1(19) Vammaisten ympärivuorokautisen asumisen tuen hankinta Sisällysluettelo 1. Yleistä 2 2. Asumisen strategiset painopisteet Espoossa 2 3. Hankinnan kuvaus 3 4. Asiakkaat 4 5. Osa-alueet ja tarkempi kuvaus palvelun sisällöstä 5 6. Palvelun hinnoittelu 11 7. Asumisyksikköä sekä asuntoa koskevat vaatimukset 13 8. Palveluprosessi 14 9. Asumisen tukisuunnitelma 15 10. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 16 11. Asiakkaan asema ja oikeudet 16 12. Asiakaspalaute, omaisyhteistyö ja seurantamittarit 17 13. Dokumentaatio, asiakirjahallinta, salassapito ja tietoturva 17 14. Palvelulainsäädäntö 18 15. Muu palvelua koskeva lainsäädäntö 19 16. Ohjeet 19
2(19) 1. Yleistä Hankinnan kohteena on ympärivuorokautinen tuki asumiseen ja elämiseen espoolaisille vammaisille henkilöille asumisyksikössä. Hankinnan kohteesta käytetään tässä palvelukuvauksessa käsitettä ympärivuorokautinen tuki. Ympärivuorokautisella tuella tarkoitetaan luvanvaraista ympärivuorokautista asumispalvelua, josta on aiemmin käytetty autetun asumisen, vaikeavammaisten palveluasumisen sekä sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen käsitteitä. Ympärivuorokautinen tuki järjestetään palveluntuottajan tarjoamassa, asiakkaalle soveltuvassa, esteettömässä asunnossa, joka sijaitsee asumisyksikössä. Ympärivuorokautinen tuki mahdollistaa yksilöllisen asumisen toteutumisen. Palvelu on luonteeltaan asiakkaan tarpeen mukaan muuntuvaa. Espoon kaupunki vastaa asiakkaan palvelukokonaisuuden suunnittelusta ja järjestämisestä. Espoon kaupunki toteuttaa ympärivuorokautista tukea tämän hankinnan lisäksi kaupungin omana toimintana, ostamalla palvelua Eteva kuntayhtymältä ja Kårkulla samkommunilta sekä erityistilanteissa laitoshoitona. Sopimuskauden aikana palveluntuottaja ja yksikkö valitaan kunkin asiakkaan kohdalla yksilöllisen tarpeen, harkinnan ja palvelun soveltuvuuden perusteella. Asiakkaan yksilöllinen tarve ja erityiset olosuhteet ratkaisevat, minkälaisia palveluja tilaaja kulloinkin järjestää. Mikäli asiakkaan palveluntarpeen kannalta soveltuvia palveluntuottajia on useampia, valitaan näistä kokonaistaloudellisesti edullisin. 2. Asumisen strategiset painopisteet Espoossa Espoon vammaisten asumisen strategiassa (Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta 16.12.2010) tavoitteena on, että asumispalveluratkaisut ja erilaiset asumismuodot tukevat sitä, että espoolaiset vammaiset henkilöt voivat asua ja elää Espoossa kuten muutkin kuntalaiset. Uusi Asumisen ohjelma vuosille 2016 2025 on parhaillaan valmisteilla. Espoon vammaispalvelun arvot ovat asiakas- ja asukaslähtöisyys, suvaitsevaisuus, inhimillisyys, tasa-arvo, kumppanuus ja yhteisöllisyys. Asumisen palveluiden kilpailutus on keino vastata kasvavaan palveluiden tarpeeseen sekä toteuttaa asumisen strategiaa, edistää Espoo-tarinan ja näiden arvojen toteutumista. Tämän kilpailutuksen kautta tunnistetaan paitsi kokonaistaloudellisesti edullisimmat palveluntuottajat, myös ne toimijat, joiden kanssa ryhdytään tiiviimpään kehittämis- ja laatuyhteistyöhön ja edistetään Espoon asumisen ohjelman ja strategian toteutumista. Tämän kilpailutuksen lopputuloksena tietyillä osa-alueilla palveluntuottajien määrä supistuu ja vastaavasti tietyillä osa-alueilla palveluntuottajien määrää kasvaa. Yksilöllisyys Asumisratkaisujen, palveluiden suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtina ovat yksilöllisyys ja joustavuus. Asumisen tuen ja avuntarpeen yksilökeskeinen arvio ja suunnittelu. Tosiasiallinen mahdollisuus valita missä ja kenen kanssa asuu.
3(19) Yhteisöllisyys Asuntojen, asumisympäristön ja palveluiden tulee mahdollistaa ja tukea osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. On mahdollisuus liittyä erilaisiin yhteisöihin ja oikeus mielekkääseen päiväaikaiseen toimintaan. Turvallisuus ja toimivuus Asuntojen, ympäristön ja palveluiden toteutuksen tulee olla turvallisia ja kaikille ihmisille toimivia. Turvallinen ja toimiva ympäristö ja asuntokanta ennaltaehkäisevät vammautumista ja mahdollistavat asuntojen muunneltavuuden. Taloudellisuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus Asumispalveluratkaisujen tulee olla käyttäjälähtöisesti ja taloudellisesti suunniteltuja asiakkaan ja kunnan näkökulmasta. Ostopalveluja tuotetaan samoin periaattein kuin kaupungin omaa toimintaa. Niiden tulee tuoda myönteistä lisäarvoa käyttäjilleen. Erityisratkaisuja arvioidaan käyttäjän näkökulmasta. 3. Hankinnan kuvaus Hankinnan kohteena oleva ympärivuorokautinen tuki sisältää asiakkaan tarvitseman kokonaisvaltaisen yksilöllisen avun, tuen, ohjauksen sekä tarvittaessa hoidon ja valvonnan. Tuen sisältö perustuu asiakkaan yksilölliseen asumisen tukisuunnitelmaan. Palvelu toteutetaan ryhmämuotoisesti. Palveluntuottajan henkilöstöä on asumisyksikössä läsnä ympärivuorokautisesti, myös yöaikaan. Asiakkaalla on oikeus saada apua henkilökunnalta ympäri vuorokauden. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan turvallisuudesta. Ympärivuorokautinen tuki on pitkäaikaista, pysyvää ja asiakkaan tarpeen mukaan muuntuvaa. Tuki voi olla asiakkaan toimintakyvystä ja tilanteesta riippuen esimerkiksi puolesta tai yhdessä tekemistä, fyysistä avustamista, muistuttamista, valmentamista, arjen koordinointia, motivointia, saattamista, hoitoa, hoivaa tai valvontaa. Joustava, luova ja ratkaisukeskeinen työskentelytapa on lähtökohta asiakkaan tarpeiden kokonaisvaltaisessa tunnistamisessa. Toiminnassa toteutetaan toimintakykyä edistävää ja tukevaa työotetta, jolla tuetaan asiakkaan itsenäistä selviytymistä ja vahvistetaan omatoimisuutta kannustamalla ja tukemalla omien voimavarojen ja vahvuuksien käyttöä. Toimintakykyä edistävä ja tukeva työote toteutuu asiakkaan päivittäisiä toimintoja tukevana käytäntönä. Sen avulla esimerkiksi tuetaan ja ohjataan asiakkaan fyysistä suoriutumista esim. liikkuminen sängyssä, siirtyminen, kävelyharjoitukset (huoneessa, käytävällä, ulkona, portaikossa), pukeutuminen, ruokailu, henkilökohtainen hygienia. Ympärivuorokautinen tuki voi olla myös tavoitteellista uusien taitojen opettelua sekä olemassa olevien taitojen käytön harjoittelua. Tuen toteutus edellyttää suunnitelmallisuutta.
