Yhteinen tehtävämme Suomen World Visionin kumppanuusohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi 2015 2017 KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMA JA TUENKÄYTTÖSUUNNITELMA 1
Julkaisun kuvat: Suomen World Vision, Jon Warren, Minna Annola, Martiina Woodson, Annila Harris, Susa Junnola, Sara Pihlaja, Sami Kulju, Heidi Isaza 2 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2015 2017
Sisällys Esipuhe.... 7 1. Suomen World Visionin kehitysteoria.... 9 1.1 Lapsilähtöisyys...9 1.2 Oikeusperustaisuus lapsen oikeudet............................................. 9 1.3 Yhteisöperustaisuus ja kumppanuudet...10 1.4 Voimaantuminen empowerment...10 1.5 Parhaat käytänteet ja innovaatiot...11 1.6 Kristillinen identiteetti...11 2. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma.... 13 2.1 Suomen World Visionin strategia 2014 17... 13 2.2 Kansainvälinen World Vision -verkosto...17 2.3 Kumppanimaiden kansallisten ja alueellisten World Vision -toimistojen strategiat...18 2.4 Yhteyksiä Suomen ulkoasiainministeriön kehityspoliittiseen ohjelmaan ja linjauksiin...18 3. Aluekehitysohjelmat, erillishankkeet ja humanitaarinen apu.... 21 3.1 Aluekehitysohjelmat...21 3.2 Erillishankkeet eli projektit...31 3.3 Humanitaarinen apu...32 4. Ohjelmatyön temaattiset kehittämisalueet ja -keinot.... 35 4.1 Temaattiset kehittämisalueet 2015 17...36 4.1.1 Lapsen oikeudet ja lasten suojelu...36 4.1.2 Sukupuolten tasa-arvo...37 4.1.3 Elinkeinomahdollisuuksien kehittäminen ja nuorisotyöllisyys...38 4.1.4 Ilmasto ja ympäristö...39 4.2 Kehittämisen keinot: kansalaisvaikuttaminen ja innovaatiotoiminta...41 4.2.1 Kestävyyttä kansalaisvaikuttamisella Citizen Voice and Action...41 4.2.2 Innovoiva yritysyhteistyö: Weconomy Start ja sen vahvistaminen ohjelmakaudella lasten oikeuksien toteutumiseksi...42 5. Ohjelman laatujärjestelmä ja tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden todentaminen.... 49 6. Ohjelma- ja kehitysviestintä sekä vaikuttamistyö.... 55 7. Varainhankinta ja lahjoittajasuhteiden hoitaminen.... 59 8. Hallinto ja rahoitussuunnitelma.... 61 Liitteet
Liite 1 World Vision -verkoston lasten hyvinvoinnin osa-alueet ja niitä tukevat tuotokset...62 Liite 2 Suomen World Visionin kristillisyys. Mitä se merkitsee?...63 Kuviot Kuvio 1 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman perusta...13 Kuvio 2 Suomen World Visionin strategiatalo...15 Kuvio 3 Suomen World Visionin ohjelmatyön perusmuodot: aluekehitysohjelmat ja erillisprojektit...21 Kuvio 4 World Visionin ohjelmien hankesykli...22 Kuvio 5 Suomen World Visionin ohjelmatyön temaattiset kehittämisalueet ja -keinot ohjelmakaudella 2015 17...35 Taulukot Taulukko 1 Aasian ohjelmatoiminta...24 Taulukko 2 Afrikan ohjelmatoiminta...27 Taulukko 3 Latinalaisen Amerikan ohjelmatoiminta...29 Taulukko 4 Esimerkkejä Compendium of Indicators -valikoimasta lasten hyvinvoinnin eri osa-alueilta...49 Taulukko 5 World Vision -verkoston laatujärjestelmä...51 Taulukko 6 Kehitysyhteistyön rahoitussuunnitelma 2015 2017...61
Lyhenteet BoP CBO CoP CVA CWBO DPA ECHO EU FMNR LEAP LFA SWV WV YK Bottom (Base) of the Pyramid Community Based Organization Community of Practice Citizen Voice and Action Child Well-being Outcome Development Programme Approach European Commission s Humanitarian Aid and Civil Protection European Union Farmer managed natural regeneration Learning through Evaluation with Accountability & Planning Logical Framework Suomen World Vision World Vision Yhdistyneet kansakunnat
Esipuhe Suomen World Vision tekee töitä kahdella ruohonjuuritasolla: kehitysyhteistyökohteissamme maaseudulla ja kaupungeissa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Työmme keskiössä on kaikkein heikoimmassa asemassa olevan lapsen hyvinvointi. Tavoitteemme on, ettei yhdenkään lapsen tarvitse kuolla turhaan ennalta ehkäistäviin syihin, vaan lapset saavat kasvaa terveinä, ravittuina, suojeltuina ja rakastettuina. Ravitsemus, puhdas vesi, terveys ja koulutus ovat kehitysyhteistyömme ydinosaamista ja työmme jatkuu näiden teemojen ympärillä myös ohjelmakaudella 2015 2017. Lapsi ei elä tyhjiössä vaan yhteisössä, joskus hyvinkin risteävien arvojen ja jännitteiden keskellä. Siksi tahdomme vaikuttaa siihen, että muutos niin lapsen omassa yhteisössä kuin hänen kotimaassaan tapahtuu lapsen ja perheiden parhaaksi. Varustamalla yhteisöjä tiedolla ja taidolla ja kouluttamalla yhteisöjen jäsenistä kansalaisvaikuttajia, annamme heille työkaluja varmistaa, että päättäjät toimivat vastuullisesti ja että yhteisö osaa vaatia sille kuuluvia oikeuksia ja palveluita. Tästä Citizen Voice of Action -toimintamallista meillä on vaikuttavia tuloksia. Tahdomme entisestään kehittää osaamistamme ihmisoikeusperusteisessa ja kaikkia osallistavassa kansalaisvaikuttamisessa. Vaikuttamista teemme myös valtiotasolla osana kansainvälistä World Vision -verkostoa. Velvoitamme toimintamaittemme hallituksia kantamaan vastuuta kansalaistensa ihmisoikeuksista ja kestävästä