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Harjulan monitoimitalon ulkoseinärakenne on pääosin kivirakenteinen massiivitiiliseinä, eikä rakenteissa pääsääntöisesti ole käytetty lämmöneristeitä. Poikkeuksena ovat toisen kerroksen ikkunoiden kohdilla olevat ulkoseinät, joissa on patterisyvennysten kohdalla käytetty korkkiaeristettä. Korkkieristeen epäiltiin olevan vaurioitunut. Näytetulosten mukaan korkkieristeet eivät ole mikrobivaurioituneet. Ulkoseinän korkkieristeen ja tiilen välissä on bitumisively. Bitumisivelyn PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ylitti vaarallisen jätteen raja-arvon. Kyseinen bitumisively ei ole sisäilmalle nykyisellään vaarana. Mikäli bitumisively puretaan jossakin vaiheessa, tulee bitumisivelyn purkujäte käsitellä ja hävittää vaarallisena jätteenä RATU kortissa 82-0381 kuvattujen ohjeiden mukaisesti. Harjulan monitoimiatalon alapohjarakenneratkaisut vaihtelevat tiloittain. Osa alapohjarakenteista on uusittu ja osa on alkuperäisiä. Rakennuksessa on sekä betonirakenteisia, että puukoolattuja alapohjarakenteita. Lämmöneristeinä on käytetty rakenneratkaisusta riippuen mm. purua, lecasoraa, siporex-soraa ja finnfoamia. Alapohjarakenteiden pohjabetonilaatan alla ei todennäköisesti ole lämmöneristettä vaan ne ovat todennäköisesti märkää hiekkaa vasten. Betonilaatta on ainakin tilan 1.7 kohdalla märkää hiekkaa vasten. Rakennuksen kahdessa ensimmäisen kerroksen tilassa (tilat 1.7 ja 1.31) on jäljellä alkuperäiset puukoolatut alapohjarakenteet. Puukoolatuissa alapohjissa on herkästi vaurioituvia orgaanisia materiaaleja. Lisäksi rakennuksen kahden ensimmäisen kerroksen tilan (tilat 1.23 ja 1.5) alapohjan lämmöneristeenä on lecapapua. Eristemateriaaleista (puru/lecapapu) otetuissa mikrobinäytteissä todettiin erittäin runsasta mikrobikasvua, mikä osoittaa kyseisten rakenteiden kosteusvaurioituneen. Tilan 1.31 betonilaatan pinnalla on bitumisively. Bitumisivelyn PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus ylitti vaarallisen jätteen raja-arvon. Kyseinen bitumisively ei ole sisäilmalle nykyisellään vaarana, mutta mikäli bitumisively puretaan jossakin vaiheessa, tulee bitumisivelyn purkujäte käsitellä ja hävittää vaarallisena jätteenä RATU kortissa 82-0381 kuvattujen ohjeiden mukaisesti. Alapohjarakenteiden kosteusvauriot johtuvat pääosin rakenteiden huonosta kosteusteknisestä toimivuudesta ja ulkopuolisesta kosteusrasituksesta, kuten maaperäkosteudesta sekä sade- ja pintavesistä. Rakennuksessa ei ole salaojajärjestelmää. Alapohjanrakenteissa havaitut riskit tulee huomioida peruskorjaussuunnittelussa ja havaitut vauriot tulee korjata. Koko rakennuksen alapohjarakenteet on suositeltava korjata kokonaisuudessaan rakennusfysikaalisesti toimivaksi. Alapohjarakenteiden korjaaminen edellyttää kosteuslähteiden poistoa eli pihan kuivatussuunnitelman laadintaa ja kuivatusjärjestelmän toteutusta, jossa on huomioitu maaperäkosteus sekä pinta- ja kattovedet. Tel. +358 10 4090, fax +358 10 409 5001 www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 1 (13) 19.5.2016 Sisällysluettelo 1 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset... 1 2 Kohteen yleistiedot... 2 2.1 Tutkimuskohde... 2 2.2 Tutkimuksen osapuolet... 2 2.3 Muut mahdolliset tahot... 2 2.4 Tutkimuksen ajankohta... 3 3 Lähtötiedot tutkimukseen... 3 3.1 Aikaisemmin tehdyt tutkimukset... 3 3.2 Tiedossa olevat sisäilmaongelmat... 3 4 Tutkimusmenetelmät... 3 4.1 Tutkimuksen tarkoitus... 3 4.2 Tutkimuksen rajaus... 3 4.3 Tutkimuksen toteutustapa... 3 5 Rakenneteknisten tutkimusten havainnot ja mittaustulokset... 4 5.1 Paikannuskuvat... 4 5.2 Alapohjarakenteet... 6 5.2.1 Kivirakenteiset alapohjarakenteet... 6 5.2.2 Puukoolatut alapohjarakenteet... 9 5.2.3 Alapohjarakenteiden materiaalinäytetulokset... 11 5.3 Ulkoseinärakenteet... 11 5.3.1 Ulkoseinärakenteiden materiaalinäytetulokset... 12 5.4 Asbesti ja haitta-aineet rakenteissa... 12 6 Sisäilmastotutkimusten havainnot ja mittaustulokset... 