4(19) Ympärivuorokautinen tuki on lähtökohtaisesti yksilöllinen palvelu, minkä lisäksi yksikössä tuetaan yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisellä toiminnalla tarkoitetaan esimerkiksi asukaskokouksia, yhteisiä tapahtumia, pieniä matkoja ja yhdessäoloa asukastilassa. Yhteisten tapahtumien suunnittelu lähtee asiakkaiden toiveista ja tarpeista. Yhteisiä tapahtumia suunnitellaan esimerkiksi asukaskokouksissa. Hankinta on jaettu seuraaviin osa-alueisiin: 1) Ympärivuorokautinen tuki vammaisille henkilöille ilman erityisvaatimuksia 2) Ympärivuorokautinen tuki henkilöille, joilla on autismin kirjon oireyhtymä 3) Ympärivuorokautinen tuki henkilöille, joilla kehitysvamma tai autismin kirjon oireyhtymä sekä haastavaa käyttäytymistä 4) Ympärivuorokautinen tuki ikääntyneille henkilöille, joilla on kehitysvamma 5) Ympärivuorokautinen tuki paljon hoitoa ja myös sairaanhoidollista apua tarvitseville vaikeavammaisille henkilöille 6) Ympärivuorokautinen tuki vammaisille henkilöille, joilla on mielenterveyden tai päihteiden käytön ongelmia 7) Ympärivuorokautinen tuki viittomakielisille henkilöille Hankittavat palvelut on kuvattu tarkemmin jäljempänä kohdassa 5. 4. Asiakkaat Espoon kaupunki hankkii ympärivuorokautista tukea espoolaisille, jotka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsevat toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Asiakkaat, joille ympärivuorokautista tukea hankitaan, eivät selviydy kotiin tuotavien palveluiden avulla. Asiakkaat tarvitsevat vuorokauden eri aikoina runsaasti tukea esim. vaikean aivovamman, vaikean kehitysvamman, vaikean autismin kirjon oireyhtymän takia, vaikean liikuntavamman tai vaikean neurologisen sairauden takia. Heidän kognitiivinen, fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakykynsä on alentunut. Asiakkailla voi olla eriasteinen kuulo-, näkö- tai liikuntavamma tai muita sairauksia (esim. epilepsia). He tarvitsevat laaja-alaisesti ja runsaasti apua päivittäisissä toimissaan sekä paljon tukea oman näköisensä elämän toteutumisessa. Asiakkailla on tavallisesti käytössään sekä liikkumisen että kommunikoinnin apuvälineitä. Asiakkaiden tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti ja siksi heidän tarvitsemansa tuki vaihtelee määrällisesti, sisällöllisesti ja ajallisesti. Asiakkaiden tarvitsema tuki on pitkäaikaista. Palvelua hankitaan lähtökohtaisesti 18 vuotta täyttäneille vammaisille henkilöille.
5(19) 5. Osa-alueet ja tarkempi kuvaus palvelun sisällöstä Ympärivuorokautinen tuki sisältää asiakkaan yksilölliseen asumisen tukisuunnitelmaan kirjatun tuen, avun ja ohjauksen seuraavissa asioissa: Tuki Kuvaus tuen sisällöstä Tukea täydentävät palvelut Tuki ruoan laittoon ja ruokailuun Sisältää tukea, apua ja ohjausta päivittäisessä ruokailussa. Palveluntuottajalla tulee olla valmius kattavan ateriapalvelun tarjoamiseen joko omana tuotantona tai alihankintana. Päivittäisellä ruokailulla tarkoitetaan aamiaista, lounasta, päivällistä ja iltapalaa ja tarvittaessa välipaloja. Asiakas voi valita, millaisen ateriapalvelukokonaisuuden hän ottaa. Asiakkaalla on oikeus valmistaa asunnossaan ruoka/välipalat itse tai palveluntuottajan henkilöstön avustamana ja ohjaamana, mikäli asiakkaan asunto soveltuu ruoan laittoon. Omassa asunnossaan ruoan valmistaessaan asiakas vastaa itse ruokaaineiden ja välineiden kustannuksista. Asiakasta tuetaan ja hänelle mahdollistetaan toimintakyvyn mukaisesti osallistuminen ruoanlaittoon ja keittiötöihin (esim. tiskaus). Ruokailun ja ravitsemuksen tuessa huomioidaan asiakkaan mieltymykset, uskonto ja kulttuuri, erityisruokavalio ja allergiat sekä mahdolliset muut erityistarpeet (esim. peg-ravintoletku, vaikeus niellä). Asiakas saattaa syödä arkisin lounaan esimerkiksi oppilaitoksessa, työpaikalla tai toimintakeskuksessa. Tuki rahaasioiden ja talouden hoitamiseen Ruoan valmistukseen ja ruokailuun osallistuvalla henkilöstöllä tulee olla suoritettuna hygieniapassit. Sisältää neuvontaa ja tukea rahankäyttöön liittyvissä asioissa. Asiakkaan raha-asioiden hoitaminen kuuluu lähtökohtaisesti hänelle itselleen. Asiakkaan päätösvaltaa rahojensa käyttämisessä tuetaan asiakkaan toimintakyky huomioiden. Asiakkaan tuki raha-asioiden ja talouden hoita- Tarvittaessa asiakkaan taloudellisista asioista huolehtii hänelle maistraatin päätöksellä määrätty edunvalvoja, joka huolehtii ta-
