Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö 2012. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Osaaminen ja työelämä -yksikkö 23.7.2013
lukumäärä 1 700 1 600 1 500 1 400 1 300 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kuinka moneen nuoreen etsivän työn hanke oli yhteydessä 2010-2012 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2010 2011 2012 alle 15v. 16-20v. 21-25v. 26-28v. ikä ei tiedossa Kuva 1 Yhteydenottojen määrä on Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla kasvanut voimakkaammin kuin valtakunnassa keskimäärin (Kuva 1). Yhteydenotot vuosien 2010 ja 2012 välillä ovat kasvaneet 2,7 -kertaiseksi (+ 1481 henkeä) kun valtakunnan tasolla kasvu on ollut 1,9 -kertaista (+ 9440 henkeä). Kainuussa yhteydenotoista 9 kohdistuu alle 15 -vuotiaisiin, 61 16 20 -vuotiaisiin ja 26 21 25 -vuotiaisiin. Pohjois-Pohjanmaalla merkittävämpi osuus eli 73 kohdistuu 16 20 -vuotiaisiin. 2
lukumäärä 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kuinka monta nuorta etsivän työn hanke tavoitti 2010-2012 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2 010 2011 2012 alle 15v. 16-20v. 21-25v. 26-28v. ikä ei tiedossa Kuva 2 Tavoitetuilla tarkoitetaan nuoria jotka ovat yhteyden oton jälkeen lähteneet mukaan johonkin toimenpiteeseen. Heidän määrä on kahdessa vuodessa noussut Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2,2 -kertaiseksi (+ 908 henkeä) (Kuva 2). Valtakunnan tasolla kasvu on ollut 2,6 -kertaista (+ 8890 henkeä). Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan välillä ei ole juuri eroja ikäryhmien osuuksissa. Alueella 16 20 -vuotiaiden osuus on 67 kun se valtakunnallisesti on hieman pienempi. Myös 21 24 -vuotiaiden osuus on kasvussa. Sen sijaan alle 15 - vuotiaiden osuus on laskenut 4 :iin kun se valtakunnallisesti keskimäärin on 7. Voidaan pitää hyvänä suuntauksena sitä, että alle 15 -vuotiaiden määrä on laskenut. Etsivän nuorisotyön varsinaiseksi kohderyhmäksi voidaan kutsua 16-25 -vuotiaita nuoria. 3
Mitä kautta tavoitetut nuoret tulivat / ohjautuivat etsivän työparitoiminnan piiriin 2010-2012 Kainuussa ja Pohjois- Pohjanmaalla Toisen asteen ammatillisen koulutuksen Peruskoulun Sosiaalitoimen Muuta kautta Puolustusvoimien Vanhempien/vanhemman yhteydenotto Työ- ja elinkeinohallinnon Nuoren suoran yhteydenoton Lukion Nuoren yhteydenotto sähköisen median kautta Työpajan Nuorisotyön Terveystoimen Kaverien Katutyön 2012 2011 2010 0 5 10 15 20 25 30 35 Kuva 3 Mitä kautta tavoitetut nuoret tulivat / ohjautuivat etsivän työparitoiminnan piiriin vuonna 2012 Kainuussa ja Pohjois- Pohjanmaalla 2. asteen amm. koulutuksen Peruskoulun Sosiaalitoimen Muuta kautta Nuoren suoran yhteydenoton kautta Työ- ja elinkeinohallinnon Nuorisotyön Nuoren yhteydenotto sähk. median kautta Lukion Vanhempien/vanhemman yhteydenoton Terveystoimen Työpajan Kavereiden Katutyön Puolustusvoimien 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Kuva 3a 4
Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla tavoitetuista nuorista kolmasosa ja Kainuussa jopa reilut 40 ohjautui etsivän työn piiriin toisen asteen ammatillisen koulutuksen kautta, mikä on ollut kasvava trendi vuodesta 2010 lähtien (Kuvat 3 ja 3a). Lukema on suurempi kuin valtakunnan tasolla, missä keskimäärin joka neljäs nuori ohjautui toisen asteen ammatillisen koulutuksen kautta. Peruskoulusta ohjautuvien osuus on laskenut 10 Pohjois-Pohjanmaalla niin kuin valtakunnassa keskimäärin, mutta Kainuussa se on selvästi yleisempää. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla nuoret hakeutuivat itse suoran yhteydenoton kautta etsivän nuorisotyön piiriin harvemmin kuin maassa keskimäärin (11 ). Tavoitettujen nuorten koulutustaustat 2010-2012 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla keskeytynyt ammatillinen perustutkinto peruskoulu suoritettu suorittamassa ammatillista perustutkintoa peruskoulussa ammatillinen perustutkinto suoritettu lukio keskeytynyt suorittamassa lukiota ylioppilas keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto muu lukio suoritettu keskeytynyt ylempi korkeakoulututkinto peruskoulu keskeytynyt suorittamassa lukiota Lähtömaassa suoritettu koulutus/tutkinto alempi korkeakoulututkinto 2012 2011 2010 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Kuva 4 5
Tavoitettujen nuorten koulutustaustat 2012 Kainuussa ja Pohjois- Pohjanmaalla keskeytynyt ammatillinen perustutkinto peruskoulu suoritettu peruskoulussa suorittamassa ammatillista perustutkintoa ammatillinen perustutkinto suoritettu suorittamassa lukiota lukio keskeytynyt ylioppilas lukio suoritettu Muu keskeytynyt ylempi tai alempi korkeakoulutk. peruskoulu keskeytynyt ylempi tai alempi korkeakoulututk. suoritettu Lähtömaassa suoritettu koulutus/tutkinto 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Kuva 4a Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla noin 40 tavoitetuista nuorista on keskeyttänyt ammatillisen perustutkinnon (Kuvat 4 ja 4a). Kasvu on ollut merkittävää vuodesta 2010 lähtien. Koko maassa ammatillinen perustutkinto on keskeytynyt kolmasosalla tavoitetuista nuorista. Pohjois-Pohjanmaalla 17 tavoitetuista nuorista on peruskoulu suoritettuna ja Kainuussa vain noin 10. Tämä on selvästi vähemmän kuin maassa keskimäärin eli 23. Peruskoulussa olevia nuoria on ollut tavoitettujen joukossa vähemmän kuin 2010, mikä oli luettavissa myös kuvasta 2. Ero maakuntien välillä on kuitenkin erittäin suuri. Pohjois-Pohjanmaalla on enemmän lukion keskeyttäneitä ja ylioppilaita tavoitettujen joukossa kuin Kainuussa. 6
Nuoren elämäntilanne tavoittamisen aikaan 2010-2012 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla työttömäksi ilmoittautunut työnhakija opiskelija työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut peruskoulussa muu työssä käyvä sairaana kotona (lastenhoito) kotoutumistoimeenpiteessä eläkkeellä asevelvollisuus 2012 2011 2010 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Kuva 5 Nuoren elämäntilanne tavoittamisen aikaan vuonna 2012 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla työttömäksi ilmoittautunut työnhakija opiskelija työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut peruskoulussa muu työssä käyvä sairaana kotona (lastenhoito) asevelvollisuus kotoutumistoimeenpiteessä eläkkeellä 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Kuva 5a 7