12 6.1 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet... 12 7 Päiväys ja allekirjoitukset... 13 Liitteet:... 13 Tel. +358 10 4090, fax +358 10 409 5001 www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 2 (13) 19.5.2016 2 Kohteen yleistiedot 2.1 Tutkimuskohde Tutkimuksen kohteena oleva Harjulan monitoimitalo sijaitsee osoitteessa Kullervonkatu 7, 08100 Lohja. Rakennus on rakennettu vuonna 1933. Rakennus on pääasiassa 3- kerroksinen. Rakennuksen keskellä on kaksi pientä tilaa kellarikerroksissa. Kerrosalaksi on ilmoitettu 1390 m 2, ja tilavuudeksi 6346 m 3. Julkisivurappausta on uusittu 1990 -luvulla. Rakennukseen on tehty peruskorjaus vuosina 2000-2002. Saatujen tietojen mukaan peruskorjauksessa on uusittu LVIS -järjestelmät ja rakennettu ullakolle uusi ilmanvaihtokonehuone. Lisäksi korjauksessa uusittiin peltikate ja aluslaudoitus, vahvistettiin palkistoja ja asennettiin vedenpoistojärjestelmät. Tiloihin rakennettiin uusia WC- ja sosiaalitiloja sekä hissi. Ikkunapuitteet ja juhlasalin sisäikkunat uusittiin ja osa ovista kunnostettiin ja uusittiin. Kohteesta on raportoitu paikallisia sisäilmaongelmia. Tilaaja on aikaisemmissa tutkimuksia todennut sadevesijärjestelmän olevan paikoin tukossa sekä tarkistuttanut henkilökunnan tilojen ilmanvaihdon toimivuuden. 2.2 Tutkimuksen osapuolet Tilaaja: Lohjan kaupunki Tekninen toimi/ Tilapalvelut Karstuntie 4 08100 LOHJA Sini Honkonen Suunnitteluinsinööri +358 50 303 8165 sini.honkonen@lohja.fi Tutkijat: Pyhäjärvenkatu 1 33200 Tampere Heidi-Johanna Jokelainen, RI, RTA +358 44 293 4414 heidi-johanna.jokelainen@fcg.fi Piritta Salmi, RI, RTA +358 44 704 6207 piritta.salmi@fcg.fi 2.3 Muut mahdolliset tahot Rakenneavaukset: Hartela Oy Yhteyshenkilö Mika Suominen Tel. +358 10 4090, fax +358 10 409 5001 www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 3 (13) 19.5.2016 2.4 Tutkimuksen ajankohta Tutkimukset suoritettiin 26.5.2016. 3 Lähtötiedot tutkimukseen 3.1 Aikaisemmin tehdyt tutkimukset FCG Suunnittelu tekniikka Oy on tehnyt riskiarvion ja tutkimussuunnitelman kohteeseen (raportti päivätty 13.4.2016). 3.2 Tiedossa olevat sisäilmaongelmat Yhdellä työntekijällä on esiintynyt oireita. 4 Tutkimusmenetelmät 4.1 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää rakennuksen riskikohtien kunto perusparannussuunnittelua varten. 4.2 Tutkimuksen rajaus Kuntotutkimukset perustuu riskiarvioraportin (päivätty 13.4.2016) esille tulleisiin riskihavaintoihin. Tilaaja rajasi tutkimukset kohdistumaan alapohjarakenteiden ja 2. kerroksen ulkoseinien riskikohtiin. 4.3 Tutkimuksen toteutustapa Kohteessa suoritettiin: - Aistinvaraiset arvioinnit - Alapohjan ja ulkoseinien riskirakenteiden rakenneavaukset 10 kpl - Mikrobinäytteitä rakennusmateriaaleista 5 kpl - Asbestinäytteitä 1 kpl - PAH -näytteitä 2 kpl Tel. +358 10 4090, fax +358 10 409 5001 www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 4 (13) 19.5.2016 5 Rakenneteknisten tutkimusten havainnot ja mittaustulokset 5.1 Paikannuskuvat Alapohjan rakenneavaukset/ poraukset materiaalinäytteet (N) Puukoolatut alapohjat Alapohjan rakenneavaukset/ poraukset, ei materiaalinäytettä AV Rakenneavaus AV6, N4 AV 8 AV 7 AV 10, N6 AV 5, N3 AV 4, N5 AV 9 1. kerroksen pohjakuva Tel. +358 10 4090, fax +358 10 409 5001 www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 5 (13) 19.5.2016 Ulkoseinän rakenneavaus/poraus, materiaalinäytteet (N) AV Rakenneavaus AV 1, N1 AV 2 AV 3, N2 2. kerroksen pohjakuva Tel. +358 10 4090, fax +358 10 409 5001 www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 6 (13) 19.5.2016 5.2 Alapohjarakenteet Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteita tutkittiin eri puolilta rakennusta yhteensä seitsemästä eri kohdasta. Alapohjan rakenneratkaisut sekä rakenteiden kunto selvitettiin rakenneavauksien tai rakenneporausten kautta. Pohjakerroksessa on useita eri alapohjarakenneratkaisuja. Osa alapohjarakenteista on uusittu ja osa on alkuperäisiä. Rakenteet havaintoineen on esitetty rakenneavauksittain. Rakennuksessa on sekä betonirakenteisia, että puukoolattuja alapohjarakenteita. Lämmöneristeinä on käytetty rakenneratkaisusta riippuen mm. purua, lecasoraa, siporex-soraa ja finnfoamia. Pohjakerroksen lattiapinnoilla on pääosin huonosti vesihöyryä läpäisevät muovipinnoitteet. Osassa on epoksipinnoite. WC- ja sosiaalitilojen epoksipinnoitteissa havaittiin paikoin halkeamia. Halkeamien kohdalta pinnoite ei ole enää vesitiivis, mikä on huomioitava tiloja käytettäessä ja siivotessa. 