ASIALISTA TEKNISEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9/2016 Kokousaika 14.6.2016 Paikka Valtuustosali Asiat :t 35-40 Asialista 35 SISÄISET VUOKRAT VUONNA 2017... 109 36 AVUSTUSHAKEMUS; SASI-PALKON YKSITYISTIEN PERUSKUNNOSTUS... 112 37 ALOITE; KYRÖSKOSKEN PERHEPUISTON KEHITTÄMINEN... 114 38 VESIHUOLTOLAITOS; VESIMAKSUT... 116 39 VESIHUOLTOLAITOS; JÄTEVESIMAKSUT... 119 40 VASTAUS LEMMINKÄINEN TALO OY: N VAHINGONKORVAUSVAATIMUKSEEN... 122 ILMOITUKSET... 128
PÖYTÄKIRJA 108 Tekninen lautakunta 9/2016 KOKOUSAIKA Tiistai 14.6.2016, klo 17.30 19.55 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET pj Pekka Hakala X vj Mikko Ahola vpj Marita Nieminen X vj Seppo Asumalahti j Teemu Evikoski X vj Tiina Jokela j Pauliina Rautiainen este vj Pirjo Turvala X j Rauno Kortesoja X vj Turo Antila j Mikko Mänty X vj Jukka Juvonen j Eija Koivisto X vj Annukka Koivisto MUUT SAAPUVILLA OLLEET Jouni Ovaska kunnanhallituksen puheenjohtaja Vilho Ponkiniemi kunnanhallituksen edustaja X VIRANHALTIJAT Hannu Niemelä vs tekninen johtaja, esittelijä X Pirkko-Liisa Vänttinen toimistopäällikkö, ptk-pitäjä X Antero Alenius kunnanjohtaja Jari Luoma rakennuspäällikkö, asiantuntija LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi. ASIAT :t 35-40 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Lautakunta valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Teemu Evikosken ja Mikko Männyn. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pekka Hakala Pirkko-Liisa Vänttinen PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tarkastusaika 21.6.2016, klo 12.00 mennessä. PÖYTÄKIRJA ON KOKOUKSEN KULUN MUKAINEN Teemu Evikoski Mikko Mänty PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ 21.6.2016, klo 12.00 15.00 kunnanvirasto, tekninen toimisto Toimistopäällikkö Pirkko-Liisa Vänttinen
109 35 SISÄISET VUOKRAT VUONNA 2017 Tekninen lautakunta 14.6.2016, 35 Toimistopäällikkö Pirkko-Liisa Vänttinen: Toimistopäällikkö on valmistellut kunnan omistamien ja omassa käytössä olevien tilojen sisäiset vuokralaskelmat vuodelle 2017 teknisen lautakunnan päättämien laskentaperusteiden mukaisesti. Palvelualueiden kanssa on vuonna 2002 tehty toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset, joiden mukaan vuokrat tarkistetaan vuosittain. Laskelmissa näkyy hoitovastikkeen muodostuminen menoeräkohtaisesti sekä vuoden 2016 vertailutietoja. Kunnanhallitus päätti 14.4.2014, että pääomavuokra huomioidaan sisäisissä vuokrissa poistojen suuruisena. Vuokralaskelmiin on kirjattu pääomavuokran osuus. Hoitovastikkeita laskettaessa on noudatettu seuraavia periaatteita kunkin tilavuokran osalta: - hoitovastikkeeseen on otettu vuosien 2014 ja 2015 toteutuneiden kustannusten keskiarvo lämmön, sähkön, veden, jäteveden, jätehuollon ja ulkoalueiden hoidon osalta, - talonmies- ja siivouspalvelujen osalta arvio on tehty vuonna 2015 toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Siivouspäällikön palkkauskulut on jaettu kohteille kerrosalojen suhteessa, - hoitovastikkeeseen sisältyvä rakennusten kunnossapito (rakennustekninen, lvis-kunnossapito, erityislaitehuolto) on laskettu vuosien 2014 ja 2015 toteutumien keskiarvona, mahdollisuuksien mukaan rakennusryhmittäin, euroa/m². Tämä laskentatapa tasaa hoitovastikkeiden isoja vaihteluja vuodesta toiseen. Edellä kerrotulla tavalla laskettuihin hoitovastikkeisiin on lisätty kolmen prosentin kate. Toiminnallisia muutoksia verrattuna vuoden 2016 tilavuokralaskelmiin: - Monitoimikeskus Sillan vuokra on laskettu kaikkien toimintojen osalta koko vuodelle. - Kaipion koulun toiminta päättyy v. 2016. - Seuraavien, kunnan omissa tiloissa toimivien päiväkotien toiminta
110 päättyy v. 2016: Pappilanmetsän pk, Kettupolun pk, Koulukatu 35, Koulukatu 39 ja Kaipion pk. - Terveyskeskuksessa toimineen pesulan toiminta päättyy v. 2016. - Tekniikkatalo osoitteessa Hollitie 7 tyhjenee v. 2016 ja henkilökunta siirtyy vuokratiloihin. - Vanhusten päivätoimintakeskus Siljankodin alakerrassa aloittaa toimintansa v. 2016. - Kansalaisopisto ottaa käyttöönsä entisen Pappilanmetsän päiväkodin tilat. Monitoimikeskuksen kokonaisvuokra v. 2017 on 607 430 e. Monitoimikeskuksen johdosta käytöstä poistuvien kokonaisvuokra v. 2016 oli 612 372. Huomioitavaa on, että monitoimikeskuksen vuokra ei sisällä poistoja vielä tässä vaiheessa. Palvelualueilla on ollut mahdollisuus kommentoida laskelmia 30.4.2016 asti. Vuoden 2017 talousarvioon otettavat tilavuokrat ovat yhteensä 4 738 007 euroa, josta hoitovastikkeiden osuus on 3 154 432 e ( v. 2016 3 189 478 e). Tilastokeskuksen julkaisun 18.2.2016 mukaan kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 1,4 % vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä vuoden 2014 vastaavasta ajanjaksosta. Eniten kallistuivat työkustannukset sekä vesi- ja jätevesikustannukset. Kevyen polttoöljyn kustannukset sekä lämmityskustannukset laskivat. Monitoimikeskuksen tilojen hoitosopimuksesta käydään vielä neuvotteluja 14.6 alkaen. Neuvotteluissa on tarkoitus sopia olemassa olevan sopimuksen ulkopuolisesta toiminnasta. Virtaan on tallennettu yhteenveto sisäisistä vuokrista 2017. Esitys (vs tekninen johtaja Hannu Niemelä): Lautakunta hyväksyy tilavuokralaskelmat otettavaksi vuoden 2017 talousarvioon. Mikäli kunnalle monitoimikeskus Sillan sopimuksen mukaan tulevat kustannukset muuttuvat arvioidusta, lautakunta valtuuttaa toimistopäällikön korjaamaan sisäiset vuokrat kustannuksia vastaaviksi.
