Raportti Wiitaunionin hyvinvointikertomuksesta

2016 Raportti Wiitaunionin hyvinvointikertomuksesta 2014-2016 Hannu Korpela Wiitaunionin hyvinvointiryhmä 2016

Sivu 2 / 15 SISÄLLYS 1. HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 3 2. TEHDYT TOIMENPITEET 2 2.1 Perusturva 2.2 Tekninen lautakunta 2.3 Sivistyslautakunta 3. HYVINVOINTITILASTO 5 3.1 Talous ja elinvoima 3.2 Kaikki ikäryhmät 3.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 3.4 Nuoret ja nuoret aikuiset 3.5 Työikäiset 3.6 Ikäihmiset 4. ARVIOINTI 10 4.1 Kansallinen arviointi 4.2 Paikallinen hyvinvointityön arviointi 4.3 Mitä on opittu hyvinvointikertomustyöstä? 5. SEURAAVAN LAAJAN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN (2017-2020) HAASTEET JA KEHITTÄMISKYSYMYKSET 15

Sivu 3 / 15 RAPORTTI WIITAUNIONIN LAAJASTA HYVINVOINTIKERTOMUKSESTA (2013-2016) 1. HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 Wiitaunionin ensimmäinen hyvinvointikertomustyö käynnistyi vuonna 2013 ja kertomus hyväksyttiin molempien kuntien valtuustoissa loppuvuodesta 2014. Työryhmä oli laaja ja kirjoittamiseen osallistuivat: Sanna Ruuska (pj), Sisko Alapuro-Närhi, Raija Toiviainen, Juha Kuulasmaa, Harri Back, Kirsi Virtanen, Teija Paananen, Tuija Mäntylä, Arja Pöyhönen, Sari Wilkman, Kati Laine-Rissanen, Teemu Pappinen, Raimo Pärnänen, Jyrki Koskela, Pauli Salonpää, Ulla Selin ja Elma Tainio. Kertomusta kommentoivat lisäksi: Janne Kinnunen, Ari Kinnunen, Tiina Honkanen, Mauri Jouppi, Marja Laurila, Tapani Savolainen, Seppo Lappalainen, Ritva Holster, Ari-Jukka Käsmä, Asta Herranen, Heikki Vihava, Tuula Kokkonen sekä Nina Peränen (KSSHP). Kertomus on julkaistu www.hyvinvointikertomus.fi sivustoilla Viitasaaren nimellä. Kertomuksen tekovaiheessa ei sähköisessä työkalussa ollut mahdollisuutta julkaista kuntayhtymän tai kuntaparin nimellä (Wiitaunioni). Myöhemmin tämä tuli mahdolliseksi. Wiitaunionin laajan hyvinvointikertomuksen (2013-2016) tavoitteet: Asukkaiden omaehtoisen terveyden edistämisen vahvistaminen o liikuntapaikat palvelevat kuntalaisia o sairauskohtaisten liikuntaryhmien ja erityisliikuntaryhmien mahdollistaminen o seniorikorttitoiminnan jatkaminen o erilaisten liikuntamuotojen mahdollistaminen kaikille o liikuntapaikat turvallisia ja hyväkuntoisia o kuntalaisten liikunnan harrastaminen lisääntyy o kuntalainen löytää helposti liikuntapaikat ja ryhmät sekä järjestävät tahot o kuntalaisten omaehtoinen terveyden edistäminen lisääntyy o ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen mahdollisimman pitkään Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy o lasten ja perheiden henkinen hyvinvointi lisääntyy o nuorten henkinen hyvinvointi lisääntyy o lasten vapaa-ajan liikunta lisääntyy o kuntalaisten aktivointi luku- ja kulttuuriharrastuksiin o työttömien terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen o pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistäminen o alueellisen tasa-arvon lisääminen Työllisyyden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy o alueellisten erojen kaventaminen o nuorten opintojen keskeyttäminen vähentyy o kaikilla mahdollisuus hyödyntää sähköistä asiointia o ikääntyvien syrjäytymisen ehkäisy www.hyvinvointikertomus.fi