5.2.1 Kivirakenteiset alapohjarakenteet Osa kivirakenteisista alapohjarakenteista on korjattu. Toimisto 1.5 Lattialla on tiivis muovimattopinnoite. Pintabetonilaatan alla on muovikalvo. Pohjabetonilaatan alla ei todennäköisesti ole lämmöneristettä, vaan pohjalaatta on todennäköisesti märkää hiekkaa vasten. Rakenneavauksessa havaittiin lievä maakellarimainen haju. Alapohjan lecapapu -eristeestä otettiin materiaalinäyte (N5). Materiaalinäyte osoittaa avauskohdan lecapapu -eristeen kosteusvaurioituneen. Tel. +358 10 4090, fax +358 10 409 5001 www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 7 (13) 19.5.2016 Porrashuoneen alapuolinen tila 1.3 Rakenneavauksessa havaittiin voimakas maakellarimainen haju. Betonilaatan alla ei ole lämmöneristettä. Betonilaatta on märkää hiekkaa vasten. Maanvastaisen betonilaatan pinnoitteena on huonosti vesihöyryä läpäisevä muovipinnoite. Alapohjan rakenneavauskohdan vieressä olevassa perusmuurin alaosassa on kosteuden aiheuttamaa maalikupruilua (kuvat 1 ja 2). Kuva 1. Perusmuurin alaosan maalipinta hilseilee kosteuden vaikutuksesta. Kuva 2. Perusmuurin alaosan maalipinta hilseilee kosteuden vaikutuksesta. Tel. +358 10 4090, fax +358 10 409 5001 www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 8 (13) 19.5.2016 Toimisto 1.10 Alapohja on todennäköisesti jossakin vaiheessa korjattu. Korjauksen syy tai ajankohta ei ole tiedossa. Pinta- ja pohjalaatan välissä on siporex -paloja. Pohjabetonilaatan alla ei todennäköisesti ole lämmöneristettä vaan pohjalaatta on todennäköisesti märkää hiekkaa vasten. Dixi, tila 1.21A Dixin nuorisotilan alapohja on korjattu. Korjauksen syy tai ajankohta ei ole tiedossa. Alapohjan lämmöneristeenä on finnfoam -eriste. Muutoin korjaustapa ei ole tiedossa. Rakenteen epoksipinnoite viittaa siihen, että pohjalaatan alta olevia maa-aineksia ei todennäköisesti ole vaihdettu, jolloin pohjalaatta on todennäköisesti märkää hiekkaa vasten. Tel. +358 10 4090, fax +358 10 409 5001 www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 9 (13) 19.5.2016 Tila 1.23 Dixin nuorisotilan viereisen tilan 1.23 alapohja on korjattu. Korjauksen syy tai ajankohta ei ole tiedossa. Alapohjan lämmöneristeenä on finnfoam eriste, jonka olla on lecapapua. Pohjalaatan alta olevia maa-aineksia ei todennäköisesti ole vaihdettu, jolloin pohjalaatta on todennäköisesti märkää hiekkaa vasten. Alapohjan lecapapu -eristeestä otettiin materiaalinäyte (N6). Materiaalinäyte osoittaa avauskohdan lecapapu -eristeen kosteusvaurioituneen. 5.2.2 Puukoolatut alapohjarakenteet Toimisto 1.7 Rakenneavauksessa havaittiin voimakas maakellarimainen haju. Betonilaatan pinnalla ei ole pikisivelyä. Betonilaatan alla ei ole lämmöneristettä, vaan pohjalaatta on märkää hiekkaa vasten. Purueristeestä ja puukoolauksen alapinnalta otettiin materiaalinäyte (N3). Materiaalinäyte osoittaa avauskohdan eristeiden ja puukoolauksen alaosan kosteusvaurioituneen. Tel. +358 10 4090, fax +358 10 409 5001 www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 10 (13) 19.5.2016 Kuva 3. Alapohjan rakenneavaus. Toimisto 1.31 Rakenneavauksessa havaittiin voimakas maakellarimainen haju. Lautalattia on kannatettu betonilaatan päältä puupalkeilla ja pystytuilla. Alapohjan koolauspuut menevät osin perustusten sisään. Betonilaatan pinnalla on pikisively. Betonilaatan alla ei todennäköisesti ole lämmöneristettä. Purukerrosten alaosa on kosteuden vaikutuksesta tummunut ja käsin kosketeltavan märkä. Todennäköisesti rinteestä valuu kosteutta kyseiseen kohtaan. Purueristeestä otettiin materiaalinäyte (N4). Materiaalinäyte osoittaa avauskohdan eristeiden ja puukoolauksen alaosan kosteusvaurioituneen. Tel. +358 10 4090, fax +358 10 409 5001 www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 11 (13) 19.5.2016 Kuva 4. Alapohjan rakenneavaus. Puukoolaukset menevät osin perusmuurin pinnalla olevan tasoitteen sisään. 