111 Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen.
112 36 AVUSTUSHAKEMUS; SASI-PALKON YKSITYISTIEN PERUSKUNNOSTUS Tekninen lautakunta 14.6.2016, 36 Toimistopäällikkö Pirkko-Liisa Vänttinen: Valtuusto on 27.11.2000 51 päättänyt kunnan osallistumisesta yksityisteiden peruskunnostukseen seuraavasti: - kunta osallistuu valtuuston 30.9.1996 asettamat vaatimukset täyttävien yksityisteiden perusparannukseen teknisen lautakunnan harkinnan mukaisille teille. Kunnan avustus on 15 20 % kokonaiskustannuksista, - avustusta myönnetään tarkoitukseen varatun määrärahan puitteissa, - kunta avustaa tiekuntia valtion avustuksen hakemisessa ja työn teettämisessä, - kunnan avustuksella ei ole valtion avustusehtoa. Yksityisteiden avustamiseen on vuonna 2016 varattu 37 900 euroa. Kuluvan vuoden kunnossapitoavustukset on maksettu (26 162,08 e) ja avustuksiin varattua määrärahaa on jäljellä 11 737,92 euroa. Perusparannushankkeiden avustamiseen ei ole varattu erillistä määrärahaa vuonna 2016. Sasi-Palkon yksityistien tiekunta hakee kunnan avustusta (tiekunnan kokous 26.5.2016) tien osan perusparannukseen. Suunniteltu perusparannus alkaa valtatieltä 3 Sasin suuntaan, 360 metriä. Tiekunnan toimitsijamies on toimittanut perusparannussuunnitelman kuntaan. Avustushakemus on kokonaisuudessaan esityslistan oheismateriaalina. Hankkeen kustannusarvio on 10 000-10 500 euroa. Sasi-Palkon yksityistie on 2008 m pitkä, kunnan hoidossa oleva yksityistie. Peruskunnostettavaksi suunnitellulla tieosuudella on seitsemän ympärivuotisesti asuttua kiinteistöä. Yksityistiellä on vilkas läpikulkuliikenne, joka johtuu Sasin päiväkodin liikenteestä, koululaiskuljetuksista ja linja-autopysäkkien saattoliikenteestä. Esitys (vs tekninen johtaja Hannu Niemelä): Lautakunta myöntää Sasi-Palkon yksityistien tiekunnalle tien peruskunnostukseen avustusta 20 % toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 2 100 euroa.
113 Päätös koskee vuonna 2016 toteutettua työtä. Avustus maksetaan esitettyjä maksutositteita vastaan. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen.
114 37 ALOITE; KYRÖSKOSKEN PERHEPUISTON KEHITTÄMINEN Tekninen lautakunta 14.6.2016, 37 Maanrakennusmestari Antti Myllymaa: Kosken Kopla ry on jättänyt 6.5.2016 aloitteen Kyröskosken Perhepuiston kehittämisestä. Kyröskosken koulun rehtori Ilkka Jyväsjärvi on jättänyt aloitetta koskevan tukiviestin. Aloitteen sisältö lyhennettynä: Perhepuisto on sijainniltaan aivan mahtava alueen lapsille ja koululle. Perhepuistossa olisi paljon kehittämisen mahdollisuuksia ja näin käyttöastetta saataisiin suuremmaksi ja toimintaa turvallisemmaksi. Perhepuistossa olevien laitteiden uudelleen sijoittelua voisi miettiä ja osa laitteista saataisiin pienellä ehostuksella kuntoon ja käyttökelpoisiksi. Voisimme järjestää myös talkoot Perhepuiston kunnostamisesta viihtyisäksi ja turvalliseksi toimintaympäristöksi. Talvea varten ehdotamme alueelle Pappilanmetsässä olevan möykyn tapaista laskettelupaikkaa. Möykky voitaisiin sijoittaa alueelle niin, että vaaratilanteita ei pääsisi syntymään ja lapset perheineen voisivat viettää alueella aikaa ja järjestää erilaisia tapahtumia. Asian hoitamiseen voitaisiin perustaa esim. toimikunta, johon kuuluisi edustajia Hämeenkyrön kunnasta, Kyröskosken koululta ja Kosken Koplasta. Kyröskosken koulun oppilaat ovat 8.12.2015 jättänet tekniselle lautakunnalle kirjelmän, jossa he toivovat, että Perhepuistoon tulisi yhtä hyvä ja turvallinen pulkkamäki kuin Pappilanmetsässä oleva möykky. Lisäksi he toivovat, että puiston laitteet olisivat hyvässä kunnossa ja turvallisia. Tekninen johtaja ja maanrakennusmestari ovat vastanneet oppilaiden kirjeeseen. Oppilaiden kirjelmä ja vastaus tähän olivat teknisen lautakunnan ilmoitusasioissa 23.2.2016. Vastauksessa todetaan mm., että valitettavasti Perhepuiston ympäristö mäenlaskupaikkana on aivan erityyppinen, kuin Pappilanmetsän puisto. Aloite ja tukiviesti sekä oppilaiden kirjelmä ja vastaus siihen ovat esityslistan oheismateriaalina. Maanrakennusmestarin esitys: Hämeenkyrön kunnassa leikkikenttiä on kunnostettu suunnitelman mukaisesti, nykyiset turvallisuusmääräykset huomioiden jo joitakin vuosia. Osa vanhoista leikkikentistä on myös purettu. Leikkikenttien suunnitelmallinen uudistaminen jatkuu vielä vuoden 2016.