Sivu 4 / 15 2. TEHDYT TOIMENPITEET Kesällä 2015 hyvinvointiryhmä pyysi lautakunnilta raportin tehdyistä toimenpiteistä. Alla olevissa taulukoissa (1-3) on lautakuntien koosteet. 2.1 Perusturva Tavoite Asukkaiden omaehtoisen terveyden edistämisen vahvistaminen Tehdyt toimenpiteet Sairauskohtaisia liikuntaryhmiä, päiväkeskuksen liikuntaryhmiä Kansalaisen terveysportaali Hyvis.fi käyttöönotto 2016 Työhyvinvointihanke (Wiitaunionin työntekijät) Työhyvinvointiasiantuntija koulutus (Wiitaunionin työntekijät) Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen Seniorivastaanotto, seniorineuvoja Aktiivinen, kuntouttava ja toimintakykyä tukeva työote, kotikuntoutus, toimintakykymittarit, kuntoutussuunnitelmat Avosairaalatoiminta Päihde- ja mielenterveysstrategiat Omaishoitajien terveystarkastukset Omaishoitajien lomapäivien turvaaminen Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy - Koulupsykologin vakanssi auki, kuraattoriresurssia saatavilla hyvin - Lastensuojelussa painopiste avohoidon suuntaan, huostaan otettujen ja ulkopuolelle sijoitettujen lasten määriä seurataan - Lapsiperheiden kotipalvelu - Työttömien terveystarkastukset - Suuhygienistin tunnit käynnistymässä oppilaitoksissa - Esteetön ympäristö - Kehitytään kimpassa hanke (ikäihmiset) - Reseptien uusimisen yhteydessä huomio vuosikontrolliin - Sopukkaan hankittu liikuntavälineitä (Pihtipudas) - Liikunnan vertaisohjaajakoulutus (ikäihmiset), Pihtipudas - MLL perhekerhot - Vanhusten päiväkeskustoiminta, kiertävä päivätoiminta (Pihtipudas) - Vuodeosastoille kuntosalilaitteita Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy - Matalan kynnyksen yhteydenottopisteitä senioreille - Kehitytään kimpassa hanke

Sivu 5 / 15 Taulukko 1. Perusturvalautakunnan raportoidut hyvinvointitoimenpiteet 2.2 Tekninen lautakunta - Vanhusneuvostot - Vammaisneuvostot - Palveluiden käyttöastetta seurataan aktiivisesti - Kumppanuus hanke - Nuorten työpaja - Kohti parempaa työllisyyttä hanke Viitasaari (päättyi 2015) - Työttömien terveystarkastukset Tavoite Asukkaiden omaehtoisen terveyden edistämisen vahvistaminen Tehdyt toimenpiteet Liikuntapaikat palvelevat kuntalaisia, liikuntapaikat turvallisia ja hyväkuntoisia. Teknisellä toimella on vastuullaan huoltaa paikat säännöllisesti ja ylläpitää niiden kuntoa ja resurssoida huoltoon, uusimiseen käytettävät määrärahat. Menneinä vuosina on voimakkaasti panostettu liikuntapaikkojen rakentamiseen, jatkossa painopiste on olevien alueiden hoito ja kunnossapito. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy Ei suunniteltuja toimenpiteitä Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Ei suunniteltuja toimenpiteitä Taulukko 2. Teknisen lautakunnan raportoidut hyvinvointitoimenpiteet 2.2 Sivistyslautakunta Tavoite Liikuntapaikat palvelevat kuntalaisia, sairauskohtaiset liikuntaryhmät, erityisliikunta, seniorikortin jatkaminen, erilaisten liikuntamuotojen mahdollistaminen, liikunnan harrastamisen lisääntyminen, liikuntapaikkojen löydettävyys Tehdyt toimenpiteet - Wiitaunionin liikuntakysely 2014, vastausten pohjalta toimenpiteitä - Liikuntapaikkojen ylläpitoon 2-4 henkilöä/kunta, ylläpito ja palvelutaso on pystytty säilyttämään - Uusien liikuntatottumisten huomiointi: fisbeegolf, senioriliikunta ja parkour - Kansalaisopistolla kohdennettuja liikuntaryhmiä myös sivukylillä - Seniorikortin käyttötilastot/ pyritään jatkamaan - Liikuntavälineiden lainausmahdollisuus kirjastosta - Kummassakin kunnassa työntekijä, jonka