5.2.3 Alapohjarakenteiden materiaalinäytetulokset Taulukko 1 Näytetulokset: Näyte Materiaali Rakenne Tila Vaurioviite 3 Puu ja puru Alapohja (puukoolattu) 1.7 tsto vahva viite vauriosta 4 Purueriste Alapohja (puukoolattu) 1.31 vahva viite vauriosta 5 Lecapapu Alapohja (betonirak.) 1.5 tsto vahva viite vauriosta 6 Lecapapu Alapohja (betonirak.) 1.23 Viittaa vaurioon 5.3 Ulkoseinärakenteet Rakennuksen ulkoseinät ovat massiivitiilirakenteiset. Piirustusten mukaan toisen kerroksen massiivitiiliseinissä on ikkunoiden alla lämmöneriste. Kyseiset kohdat tarkastettiin porareikien kautta. Ikkunoiden alla, patterien kohdalla on korkkieriste. Muutoin kyseisessä ulkoseinärakenteessa ei ole korkkieristettä. Korkkieristeen ja tiilen Tel. +358 10 4090, fax +358 10 409 5001 www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 12 (13) 19.5.2016 välissä on pikikerros. Kahden tilan ulkoseinien korkkieristeestä otettiin materiaalinäytteet. Kyseisten kohtien korkkieristeet eivät ole kosteusvaurioituneet. Kuva 5. Ulkoseinässä on ikkunoiden alla korkkieristettä. Kuva 6. Korkkieristeen ulkopinnalla on pikisively. 5.3.1 Ulkoseinärakenteiden materiaalinäytetulokset Taulukko 2 Näytetulokset: Näyte Materiaali Rakenne Tila Vaurioviite 1 Korkki Ulkoseinä 2.23 juhlasali Ei viitettä vauriosta 2 Korkki Ulkoseinä 2.4 Dixi Ei viitettä vauriosta 5.4 Asbesti ja haitta-aineet rakenteissa Rakenneavauksista otettiin asbesti ja haitta-aineanalyysia varten näytteitä. Asbesti- ja haitta-aineraportti on esitetty liitteessä 1. 6 Sisäilmastotutkimusten havainnot ja mittaustulokset 6.1 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet Taulukko 3 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet: Päiväys ja aika 26.5.2016 klo 14.00 Ulkoilma Sisäilma Lämpötila [ C] +3 +22 RH [%] 89 25 Kosteus [g/m³] 5,3 4,8 Tel. +358 10 4090, fax +358 10 409 5001 www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti 13 (13) 19.5.2016 7 Päiväys ja allekirjoitukset Tampere 18.5.2016 Heidi-Johanna Jokelainen Piritta Salmi Tiimipäällikkö Projektipäällikkö, kuntotutkija RI (amk), RTA RI (amk), RTA 044 293 4414 044 704 6207 Rakennusterveys- ja sisäilmasto Rakennusterveys- ja sisäilmasto www.fcg.fi/rakennusterveys Liitteet: 1. Asbesti- ja haitta-ainekartoitus, FCG Oy 2. Analyysilausunto, Työterveyslaitos, mikrobinäytteet 3. Analyysilausunto, Labroc Oy, Asbesti- ja PAH -näytteet Tel. +358 10 4090, fax +358 10 409 5001 www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LOHJAN KAUPUNKI HARJULAN TOIMINTAKESKUS Asbesti- ja haitta-ainekartoitus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2016 P29570P001

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2016 Asbesti- ja haittaainekartoitus 1 (9) Sisällysluettelo 1 KOHTEEN JA TOIMEKSIANNON YLEISTIEDOT... 2 1.1 Kohde... 2 1.2 Tilaaja... 2 1.3 Tutkimusryhmä/kartoittaja... 2 1.4 Toimeksianto... 2 1.5 Rajoitukset... 2 1.6 Tutkitut haitta-aineet... 2 1.7 Kartoituskäynti... 2 1.8 Menetelmät... 2 1.9 Raportin laadinta ja tulkitseminen... 3 1.10 Ohjetietoa ja viranomaisohjeet... 3 1.10.1 Asbesti... 3 1.10.2 Metallipitoisuudet... 3 1.10.3 PCB-yhdisteet... 4 1.10.4 PAH-yhdisteet ja kreosootti (Kivihiilipiki)... 4 2 KOHDEKUVAUS... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Käytössä olevat lähtötiedot... 4 2.3 Paikannuskuvat... 5 3 ASBESTI... 7 3.1 Asbestipitoiset materiaalit... 7 3.2 Materiaalit/rakenteet, jotka saattavat sisältää asbestia... 7 3.3 Näytteet, joissa ei havaittu asbestia... 7 4 MUUT HAITALLISET AINEET... 8 4.1 Raskasmetallit... 8 4.2 PAH-yhdisteet... 8 LIITTEET... 9 FCG Finnish Consulting Group Oy Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 1940671-3