kehityksestä. Työmme kivijalka ovat aluekehitysohjelmat, jotka ovat sekä pitkäkestoisia että monisektorisia. Aluekehitysohjelma kestää tavallisesti 15 vuotta ja on kokemustemme perusteella monin tavoin paras toimintamalli kehitysyhteistyössä. Kun tavoitteena on pysyvä inhimilliseen, sosiaaliseen ja valtarakenteisiin liittyvä muutos, tuloksiin pääsemiseksi tarvitaan paria vuotta pidempi aika. Pitkäkestoinen työ tarjoaa samalla ainutlaatuisen alustan lyhytaikaisemmille erillisprojekteille sekä innovaatioille, kuten Suomen World Visionin Weconomy Start -ohjelmalle. Weconomy on taloudelliseen kehitykseen tähtäävää toimintaa, jonka tavoitteena on poistaa köyhyyttä kannattavan liiketoiminnan keinoin. Weconomyssa on mukana Team Finland -verkoston jäseniä, suomalaisia yrityksiä sekä joukko osaavia kumppaneita Suomessa ja kohdemaissa. Nämä hankkeet voidaan rakentaa osaksi aluekehitysohjelman sisällä olevia elinkeinojen kehittämisprojekteja tai niiden rinnalle. Oppimista ja tietotaidon kertymistä tapahtuu molemmin puolin, kun suomalaiset ja paikalliset kumppanit tuovat yhdessä tekemällä osaamisensa yhteisön hyväksi. Parhaimmillaan se tuottaa kehitystä ja nopeita sekä pysyviä muutoksia parempaan. Reilu, osallistava, kestävä ja yhteisön rakenteen ja kapasiteetin huomioiva taloudellinen kehitys voi olla paras ja nopein keino poistaa eriarvoisuutta. Hankkeiden ansiosta moni on jo saanut uuden ammatti- tai yrittäjäidentiteetin, joka on avain ihmisarvoiseen elämään ja mahdollisuuteen hankkia elanto kunnollisella työllä. Parhaimmillaan kestävä ja osallistava liiketoiminta tuottaa kehitystä ja innovaatioita, joita on helppo skaalata ja joiden vaikutukset ovat nopeita ja pysyviä. 7
8 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2015 2017
1. Suomen World Visionin kehitysteoria 1.1 Lapsilähtöisyys Lapsilähtöisyys World Vision -verkostossa tarkoittaa sitä, että toimintamme suunnitellaan ja resurssit kohdennetaan edistämään lasten hyvinvointia. Yhteisöjen kehittämistä lähestytään lasten tarpeista ja oikeuksista käsin. Kaiken toiminnan päämääränä on lasten aseman parantaminen ja heidän oikeuksiensa tukeminen. Kansainvälinen World Vision on asettanut globaaliksi tavoitteeksi lasten, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnin pysyvän paranemisen perheissä ja yhteisöissä. Tyttöjen ja poikien hyvinvoinnin osa-alueiksi on määritelty (Child Well-being Aspirations): Mahdollisuus kasvaa terveinä Mahdollisuus kouluttautua elämää varten Mahdollisuus kokea lähimmäisen ja Jumalan rakkautta Mahdollisuus osallistua, kokea huolenpitoa ja kasvaa turvallisessa ympäristössä Näiden saavuttamiseksi kansainvälinen World Vision on asettanut koko järjestön toiminnan keskeisimmiksi seurattaviksi ja mitattaviksi tavoitteiksi seuraavat (Child Well-being Targets): Vähentynyt 0 5-vuotiaiden lasten infektioiden ja sairauksien määrä Parantunut 0 5-vuotiaiden lasten ravitsemustila Lisääntynyt 11-vuotiaiden lasten funktionaalinen lukutaito Parantunut lasten hyvinvointi heidän itsensä kokemana Vaikka työmme tavoitteiden keskiössä on lasten hyvinvointi, se ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki toiminnot kohdistuisivat vain ja suoraan lapsiin. Lapset elävät ym- päristöissä, joissa asenteet, valtarakenteet, lainsäädäntö ja taloudelliset resurssit vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa. Esimerkiksi toimeentulon kohentumisen ansiosta yhteisöjen ja perheiden on mahdollista huolehtia entistä paremmin lasten koulunkäynnistä sekä monipuolisen ravinnon ja terveydenhoitopalvelujen saannista. Lapsilähtöisyys tarkoittaa myös sitä, että lapset eivät ole vain kohteita tai hyödynsaajia, vaan aktiivisia osallistujia ja kumppaneita. Kun ohjelmatyötä suunnitellaan, seurataan ja arvioidaan, lapset otetaan aina mukaan omine ajatuksineen ja mielipiteineen. Toteutamme ohjelmissa lasten elämäntaito-opetusta erityisesti lasten ja nuorten kerhoissa. Nämä kerhot mahdollistavat lasten ja nuorten kasvun vaikuttajiksi ja vastuunkantajiksi sekä tarjoavat lapsille ja nuorille väylän tuoda esiin heille tärkeitä asioita yhteisöissä. Tämän lisäksi tuemme lasten parlamenttien perustamista ja vuorovaikutusta yhteiskunnan eri tasojen päättäjien kanssa. 1.2 Oikeusperustaisuus lapsen oikeudet Suomen World Visionin (SWV) kehitysyhteistyöohjelma rakentuu lapsen oikeuksien perustalle. Lähdemme siitä, että yleisestä ihmisoikeusjulistuksesta nouseva Lapsen oikeuksien sopimus antaa järjestölle oikeutuksen toimia niin omassa toimintaympäristössään Suomessa kuin kumppanimaissa lasten aseman pysyväksi parantamiseksi ja heidän oikeuksiensa edistämiseksi. Tämä heijastuu SWV:n strategiassa ja ohjelmatyössä sekä kansainvälisen World Vision -verkoston toiminnan tavoitteissa. Yhteiskuntien resursseja on käytettävä niin, että lasten aseman turvaamiseen ja parantamiseen suunnataan niistä riittävä osa. Lapsia on suojeltava ja heille on annettava 9