6(19) Tuki kodin puhtaanapitoon ja ylläpitoon miseen järjestetään tilaajan antaman ohjeistuksen periaatteiden mukaisesti. Liite 9 Ohje asiakasvarojen hoitamisesta asumisyksiköissä Sisältää tukea, apua ja ohjausta kodin puhtaanapitoon liittyvissä tehtävissä (esim. siivous, vaate- ja pyykkihuolto) sekä ylläpidossa (esim. korjaustarpeiden huomioiminen). Asiakasta tuetaan ja hänelle mahdollistetaan toimintakyvyn mukaisesti osallistuminen arkipäivän kodinhoidollisiin tehtäviin. Tarvittaessa asunnon siivous sekä pyykkihuolto toteutetaan kokonaan palveluntuottajan toimesta. loudellisten asioiden hoitamisesta päämiehensä lukuun. Ei täydentäviä palveluita. Ylläpitosiivous sisältää mm. viikoittain lattioiden ja mattojen imuroinnin, lattioiden kosteapyyhinnän tarvittaessa, vapaiden pöytäpintojen pyyhinnän päivittäin, tiskipöydän siistimisen päivittäin sekä saniteettitilojen puhdistuksen viikoittain. Asunnoissa suoritetaan vuosittain perussiivous, joka sisältää muun muassa ikkunoiden pesun sekä muita vastaavia asiakkaan kanssa yhteisesti sovittuja asioita. Palveluntuottajalla on kirjallinen siivoussuunnitelma, jossa on määritelty puhtaustaso, vastuut, tehtävät ja siivousaikataulu. Siivousta hoitavalla henkilökunnalla on riittävä osaaminen yksikön siisteyden ylläpitoon. Tuki henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisessa Asiakas kustantaa itse oman asuntonsa siivousvälineet ja -tarvikkeet. Sisältää tukea, apua ja ohjausta asiakkaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimiseen. Asiakasta kannustetaan päivittäiseen hygienian hoitoon. Asiakkaan mielipidettä, tottumuksia ja kulttuuria on kunnioitettava palvelua toteutettaessa. Henkilön toimintakyky otetaan tuessa, avussa ja ohjauksessa huomioon. Peseytymismahdollisuudet tulee järjestää joustavasti asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Ei täydentäviä palveluita.
7(19) Tuki lääkehoidossa ja terveyden ylläpidossa Tuki kodin ulkopuolella Sisältää tukea, apua ja ohjausta asiakkaan terveyden ylläpidossa ja lääkehoidon toteutumisessa (esim. lääkehoidon vaikuttavuuden ja haittavaikutusten seuraaminen). Asiakkaan toimintakyky otetaan tuessa, avussa ja ohjauksessa huomioon, esimerkiksi 1) asiakas voi itse jakaa ja ottaa lääkkeet tai 2) palveluntuottaja jakaa lääkkeet ja asiakas ottaa ne itse tai 3) henkilökunta jakaa lääkkeet ja tukee ja varmistaa, että asiakas ottaa lääkkeensä. Voi sisältää hoidollisia tehtäviä. Palveluntuottajalla tulee olla valmius vähintään sellaisiin hoidollisiin toimenpiteisiin, jotka asiakas tekisi kotioloissa itse, mikäli vamma ei rajoittaisi toimintakykyä. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi asentohoito, insuliinilääkitys, katetrointi, pienten haavojen hoito ja voinnin seuranta. Palveluntuottajan tulee noudattaa Valviran ohjetta lääkehoidon toteuttamisesta sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä sekä sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -opasta. Asiakasta tuetaan sovittujen terveydenhoidon käyntien toteutumisessa. Lisäksi asiakasta tuetaan kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamisessa ja apuvälineiden käyttöön liittyvissä asioissa. Palveluntuottajalla tulee olla lääkehoitosuunnitelma. Lääkkeet ja muut henkilökohtaiset hoitovälineet tai -aineet asiakas kustantaa itse. Tuki ei sisällä lääkäri- tai terapiapalveluita eikä niitä osteta lisäpalveluna. Sisältää tukea, apua ja ohjausta 1) kodin läheisyydessä liittyen asumisen perustoimintoihin kuten käynti lähikaupassa, lähikirjastossa, kioskilla, säännöllinen ulkoilu, terveydenhuollon asiointi. 2) liikkumiseen julkisilla kulkuneuvoilla esim. toistuvan reitin harjoittelu, saattaminen pysäkille. Asiakkaan terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisvastuu on perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Asiakas käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita (esim. terveysasema). Tuki voi täydentyä kotisairaanhoidolla tai asiakkaan itse ostamilla terveyspalveluilla. Hoitotarvikkeiden ja henkilökohtaisten apuvälineiden osalta asiakasta koskevat samat toimintatavat kuin muitakin kuntalaisia. Asiakkaalla voi olla oikeus hoitovälineiden ilmaisjakeluun, mikäli hän täyttää Espoon kaupungin kriteerit maksuttomia hoitovälineitä koskien. Tukipalvelua voidaan täydentää kaupungin omalla lähiohjauksella tai henkilökohtaisella avulla (eri järjestämistapoja).