115 Perhepuisto täyttää turvallisuusmääräykset, joten sille ei suunnitelmassa ole osoitettu toimenpiteitä. Puretuilta leikkikentiltä on jäänyt määräykset täyttäviä leikkivälineitä, joita on tarkoitus sijoittaa olemassa oleville leikkikentille, kuten Perhepuistoon. Välineiden uudelleen sijoittelu tulisi tehdä siten, että turvallisuusmääräykset täyttyvät. Käytännössä puisto täytyisi rakentaa suoja-alueineen ja putoamisalustoineen kokonaan uudelleen. Möykyn rakentaminen ylijäämämaista keskelle Perhepuistoa tulisi erittäin kalliiksi ja sulkisi leikkipuiston pitkäksi ajaksi. Kuten teknisen johtajan ja maanrakennusmestarin kirjeessä (8.2.2016) sanotaan, Perhepuiston sisälle on vaikea/mahdoton rakentaa turvallista mäenlaskupaikkaa ympäröivien rinteiden ja tien läheisyyden vuoksi. Suunnitelman mukaisten toimenpiteiden tullessa tehdyiksi tämän vuoden lopussa, ryhdymme etsimään Kyröskosken suunnasta uutta, turvallisempaa paikkaa pulkkamäelle. Esitys (vs tekninen johtaja Hannu Niemelä): Lautakunta hyväksyy maanrakennusmestarin esityksen. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen. Asiaa valmistellaan yhteistyössä Kosken Kopla ry:n kanssa.
116 38 VESIHUOLTOLAITOS; VESIMAKSUT Tekninen lautakunta 14.6.2016, 38 Kunnallistekniikan rakennuspäällikkö Jari Luoma: Kunnanvaltuusto päätti 16.2.2002 39 vesihuoltolaitoksen aloittavasta taseesta. Kunnan pääomasijoitus on 1 404 706 euroa, muodostuen kokonaan peruspääomasta (ei lainaa). Vesihuoltolaitoksen peruspääoma kasvoi 1,4 milj. eurosta 3,2 milj. euroon, kun aiempien vuosien liittymismaksupääomat siirrettiin kunnan peruspääomaan ja edelleen vesihuoltolaitoksen peruspääomaan. Korko laskettiin 1.1. 30.6. 1,4 milj. eurolle ja loppuvuosi 3,2 milj. eurolle. Vuonna 2014 peruspääoman korko oli 5,5 %, 179 419 euroa. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 2015 osoittaa, että laitoksen tilikauden alijäämä oli 292 207 euroa. Poistot olivat 781 690 euroa. Kunta osti vettä vuonna 2015 Kyröskosken Vesihuolto Oy:ltä 100 577 m³. Vuonna 2014 vettä ostettiin 133 193 m³. Kyröskosken Vesihuolto Oy:n tukkuvesihinta on ollut 1.1.2015 alkaen 0,97 e/m³. Vuonna 2015 Kyröskosken Vesihuolto Oy:lle maksettiin vedestä 91 672 euroa. Kunta osti vettä vuonna 2015 Hämeenkyrön vesi Oy:ltä 198 030 m³ (v. 2014 186 028 m³), josta kunta itse käytti 59 186 m³ (v. 2014 65 338 m³) ja myi 138 844 m³ (v. 2014 129 690 m³) Sastamalan Vedelle. Hämeenkyrön Vesi Oy:n laskuttaman veden hinta on 0,30 e/ m³. Hämeenkyrön Vesi Oy:lle maksettiin 73 931 euroa ja Sastamalan Vettä laskutettiin 66 907 euroa. Vuonna 2015 Miharista pumpattiin vettä 985 980 m³ (v. 2014 906 048 m³), josta Nokian osuus oli 754 997 m³ (v. 2014 683 650 m³). Nokian kaupunkia laskutettiin vedestä 100 004 euroa. Miharin käyttökustannukset olivat 0,13 e/m³, alv 0%. Vesilaitoksen piirissä on 1992 kulutuspistettä, joista 46 on vesiyhtymiä. Vuonna 2015 veden myynnistä saatiin tuloja 502 056 euroa ja liittymismaksutuloja kertyi 68 078 euroa. Vesilaitoksen nettotuotot olivat 202 402 euroa. Luvussa on huomioitu puolet hallintomenoista (66 357 euroa) ja sisäiset erät, mutta ei poistoja. Lautakunta käsitteli vesilaitoksen maksuja 5.5.2015 23, jolloin verotonta kulutusmaksua korotettiin 5 %. Muut maksut pidettiin ennallaan. Vesimaksut 1.10.2015 alkaen (suluissa verolliset hinnat, alv 24 %):
117 Kulutusmaksu - tavallinen kulutus 1,52 e (1,88 e)/m³ - vesiyhtymien kulutus 1,26 e (1,56 e)/m³ - satunnainen kulutus 2,04 e (2,53 e)/m³ Rakennusaikaisesta veden kulutuksesta peritään pientaloilta arviona 30 m³ ja muilta rakennuksilta 50 m³ satunnaisen kulutuksen maksulla. Perusmaksu/vuosi Mittari 25 35,00 e (43,40 e) 32 45,00 e (55,80 e) Lähikuntien vesimaksuja (tavallinen kulutus) e/m³ (alv 0 %): 5 / 2013 4/2014 4 / 2015 6/2016 Ikaalinen 1,05 1,05 1,09 1,09 Parkano 1,31 1,40 1,40 1,45 Nokia 1,44 1,44 1,44 1,53 Ylöjärvi 1,33 1,49 1,56 1,75 Sastamala 1,54 1,59 1,64 1,72 Kyröskosken VH 0,95 0,95 0,95 1,05 Vesihuoltolain mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa laitoksen kaikki kustannukset, myös investoinnit. Vesihuoltolaitoksen taloutta rasittavat vuosien 2014-2016 suuret investoinnit jotka tullaan kattamaan pitkällä aikavälillä tehtävillä maltillisilla taksojen korotuksilla. Hallintosäännön mukaan lautakunnat päättävät maksuista. Maksutaksa muutosesityksineen on esityslistan oheismateriaalina. Kunnallistekniikan rakennuspäällikön esitys: Tekninen lautakunta päättää, että verottomia kulutusmaksuja korotetaan 5 %. Perusmaksut pysyvät ennallaan. Korotukset tulevat voimaan 1.10.2016. Kulutusmaksut 1.10.2016: - tavallinen kulutus 1,60 e (1,98 e)/m³ - vesiyhtymien kulutus 1,32 e (1,64 e)/m³ - satunnainen kulutus 2,14 e (2,65 e)/m³