mahdollisuus osallistua ja ilmaista mielipiteensä. Lasten kaikenlaiseen kaltoinkohteluun on puututtava rohkeasti. Toimimme kansallisella ja kansainvälisellä tasolla pitkäjänteisesti muuttaaksemme sellaisia asenteita, arvoja, rakenteita ja lakeja, jotka vaikuttavat haitallisesti lasten elämään ja estävät heidän oikeuksiensa toteutumista. Aivan erityistä huomiota vaatii kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, kuten vammaisten lasten, oikeuksien turvaaminen. 1.3 Yhteisöperustaisuus ja kumppanuudet Lasten asemaa ja hyvinvointia voi parantaa pysyvästi vain kohdistamalla apu koko yhteisölle ja tekemällä yhteistyötä yhteisön kanssa. Sen vuoksi esimerkiksi kummimaksuina kerättävä tuki ei kohdistu yksittäiseen lapseen, vaan sillä tuetaan koko yhteisön ja lapsen elinympäristön kokonaisvaltaista kehittymistä tukevia toimia. Yhteisöt itse ovat ensisijaisesti vastuussa omasta kehityksestään. Yhteisöjen jäsenet määrittelevät muutoksen ja kehityksen tavoitteet sekä seuraavat ja arvioivat niiden toteutumista ja tarvittaessa muovaavat tavoitteitaan. Kehitysohjelmien alkaessa keskeinen tavoitteemme on mobilisoida yhteisöjä muodostamaan paikallistason kehittämistyöryhmiä ja oma-apuryhmiä, vahvistaa niitä ja tukea niitä saamaan juridisesti virallinen asema ruohonjuuritason kansalaisyhteiskunnan toimijoina. Vahvistamme ja tuemme yhdessä paikallisten kumppanien kanssa yhteisön kehitystä ja roolinamme on erityisesti yhteistyön koordinointi ja ohjaaminen (fasilitointi). Kumppaneina voivat olla esimerkiksi valtion viranomaistahot, yksityisen sektorin toimijat, muut kansalaisjärjestöt ja uskonnolliset yhteisöt. Apuriippuvuuden syntymistä pyritään estämään ohjelmien suunnittelun ja toteutuksen kaikissa vaiheissa. 1.4 Voimaantuminen empowerment Kehitysyhteistyömme painopiste on vuosikymmenten kuluessa siirtynyt kärjistetysti ilmaistuna tulonsiirroista ja infrastruktuurin rahoittamisesta kohti kapasiteetin vahvistamista, koulutusta ja kumppanuuksia. Nekään eivät yleensä kuitenkaan riitä pysyvän muutoksen aikaansaamiseen, vaan mukaan tarvitaan yhteisöjen voimaantumisen mahdollistava prosessi. Vasta voimaantuneet yhteisöt pystyvät takaamaan lapsilleen ja jäsenilleen pysyvästi kohentuneen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Voimaantuminen on käännös englanninkielen sanasta empowerment. Käsitteelle ei ole yhtä yksiselitteistä määrittelyä. Kehitysyhteistyön kontekstissa voimaantumisella on etenkin 1970- ja 80-luvulla viitattu sellaisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin voima- ja valtasuhteiden muutoksiin, jotka tapahtuvat eri ryhmien ja toimijoiden välillä paikallistasoilla, valtakunnallisesti tai globaalisti. Myöhemmin voimaantumisella on tarkoitettu erityisesti ihmisyksilöiden ja yhteisöjen sisäisen vahvuuden kasvamista. Tähän liittyy asenteiden ja arvojen muuttumista sekä itseluottamuksen vahvistumista. Voimaantuneet ihmiset ja ihmisryhmät kykenevät tunnistamaan esimerkiksi köyhyyden taustalla olevia ongelmia ja mieltämään omaan tilanteeseensa sopivia ratkaisumalleja näihin kysymyksiin. He tunnistavat itsessään ja ympäristössään resursseja, joita voivat hyödyntää elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa liittyvissä ratkaisuissa. Voimaantuneilla ihmisillä ja yhteisöillä on kyky asettaa toiminnalleen rakentavia päämääriä ja pitäytyä niissä vaikeissakin olosuhteissa sekä mahdollisten pettymysten ja epäonnistumisen hetkinä. Voimaantuneet ihmiset ja ihmisryhmät kykenevät toimimaan rakentavasti sosiaalisissa verkostoissa 1. Yksilöitä tai yhteisöjä ei voi pakottaa voimaantumaan, vaan kyse on näiden omasta valmiudesta ja tahdosta muuttua. Voimaantumisprosessi vie yleensä myös aikaa. Toiminnassaan yhteisöjen ja muiden kumppanien kanssa World Vision pyrkii tietoisesti tukemaan sitä, että 1 yhteisöt tunnistavat omia potentiaalejaan ja voimavarojaan 2 yhteisöillä myös lapsilla on lisääntyvä määrä erilaisia mahdollisuuksia oman äänensä esilletuomiseen 3 yhteisöt ymmärtävät omia oikeuksiaan sekä elämänsä ja elinympäristönsä kehityshaasteita 4 yhteisöt saavat lisää valtaa vaikuttaa asioihinsa ja vaatia oikeuksiensa toteutumista 1 Järvinen, T. (2007) Empowerment: A challenge of non-governmental organizations in development cooperation partnerships. Acta Universitatis Tamperensis, 1244. 10 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2015 2017