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2016 Asbesti- ja haittaainekartoitus 2 (9) HARJULAN TOIMINTAKESKUS 1 KOHTEEN JA TOIMEKSIANNON YLEISTIEDOT 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Harjulan monitoimitalo, Kullervonkatu 7 08100 Lohja Rakennusvuosi 1933 Lohjan kaupunki Tilaajan edustaja Sini Honkonen 1.3 Tutkimusryhmä/kartoittaja Pyhäjärvenkatu 1 33300 Tampere 1.4 Toimeksianto 1.5 Rajoitukset Kartoittajat Heidi-Johanna Jokelainen ja Piritta Salmi, puh. 044 704 6207 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää haitta-aineiden esiintyminen tutkittavissa rakenteissa. Vesikaton ja julkisuvun materiaaleja ei tutkittu tämän kartoituksen yhteydessä. Vesikatolle ei ollut turvallista pääsyä. Asbesti- ja haitta-aineet tutkittiin vain tutkimussuunnitelman rakenneavauskohdista. 1.6 Tutkitut haitta-aineet Kartoituksen yhteydessä otetuista rakennusmateriaaleista tutkittiin asbesti- ja PAH - pitoisuuksia. 1.7 Kartoituskäynti 1.8 Menetelmät Haitta-ainekartoituksen ja tutkimuksessa saatujen tietojen perusteella on tarkoitus saada tieto mahdollisista tulevista purkutöistä ja purkutyömenetelmistä sekä kapselointitarpeesta. Tutkimuksen tuloksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia korjaus- ja purkusuunnitteluun ja jätekustannuksiin. Katselmointi, näytteenotot ja rakenteiden avaukset suoritettiin 26.-27.4.2016. Vanhoista rakennusmateriaaleista otettiin näytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Kartoitus suoritettiin rakenneavauksista eli pintojen alta. FCG Finnish Consulting Group Oy Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 1940671-3

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2016 Asbesti- ja haittaainekartoitus 3 (9) Laboratorioanalyysit tehtiin Labroc Oy:n laboratoriossa Oulussa. Näytteiden tutkimusmenetelmät ja analyysitulokset on esitetty liitteiden 3-4 analyysivastuksissa. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty paikannuskuvissa pohjapiirustuksissa. 1.9 Raportin laadinta ja tulkitseminen Raportti on laadittu otettujen näytteiden ja silmämääräisten havaintojen pohjalta. Raportissa on esitetty löydetyt vaarallisia aineita sisältävät materiaalit, niiden määrä, laatu ja sijainti. Raportissa on annettu korjaus- ja purkutyössä syntyvälle jätteelle jäteluokitus sekä ilmoitettu vaarallisten aineiden riskiryhmittely rakennuksen käytön, korjaus- ja purkutöiden, jäteluokituksen ja mahdollisen ympäristön pilaantumisriskin suhteen. Raportissa on kerrottu myös ne tutkitut materiaalit, jotka eivät sisältäneet haitallisia aineita ja tilat joihin tutkimushetkellä ei ollut pääsyä. 1.10 Ohjetietoa ja viranomaisohjeet 1.10.1 Asbesti Asbesti- ja haitta-ainekartoitus ja siitä tehty raportti noudattaa voimassa olevia viranomaisohjeita. Asbesti on luonnosta saatava kuitumainen silikaattimineraali. Asbestia on käytetty rakennusalalla lämmöneristävyyden, kemiallisen kestävyyden ja lujuuden lisäämiseksi. Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia. Vaarallisuus perustuu asbestia sisältävän materiaalin käsittelyssä syntyvään pölyyn ja sen hienojakoisuuteen. Asbestipöly ohittaa kehon suojamekanismit ja kulkeutuu hengitettäessä syvälle keuhkorakkuloihin, joista se ei poistu. Asbestin käyttö on Suomessa ollut yleisintä rakennusteollisuudessa 1960 1970-luvuilla. Asbestin käyttö on kielletty portaittain. Käyttörajoituksia tiukennettiin jo 1970-luvulla ja sen käyttö uusissa rakennuksissa kiellettiin vuonna 1988. Lopullinen käyttökielto astui voimaan 1994. 