118 Korotuksen arvioitu vaikutus vesihuoltolaitoksen tuloihin on noin 24 000 e/vuosi (alv 0 %). Korotuksen vaikutus keskiverto omakotitalon vesilaskuun on noin 10 e/vuosi (alv 24 %). Esitys: (vs tekninen johtaja Hannu Niemelä): Lautakunta hyväksyy kunnallistekniikan rakennuspäällikön esityksen. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen.
119 39 VESIHUOLTOLAITOS; JÄTEVESIMAKSUT Tekninen lautakunta 14.6.2016, 39 Kunnallistekniikan rakennuspäällikkö Jari Luoma: Kunnanvaltuusto päätti 16.2.2002 39 vesihuoltolaitoksen aloittavasta taseesta. Kunnan pääomasijoitus on 1 404 706 euroa, muodostuen kokonaan peruspääomasta (ei lainaa). Vesihuoltolaitoksen peruspääoma kasvoi 1,4 milj. eurosta 3,2 milj. euroon, kun aiempien vuosien liittymismaksupääomat siirrettiin kunnan peruspääomaan ja edelleen vesihuoltolaitoksen peruspääomaan. Korko laskettiin 1.1. 30.6. 1,4 milj. eurolle ja loppuvuosi 3,2 milj. eurolle. Vuoden 2014 korko oli 5,5 %, 179 419 euroa. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 2015 osoittaa, että laitoksen alijäämä oli 292 207 euroa. Poistot olivat 781 690 euroa. Vuonna 2015 puhdistamolla vastaanotettiin jätevettä 640 000 m³, josta Ylöjärven kaupungin osuus oli 82 000 m³. Edellisenä vuonna luvut olivat 619 254 m³ ja 77 875 m³. Ylöjärven kaupungilta laskutettiin jätevesien käsittelystä 43 737 euroa. Viemäriverkoston piirissä on 1867 kulutuspistettä, joista kolme on jätevesiyhtymiä. Vuonna 2015 jätevesimaksutuotot olivat 811 403 euroa ja liittymismaksutuloja kertyi 138 874 euroa. Viemärilaitoksen nettotuotot olivat 466 499 euroa. Luvussa on huomioitu puolet hallintomenoista (66 357 euroa) ja sisäiset erät, mutta ei poistoja. Lautakunta käsitteli jätevesimaksuja 5.5.2015 24, jolloin perusmaksut pidettiin ennallaan ja verottomia jätevesimaksuja korotettiin 5 %. Jätevesimaksut 1.10.2015 alkaen (suluissa verolliset hinnat, alv 24 %): Jätevesimaksu - tavallinen 2,38 e/m³ (2,95 e/m³) - jätevesiyhtymät 1,94 e/m³ (2,41 e/m³) Perusmaksu/vuosi 25/ei mittaria 35,00 e (43,40 e) 32 45,00 e (55,80 e) Jätevedenpuhdistamolle vietävä liete - liete, umpikaivot 2,38 e/m³ (2,95 e/m³) - saostuskaivoliete 15,26 e/m³ (18,92 e/m³)
120 - pienpuhdistamoliete 15,26 e/m³ (18,92 e/m³) Huleveden perusmaksu/vuosi 25/ei mittaria 33,00 e (40,92 e) 32 42,00 e (52,08 e) Huleveden perusmaksua peritään vesihuoltolaitoksen huleveden toiminta-alueella. Perusmaksua peritään myös toiminta-alueen ulkopuolella, mikäli vesihuoltolaitos on rakentanut alueelle tai kiinteistöä varten järjestelmän hulevesien johtamista varten. Lähikuntien jätevesimaksuja (tavallinen) e/m³ (alv 0 %): 5 / 2013 4/2014 4 / 2015 6/2016 Ikaalinen 2,13 2,13 2,20 2,20 Parkano 2,12 2,27 2,27 2,36 Nokia 1,66 1,66 1,66 1,89 Ylöjärvi 2,01 2,36 2,48 2,78 Sastamala 2,03 2,10 2,16 2,29 Vesihuoltolain mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa laitoksen kaikki kustannukset, myös investoinnit. Vesihuoltolaitoksen taloutta rasittavat vuosien 2014-2016 suuret investoinnit jotka tullaan kattamaan pitkällä aikavälillä tehtävillä maltillisilla taksojen korotuksilla. Maksutaksa muutosesityksineen on esityslistan oheismateriaalina. Kunnallistekniikan rakennuspäällikön esitys: Tekninen lautakunta päättää, että verottomia jätevesimaksuja korotetaan 5 %. Perusmaksut pysyvät ennallaan. Korotukset tulevat voimaan 1.10.2016. Jätevesimaksut 1.10.2016: - tavallinen 2,50 e (3,10 e)/m³ - jätevesiyhtymät 2,04 e (2,53 e)/m³ Jätevedenpuhdistamolle vietävä liete - umpikaivoliete 2,50 e (3,10 e)/m³ - saostuskaivoliete 16,02 e (19,86 e)/m³ - pienpuhdistamoliete 16,02 e (19,86 e)/m³ Korotuksen arvioitu vaikutus vesihuoltolaitoksen tuloihin on noin
121 35 000 e/vuosi (alv 0 %). Korotuksen arvioitu vaikutus keskiverto omakotitalon jätevesilaskuun on noin 15 e/vuosi (alv 24 %). Esitys (vs tekninen johtaja Hannu Niemelä): Lautakunta hyväksyy rakennuspäällikön esityksen. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen.