1.5 Parhaat käytänteet ja innovaatiot Pyrimme ohjelmatyössä tukemaan sellaisia malleja, jotka on jo osoitettu toimiviksi. Tätä voidaan kutsua parhaiden käytänteiden (best practices) käyttöönotoksi, monistamiseksi ja skaalaamiseksi. Kannustamme siihen, että ohjelmien ja hankkeiden työntekijät jakavat parhaita käytänteitä keskenään ja oppivat toisiltaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi seminaarien järjestämistä vuosittain Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa sekä erilaisten parhaiden käytänteiden dokumentointia. Ohjelmatyössä hyödynnetään luonnollisesti myös muualla World Vision -verkostossa ja kehitysyhteistyössä kehitettyjä toimivia malleja. Pitkäkestoisen kehitysyhteistyön ohella toteutamme temaattisia erillishankkeita ja projekteja, joissa mallinnetaan ja testataan uusia toimintatapoja erilaisten kehityshaasteiden suhteen. Ne voivat liittyä esimerkiksi päihteiden käyttöön, yhteisöperustaiseen lastensuojelun vahvistamiseen tai nuorten työllistymisen tukemiseen. Projektit voivat olla lähtökohtaisesti pieniä, mutta onnistuessaan ne voidaan skaalata laajasti. Mallien toimivuuden todentamisessa panostetaan yhteistyöhön akateemisten toimijoiden ja oppilaitosten kanssa Suomessa ja kumppanimaissa. Tuemme ohjelmatyössä innovatiivista toimintaa. Innovaatiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä jotakin sellaista alkuperäistä, uutta ja merkityksellistä, joka hyödyttää yhteisöä ja yhteiskuntaa. World Vision -kontekstissa innovatiivisen toiminnan ja innovatiivisten toimintamallien tulee tukea selkeästi lasten hyvinvointia. Innovaatiot ja innovatiivisuus toteutuvat yleensä dialogisessa kohtaamisessa ja prosessissa eri toimijoiden, kuten yhteisöryhmien, paikallisen hallinnon, muiden järjestöjen ja yksityis- ja yrityssektorin toimijoiden välillä. Dialogisessa lähestymistavassa ajatellaan, että asioita voidaan parhaiten ymmärtää ja tutkia yhteisessä vuoropuhelussa. Tarvitaan yhteistä ajattelua, jotta ei käy niin, että yksi taho sanelee, miten asiat ovat. Yhteiskunnallisesti dialogia tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää arkielämää eri näkökulmista ja löytää haasteisiin entistä parempia ratkaisuja. Suomen World Vision on kristillishumanitaarinen järjestö. Olemme määritelleet toimintamme kristillishumanitaariset lähtökohdat (liite 2) ja laatineet toiminnallistamisohjeen, jossa varojen käytöstä kohdemaissa ohjeistetaan tarkemmin. Ymmärrämme kristillisyyden yhtäältä sitoutumisena haavoittuneen ihmisen auttamiseen, syrjimättömyyteen, tasa-arvoon, ihmisarvon ja vakaumuksen kunnioittamiseen sekä ihmisoikeuksien puolustamiseen. Toisaalta sitoudumme kristilliseen lähimmäisen rakkauden periaatteeseen. Humanitaarisuus on meille pyyteetöntä sitoutumista haavoittuneen ihmisen auttamiseen. Tavoitteemme on, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset kehitysmaissa saisivat mahdollisuuden elämässä. Autamme kaikkia ihmisiä uskontoon tai etniseen taustaan katsomatta. Kunnioitamme jokaisen ihmisen vakaumusta, eikä kristillisyys tarkoita meille ideologian levittämistä. Meillä on visio maailmasta, jossa jokainen lapsi saa kasvaa terveenä ja saa huolenpitoa sekä suojelua oikeuksilleen. Katsomme, että lähtökohta luottamukselliselle toiminnalle kaikkien sidosryhmien kanssa, niin etelässä kuin pohjoisessa, rakentuu avoimuuteen toimintaa ohjaavista motiiveista ja arvoista. Uskontoon liittyvät maailmankatsomukset, arvot ja ihanteet ovat moniääninen järjestelmä. Omien arvojen selkeä määrittely rakentaa perustan kehittyvälle ja syvenevälle kumppanuudelle kaikkien sidosryhmien kanssa. 1.6 Kristillinen identiteetti 11
2. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma Suomen World Visionin strategia 2014 2017 Suomen ulkoasiainministeriön kehityspoliittiset linjaukset Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma 2015 17 Kumppanimaiden World Vision -toimistojen kansalliset ja alueelliset strategiat Kansainvälisen World Visionin strategiat Kuvio 1. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman perusta 2.1 Suomen World Visionin strategia 2014 17 Suomen World Vision on vuonna 1983 perustettu kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka toimii kehitysmaiden pitkäjänteisenä kumppanina parantaakseen pysyvästi lasten elinoloja ja edistääkseen lasten oikeuksia visionsa mukaisesti: Jokaisella lapsella mahdollisuus elämässä. Jokainen mukana suuressa tehtävässä. Olemme määritelleet tehtävämme seuraavasti: Tuemme kehitysmaissa yhteisöjen kestävää kehitystä, joka parantaa erityisesti lasten elinoloja Välitämme humanitaarista apua luonnonkatastrofien ja konfliktien uhreille Edistämme oikeudenmukaisuutta työskentelemällä köyhyyden syiden poistamiseksi ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi Vaikutamme väkivallan vähentämiseen sen kaikissa muodoissa ja tuemme sovinnonrakentamista Tiedotamme köyhyydestä ja sen syistä sekä työstä köyhyyden vähentämiseksi Keräämme varoja työhön kehitysmaissa ja rohkaisemme suomalaisia mukaan kumppaneiksi työhömme Toimimme kristillisen lähimmäisenrakkauden pohjalta ja edistämme yhteisöllisen kumppanuuden ja toivon ilmapiiriä Teemme lapsilähtöistä ja yhteisöperustaista pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä, viestimme ja vaikutamme lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiseksi, toimitamme humanitaarista apua ja tarjoamme suomalaisille ihmisille, 13