8(19) 5.1. Osa-alueet Hankinta on jaettu seitsemään (7) osa-alueeseen asiakasryhmien mukaan. Jako perustuu eroihin kullekin asiakasryhmälle tuotettavan palvelun vaatimuksissa henkilöstön osaamisen ja tilojen suhteen. Kullekin osa-alueelle alla listatut vaatimukset täydentävät tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitettyjä kaikille osa-alueille yhteisiä vaatimuksia. 1) Ympärivuorokautinen tuki vammaisille henkilöille ilman erityisvaatimuksia Palvelun tulee vastata palvelukuvauksen sisältöä, olla soveltuva kohdassa 3 kuvatulle asiakasryhmälle sekä täyttää tarjouspyynnön kriteerit. Palveluun ei kohdisteta erityisvaatimuksia. 2) Ympärivuorokautinen tuki henkilöille, joilla on autismin kirjon oireyhtymä Palvelun tulee vastata palvelukuvauksen sisältöä, olla soveltuva kohdassa 3 kuvatulle asiakasryhmälle sekä täyttää tarjouspyynnön kriteerit. Henkilöstöllä on osaamista strukturoida asiakkaan arkea, helpottaa tilanteiden ennakointia, kommunikoida kuvin, huomioida aistiherkkyys (haju, kuulo, tunto) sekä puuttua haastavaan käyttäytymiseen. Yksikön tilat soveltuvat kohderyhmän palvelujen tuottamiseen ja niissä on otettu huomioon esimerkiksi seuraavia toimintakykyä edistäviä tekijöitä: Tilat ovat riittävän tilavat, mutta niissä ei ole suurta avointa tilaa. Tiloja on rajattu väreillä tai niitä on mahdollista rajata ovilla tai siirrettävillä elementeillä. Tilat ovat mahdollisimman selkeät, mutta ne eivät silti ole virikkeettömiä. Liikkuminen eri toimintojen välillä on tehty mahdollisimman selkeäksi. Asiakkaalla on mahdollisuus rentoutua siihen varatussa tilassa (esim. aistihuone, allas). Valaistus on järjestetty pehmeällä valolla ja sitä voidaan säädellä. Tilat eivät kaiu ja niissä on riittävä äänieristys. Turvallisuusnäkökulma on huomioitu esim. ovien, ikkunoiden ja pintamateriaalien kestävyydessä. Palvelusta vastaavalla henkilöllä on vähintään vuoden työkokemus autismin kirjon henkilöille suunnatuista palveluista. 3) Ympärivuorokautinen tuki henkilöille, joilla kehitysvamma tai autismin kirjon oireyhtymä sekä haastavaa käyttäytymistä Palvelun tulee vastata palvelukuvauksen sisältöä, olla soveltuva kohdassa 3 kuvatulle asiakasryhmälle sekä täyttää tarjouspyynnön kriteerit. Henkilöstöllä on osaamista strukturoida asiakkaan arkea, helpottaa tilanteiden ennakointia, kommunikoida kuvin, huomioida aistiherkkyys (haju, kuulo, tunto). Henkilöstöllä on
9(19) koulutusta ja osaamista kehitysvammaisten ja/tai autismin kirjon henkilöiden mielenterveyden ongelmista sekä kyky toimia aggressiivisesti tai väkivaltaisesti itseään tai muita kohtaan käyttäytyvän asiakkaan kanssa. Henkilöstöllä on osaamista toimia rakentavasti ja luovasti haastavissa tilanteissa. Henkilöstö osaa toimia ahdistuneen tai levottoman asiakkaan kanssa ja tietää, miten voi auttaa pahanolon poistamiseksi tai vähentämiseksi (esim. kipu, pelko, turvattomuus). Henkilöstö osaa kohdata asiakkaan, jolla on mielenterveyden vaikeuksia. Henkilöstöllä on osaamista edistää asiakkaiden turvallisuutta myös ilman rajoitustoimenpiteitä. Yksikön tilat soveltuvat kohderyhmän palvelujen tuottamiseen, ja niissä on otettu huomioon esimerkiksi seuraavia toimintakykyä edistäviä tekijöitä: Tilat ovat riittävän tilavat, mutta niissä ei ole suurta avointa tilaa. Tiloja on rajattu väreillä tai niitä on mahdollista rajata ovilla tai siirrettävillä elementeillä. Tilat ovat mahdollisimman selkeät, mutta ne eivät silti ole virikkeettömiä. Liikkuminen eri toimintojen välillä on tehty mahdollisimman selkeäksi. Asiakkaalla on mahdollisuus rentoutua siihen varatussa tilassa (esim. aistihuone, allas). Valaistus on järjestetty pehmeällä valolla ja sitä voidaan säädellä. Tilat eivät kaiu ja niissä on riittävä äänieristys. Turvallisuusnäkökulma on huomioitu esim. ovien, ikkunoiden ja pintamateriaalien kestävyydessä. Tilat mahdollistavat asiakkaan eriyttämisen tarvittaessa. Palvelusta vastaavalla henkilöllä on vähintään vuoden työkokemus autismin kirjon henkilöille suunnatuista palveluista. 4) Ympärivuorokautinen tuki ikääntyneille henkilöille, joilla on kehitysvamma Palvelun tulee vastata palvelukuvauksen sisältöä, olla soveltuva kohdassa 3 kuvatulle asiakasryhmälle sekä täyttää tarjouspyynnön kriteerit. Henkilöstöllä on psykogeriatrista osaamista ja kyky ikääntyneiden tarpeiden huomioimiseen (esim. muistisairaudet, ravitsemus). Henkilöstöllä on tietoa ikääntyneiden yleisimmistä sairauksista ja niiden ilmenemismuodoista sekä osaamista havainnoida ja hoitaa näitä sairauksia (esim. diabetes, verenpainetauti, epilepsia, dementia). Henkilöstöllä on sairaanhoidollista osaamista ja kykyä arvioida asiakkaan lääkehoidon toteutumista sekä osaamista käyttää myös lääkkeettömiä keinoja toimintakyvyn tukemisessa (esim. unettomuus). Henkilöstö osaa luoda ymmärtävän ja kunnioittavan kohtaamistilanteen muistamattoman asiakkaan kanssa ja ennakoida mahdollisia ristiriitatilanteita asiakkaan kanssa. Henkilöstöllä on osaamista toimia rakentavasti ja luovasti haastavissa tilanteissa. Henkilöstö osaa toimia ahdistuneen tai levottoman asiakkaan kanssa ja tietää, miten voi auttaa pahanolon poistamiseksi tai vähentämiseksi (esim. kipu, pelko, turvattomuus). Henkilöstö osaa kohdata asiakkaan, jolla on mielenterveyden vaikeuksia. Henkilöstöllä on valmius toteuttaa kotisairaalan ohjeiden mukaisesti asiakkaan saattohoito.