Sivu 6 / 15 työpanos kohdentuu liikuntapalveluihin - Liikuntapaikat ja ryhmät ajantasaisesti verkossa lisäksi painettu ohjelma - Kunta tukee liikuntaseuroja (koulujen liikuntasalit) maksuttomilla vuoroilla Pihtiputaalla Nuorten henkinen hyvinvointi lisääntyy - Nuorisovaltuustojen aktiivinen toiminta - Nuorille suunnatut harrastukset - Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto - Nuotta valmennus - Koulujen kerhotoiminta - Yläkoulun nuorten hyvinvointipäivä 3/2015 Lasten liikunta lisääntyy - Lähiliikuntapaikkoihin (välitunti) on panostettu, - Koulujen liikuntakerhot - Varhaiskasvatuksen liikunnan teemavuosi (ohjatut liikuntatuokiot, vanhempainillat, lapsiryhmät liikuntatiloissa) - Varhaiskasvatuksen yhteinen liikuntatapahtuma urheilukentällä Kuntalaisten aktivointi luku- ja kulttuuriharrastuksiin - Monipuoliset kirjastopalvelut (kirjavinkkaukset, satutuokiot, elokuvat, nukketeatteri, työpajat) - Kampanjat - SeniorSurf tapahtuma - Molemmissa kunnissa kulttuuriasioiden hoitaja Alueellisten erojen kaventaminen - vapaa-aikapalveluita kyläkunnille - Kirjastoauton teemapäivät - Kirjastoauto vaaliautona - Kirjastoauton reitin arviointi ja kattavuus Taulukko 3. Sivistyslautakunnan raportoidut hyvinvointitoimenpiteet

Sivu 7 / 15 3. HYVINVOINTITILASTO 3.1 Talous ja elinvoima Molempien kuntien asukasluku on laskeva. Huoltosuhde (demografinen) oli Pihtiputaalla 77 ja Viitasaarella 74,1. Tämä kertoo ikääntyvästä väestöstä (kuviot 1 ja 2) Kuvio 1. Viitasaaren väestöjakauma 2012-2015, % väestöstä (Sotkanet) Kuvio 2. Pihtiputaan väestöjakauma 2012-2015, % väestöstä (Sotkanet) Työttömyysprosentti oli Pihtiputaalla maaliskuun 2016 lopussa 15,8 % ja Viitasaarella 19,7 % (TEM, Työnvälitystilasto). Työttömyysluvut ovat korkeammat kuin Keski-Suomessa keskimäärin. Pohjoisessa Keski-Suomessa toimii InnoVapriikki hanke (2015-2017), jonka tavoitteena on tavoitteena on edesauttaa uusien tuotteiden sekä palveluiden kehittämistä yritysverkostoissa. Keskeisinä tavoitteina on seutukunnan yritysten oman innovatiivisen tuotekehitystoiminnan