yhteisöille ja yrityksille kanavan kehitysmaiden ja kehittyvien maiden lasten ja heidän yhteisöjensä tukemiseen. Edistämme kristillisen lähimmäisenrakkauden motivoimana toivoa ja kumppanuutta ja toimimme rohkeasti kaikkein eniten apua tarvitsevien ihmisten hyväksi uskontoon, poliittiseen mielipiteeseen ja maailmankatsomukseen, etniseen taustaan tai sukupuoleen katsomatta. Teemme yhteistyötä kaikkien järjestön tavoitteet jakavien ihmisten ja tahojen kanssa. Olemme itsenäinen osa kansainvälistä World Vision -verkostoa (ks. luku 2.2), jolla on pysyvää toimintaa ja läsnäolo liki sadassa maassa. World Visionin paikalliset toimistot muodostavat yhdessä maailman suurimman kehitysyhteistyötä tekevien kummilapsijärjestöjen verkoston. World Vision on myös merkittävä globaali humanitaarisen avun toimija. Suomen World Visionin yhteistyökumppanina on aina paikallinen World Vision ja tämän ohjelmakauden aikana Kenian, Ugandan, Intian, Sri Lankan, Kolumbian ja Perun World Vision -toimistot. Neuvottelemme ohjelmat ja hankkeet kahdenvälisesti näiden toimistojen kanssa. Suomen ulkoministeriön rahoituksella toteutetut ohjelmat ja projektit ovat kokonaan suomalaisten rahoittamia. Tämän lisäksi ohjelmakaudella voidaan hakea rahoitusta eri lähteistä (esimerkiksi EU, ECHO) sekä toteuttaa yritysyhteistyötä yhteistyössä muiden maiden World Vision -toimistojen kanssa. Kansainvälisen verkoston lisäksi teemme yhteistyötä Suomessa ja Euroopan unionissa erityisesti lapsikeskeisten kumppanuusjärjestöjen, kuten Pelastakaa Lapset ry:n, Plan Suomen ja Suomen Unicefin kanssa. Olemme Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:n, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n, FIBS:n, Reilun kaupan edistämisyhdistys ry:n ja Vastuullinen Lahjoittaminen eli VaLa ry:n jäsen sekä Suomen Ekumeenisen Neuvoston kumppanuusjärjestö. Hallinto Suomen World Vision on kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö ja toimimme itsenäisenä osana kansainvälistä World Vision -verkostoa. Olemme oikeushenkilönä rekisteröity yhdistys, jolla on 47 jäsentä sekä yhdeksän hengen hallitus, jonka puheenjohtajana vuonna 2014 toimii professori Atte Korhola. Hallituksen alaisuudessa toimii toiminnanjohtaja, joka johtaa toimistoa ja toimintaa. Yhdistyksen jäsenet ovat Suomen kansalaisia ja hallintokielemme on suomi. Yhteistyö kansainvälisen verkoston kanssa tapahtuu kerran kolmessa vuodessa järjestettävän World Vision International ry:n kokouksen kautta, jossa Suomella, kuten kaikilla muillakin itsenäisillä toimistoilla (57), on yksi ääni. Tämä kokous valitsee kansainvälisen hallituksen, joka valvoo kansainvälisen presidentin toimintaa. Ensimmäistä kolmivuotiskauttaan Euroopan ja Lähi-idän edustajana kansainvälisessä hallituksessa istuu professori Pirjo Ståhle, joka on myös Suomen World Visionin hallituksen varapuheenjohtaja. Kansainvälisen presidentin alaisuudessa on tukipalvelut kaikille toimintasektoreille sekä kehitysyhteistyötoiminnan ohjaaminen globaalisti yhdessä sovittujen toimintamallien mukaisesti (ks. luku 2.2). Toiminnanohjaus ja talous Suomen World Visionin toimintasuunnitelma tehdään vuosittain ja se toteuttaa kolmivuotista strategiaa, joka päivitetään vuosittain. Talouden suunnittelu tehdään aina seuraavalle viidelle vuodelle, koska ohjelmasitoumukset ovat tyypillisesti pitkiä. Toimintasuunnitelman ja strategian hyväksyvät hallitus sekä yhdistyksen kokous. Taloudellisesti haasteellisesta ajasta huolimatta budjetoimme ja suunnittelemme kasvua seuraavalle kolmivuotiskaudelle: kasvua vaikuttavuudessa sekä yhteisöjen ja kumppanuuksien määrässä ja laadussa. Myös taloudellista kasvua etsitään aktiivisesti. Siihen investoidaan riittävästi ja se otetaan läpileikkaavasti huomioon kaikessa toiminnassa. Koemme, että perustehtävämme eli lasten hyvinvoinnin varmistaminen kehitysmaissa ei toteudu, mikäli emme onnistu varainhankintatehtävässämme. Lisäksi uskomme, että yksi vaikuttavuuden mittari on tukijoiden halukkuus lahjoittaa työhömme, joten kasvava yksityinen ja/tai julkinen tulovirta ovat meille viesti onnistuneesta vaikuttavuusviestinnästä. Suomen World Visionin strategiatalo Olemme tiivistäneet strategiamme strategiataloon, johon on kuvattu työtämme ohjaavat visio, missio, arvot ja toimintatavat sekä keskeiset kumppanimme. Visiomme kuvaa sitä, että emme lopeta työskentelyämme heikoimmassa asemassa olevien puolesta niin kauan, kun maailmassa on lapsia, joilla ei ole mahdollisuutta terveyteen, koulutukseen, syrjimättömyyteen, turvallisuuteen ja oman elämänsä rakentamiseen niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Ymmärrämme, että jokaisen lapsen ympärillä on perhe tai vähintäänkin yhteisö ja että kaikki 14 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2015 2017