1.10.2 Metallipitoisuudet Metallipitoisuuden tutkimuksessa määritellään mahdollisia materiaalin sisältämiä raskasmetalleja. Määriteltäviä metalleja ovat esim. (As, Ba, Cd,Co,Cr, CrVI, Cu, Mo, Ni, Pb, Se, V ja Zn). Raskasmetallit ovat suurina pitoisuuksina ympäristölle ja terveydelle haitallisille metalleille. Elolliseen luontoon joutuessaan osa raskasmetalleista muuttuu ympäristömyrkyiksi ja rikastuu ravintoketjussa. Lyijy (Pb) on hopeanharmaa metalli, josta kuumennettaessa syntyy helposti lyijyhuuruja. Lyijy-yhdisteitä on käytetty kovettimina saumausmassoissa esim. elementtitalojen ulkoseinissä vielä 1980- luvullakin. Epäorgaaninen lyijy (lyijyhöyryt, -huurut ja -pöly) imeytyy hengitysteiden kautta ja ruuansulatuskanavan kautta. Ihon läpi epäorgaanisen lyijyn imeytyminen on vähäistä. Orgaaniset alkydilyijy-yhdisteet imeytyvät ihon läpi tehokkaasti. Lyijy sitoutuu aineenvaihdunnassa luustoon, josta sen puoliintumisaika on yli 10 vuotta. Sinkki (Zn) Sinkki on sinertävänharmaa ja kiiltävä metalli, jota esiintyy monissa mineraaleissa. Sinkkiä valmistetaan sinkkivälkkeestä rikastamalla. Sinkki on ihmisen tarvitsema erittäin tärkeä hivenaine, mutta suurina määrinä myrkyllinen. Sinkkiä ja sen erilaisia sinkkiyhdisteitä on käytetty ja käytetään mm. teräksen galvanointiin, maalien FCG Finnish Consulting Group Oy Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 1940671-3

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2016 Asbesti- ja haittaainekartoitus 4 (9) 1.10.3 PCB-yhdisteet ja pigmenttien valmistukseen, kumin vulkanoinnissa, akuissa ja paristoissa ja erilaisiin metalliseoksiin kuten messinki, pronssi ja uushopea. Arseeni (As) esiintyy yleisesti maa- ja kallioperässä. Arseenia saadaan esim. arsenopyriitti mineraalista. Arseenia on käytetty hyönteismyrkyissä (lyijyarsenaatti) ja puun kyllästeaineena (CCA). Teollisuudessa arseenia käytetään kovettamaan metalliseoksia ja kirkastemaan lasia. Arseeni on suurina määrinä tunnettu vanha myrkky. Pitkäaikainen altistuminen arseenille aiheuttaa ihmisellä syöpää. PCB- yhdisteet (Polyklooratut bifenyylit) ovat öljymäisiä ja kestäviä kemikaaleja. kestävyyden johdosta PCB-yhdisteet ovat pysyvyydeltään ja kertyvyydeltään pahimpia ympäristömyrkkyjä. PCB- yhdisteet rikastuvat ravintoketjussa ja aiheuttavat ihmisessä kehityshäiriöitä ja syöpää. Elimistöön yhdisteet kulkeutuvat hengitettäessä PCBpitoista pölyä, imeytymällä ihon läpi ihokosketuksessa tai yhdisteitä syömällä (esim. lapset; maa-aines). PCB:tä on käytetty vuodesta 1930 asti eristysmateriaaleina sähkölaitteissa, muovivalmisteiden pehmittiminä sekä monissa muissa teollisissa tarkoituksissa. Vuosien 1957 1979 välillä rakennusten elementtien saumausmassoissa on saatettu käyttää PCB:tä sisältävää massaa. 1.10.4 PAH-yhdisteet ja kreosootti (Kivihiilipiki) PAH yhdisteet (Polysykliset aromaattiset hiilivedyt) ovat höyrymäisiä yhdisteitä, joita muodostuu orgaanisen materiaalin epätäydellisessä palamisessa. Useat PAH-yhdisteet esiintyvät ilmassa pölyihin tai muihin ilman hiukkasiin sitoutuneena. Bitumituotteiden valmistuksessa on saatettu käyttää asbestia ja PAH yhdisteitä sisältävää kreosoottitervaa. Purettaessa tai piikatessa kivihiilipitoista materiaalia vapautuu ilmaan PAH-yhdisteitä sisältäviä hiukkasmaisia ja höyrymäisiä aineita. PAHyhdisteet kulkevat elimistöön hengitysilmassa tai imeytyvät ihon läpi ihokosketuksessa. 2 KOHDEKUVAUS 2.1 Yleistä Tutkittava kohde on Harjulan monitoimitalo joka on rakennettu vuonna 1933. Rakennus on pääasiassa 3- kerroksinen. Rakennuksen keskellä on kaksi pientä tilaa kellarikerroksissa. Kerrosalaksi on ilmoitettu 1390 m 2, ja tilavuudeksi 6346 m 3. Alapohjat ovat osittain betonirakenteiset ja osittain betonilaatan päälle koolattuja puulattioita. Rakennuksen vesikatteena on pelti. Ulkoseinien pinnoitteena on rappaus. 2.2 Käytössä olevat lähtötiedot Lähtötietoina käytössä olivat rakennuksen pohjapiirustukset ja vanhoihin korjauksiin liittyviä asiakirjoja. FCG Finnish Consulting Group Oy Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 1940671-3

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2016 Asbesti- ja haittaainekartoitus 5 (9) 2.3 Paikannuskuvat 2 Kuva 1. 1.-kerros, näytteenottokohdat FCG Finnish Consulting Group Oy Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 1940671-3