10(19) Yksikössä on valmius tarjota mielekästä virkistystoimintaa henkilöille, joiden kunto ei salli päivittäistä toimintaa kodin ulkopuolella. Yksikön tilat soveltuvat kohderyhmän palvelujen tuottamiseen. Tilat ovat esteettömät ja mahdollistavat liikkumisen pyörätuolilla. WC-tilat ovat esteettömät. Yksikössä on piha tai parveke. Palvelusta vastaavalla henkilöllä on geriatrista osaamista ja vähintään vuoden työkokemus vammaisten ihmisten palveluista. Tämän osa-alueen asiakkaiden tarvitseman tuen määrästä johtuen palveluluokkaa 1 ei sovelleta tällä osa-alueelle. 5) Ympärivuorokautinen tuki paljon hoitoa ja myös sairaanhoidollista apua tarvitseville vaikeavammaisille henkilöille Palvelun tulee vastata palvelukuvauksen sisältöä, olla soveltuva kohdassa 3 kuvatulle asiakasryhmälle sekä täyttää tarjouspyynnön kriteerit. Henkilöstöllä on osaamista erittäin runsasta hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevan vammaisen henkilön tarpeisiin vastaamisesta. Henkilöstöllä on valmius käyttää erilaisia lääkinnällisiä laitteita (esim. lisähappi) ja apuvälineitä sekä suoriutua hoitotoimenpiteistä (esim. katetrointi, PEG-ruokinta, stoomat, liman tyhjennys). Henkilöstöllä on valmius toteuttaa kotisairaalan ohjeiden mukaisesti asiakkaan tarvitsema saattohoito. Yksikön tilat soveltuvat kohderyhmän palvelujen tuottamiseen. Yksikössä on mahdollisuus myös vaativampiin sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin (mm. lisähapen käyttöön). Tilat ovat esteettömät ja mahdollistavat liikkumisen pyörätuolilla. WC-tilat ovat esteettömät. Yksikössä on piha tai parveke. Yksikössä on valmius tarjota mielekästä virkistystoimintaa henkilöille, joiden kunto ei salli päivittäistä toimintaa kodin ulkopuolella. Palvelusta vastaavalla henkilöllä on vähintään vuoden työkokemus runsaasti hoitoa tarvitsevien vaikeavammaisten ihmisten palveluista. Tämän osa-alueen asiakkaiden tarvitseman tuen määrästä johtuen palveluluokkaa 1 ei sovelleta tällä osa-alueelle. 6) Ympärivuorokautinen tuki vammaisille henkilöille, joilla on mielenterveyden tai päihteiden käytön ongelmia Palvelun tulee vastata palvelukuvauksen sisältöä, olla soveltuva kohdassa 3 kuvatulle asiakasryhmälle sekä täyttää tarjouspyynnön kriteerit. Henkilöstö osaa kohdata asiakkaan, jolla fyysisen toimintakyvyn rajoitteen lisäksi on päihderiippuvuus ja/tai mielenterveyden häiriöitä sekä sosiaalisia ongelmia. Henkilöstöllä on osaamista toimia päihtyneen henkilön kanssa sekä tukea päihteettömyyttä. Henkilöstöllä on valmiudet tukea asiakkaan mielenterveyttä sekä hoitosuunnitelman toteutumista. Henkilöstö osaa luoda ymmärtävän ja kunnioittavan kohtaamistilanteen asiakkaan kans-
11(19) sa ja ennakoida mahdollisia ristiriitatilanteita. Henkilöstöllä on osaamista toimia rakentavasti ja luovasti haastavissa tilanteissa. Henkilöstö osaa toimia haastavasti käyttäytyvän, ahdistuneen tai levottoman asiakkaan kanssa ja tietää, miten voi auttaa pahanolon poistamiseksi tai vähentämiseksi (esim. kipu, pelko, turvattomuus). Palvelusta vastaavalla henkilöllä on vähintään työvuoden työkokemus päihde- ja mielenterveyspalveluista. 7) Ympärivuorokautinen tuki viittomakielisille henkilöille Palvelun tulee vastata palvelukuvauksen sisältöä, olla soveltuva kohdassa 3 kuvatulle asiakasryhmälle sekä täyttää tarjouspyynnön kriteerit. Henkilöstö pystyy tarjoamaan palvelua suomalaisella viittomakielellä tai suomenruotsalaisella viittomakielellä tai kuurosokeiden kommunikaatiomenetelmillä. Palvelusta vastaavalla henkilöllä on vähintään vuoden työkokemus viittomakielisille henkilöille suunnatuista palveluista. 6. Palvelun hinnoittelu Ympärivuorokautinen tuki hinnoitellaan vuorokausina (kalenteripäivä). Hinta koskee kaikkina vuorokauden aikoina ja kaikkina viikonpäivinä tarjottavaa tukea. Hinnassa tulee olla huomioituna kaikki ympärivuorokautisen tuen tuottamiseen liittyvät kustannukset. Ympärivuorokautisen tuen hinnoittelun palveluluokat perustuvat asiakkaan tarvitsemaan keskimääräiseen avun, tuen tai ohjauksen tuntimäärään per vuorokausi riippumatta siitä, mitä annettu palvelu sisältää. Asiakaskohtainen tuntimäärä ja palveluluokka määritellään yhdessä palveluntuottajan kanssa (esimerkiksi kellotuksella). Palveluluokka voi sisältää myös kahden ihmisen antaman tuen (esim. 1 tunnin palvelu 2 työntekijän toimesta = 2 tuntia palvelua). Palvelun sisältö on kuvattu kohdassa 4. Ympärivuorokautisen tuen toteuttaminen voi edellyttää asiakkaan sosiaalityöntekijän, asiakkaan kuntoutuksesta vastaavan tahon tai muun yhteistyötahon konsultointia tai yhteispalaveria esimerkiksi laadittaessa tai päivitettäessä asiakkaan asumisen tukisuunnitelmaa. Näihin tehtäviin käytettyä aikaa ei voi laskuttaa erikseen. Ympärivuorokautinen tuki toteutetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Palveluntuottajan tulee varautua tilanteisiin, joissa asiakkaan tuen tarve tilapäisesti tai pidempiaikaisesti lisääntyy tai vähenee. Lähtökohtana on, että asiakas voi asua kodissaan myös muuttuneissa tilanteissa. Asiakkaan tarvitsema avun, tuen, ohjauksen tai hoidon tuntimäärä voi vaihdella hieman päivittäin ja olla suurempi esim. päivinä, joihin sisältyy asiointia tai aikoina, jolloin asiakas on sairastunut. Tuntimäärä viittaa keskimääräiseen avuntarpeeseen. Avun tarpeen li-
12(19) sääntyessä tai vähentyessä merkittävästi ja pitkäaikaisesti määritellään asiakkaan palveluluokka uudelleen yhdessä palveluntuottajan kanssa. Palveluluokka 1 Palveluluokka 2 Palveluluokka 3 Asiakas tarvitsee henkilökohtaista apua, tukea, ohjausta, hoitoa, valvontaa, vierellä oloa tai seurantaa yksilöllisen asumisen tukisuunnitelmansa mukaisesti arkisin keskimäärin enintään 4 tuntia päivässä. Palveluluokkaan kuuluvat myös asiakkaat, jotka eivät tarvitse henkilökohtaista palvelua, mutta jotka esimerkiksi epilepsiansa vuoksi tarvitsevat tilansa seurantaa. Asiakas voi olla arkipäivisin töissä tai opinnoissa tai muun päiväaikaisen toiminnan piirissä. Viikonloppuisin tai asiakkaan muuten ollessa koko päivän kotona, henkilökohtaisen avun tarve on keskimäärin enintään 6 tuntia. Asiakas voi tarvita myös henkilökohtaista yöaikaista apua, tukea, ohjausta tai hoitoa. Palveluluokka ei koske osa-alueita 4 ja 5. Asiakas tarvitsee henkilökohtaista apua, tukea, ohjausta, hoitoa, valvontaa, vierellä oloa tai seurantaa yksilöllisen asumisen tukisuunnitelmansa mukaisesti arkisin keskimäärin enintään 6 tuntia päivässä. Asiakas voi olla arkipäivisin töissä tai opinnoissa tai muun päiväaikaisen toiminnan piirissä. Viikonloppuisin tai asiakkaan muuten ollessa koko päivän kotona, henkilökohtaisen avun tarve on keskimäärin enintään 8 tuntia. Asiakas voi tarvita myös henkilökohtaista yöaikaista apua, tukea, hoitoa tai ohjausta. Asiakas tarvitsee henkilökohtaista apua, tukea, ohjausta, hoitoa, valvontaa, vierellä oloa tai seurantaa yksilöllisen asumisen tukisuunnitelmansa mukaisesti arkisin keskimäärin enintään 9 tuntia päivässä. Asiakas voi olla arkipäivisin töissä tai opinnoissa tai muun päiväaikaisen toiminnan piirissä. Viikonloppuisin tai asiakkaan muuten ollessa koko päivän kotona, henkilökohtaisen avun tarve on keskimäärin enintään 12 tuntia. Asiakas voi tarvita myös säännöllistä henkilökohtaista yöaikaista apua, tukea, hoitoa tai ohjausta.