Työttömäksi ilmoittautuneiden työnhakijoiden osuus tavoitetuista on noussut merkittävästi vuoden takaisesta (Kuva 5). Pohjois-Pohjanmaalla vajaat 30 ja Kainuussa jopa vajaat 60 oli työttömäksi ilmoittautuneita työnhakijoita, mikä poikkeaa koko maan keskiarvosta eli 26 (Kuva 5a). Pohjois-Pohjanmaalla lähes joka neljäs tavoitettu nuori on työttömäksi ilmoittautumaton työtön kun valtakunnallisesti keskiarvo on joka viides. Opiskelijoiden osuus on Pohjois-Pohjanmaalla Kainuuta suurempi. Valtakunnan tasolla jopa 10 osalta ei tiedetä nuoren elämäntilannetta. Nuoren toimeentulo tavoittamisen aikaan 2010-2012 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vanhempien tuki pitkäaikainen toimeentulotuki työttömyysturva opintotuki palkka muu kuntoutus tuki sairauspäiväraha vanhempainetuudet kotoutumistuki eläke 2012 2011 2010 0 5 10 15 20 25 30 35 Kuva 6 8
pitkäaikainen toimeentulotuki Nuoren tilanne toimeentulon suhteen tavoittamisen aikaan vuonna 2012 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vanhempien tuki työttömyysturva opintotuki palkka muu kuntoutustuki sairauspäiväraha vanhempainetuudet eläke kotoutumistuki 0 5 10 15 20 25 30 35 Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Kuva 6a Vanhempien tuki on edelleen ylivoimaisesti merkittävin nuorten toimeentuloista tavoittamisen aikaan, vaikkakin sen osuus on laskussa. Pohjois-Pohjanmaalla vanhempien tuki on toimeentulona yleisempää kuin Kainuussa. Toisaalta pitkäaikainen toimeentulotuki on joka kolmannen nuoren toimeentulona Kainuussa kun se koko maan tasolla on keskimäärin 17 toimeentulon lähde. Myös työttömyysturvan osuus toimeentulona on kasvanut ja Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla se on yleisempi toimeentulon muoto kuin maassa keskimäärin eli 10. Opintotuella olevia nuoria on Pohjois-Pohjanmaalla enemmän kuin maassa keskimäärin (11,6 ). Koko maan tasolla keskimäärin joka viidennen tavoitetun nuoren toimeentulo ei ole etsivä nuorisotyön tekijöiden tiedossa. 9
Nuoren asumistilanne tavoittamisen aikaan 2010-2012 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla omassa vuokra-asunnossa vanhempien asunnossa opiskelija-asunnossa/asuntolassa kaverien luona sukulaisten luona omassa omistusasunnossa muu laitoksessa asunnoton tukiasunnossa vastaanottokeskuksessa 2012 2011 2010 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Kuva 7 Nuoren tilanne asumisen suhteen tavoittamisen aikaan vuonna 2012 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla omassa vuokra-asunnossa vanhempien asunnossa kaverien luona opiskelija-asunnossa/asuntolassai omassa omistusasunnossa sukulaisten luona asunnoton muu laitoksessa tukiasunnossa vastaanottokeskuksessa 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Kuva 7a 10
Kainuussa yli puolet ja Pohjois-Pohjanmaallakin 40 nuorista asuu omassa vuokra-asunnossa tavoittamisen aikaan ja suuntaus on kasvava (Kuvat 7 ja 7a). Vanhempien asunnossa asuminen on tavoitettujen keskuudessa yleisempää Pohjois-Pohjanmaalla ja vastaa maan keskiarvolukemaa, kun taas Kainuussa se on selvästi vähäisempää. Alue eroaa merkittävästi oman vuokra-asumisen suhteen muusta maasta, sillä maassa keskimäärin 30 asuu vuokralla tavoittamisen aikaan. Kertooko tämä jotain alueen vuokra-asumisen hinnoista verrattuna esimerkiksi Uusimaahan, missä vain 18 asui vuokralla. Valtakunnan tasolla jopa 16 osalta ei tiedetä nuoren asumistilannetta tavoittamisen aikaan. 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Tavoitettujen nuorten tilanne kunkin vuoden lopussa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla toimenpiteissä ei vielä toimenpiteitä kieltäytynyt yhteistyöstä 2010 2011 2012 Kuva 8. Viitisen prosenttia tavoitetuista nuorista kieltäytyy yhteistyöstä. Suhde on pysynyt samana viimeiset kolme vuotta vaikka tavoitettujen nuorten määrä onkin kasvanut jatkuvasti. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan lukemat eivät juuri poikkea maan keskiarvoista. 11