122 40 VASTAUS LEMMINKÄINEN TALO OY: N VAHINGONKORVAUSVAATIMUK- SEEN Tekninen lautakunta 14.6.2016, 40 Vs tekninen johtaja Hannu Niemelä: 1. Asian tausta Lemminkäinen Talo Oy (jäljempänä myös Lemminkäinen ) on 18.5.2016 päivätyllä ilmoituksellaan vaatinut Hämeenkyrön kuntaa (jäljempänä myös Hankintayksikkö ) korvaamaan sille Mahnalan Ympäristökoulun rakennusurakkaa koskevaan hankintamenettelyyn koskevasta osallistumisesta seuranneet kustannukset 77 739 euroa sekä hankinnan keskeyttämisestä seuranneen menetetyn katteen 1 017 000 euroa. Perusteluikseen vaatimuksilleen Lemminkäinen on esittänyt, että Hankintayksikkö on menetellyt hankintalain vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn hankintasopimusta tekemättä. Hankintayksikkö on 8.3.2016 tekemällään ehdollisella hankintapäätöksellä valinnut Lemminkäisen Mahnalan uuden Ympäristökoulun rakennusurakkaa koskevan tarjouskilpailun voittajaksi, sillä ehdolla, että kunnanhallitus ja -valtuusto myöntävät hankkeelle lisämäärärahan. Kunnanhallitus on 29.3.2016 tekemällään päätöksellä 35 päättänyt olla myöntämättä hankkeelle lisämäärärahaa ja oheistanut teknistä lautakuntaa keskeyttämään jo aloitetun hankintamenettelyn ja käynnistämään välittömästi uuden hankintamenettelyn. Tekninen lautakunta on 5.4.2016 tekemällään päätöksellä 19 päättänyt keskeyttää hankinnan sopimusta tekemättä ja aloittaa hankintamenettelyn alusta. Hankintayksikkö on käynnistänyt Mahnalan Ympäristökoulun rakennushanketta koskevan uuden tarjouskilpailun julkaisemalla hankintaa koskevan EU-hankintailmoituksen Hilma-ilmoituskanavassa 15.4.2016. Lemminkäinen Talo Oy on hyväksytty tarjoajaksi myös uudelleen käynnistetyssä neuvottelumenettelyssä. 2. Hankinnan keskeyttäminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä käy ilmi, että tarjouskilpailun voittaneella ei ole ehdotonta oikeutta saada hankintaa toteutettavakseen. Hankintalain mukaan hankintamenettelyn keskeyttäminen ei myöskään edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Voimassa olevan hankintalainsäädännön sekä
123 markkina1- ja korkeimman hallinto-oikeuden2 vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan hankintayksikön määrärahojen puute, liian kalliit tarjoukset ja rahoitustilanteen muutokset ovat perusteltu syy hankinnan keskeyttämiselle. Tapauksessa MAO:746/15 hankintayksikkö oli perustellut hankinnan keskeyttämispäätöstä muun ohella sillä, että kaupunginvaltuusto ei ollut myöntänyt lisämäärärahaa hankinnan kohteena oleville väistötiloille. Markkinaoikeus totesi, että edellytyksenä hankinnan keskeyttämispäätöksen tekemiselle ei ole poikkeuksellisten seikkojen olemassaolo. Markkinaoikeus katsoi, että hankintayksikkö ei ollut käynnistänyt hankintamenettelyä valittajan esittämällä tavalla vain markkinatilanteen kartoittamiseksi. Hankintayksiköllä on ollut todellinen ja lakiin perustuva syy hankinnan keskeyttämiselle. Hankintayksikkö kiistää täten Lemminkäisen väitteen siitä, että hankintamenettely olisi käynnistetty ilman tarkoitusta solmia varsinaista hankintasopimusta. 3. Hankinnan kohteelle asetettujen vaatimusten väitetty epäsuhta ja neuvotteluiden sisältö Lemminkäinen on esittänyt, että Hankintayksikkö on johtanut sitä harhaan hankintamenettelyn aikana. Lemminkäisen näkemyksen mukaan Hankintayksikkö on ensin jatkanut kilpailullista neuvottelumenettelyä sitoen tarjoajien resursseja tietoisena Lemminkäisen esille tuomasta hankinnan kohteelle asetettujen vaatimusten ja budjetin epäsuhdasta. Lisäksi Lemminkäinen on väittänyt, että Hankintayksikkö on neuvottelujen yhteydessä antanut ymmärtää, että lisämäärärahaa on saatavissa ja tällä tavoin harhauttanut Lemminkäistä neuvotteluiden yhteydessä. Hankintalain mukaisesti Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen suhteen, millaisia laadullisia ja teknisiä vaatimuksia se hankinnan kohteelta edellyttää, ja millaisten tarjousten valinta- ja vertailuperusteiden mukaan se arvioi saamiaan tarjouksia. Hankinnan kohdetta tai vertailussa käytettäviä perusteita ei kuitenkaan saa määritellä tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti. Se, että Hankintayksikön vaatimukset ja hankkeelle varattu määräraha eivät Lemminkäisen näkemyksen mukaan ole olleet realistisessa suhteessa toisiinsa, ei kuitenkaan tarkoita hankintalain näkökulmasta sitä, että Hankintayksiköllä olisi ollut lakiin perustuva velvollisuus muuttaa hankinnan kohteelle 1 Markkinaoikeuden ratkaisussa MAO:791/14 hankintayksikkö oli keskeyttänyt hankinnan korkeiden tarjoushintojen perusteella ja sillä, että talousarviossa ei ollut varauduttu voittavan tarjouksen mukaisiin vuosikustannuksiin. Markkinaoikeus katsoi, että hankintayksiköllä oli ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankinta. 2 KHO: 3047/2/04. Hankintayksikkö oli ilmoittanut, että hankinnasta on luovuttu määrärahojen niukkuuden takia. Aloitetusta hankinnasta oli luovuttu kokonaan eikä mitään tarjouksista ollut hyväksytty. Asiassa ei KHO:n mukaan ilmennyt, että menettely olisi ollut hakijaa tai muita tarjoajia syrjivää.