13(19) 6.1. Asiakkaan poissaolot Asiakas voi olla pois asunnostaan ja palveluntuottajan palvelun piiristä väliaikaisesti esimerkiksi vierailun, matkan tai kuntoutusjakson johdosta. Jos palveluntuottaja saa tiedon asiakkaan poissaolosta hyvissä ajoin (vähintään 30 kalenteripäivää) ennen poissaolon alkua, ei palveluntuottaja voi laskuttaa asiakkaan poissaoloaikaa tilaajalta. Mikäli tieto poissaolosta tulee palveluntuottajalle lyhyemmällä varoajalla (alle 30 kalenteripäivää ennen poissaolon alkua), on palveluntuottajalla oikeus laskuttaa asiakkaan poissaoloajalta tilaajalta enintään 14 vuorokautta (kalenteripäivää) 100 % vuorokausihinnasta ja tämän jälkeen seuraavat 7 vuorokautta (kalenteripäivää) 50 % vuorokausihinnasta. Tätä pidemmästä poissaolosta (yli 21 vuorokautta) palveluntuottaja ei voi laskuttaa tilaajaa. 7. Asumisyksikköä sekä asuntoa koskevat vaatimukset Yksityisiä sosiaalihuollon palveluja annettaessa toimintayksikössä tulee olla lupaviranomaisten lupaehtojen mukaisesti riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja varusteet. Tilojen tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan tuelle, hoidolle ja muulle huolenpidolle sopivat. Asiakkaan käyttöön tulee tarjota hänen yksilöllisiä tarpeitaan vastaava asunto. Asunnon tulee olla esteetön, turvallinen, viihtyisä ja tiloiltaan toimiva asiakkaalle ja hänen mahdollisille apuvälineilleen. Asunto vuokrataan asiakkaalle lähtökohtaisesti kalustamattomana. Asunto on asiakkaan koti. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus tehdä asunnostaan omannäköisensä. Asiakas kalustaa omalla kustannuksellaan omassa käytössään olevat tilat ja vastaa oman asuntonsa osalta vakuutuksista (kotivakuutus). Asuntoon tulee voida tarvittaessa tehdä yksilöllisiä asunnonmuutostöitä (esim. kattonosturin asennus). Palveluntuottaja vastaa yhteisten tilojen kalustamisesta ja ylläpidosta. Asunnon tulee sisältää vähintään kylpyhuone, makuutila, säilytystilaa ja mahdollisuus yksityisyyteen sekä olla kooltaan vähintään 20 m2. Asumisyksikkö voi olla erillinen asuinrakennus tai osa muuta asuinrakennusta, kuten kerrostaloa. Asumisyksikkö voi olla niin sanottu ryhmäkoti, palvelutalo tai muodostua asuntoryhmästä. Ryhmäkodissa kullakin asiakkaalla on oma asuintila, joiden lisäksi asumisyksikköön kuuluvat asiakkaiden arkea tukevat yhteiset tilat. Ryhmäkodissa asuintilat ovat kiinteässä yhteydessä yhteistiloihin. Ryhmäkodissa asiakkaan käytössä on yhteisiä tiloja kuten keittiö, ruokatila, olohuone. Palvelutalo muodostuu tavallisista asunnoista samassa talossa. Talon asukkaiden käytössä on yhteisiä tiloja. Asuntoihin on käynti joko suoraan ulkoa tai porrashuoneesta.
14(19) Asuntoryhmä muodostuu tavallisista asunnoista samassa talossa tai lähitaloissa. Asuntojen lähellä on yksikön yhteisiä tiloja. Asuntoihin on käynti joko suoraan ulkoa tai porrashuoneesta. Kiinteistön tulee sijaita tavallisella asuinalueella, josta asiakas saa tarvitsemansa lähipalvelut. Kiinteistön ulko-ovelle on päästävä kaikissa sääolosuhteissa invataksilla. Kiinteistön on oltava helposti saavutettavissa julkisilla kulkuvälineillä. Palveluntuottaja huolehtii, että asiakkaan käteisvaroille, lääkkeille ja muille henkilökohtaisille tavaroille on henkilökunnan tiloissa lukittava säilytystila, jota voidaan tarvittaessa käyttää. Rahavarojen ja lääkkeiden säilytykseen tarkoitetun kaapin avaimet ja kulunvalvonta tulee järjestää niin, että asiattomat eivät pääse ko. säilytyskaappiin. 7.1. Asiakkaan maksama vuokra ja elämiseen liittyvät kulut Asiakas tai hänen edunvalvojansa tekee asunnosta huoneenvuokralain (481/1995) mukaisen vuokrasopimuksen. Palveluntuottajan asiakkaalta perimä vuokra ei saa ylittää Kelan asumistuen enimmäisasumismenoja (Vuonna 2016 7 951 euroa / vuosi, noin 662,58 euroa / kuukausi). Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain asumismenojen enimmäismäärät. Vuokrankorotukset tehdään Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaisesti. Asiakas maksaa itse tavanomaiset elämiseensä liittyvät kulut, kuten vuokran, sähkön ja veden. Vuokran lisäksi asiakkaalta voidaan periä sähkö- ja vesimaksu. Sähkö- ja vesimaksun tulee perustua kulutukseen ja olla kohtuullisia. Palveluntuottaja voi vuokrasopimuksessa edellyttää asiakasta hankkimaan kotivakuutuksen, jonka asiakas maksaa itse. Asiakkaan vuokraan voidaan jyvittää hänen käyttämiensä yhteisten tilojen osuus. Vuokrasopimuksessa tulee mainita, kuinka paljon asiakas maksaa kunkin yhteisen tilan (esim. olohuone) käyttämisestä. Vuokrasopimukseen tulee kirjata, mistä asuntoon liittyvistä, asiakkaan käyttämistä palveluista hän maksaa (esim. saunamaksu, internetyhteys, sanomalehti). Asiakas voi hakea Kelalta asumistukea asumiseensa. Palveluntuottajan on tarvittaessa neuvottava ja ohjattava asiakasta asumistuen hakemisessa. Asiakkaan poissaoloaikana vuokra määräytyy asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja vuokrasopimuksen mukaan. Asiakkaan asuntoa ei saa tämän poissaolon aikana vuokrata tai antaa käyttöön toiselle henkilölle, ellei tästä ole sovittu kirjallisesti asiakkaan kanssa. 8. Palveluprosessi Asiakas hakee palvelua Espoon kaupungin vammaispalveluista. Tilaajan sosiaalityöntekijä arvioi asiakkaan avun ja tuen tarpeen. Lisäksi asumispalvelujen järjestämistä koordinoi Espoon vammaispalveluissa SAS-työryhmä (Selvitä, Arvioi, Sijoita). Osana tarpeenarviointia asiakas voidaan ohjata esimerkiksi toimintaterapeutin tai sairaanhoitajan arvioon tai asumisvalmennukseen.