Millaisiin toimenpiteisiin nuoria on ensisijaisesti ohjattu 2010-2012 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla muut toimenpiteet työpaja työ- ja elinkeinotoimisto muu palvelu jatkanut ammatillisia opintoja mielenterveys palvelut työharjoittelu sosiaalitoimen palvelut aloittanut amm. perustutkinnon opinnot työhön avoimille työmarkkinoille liikunta-, nuorisotoimen ja vapaa-ajan palvelut työkokeilu muu opiskelu nuori kieltäytyy toimenpiteestä jatkanut lukion opintoja jatkanut peruskoulun opintoja keskeyttänyt aktiivi toimenpiteen aloittanut ohjaavan ja valmistavan amm. koul. terveyskeskuksen palvelut työelämävalmennus päihdekuntoutus armeija/siviilipalvelus oppisopimuskoulutus 0,0 2,5 5,0 7,5 10,0 12,5 15,0 17,5 20,0 2012 2011 2010 Kuva 9. Nuoria ohjataan erityisesti työpajoille, TE-toimiston palvelujen piiriin tai jatkamaan ammatillisia opintoja. Sosiaalitoimen palveluihin ohjattiin 2010 jopa joka viides nuori, kun vuonna 2012 enää vain viitisen prosenttia. Kyselystä ei käynyt ilmi, mitä ovat muut toimenpiteet, joihin nuorista 14 ohjautuu. Saatavilla ei ollut valtakunnallisia tietoja. 12
100 90 80 70 60 50 40 30 20 Arvio siitä missä ajassa tavoitettu nuori sijoittuu ensisijaiseen toimenpiteeseen 2010-2012 Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla lukemat kaaviossa nuorten absoluuttisia määriä 20 18 13 28 21 54 69 107 157 197 365 181 558 390 608 yli vuoden 9-12 kk 6-9 kk 3-6 kk 0-3 kk 10 0 2010 2011 2012 Kuva 10. Vaikka tavoitettujen nuorten määrä on kasvanut merkittävästi vuodesta 2010, puolet heistä arvioiden mukaan sijoittuu toimenpiteeseen kolmen kuukauden sisällä ja 80 puolen vuoden sisällä. Noin viidellä prosentilla toimenpiteeseen pääsemiseen menee yli 9 kuukautta. 13
Kuinka hyvin yhteistyö sujui eri tahojen kanssa etsivän työn toimijoiden arvion mukaan 2010-2012 Kainuussa ja Pohjois- Pohjanmaalla (1 = välttävä, 5 = erinomainen) puolustusvoimat 2. asteen koulutuksen järjestäjä sosiaalitoimi nuorten työpajat mielenterveystoimisto nuorisotoimi päihdehuolto nuoren huoltaja/huoltajat terveystoimi peruskoulu seurakunta rikosseuraamuslaitos yhdistykset Kela työhallinto poliisi yritykset 2012 2011 2010 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Kuva 11. Yhteystyö etsivän työn toimijoiden mukaan toimii parhaiten puolustusvoimien, toisen asteen koulutuksen järjestäjien ja sosiaalitoimen kanssa. Yhteistyö sujuu myös nuorten työpajojen kanssa, vaikka yhteistyötä kuvaava arvosana onkin laskenut edellisvuodesta. Muita tahoja, joiden kanssa yhteistyön sujuminen on huonontunut kahdesta edellisvuodesta, ovat työhallinto ja rikosseuraamislaitos. Arvosanaansa kahden vuoden takaisesta ovat parantaneet erityisesti päihdehuolto, terveystoimi ja yritykset, jotka tosin ovat yhteistyön sujuvuudessa kuitenkin koettu huonoimmaksi tahoksi. Saatavilla ei ollut valtakunnallisia tietoja. 14