Visio: Jokaisella lapsella mahdollisuuselämässä. Jokainen mukana suuressa tehtävässä. Strateginen tavoite: Sytytämme 600 000 suomalaista mukaan parantamaan pysyvästi 380 000 kehitysmaan lapsen, heidän perheidensä ja yhteisöjensä elämää. Vaikuttavuus Kumppanuudet Yhteisöt Lapset: terveys, ravitsemus, lukutaito, hyvinvointi Poliittinen päätöksenteko (Suomi, EU, YK) Kummit UM ja muu julkinen rahoitus Vapaaehtoiset puolestapuhujat Kiinnostuneet (lehti, uutiskirje, kertaostos, klikkaajat) Aluekehitysohjelmat, toimintamaat Kansalaisyhteiskunta (VaLa, Kepa, Kehys jne) Suurlahjoittajat, kertalahjoittajat Yritykset Ekosysteemit, klusterit, verkostot, kirkot Kertakontaktit: tavatut, ryhmät, yleisöt Arvot: Kristilliset arvot ovat toimintamme pohja Keskitymme köyhyyden poistamiseen lasten elämästä Kohtaamme ihmisen lähimmäisenä Palvelemme vastuullisesti Sitoudumme yhteisöllisyyteen Toimimme tehokkaasti Missio: Parannamme pysyvästi lasten elinoloja ja oikeuksien toteutumista. Toimimme yhdessä suomalaisten ja kehitysmaiden yhteisöjen kanssa. Työtämme ohjaa kristillinen lähimmmäisenrakkaus. Kuvio 2. Suomen World Visionin strategiatalo yhteisöt ovat osa isompaa ekosysteemiä ja päätöksentekojärjestelmää. Siksi emme tee töitä vain lasten kanssa, vaan etsimme kumppanuuksia hyvin laajasti. Teemme yhteistyötä kaikkien tahojen kanssa, jotka auttavat meitä pääsemään tavoitteeseemme ja olemme mukana kaikilla forumeilla, joilla voimme tuoda esille sellaisia asioita tai osaamista, jotka johtavat köyhyyden poistumiseen lasten elämästä. Työssämme on strategian mukaisesti kolme painopistettä: 1 Vaikuttavuus Vaikuttavuus on kehitysyhteistyössämme keskeistä ja sitä parannetaan jatkuvasti yhdessä ohjelmamaidemme sekä koko World Vision -verkoston kanssa. Toimintamaissa ja Suomessa työtä tehdään yhteistyössä julkisen ja yksityi- 15
16 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2015 2017
sen sektorin kanssa hyödyntäen World Vision -verkoston tietotaitoa sekä osaamista yhteisöjen muutoksen fasilitaattorina. Yhteisöjen omien toimijoiden, kuten pienten kansalaisjärjestöjen ja paikallishallinnon, tukeminen sekä kansalaisvaikuttamisen lisääminen ovat olennaisessa roolissa. Tavoitteemme on siirtyä yhä enemmän fasilitaattorin rooliin ja edesauttaa paikallisen kansalaisyhteiskunnan ja julkishallinnon yhteistyötä. Suomessa vaikuttavuuden mittarina käytetään tukijatransformaatiota, joka näkyy arvojen, asenteiden sekä käytöksen muuttumisena. Lopullinen onnistumisen mittari on se, että kasvaneen varainhankinnan ja laadukkaan kehitysyhteistyön avulla pystymme antamaan mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen yhä useammalle kehitysmaan lapselle. 2 Kumppanuus Kumppanuuksien kautta toimiminen on keskeinen väline strategiamme toteuttamisessa sekä vaikuttavuuden parantamisessa. Oikeiden kumppaneiden valinta on työn kestävyyden ja skaalautuvuuden kannalta erittäin tärkeää. Suomessa jatkamme kumppanuuksien kehittämistä yliopistojen sekä valittujen yritysten, medioiden, järjestöjen ja ajatushautomoiden kanssa. Suomalaiset kummit ovat keskeisiä kumppaneita ja heidän aktivointiinsa panostetaan. Kun sopivia kumppaneita valitaan, jaetut tavoitteet sekä kumppanuudesta syntyvä hyöty kehitysmaiden yhteisöille, meille sekä kumppaneille ovat edellytyksiä onnistumiselle. Kumppanuus ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikön sekä humanitaarisen avun yksikön kanssa on meille erittäin tärkeä ja sitä rakennetaan jatkuvassa vuoropuhelussa ja yhdessä oppien. Weconomy-ajattelua edistetään yhteisöjen tarpeesta käsin ja Team Finland -hengessä pyritään luomaan aitoja win-win -kumppanuuksia suomalaisten yritysten ja köyhien yhteisöjen välille. 3 Yhteisöllisyys Rakennamme ja lisäämme yhteisöllisyyttä erityisesti yhteistyössä kummien ja lähettiläiden kanssa. Vahvistamme Suomen World Visionin roolia suomalaisena vaikuttajana ja yhteiskunnallisena keskustelijana. Lisäksi jatkamme ja kehitämme innovaatioyhteistyötä yritysten kanssa ja vahvistamme World Visionin roolia public-private -kumppanuuksissa. Keskitymme kehittämään kummipalveluja entistä osallistavimmiksi ja tätä kautta lisäämme puolestapuhujien määrää sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suomessa keskitymme kasvattamaan yhteisöjä, jotka tarjoavat elämyksiä ja merkityksellisiä kohtaamisia. Lisäksi rakennamme tehokkaampaa toimintamallia erityisesti kummiuden sekä muun säännöllisen lahjoittamisen lisäämiseksi. Jatkamme hyvin käynnistynyttä mediatyötämme ja etsimme myös uusia tapoja saada näkyvyyttä eri foorumeilla. Lisäksi toteutamme yrityslahjoituskampanjaa ja jatkamme aktiivisesti julkisen rahoituksen hankkimista. Nykyiset kumppanuudet hoidamme laadukkaasti. Vahvistamme läsnäoloa maakunnissa ja tavoitteena on, että Suomen World Visionin kanssa aktiivisessa vuorovaikutuksessa olevien suomalaisten määrä kasvaa merkittävästi. Yhteisöperustaisuus ja yhteisöllisyys näkyvät kehitysyhteistyömallissamme suhteessamme kansainväliseen World Vision -verkostoon sekä suomalaisiin tukijoihin ja kumppaneihin. Yhteisöllisyys näkyy myös toimiston toimintakulttuurissa, jossa yhteisön jäsenillä on yhteinen kirkas tavoite sekä selkeä oma rooli ja vastuu sen saavuttamisessa. Yhteinen tavoitteemme on, että yhä useampi suomalainen syttyy auttamaan kehitysmaiden lapsia ja kokee olevansa osa World Vision -perhettä. 2.2 Kansainvälinen World Vision -verkosto World Vision -järjestö sai alkunsa vuonna 1950, kun hylätyn kiinalaistytön kohtalosta vaikuttunut amerikkalaispastori Bob Pierce perusti järjestön auttamaan Korean sodassa orpoutuneita lapsia ja järjestämään heille tukijoita kummeja. Tänään World Vision on maailman suurin kummilapsijärjestöjen verkosto. Siitä on kehittynyt federalistinen, itsenäisten toimijoiden yhteenliittymä, jolla on pysyvää toimintaa ja läsnäolo 95 maassa. Kansainvälinen World Vision määrittelee globaalin integroidun toimintansa lähtökohdiksi seuraavat: Lapsilähtöisyys Yhteisöperustaisuus Kristillinen arvopohja Järjestön keskeiset toimintamuodot ovat: Humanitaarinen apu Kehitysyhteistyö Vaikuttamistyö köyhyyden poistamiseksi 17