15(19) Sosiaalityöntekijä tekee palvelun myöntämisestä palvelupäätöksen. Tuki asumiseen ja elämiseen järjestetään asiakkaalle yksilöllisenä palvelukokonaisuutena. Valittu palvelukokonaisuus perustuu vammaissosiaalityön yhteistyössä asiakkaan kanssa laatimaan palvelutarpeen arviointiin sekä sosiaalityöntekijän tekemään palvelupäätökseen annettavista palveluista. Palveluntuottaja tuottaa palvelua Espoon kaupungin vammaispalvelujen osoittamille asiakkaille sopimuksen mukaisesti. 9. Asumisen tukisuunnitelma Asiakkaalle laaditaan asumisen tukisuunnitelma yhdessä palveluntuottajan kanssa. Suunnitelmassa tarkennetaan palvelupäätöksessä määriteltyjen palvelujen käytännön toteutus. Suunnitelma sisältää kuvauksen palveluntuottajan toimittamasta yksilöllisestä tuesta, avusta ja ohjauksesta. Suunnitelmassa määritellään palvelun toteutuksen työnjako ja vastuutahot. Palveluntuottaja nimeää asiakkaalle omatyöntekijän, jonka nimi kirjataan asumisen tukisuunnitelmaan. Alustava suunnitelma laaditaan asiakkaalle lähtökohtaisesti ennen palvelun aloittamista. Suunnitelmaa tarkennetaan kuukauden sisällä palvelun aloittamisesta. Asumisen tukisuunnitelmaan kirjataan asiakkaan päivä- ja viikkorytmi. Päivä- ja viikkorytmi sekä siihen kirjattu tuki, apu ja ohjaus määräytyvät asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa heräämis- ja nukkumaanmenoaikaansa sekä siihen milloin hän aterioi tai peseytyy. Palveluntuottajan toiminnan (ml. henkilöstömitoitus, työvuorosuunnittelu) tulee tukea asukkaiden yksilöllisiä valintoja ja mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden täyttäminen. Asumisen tukisuunnitelmasta tulee ilmetä, miten asiakkaan omat mielipiteet ja toiveet on huomioitu. Asumisen tukisuunnitelmaan tulee kirjata, miten asiakkaan kommunikointiin liittyvät tarpeet on huomioitu ja miten hänen kanssaan kommunikoidaan arjessa (esim. kommunikointikeinot, -menetelmät, apuvälineet). Asumisen tukisuunnitelma tarkistetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti, kuitenkin vähintään puolivuosittain. Palveluntuottaja on velvollinen tarkentamaan asiakkaan asumisen tukisuunnitelmaa aina asiakkaan palvelutarpeen ja toimintakyvyn niin edellyttäessä. Jos palveluntuottajan käytäntönä on tehdä niin kutsuttu palvelusopimus asiakkaan ja palveluntuottajan välillä, tulee sopimus saattaa tiedoksi tilaajalle. Palveluntuottaja sitoutuu toimittamaan ajantasaisen asumisen tukisuunnitelman vammaispalveluihin.
16(19) 10. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito Yksityisiä sosiaalihuollon palveluja annettaessa toimintayksikössä tulee lupaviranomaisten lupaehtojen mukaisesti olla toiminnan edellyttämä henkilöstö. Henkilöstön lukumäärän tulee olla riittävä palvelujen tarpeeseen ja asiakkaiden lukumäärään nähden. Toimintayksiköllä tulee olla vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että toimintayksikössä toteuttavat palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset. Sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on oltava ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät valmiudet sekä mahdollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on oltava ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, muu riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet. Asiakkaiden tuen, avun ja ohjauksen tarve ja laajuus ratkaisevat, millaista osaamista henkilöstöllä tulee olla. Henkilöstön tehtävärakenteen on oltava tarkoituksenmukainen asiakkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen. Henkilöstön tulee osata palvella asiakasta joko suomen tai ruotsin kielellä. Palveluntuottaja varmistaa joustavalla henkilöstöresurssien käytöllä ja työvuorosuunnittelulla, että asiakas saa tarvitsemansa avun ja tuen sovitusti ja ilman tarpeettomia viivästyksiä. Palveluntuottajan tulee huolehtia alaa koskevien työturvallisuussäännösten noudattamisesta ja sovellettavan työehtosopimuksen määräysten huomioon ottamisesta sekä niiden asianmukaisesta valvonnasta. Palveluntuottaja järjestää henkilöstölle tarvittaessa ulkoisen työnohjauksen. Palveluntuottajan tulee luoda edellytykset sille, että henkilöstö saa työssään tarvittavan perehdytyksen ja että henkilöstö voi osallistua ammattitaitonsa kehittämiseksi tarpeelliseen täydennyskoulutukseen. Henkilöstön perehdytys on suunnitelmallista ja perustuu kirjalliseen toimintamalliin. Palveluntuottaja perehdyttää henkilöstön tarvittaessa fyysiseen avustamiseen sekä apuvälineiden käyttöön asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Palveluntuottaja ei voi käyttää vuokratyövoimaa kuin poikkeustapauksissa kuten lyhyissä sijaisuuksissa (esim. sairastumiset). Pidempiaikaisten (yli 4 kk) sijaisten koulutustason on täytettävä samat vaatimukset kuin vakituisen henkilökunnan. 11. Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakkaalla on oikeus hyvään kohteluun. Asiakkaita kohtaan käyttäydytään kunnioittavasti. Itsemääräämisoikeuden kunnioitus, liikkumisvapaus, yksityiselämän ja omaisuuden suoja sekä oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen ovat asiakkaan perusoikeuksia, joiden toteutuminen palveluntuottajan tulee huomioida. Hankittavalla tuella edistetään vammaisen henkilön perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.