124 asettamiaan vaatimuksia tai hyväksyä määrärahan ylittäviä tarjouksia. 4. Väitetty jälkitinkiminen Lemminkäinen on väittänyt, että Hankintayksikkö on aloittanut uuden hankintamenettelyn tarkoituksenaan tinkiä aiemmassa kilpailutuksessa saaduista tarjoushinnoista. Väitteensä tueksi Lemminkäinen vetoaa siihen, että uusi kilpailutus on aloitettu lähes samoilla laatua koskevilla sisällöllisillä vaatimuksilla kuin aiemmin aloitettu kilpailutus, ja että Hankintayksikön Lemminkäiselle ensimmäisen neuvottelukierroksen yhteydessä lähettämät alustavat tarjouspyyntöasiakirjat ovat samat kuin aiemmassa kilpailutuksessa käytetyt tarjouspyyntöasiakirjat. Hankintayksikkö huomauttaa ensinnäkin, että ensimmäisissä neuvotteluissa käytettyjen asiakirjoja ei tulla käyttämään sellaisenaan hankintamenettelyn seuraavissa vaiheissa. Vanha tarjouspyyntöasiakirjaaineisto on toiminut ensimmäisissä neuvotteluissa asiakirjapohjana, koska uuteen tarjouskilpailuun on hyväksytty myös sellaisia tarjoajia, jotka eivät ole olleet mukana ensimmäisessä kilpailutuksessa. Hankintayksikkö on käyttänyt vanhoja tarjouspyyntöasiakirjoja tarjoajien yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi ja pyrkinyt siihen, että keskeytettyyn hankintamenettelyyn osallistuneet tarjoajat eivät saa aikaisemmasta osallistumisestaan perusteetonta kilpailuetua uudessa hankintamenettelyssä. Toiseksi, on syytä muistaa, että neuvottelumenettely on vaiheittainen hankintamenettely, ja tarjouspyyntöasiakirjat täsmentyvät ja muokkautuvat lopulliseen muotoonsa vasta neuvotteluiden jälkeen. Näin ollen Lemminkäisen väite siitä, että Hankintayksikkö on käynnistänyt uuden tarjouskilpailun identtisillä tarjouspyyntöasiakirjoilla jälkitinkimistarkoituksessa hyödyntäen lainvastaisesti Lemminkäisen suunnitelmia, ei pidä paikkaansa. Kysymyksessä ei ole ollut kielletty jälkitinkiminen vaan uusi hankintamenettely uusin tarjouspyyntöasiakirjoin, jotka täsmentyvät neuvottelumenettelyn kuluessa. 5. Tarjouskilpailun asianosaisjulkisuus Lemminkäinen on väittänyt, että Hankintayksikkö ei ole huolehtinut julkisuuslain toteutumisesta, koska se on antanut aikaisempaan tarjouskilpailuun osallistuneille tarjoajille mahdollisuuden päästä tutustumaan Lemminkäisen tarjoukseen, ja koska uusi tarjouskilpailu on aloitettu hyödyntäen Lemminkäisen suunnitelmia. Julkisuuslain 11 :n nojalla Hankintayksiköllä on velvollisuus antaa
125 tieto asianosaisille kaikista hankintapäätökseen vaikuttaneista tiedoista paitsi niistä, jotka on ilmoitettu salassa pidettäviksi. Hankintamenettelyyn osallistuneilla tarjoajille on siis asianosaisjulkisuutta koskevien säännösten nojalla oikeus saada tieto tarjousten sisällöstä siltä osin kuin tarjoukset eivät ole sisältäneet liike- tai ammattisalaisuuksia. Tieto saapuneiden tarjousten sisällöstä on annettu vain asianosaisille eli keskeytettyyn tarjouskilpailuun osallistuneille tarjoajille. Hankintayksikkö on julkisuuslain näkökulmasta menetellyt julkisuuslain säännösten mukaisesti ja huolehtinut myös siitä, että kaikki uuteen hankintamenettelyyn osallistuvat tarjoajat, jotka eivät ole osallistuneet keskeytettyyn hankintaan, ovat saaneet samat lähtötiedot hankinnan kohteesta kuin aikaisempaan hankintamenettelyyn osallistuneet tarjoajat. Mitä taas tulee liike- ja ammattisalaisuuksiin, tarjouspyynnössä on todettu, että mikäli tarjoukseen sisältyy salassa pidettäviä liike- tai ammattisalaisuuksia, on tarjoajan ne yksilöitävä tarjouksessaan. Lemminkäinen ei ole ilmoittanut, että sen tarjoukseen sisältyisi liike- ja ammattisalaisuuksia. Kokonaisuutena on muutoinkin katsottava, että uuden hankintamenettelyn tarjouspyyntöasiakirjat eivät perustu siten Lemminkäisen suunnitelmiin, että Hankintayksikkö olisi hypoteettisestikaan paljastanut niiden luovuttamisen yhteydessä salassa pidettäviä tietoja. Lemminkäisen väite julkisuuslain vastaisesta toiminnasta on katsottava perusteettomaksi. 6. Vahingonkorvauksen edellytykset Hankintamenettelyn aloittaminen tai neuvotteluiden käyminen menettelyyn valittavien tarjoajien kanssa ei velvoita Hankintayksikköä hankintasopimuksen solmimiseen. Hankintasopimusta ei myöskään katsota syntyneen vielä hankintapäätöksellä vaan vasta kirjallisen hankintasopimuksen allekirjoituksen hetkellä. Hämeenkyrön kunta on osallistumispyynnössä 2.10.2015 ilmoittanut, että sopimus ei synny vielä hankintapäätöksestä ilmoittamalla vaan vasta, kun kirjallinen sopimus on molempien osapuolten allekirjoittama ja hankintalain mukainen odotusaika (21 päivää) on kulunut. Näin ollen hankinta-asiakirjoissa on määritelty sopimuksen syntymisen hetki, eikä näin ollen sopimussuhdetta voida Lemminkäisen ja Hankintayksikön välille katsoa syntyneeksi. Lisäksi huomautettakoon, että päätös, jolla Lemminkäinen on valittu tarjouskilpailun voittajaksi, on ollut ehdollinen, eikä siis tarjouskilpailun lopputulosta koskeva lopullinen päätös. Jos sopimus jää osapuolten välillä syntymättä, ei sopimusvastuu läh-