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2016 Asbesti- ja haittaainekartoitus 6 (9) 1 Kuva 2. 2-kerros, näytteenottokohdat FCG Finnish Consulting Group Oy Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 1940671-3

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2016 Asbesti- ja haittaainekartoitus 7 (9) 3 ASBESTI 3.1 Asbestipitoiset materiaalit Otetuissa materiaalinäytteissä ei esiintynyt asbestipitoisuuksia. Näytteenottokohdat on merkitty paikannuskuviin (1-2). Tutkimusmenetelmät ja tarkemmat tulokset on esitetty liitteessä 3-4. 3.2 Materiaalit/rakenteet, jotka saattavat sisältää asbestia Näkyvillä olevat putket on pääosin eristetty mineraalivillalla ja päällä on muovipäällyste. Rakennuksen ikä huomioiden rakennuksessa voi kuitenkin olla vanhoja putkieristeitä rakenteiden sisällä, jotka saattavat sisältävät asbestia. Mikäli purkamisen yhteydessä havaitaan vanhoja putkieristeitä, tulee niiden asbestisisältö tutkia ennen purkutöiden jatkamista. Julkisivupinnoitteena oleva rappaus saattaa sisältää asbestia. Mikäli julkisivujen rappauspinnoitetta puretaan, tulee sen asbestisisältö tutkia ennen purkutöiden jatkamista. Alkuperäisten palo-ovien sisällä ja karmirakenteissa on mahdollisesti käytetty asbestia. Vesikattoa ei päästy kartoittamaan. 3.3 Näytteet, joissa ei havaittu asbestia Tila 1.31. toimisto, alapohjan bitumisively ei sisällä asbestia (näyte 2 ja kuvat 3-4). Kuva 1. Toimisto 1.31, alapohjan rakenneavauskohta. Kuva 2. Toimisto 1.31. alapohjassa bitumisively, FCG Finnish Consulting Group Oy Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 1940671-3

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2016 Asbesti- ja haittaainekartoitus 8 (9) 4 MUUT HAITALLISET AINEET 4.1 Raskasmetallit 4.2 PAH-yhdisteet Raskasmetallipitoisuuksia ei otetuista näytteistä tutkittu. Tutkimusmenetelmät ja tarkemmat tulokset on esitetty liitteessä 4. Seuraavat materiaalit ylittävät PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuuden vaarallisen jätteen raja-arvon raja-arvo 200 mg/kg. Näiden materiaalien purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä vaarallisena jätteenä RATU kortissa 82-0381 kuvattujen ohjeiden mukaisesti: 2. -kerroksen juhlasalin 2.23 ulkoseinän korkkieriste ja bitumisively (näyte 1, kuva 3). Samaa bitumisiveltyä korkkieristettä havaittiin myös kahvilatilan 2.4 ulkoseinässä (kuva 4). 1. -kerroksen toimisto 1.31 alapohjan bitumisively (kuvat 5-6). Seuraavat materiaalit/rakenteet saattavat sisältää PAH-yhdisteitä: Lattiarakenteiden mahdolliset vedeneristekermit tai sivelyt voivat sisältää PAHyhdisteitä. Vesikaton mahdolliset huopakatteet saattaa sisältää PAH-yhdisteitä. Mikäli havaitaan bitumilla käsiteltyjä sähköjohtoja, saattaa ne sisältää PAHyhdisteitä. Kuva 3. Juhlasali 2.23, ulkoseinän korkki + bitumisively Kuva 4. Kahvitila 2.4, ulkoseinän korkki + bitumisively FCG Finnish Consulting Group Oy Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 1940671-3

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2016 Asbesti- ja haittaainekartoitus 9 (9) Kuva 5. Toimisto 1.31, alapohjan rakenneavauskohta. Kuva 6. Toimisto 1.31. alapohjassa bitumisively, Tampereella 18.5.2016 Piritta Salmi Projektipäällikkö, kuntotutkija, RI (amk), RTA Rakennusterveys- ja sisäilmasto www.fcg.fi/rakennusterveys LIITTEET LIITE 1 Massalaskentalaulukko LIITE 2 Jäteluokitus LIITE 3 Asbestianalyysi 14676/ASB LIITE 4 PAH-analyysi 14676/PAH FCG Finnish Consulting Group Oy Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 1940671-3