17(19) Asiakkailla on yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa oikeus turvallisuuteen ja vapauteen. Asiakkaan avustamisessa kunnioitetaan hänen yksityisyyttään sekä henkistä ja fyysistä koskemattomuuttaan. Asiakkaan kotiin ei mennä ilman lupaa. Asiakkaalla on oikeus päättää ihmissuhteistaan ja niiden ylläpidosta. Asiakkaalla on oikeus päättää asunnossaan vierailevista ihmisistä. Hänellä on mahdollisuus kutsua ystäviään ja läheisiään kotiinsa. Asiakkaalla saa olla vieraita öisin. Asiakas voit turvautua läheisiinsä halutessaan. Palveluntuottajan on huomioitava asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet. Asiakasta on aina kuultava kaikissa häntä koskevissa asioissa. Palveluntuottajan on tukea toteuttaessaan taattava asiakkaalle todellinen mahdollisuus päättää itseään koskevista asioista ja tehdä omat valintansa. 12. Asiakaspalaute, omaisyhteistyö ja seurantamittarit Asiakkailla tulee olla mahdollisuus antaa välitöntä palautetta suoraan tuesta vastaavalle henkilölle. Palveluntuottajan tulee ohjeistaa asiakkaita mahdollisuudesta asiakaspalautteen antamiseen. Espoon kaupungin vammaispalvelut reagoi välittömästi kirjallisiin tai suullisiin asiakas- ja omaispalautteisiin, muistutuksiin ja kanteluihin. Vammaispalveluihin tulevat suulliset palautteet kirjataan. Palveluntuottajan yhteistyön omaisten kanssa tulee olla toimivaa ja avointa. 13. Dokumentaatio, asiakirjahallinta, salassapito ja tietoturva Palveluntuottaja vastaa, että asiakkaan tietoja pääsevät käsittelemään vain ne henkilöt, joiden työtehtävien kannalta se on välttämätöntä. Asiakasta, hänen terveyttään tai asumistaan koskevat kirjaukset tehdään tarkoituksenmukaisesti ja asiallisesti. Palveluntuottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kaikki asiakastietoja käsittelevät työntekijät, palvelusuhteen laadusta riippumatta sekä opiskelijat sitoutuvat lainsäädännössä edellytettyyn salassapito- ja vaitiolovelvollisuuteen siten, etteivät he luovuta yksityisestä henkilöstä saamiaan tietoja ulkopuolisille. Sitoumus on voimassa senkin jälkeen, kun he eivät enää ole palveluntuottajan palveluksessa tai harjoittelussa. Asiakkaalle tulee kertoa, että hänestä kirjataan asiakastietoja. Asiakkaalla on oikeus halutessaan saada tietoa itseään koskevista merkinnöistä kirjaamisjärjestelmästä itselleen ymmärrettävässä muodossa. Palveluntuottaja sitoutuu toimittamaan Espoon kaupungille kuuden (6) kuukauden välein asiakkaan palvelun kirjauksista yhteenvedon, joka tallennetaan Espoon kaupungin asiakastietojärjestelmään. Espoon kaupungin Effica asiakastietojärjestelmän käyttö voi laajentua myös palveluntuottajien käyttöön kaupungin määrittelemien käyttöoikeuksien laajuudessa.
18(19) Palveluntuottajan terveydenhuollon ammattihenkilön kuten lähihoitajan on laadittava (kirjattava hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi) ja säilytettävä potilasasiakirjat siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) antamassa potilas-asiakirja-asetuksessa tarkemmin säädetään (Tietosuojavaltuutetun ohjeen mukaan). Palveluntuottajalla on oltava valmiudet eriyttää sähköisessä asiakastietojärjestelmässä sosiaalihuollon asiakaskirjaukset päivittäisistä hoitotyössä syntyvistä hoitotyön kirjauksista. Palveluntuottaja seuraa laatupoikkeamia (ml. henkilöstöön ja asiakkaisiin kohdistuvat uhka- ja vaaratilanteet, lääkepoikkeamat) ja kirjaa ja arvioi poikkeamia systemaattisesti. Asiakirjat on laadittava, säilytettävä ja dokumentoitava henkilötieto-, arkisto- ja potilaslakien tai niiden perusteella annettujen määräysten säätämällä tavalla. Palveluntuottaja huolehtii asiakirjojen asianmukaisesta säilytyksestä ja arkistoinnista salassapitovelvoitteiden mukaisesti tietosuoja huomioon ottaen. Espoon kaupunki toimii tässä sopimuksessa tarkoitettujen palveluiden osalta henkilötietolaissa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä. Espoon kaupunki vastaa rekisteriselosteen laatimisesta. Palveluntuottaja toimii teknisenä rekisterinpitäjänä. 14. Palvelulainsäädäntö Tuki asumiseen ja elämiseen vammaisille henkilöille vastaa kunnan vammaispalvelulain (380/1987), kehitysvammalain (519/1977) ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaiseen asumisen järjestämisvelvollisuuteen. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla. Asumispalveluja toteutettaessa on huolehdittava siitä, että henkilön yksityisyyttä ja oikeutta osallistumiseen kunnioitetaan ja hän saa tarpeenmukaiset kuntoutusja terveydenhuollon palvelut. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki 380/1987) mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalveluasetuksen 10 :n mukaan palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Kehitysvammalain (519/1977) mukaan asumisen järjestäminen on erityishuoltoon kuuluva palvelu. Lain mukaan yksilöllistä erityishuolto-ohjelmaa toteutettaessa on pyrittävä siihen, että sellaisen henkilön asuminen, joka ei voi asua omassa kodissaan, mutta ei ole laitoshuollon tarpeessa, järjestetään muulla tavoin. Erityishuoltoa annetaan henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai
19(19) kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia. 15. Muu palvelua koskeva lainsäädäntö Asetus potilasasiakirjoista (298/2009) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä (1088/2010) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yksityisistä sosiaalipalveluista (1053/2011) 16. Ohjeet Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön opas 2005:32. Lääkehoidon toteuttaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valviran esite 2/2012. Lääkehoidon toteuttaminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä Valviran esite 2/2012: Lääkehoidosta ja lääkkeiden käsittelystä kotiin annettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Valviran ja Fimean ohje 4/2011. Lähihoitajien oikeus toteuttaa saattohoidossa tarvittavaa lääkehoitoa. Valviran kannanotto 14.2.2013. Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014