Suomen World Visionin ohjelmatyön läpileikkaavat teemat ohjelmakaudella noudattavat kansainvälisen World Visionin ohjeistusta ja ovat myös linjassa ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen toimenpideohjelman kanssa. Läpileikkaavat teemat kansainvälisessä verkostossa ovat: Lasten suojelu Vammaisuus Hiv ja aids Sukupuolten välinen tasa-arvo Ympäristö (ml. ilmastonmuutos) Rauhanrakentaminen ja konfliktien ratkaisu Kristillinen arvopohja World Visionin kansainvälinen toimisto (Global Center) toimii verkostomaisesti ja sen henkilökuntaa työskentelee yli 70 maassa, myös Suomessa. Kansainvälisen presidentin toimisto toimii Lontoossa. Kansainvälisen World Visionin rooli on koordinoida verkoston yhteistyötä ja kehittämisprosesseja sekä palvella kaikkia World Vision -toimistoja. Sillä ei kuitenkaan ole juridista päätäntävaltaa itsenäisten kansallisten World Vision -toimistojen suhteen. Kansainvälinen World Vision on tuottanut koko verkoston käytettäväksi joukon yhteisiä toimintamalleja, joista tärkeimpiin kuuluvat Learning through Evaluation with Accountability and Planning -hankehallintomalli (LEAP) sekä Development Programme Approach -lähestymistapa (DPA). LEAP säätelee sitä tapaa, jolla koko World Vision -verkoston ohjelmien ja projektien suunnittelu, monitorointi, evaluointi ja raportointi tehdään (ks. luku 3). DPA-lähestymistapaa hyödynnetään ohjelmien ja projektien suunnittelussa yhteistyössä hyödynsaajien ja kohdemaan kumppanien ja sidosryhmien kanssa. Myös Suomen World Visionin toiminnassa noudatetaan ja käytetään näitä järjestön yhteisiä toimintamalleja, periaatteita ja niihin liittyviä suunnittelu- ja raportointivälineitä. Kansainvälinen World Vision on rakentanut ja vakiinnuttanut erilaisia mekanismeja ja sisäisiä asiantuntija- ja kehittämistyöryhmiä verkoston parhaiden käytänteiden kokoamiseksi ja temaattisten alueiden työn vahvistamiseksi maailmanlaajuisesti. Yksi tärkeistä on joukko temaattisia vertaisryhmiä (Communities of Practice, CoP). Suomen World Visionin työntekijöitä on toiminut erityisen vahvasti sukupuolten väliseen tasa-arvoon, lasten suojeluun ja vammaisuuteen liittyvissä vertais- ja kehittämisryhmissä ja niiden johtotehtävissä. 2.3 Kumppanimaiden kansallisten ja alueellisten World Vision -toimistojen strategiat SWV:n kumppanina jokaisessa toimintamaassa on kyseisen maan World Vision. Kumppanimaiden kansalliset toimistot laativat kehitystyön ohjaamiseksi ja prioriteettien määrittelemiseksi oman maastrategiansa, joka puolestaan on yhteydessä alueellisten World Vision -toimistojen (Regional Offices) strategiaan. Maastrategiat ovat pääsääntöisesti kolmivuotisia, kuten myös SWV:n kehitysyhteistyöohjelma, joskaan ne eivät välttämättä sijoitu keskenään samaan kolmivuotissykliin. World Vision -verkoston tukitoimistojen, kuten SWV:n, sekä kansallisten toimistojen, strateginen suunnittelu ja toiminnan linjaaminen on keskenään vuorovaikutteista. Kumppanimaiden maastrategian laatiminen on keskusteluprosessi kyseisen kansallisen toimiston, tukitoimistojen ja alueellisen toimiston välillä. Se huipentuu yhteiseen roundtable-kokoontumiseen ennen maastrategian lopullista valmistumista. SWV voi tässä keskustelussa kannustaa kansallisia toimistoja huomioimaan itselleen tärkeitä näkökulmia ja temaattisia toiminta-alueita. Lisäksi kunkin kumppanimaan kansallisen toimiston tueksi on perustettu ns. Programme Support Team, johon myös kyseisen maan tukitoimistot ja alueellinen toimisto kuuluvat. Tämä yhteistyöryhmä monitoroi maastrategian toimeenpanoa ja tarvittaessa ryhtyy lisätoimiin esimerkiksi silloin, kun maastrategian toimeenpanon suhteen tarvitaan kapasiteetin vahvistamista. Kumppanimaiden maastrategiat vaikuttavat SWV:n ohjelmatyön linjauksiin ja toteuttamiseen. 2.4 Yhteyksiä Suomen ulkoasiainministeriön kehityspoliittiseen ohjelmaan ja linjauksiin Suomen ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroja on myönnetty SWV:n hankkeille vuodesta 1985. Vuodesta 2003 alkaen olemme olleet ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö. Tässä kehitysyhteistyöohjelmassa heijastuvat YK:n vuosituhattavoitteet, Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma, ulkoasiainministeriön kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus ja Suomen ulkoasiainhal- 18 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2015 2017