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2016 1 (1) LIITE 1 HARJULAN MONITOIMITALO, MASSALASKENTATAULUKKO Taulukko 1: Asbestin massalaskentataulukko selityksineen. Tila tai kerros 1.kerros Piirustusmerkinnät Asbestin esiintyminen rakenteissa Määrä Näyte nro Tulos Laatu Kunto Pölyävyys Asbesti- ja haittaainekartoitus Toimenpideehdotus 1.31 Toimisto 1.31 alapohjan bitumisively 35,5 m 2 2 E C * - MASSALASKENTATAULUKON LYHENTEIDEN SELVITYKSET TULOS K= SISÄLTÄÄ ASBESTIA LAATU V= VAALEA ASBESTI (antofyliitti, amosiitti, krotiili) E= EI SISÄLLÄ ASBESTIA S= SININEN ASBESTI (krokidoliitti) KUNTO A= HYVÄ Asbestikuidut ovat hyvin sitoutuneet tuotteeseen. Eivät pääse hengitysilmaan normaalikäytössä. B= VÄLTTÄVÄ Asbestikuituja saattaa päästä hengitysilmaan kohteen huollon tai käytön yhteydessä. C= HEIKKO Asbestimateriaali on paikoin rikkoutunut ja huonokuntoinen. Tilassa liikuttaessa asbestipölyn altistumisvaara. D= ERITTÄIN HEIKKO Asbestimateriaali on erittäin huonokuntoinen ja tilassa on runsaasti pölyä ja tilassa liikuttaessa tai työskenneltäessä Suositellaan noudatettavaksi: VNP :n 886/87 10 ja TSH:n päätöksen 231/90 12 edellyttämiä suojaustoimenpiteitä. Huom! ASBESTIPITOISTEN RAKENNUSMATERIAALIEN KUNTO KOSKEE KARTOITUSHETKELLÄ VALLINNUTTA TILANNETTA. Materiaalien vaarallisuus * Asbestialtistumisvaara purettaessa. Tuotteen purkua suunniteltaessa on otettava yhteys työsuojelupiiriin, jonka alueella purkutyö suoritetaan. ** Suurialtistumisvaara purettaessa. Purkua saa tehdä ainoastaan työsuojeluviranomaisen valtuuttamat asbestipurkajat. Tuotteen purkua suunniteltaessa on otettava yhteys työsuojelupiiriin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.5.2016 Asbesti- ja haittaainekartoitus 1 (1) LIITE 2 HARJULAN MONITOIMITALO, JÄTELUOKITUS Materiaali Haitta-aineet Jäteluokka Purkutapa Käytönaikainen sisäilmariski piki/bitumisively PAH-yhdisteet 17 03 01 haitta-ainepurku ei Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0

ASBESTIANALYYSI 14676/ASB 13.5.2016 1/1 Tilaaja: Kohde: Harjulan toimintakeskus Tilauspäivä: 9.5.2016 Projektinumero: Toimituspäivä: 10.5.2016 Menetelmät: Tilaajan toimittamat näytteet on tutkittu optisella analyysillä käyttäen polarisaatiomikroskooppia Nikon E200POL tai Motic BA310POL ja/tai alkuaineanalyysillä käyttäen läpäisyelektronimikroskooppia Leo 912 tai Jeol JSM6300 pyyhkäisyelektronimikroskooppia sekä alkuaineanalysaattoria. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. TULOKSET: Menetelmä Näyte Materiaali / tila tai rakennusosa VM/EM* Asbestipitoisuus 2 Tila 1.31 toimiston alapohjan bitumisively VM *VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi Ei sisällä asbestia. Tapani Arola Tutkija, FM 050 4113 779 LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6

Naftaleeni Asenaftaleeni Asenafteeni Fluoreeni Fenantreeni Antraseeni Fluoranteeni Pyreeni Bentso(a)antraseeni Kryseeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(k)fluoranteeni Bentso(a)pyreeni Indeno(1,2,3-cd)pyreeni Dibentso(a,h)antraseeni Bentso(ghi)peryleeni PAH-yht.* 14676/PAH 17.5.2016 1/1 PAH-ANALYYSI Tilaaja: Kohde: Projektinumero: Menetelmät: Harjulan toimintakeskus Tilauspäivä: 9.5.2016 Toimituspäivä: 10.5.2016 Analyysi suoritettiin tilaajan toimittamasta näytteestä GC-MSD-menetelmällä. Analyysissä sovelletaan menetelmää ISO 18287. Menetelmän mittaepävarmuus on 24 % ja määritysraja on 2,0 mg/kg. Tulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. TULOKSET: [mg/kg] Näyte Materiaali / tila tai rakennusosa Tila 2.23 juhlasalin ulkoseinän korkki + 1 bitumisively 4,3 320 15 470 3000 730 2600 1600 1000 990 760 1100 700 420 55 340 14000 2 Tila 1.31 toimiston alapohjan bitumisively < 2 73 < 2 < 2 120 240 1700 1200 1000 980 990 1200 700 460 150 370 9200 * Vaarallisen jätteen raja-arvon 200 mg/kg (kokonaispitoisuus, 16-yhdistettä) ylittävät tulokset on lihavoitu. Näytteitä 1 ja 2 vastaavat materiaalit tulee käsitellä RATU-kortissa 82-0381 kuvattujen ohjeiden mukaan. Purkujäte on käsiteltävä ja hävitettävä vaarallisena jätteenä. Anssi Riekki Tutkija, laboratorioanalyytikko 044 0740 410 LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 11, 90590 OULU METSÄNNEIDONKUJA 6, 02130 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6