126 tökohtaisesti tule kyseeseen. Sopimusperusteinen vahingonkorvausvastuu edellyttää korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön valossa sopijapuolen lainvastaista menettelyä sopimuksenteossa, jos osapuolilla katsotaan olevan velvoite sopimuksen tekemiseen tiettyjen sääntöjen kuten hankintalain perusteella. Sopimusneuvottelut eivät myöskään sido osapuolia ja osapuolet voivat vetäytyä niistä yleensä ilman haitallisia seuraamuksia. Hankintalain 107 :n mukaan hankintayksiköt ovat velvollisia korvaamaan aiheuttamansa vahingon tarjoajalle, mikäli hankintayksikkö on menetellyt hankintalain vastaisesti. Koska Hämeenkyrön kunta ei ole syyllistynyt hankintalain vastaiseen menettelyyn, ei sillä myöskään voida katsoa olevan vahingonkorvausvelvollisuutta tarjousmenettelystä aiheutuneiden kulujen ja saamatta jääneen katteen osalta. Hankintayksiköllä ei ole hankintalain nojalla ollut velvollisuutta hankintasopimuksen solmimiseen. Hankintamenettelyn virheellisyyden tutkii markkinaoikeus. Lemminkäinen on saanut tiedon hankintamenettelyn keskeytyksestä oikaisuohjeineen ja muutoksenhakuosoituksineen 11.4.2016. Lemminkäisellä on täten ollut mahdollisuus saattaa hankinnan keskeytystä koskeva päätös markkinaoikeuden ratkaistavaksi 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta eli viimeistään 25.4.2016. Koska valitusaika kyseisestä päätöksestä on kulunut loppuun, ei asiaa voida tutkia markkinanoikeudessa, eikä Lemminkäisen väitettä Hämeenkyrön kunnan hankintalain vastaisesta menettelystä voida todeta tuomioistuimen toimesta. Näin ollen myöskään edellytyksiä vahingonkorvauksen saamiselle väitetyn virheellisen menettelyn perusteella ei ole. Lemminkäinen Talo Oy:n kirjelmä on esityslistan oheismateriaalina. Esitys (vs tekninen johtaja Hannu Niemelä): Edellä esitetyn perusteella tekninen lautakunta katsoo, ettei Lemminkäisen vahingonkorvausvaateelle ole perusteita, koska Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintalain vastaisesti, eikä myöskään johdattanut Lemminkäistä hankintamenettelyn aikana harhaan. Hankinnan keskeyttämiselle on ollut olemassa lailliset perusteet. Lemminkäinen on ollut tietoinen siitä, että tarjoajille ei makseta palkkiota tarjouskilpailuun osallistumisesta, ja että Hankintayksiköllä on oikeus keskeyttää hankintamenettely hankintasopimusta tekemättä. Näin ollen taloudellisen riskin hankintamenettelyyn osallistumisesta kantaa Lemminkäinen. Lemminkäinen on osallistunut tarjouskilpailuun vapaaehtoisesti. Sillä on myös ollut mahdollisuus vetäytyä hankintamenettelystä ennen lopullisen tarjouksen jättämistä, mikäli se on katsonut, että
127 hankintamenettely on tuottanut sille suhteettoman paljon työtä ja kustannuksia ottaen huomioon riskin siitä, että kilpailutettavalle hankkeelle ei välttämättä saada lisärahoitusta, ja sen, että Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut, että se maksaisi hankintamenettelyyn osallistumisesta palkkiota. Lemminkäinen on myöntänyt olleensa tietoinen siitä, että hankkeella on ollut tarjoushintoja rajoittava budjetti. Näin ollen sen on täytynyt myös huomioida budjetin ylittäviin tarjoushintoihin liittyvä ilmeinen riski siitä, että hankintasopimusta ei välttämättä synny, mikäli lisämäärärahaa ei hankkeelle myönnetä. Hankintayksikkö ei niin ikään ole rikkonut julkisuuslaista johtuvia velvoitteitaan antamalla asianosaisille, eli tarjouskilpailuun osallistuneille tarjoajille mahdollisuuden tutustua saapuneisiin tarjouksiin hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Mikäli Lemminkäisen tarjous on sisältänyt liike- ja ammattisalaisuuksiksi luokiteltavia salassapidettäviä tietoja, olisi Lemminkäisen tullut tarjouspyynnön ohjeistuksen mukaisesti merkitä salassa pidettävät liitteet niin, että Hankintayksikkö olisi voinut ottaa tarjouksen salassapidettävät osat päätöksenteossa huomioon. Huomautettakoon lisäksi, ettei aiemmassa hankintamenettelyssä saatuja tarjouksia ole annettu muilla kuin tarjouspyynnön asianosaisille, joilla on julkisuuslain nojalla lakiin perustuva oikeus tietojen saamiseen pyydettäessä. Tekninen lautakunta katsoo, ettei Hankintayksiköllä ole velvollisuutta suorittaa Lemminkäiselle vaadittuja vahingonkorvauksia. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen.