linnon ihmisoikeusstrategia sekä ulkoasiainministeriön laatima Suomen toimintasuunnitelma kauppaa tukevalle kehitysyhteistyölle. Lisäksi olemme sekä itsenäisenä toimistona että osana kansainvälistä verkostoa sitoutuneet keskeisimpiin kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua ohjaaviin periaatteisiin, sopimuksiin, toimintasuunnitelmiin ja julistuksiin (ml. Pariisin julistus, Accran toimintaohjelma, Ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus, Code of Conduct sekä Sphere Standards). Kehitysohjelmien ja -hankkeiden tavoitteena on kehitysmaiden kansalaisten ja heidän demokraattisesti valittujen edustajiensa omistajuus yhteiskuntiensa kehityksestä. Suunnittelemme ohjelmat ja hankkeet tiiviissä yhteistyössä kohdealueiden yhteisöjen edustajien, myös lasten, kanssa ja yhteisöjen edustajat osallistuvat tiiviisti ohjelmien monitorointiin ja evaluointiin. Tuemme kaikissa ohjelmissa paikallistason yhteisöjen mobilisoitumista virallisiksi järjestöiksi (Community Based Organizations, CBO), jotka kehittävät aluettaan yhteistyössä paikallishallinnon kanssa. Lapset ja nuoret voivat toimia CBO:n jäseninä tai vaikuttaa paikallistason päätöksentekoon lasten kerhojen kautta. Lisäksi tuemme erilaisten oma-apuryhmien perustamista ja toimintaa. Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa ja lähtökohta kehitykseen integroituu ylläesitettyyn. Lisäämme ohjelmien ja hankkeiden alueilla asuvien ihmisten, myös lasten, tietoisuutta omista oikeuksistaan ja pyrimme aktivoimaan kansalaisyhteiskuntaa erityisesti Citizen Voice and Action -toimintamallin (CVA) avulla (ks. luku 4.2.1). Toiminnan tavoitteena on varmistaa, että valtion palveluiden järjestämisvastuu toteutuu ja että viranomaiset toimivat vastuullisesti. Kiinnitämme ohjelma-alueilla entistä perusteellisempaa huomiota kaikenlaiseen syrjintään ja sen poistamiseen erityisesti kansalaisvaikuttamisen kautta sekä yhteistyössä paikallisten ihmisoikeustoimijoiden kanssa. Kaikille ohjelma-alueilla eläville pyritään takaamaan syntymätodistus ja virallinen rekisteröiminen kansalaisiksi. Naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien välisen tasa-arvon vahvistaminen on ollut keskeistä ohjelmatyössämme aikaisemminkin, mutta tässä kehitysyhteistyöohjelmassa se nostetaan yhdeksi neljästä painopistealueesta (ks. luku 4.1.2). Vahvistamme naisten osallistumista, oikeuksia ja toimeentuloa muun muassa tukemalla naisten oma-apuryhmiä. Tyttöjen ja poikien välistä tasa-arvoa edistämme lasten kerhojen ohjelman ja toiminnan avulla. Pyrimme myös kehittämään uusia toimintamalleja, joilla voidaan muuttaa miesten ja isien rooleja osallistuvampaan ja huolehtivampaan suuntaan perheissä ja yhteisöissä. Lasten suojeluun ja vanhempien alkoholin- ja päihteidenkäytön syihin ja seurauksiin kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota ja näihin haasteisiin vastaamiseksi kehitämme ohjelmissa uudenlaisia yhteisöperustaisia toimintamalleja (ks. myös luku 4.1.1). Eriarvoisuuden vähentämiseksi pidämme huolta siitä, että ohjelmien ja hankkeiden ravitsemukseen, terveyteen, koulutukseen ja ihmisarvoiseen työhön ja toimeentuloon keskittyvät toimet hyödyttävät ensisijaisesti yhteisöjen kaikkein köyhimpiä ja haavoittuvimmassa asemassa olevia jäseniä. Jatkamme ohjelmakaudella 2012 14 vahvasti aloittamaamme vammaisten lasten ja aikuisten integrointia ohjelmien hyödynsaajiksi, vaikuttajiksi ja päätöksentekijöiksi. Ilmastokestävyys ja luonnonvarojen kestävä hallinta ovat kasvavassa määrin kehitysyhteistyömme keskiössä. Tuemme maaseutuohjelmissa luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymistä sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Tarkastamme ohjelmien katastrofivalmiussuunnitelmat ilmastonmuutokseen liittyvien luonnononnettomuuksien mahdollisuuden näkökulmasta. Monissa ohjelmissa keskeistä on rankkasateiden ja tulvien aiheuttamiin tuhoihin ja menetyksiin varautuminen. Kuivuudesta kärsivien ohjelma-alueiden kohdalla pyrimme lisäämään sadeveden varastointijärjestelmien rakentamista ja viljelylajikkeiden monipuolistamista ympärivuotisen ruokaturvan takaamiseksi. Lisäämme entisestään yhteisöjen tietoisuutta ilmasto- ja ympäristökysymyksistä: esimerkiksi kaikissa ohjelmissa toteutettava lasten ja nuorten elämäntaito-opetus ja ohjaus (life skills) sisältää kasvattamista ympäristön kannalta vastuulliseen toimintaan. Jatkamme ohjelmakaudella kauppaa tukevan kehitysyhteistyön edistämistä. Tavoitteemme on edesauttaa ihmisarvoisten työpaikkojen ja yrittäjyysmahdollisuuksien syntymistä köyhyyden poistamiseksi ja ihmisarvoisen elämän turvaamiseksi ohjelma-alueidemme ihmisille. Rakennamme kumppanuuksia suomalaisten yritysten kanssa sekä tuemme ohjelmamaissa yrityssektorin kumppanuutta kehitysohjelmien alueilla. Tällä toiminnalla edistämme yritysten yhteiskunnallisesti vastuullista yritystoimintaa. Pyrimme esimerkiksi tukemaan suomalaisen ympäristöliiketoiminnan mahdollisuuksia toimia työllistävänä kumppanina kehitysmaissa. 19
20 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2015 2017