128 ILMOITUKSET 1. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n vuosikertomus 2015. 2. Monitoimikeskus, työmaakokouspöytäkirja nro 20, 4.5.2016. 3. Jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailun vuosiyhteenveto 2015. 4. Teknisen joryn palaverimuistio 25.5.2016. 5. Hallitus 16.5.2016 48 Kuntaviestinnän kehittäminen Hämeenkyrön kuntakonsernissa. Hallitus 30.5.2016 50 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2016. 6. Viranhaltijapäätökset: Tekninen johtaja 30.5.16 5 Option käyttäminen Turvatekijät Oy:n sopimuksessa. Tekninen johtaja päätti käyttää sopimuksessa olevan option 1.7.16-30.6.17. Kunnallistekniikan rakennuspäällikkö 24.5.16 3 Vahingonkorvaus. Rakennuspäällikkö hyväksyi maksettavaksi 90 euron vahingonkorvauksen Tunnelikujalla rikkoutuneesta renkaasta. Kiinteistöpäällikkö 30.5.16 5 Ilmanvaihdon suodattimien kertaluontoinen tilaus 2016. Kiinteistöpäällikkö hyväksyi F-Suotimet Oy:n tarjouksen. 13.6.16 6 Kiinteistön käyttötarkoituksen muutos, Pappilanmetsän päiväkoti. Päiväkodin tilojen käyttötarkoitus muutettiin kansalaisopiston opetustiloiksi. 14.6.16 7 Ristamäentie 28 kiinteistön purku-urakoitsijan valinta. Kiinteistöpäällikkö hyväksyi Kuljetus A. Härmä Oy:n tarjouksen. Ruokapalvelupäällikkö 2.6.16 10 Ruokalistojen hyväksyminen 6.6. - 7.8.2016 (päiväkodit) ja ajalle 27.6. - 7.8.16 (perusturvan yksiköt). 2.6.16 11 Siivouspalvelun hankinta kunnan kiinteistöihin 1.6. - 31.7.16. Kysymyksessä on jatkosopimukset ISS Palvelut Oy:n ja Siivouspalvelu Taina Pusa Oy:n kanssa. 7.6.16 12 Sillan valmistuskeittiön ruoanvalmistusastiaston, ruo-
129 kailuastiaston, ruoankuljetusvaunujen ja keittiön varasto- ja tasovaunujen hankinta. Ruokapalvelu hyväksyi Ahlström Oy:n ja Dieta Oy:n osatarjoukset. 9.6.16 13 Päätöksen oikaisu, viranhaltijapäätös 7, 18.5.2016. TVA järjestelmän hyväksyminen kuuluu hallituksen päätösvaltaan. 10.6.16 14 Yhteiskoulun keittiötilojen vuokraaminen 1.7.16-3.7.16 Kontiorallin ruoanvalmistusta varten Vammalan Moottoripyöräilijät ry:lle. Maanrakennusmestari 26.5.16 17 Lupa 12 talouden yhteisen roskakatoksen rakentamiselle Taivaanranta -nimisen kaavakadun päähän. 1.6.16 18 Lupa katualueella työskentelyyn (Poussantie, Kiskojienpolku ja Kanervapolku), Kyröskosken Vesihuolto Oy. 14.6.16 19 Soramurskeen myynti Mustaniemen yksityistielle. Rakennuspäällikkö 8.6.16 3 Monitoimikeskuksen koulun musiikkiluokan soittimet. Rakennuspäällikkö hyväksyi Tammer-Piano ja Soitin Ky:n tarjouksen. 8.6.16 4 Monitoimikeskuksen koulun ompelukoneet. Rakennuspäällikkö hyväksyi Mansen Tikki Oy:n tarjouksen. 10.6.16 5 Monitoimikeskus, koulun verhot. Rakennuspäällikkö hyväksyi Lennol Oy:n tarjouksen. 7. Toimitussopimus; monitoimikeskuksen koulun teknisen työn opetustilojen kalusteet. 8. Rakennuspäällikkö Jari Ihainen on irtisanoutunut virastaan. Viimeinen työpäivä on 30.6.2016. 9. Mahnalan asemakaava; kaavoitusarkkitehdin lausuntopyyntö. Valmisteluaineisto on nähtävänä 18.7. saakka. Valmisteluaineistoon ei ole lausuttavaa. 10. Hallintokantelu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Selvityspyyntö 1.8.2016 mennessä. Tallennettu Virtaan. 11. Ympäristölautakunta antaa tekniselle lautakunnalle esityksen säännöksistä, jotka koskevat vapauttamista viemäriverkostoon liittymisestä. 12. Tekninen lautakunta kokoontuu seuraavan kerran 29.6.2016 kello 17.00.