Sivu 8 / 15 aktivointi ja kasvattaminen, uusien palveluiden, tuotteiden ja yritysten synnyttäminen sekä yritysten kilpailukyvyn kasvu kansallisesti sekä kansainvälisesti. (www.witas.fi) 3.2 Kaikki ikäryhmät Sairastavuus on molemmissa kunnissa reilusti yli maan keskiarvojen (100). (taulukot 4 ja 5) Korkeat luvut saattavat olla myös merkki seulonnasta ja varhaisesta diagnosoinnista (esim. tyypin 2 diabetes). Taulukko 4. Kansantauti-indeksi ikävakioitu Viitasaari ( Kela/ Terveyspuntari) Taulukko 5. Kansantauti-indeksi ikävakioitu Pihtipudas (Kela/ Terveyspuntari) Työkyvyttömyysindeksi (taulukot 6 ja 7), joka ilmaisee työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuden alueen työikäisestä väestöstä (16-64-vuotiaat) on todella korkea molemmissa kunnissa. Työttömien terveystarkastuksiin ja ennaltaehkäiseviin terveyspalveluihin kannattaa panostaa myös jatkossa. Työttömien ohjautumista terveydenhuoltoon ja terveystarkastuksiin tulisi tehostaa. Tässä työssä tarvitaan yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Taulukko 6. Sairastavuus-indeksi ikävakioitu Viitasaari (lähde Kela)

Sivu 9 / 15 Taulukko 7. Sairastavuus-indeksi ikävakioitu Pihtipudas (lähde Kela) Alkoholijuomien myynti asukasta kohden 100 % alkoholina oli vuonna 2014 Pihtiputaalla noin 8.1 l/hlö ja Viitasaarella 9,3 l/ hlö. Luvut ovat hieman korkeammat kuin maassa yleensä. Ennaltaehkäisevä päihdelaki (2015) edellyttää kunnilta toimenpiteitä ja ehkäiseviä toimenpiteitä kulutuksen ja haittojen vähentämiseksi. Molemmissa kunnissa ovat ehkäisevät päihdetyön rakenteet kunnossa, mutta tehostamista on vielä tiedottamisessa yhteisölle. Hyvinvointiryhmä tekee yhteistyötä päihdeasioissa ennaltaehkäisevän päihdetyön vastuuhenkilön kanssa. Wiitaunionin alueella tehtiin perusturvan asiakaskysely 2015. Arvioitavia asioita oli mm. palveluiden saatavuus ja hoitoon pääsy, palvelun luotettavuus ja saatu hyöty, henkilön ammattitaito ja käyttäytyminen sekä puhelinpalvelun toimivuus. Vastaajia oli Viitasaarella 371 ja Pihtiputaalla 161. Molemmilla paikkakunnilla terveys- ja sosiaalitoimen asiakkaat vaikuttivat tyytyväisiltä saamiinsa palveluihin (taulukko 8 ja 9). Arvioitava asia Viitasaari Palvelujen saatavuus ja hoitoon pääsy. Palvelun luotettavuus. Henkilöstön palveluhenkisyys/ käyttäytyminen. Henkilöstön ammattitaito/ osaaminen. Puhelinpalvelun toimivuus. Keskiarvo (1-5) 3,92 4,13 4,33 4,30 3,56 Taulukko 8. Viitasaaren asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset (2014) Arvioitava asia Pihtipudas Palvelujen saatavuus ja hoitoon pääsy. Palvelun luotettavuus. Henkilöstön palveluhenkisyys/ käyttäytyminen. Henkilöstön ammattitaito/ osaaminen. Puhelinpalvelun toimivuus. Keskiarvo (1-5) 4,03 4,31 4,39 4,35 3,78 Taulukko 9. Pihtiputaan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset (2015) Kuntastrategian näkökulmasta kuntalaisilla ovat olleet hyvät lähipalvelut perusturvan alueella. Lakisääteiset palvelut on pystytty turvaamaan kuntalaisille. Toiminnan painopistettä on siirretty vahvasti avohoidolliseen suuntaan. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa on kehitetty, samoin kotihoidossa on tehostettu toiminnanohjausjärjestelmää. (Perusturvan toimintakertomus 2015)

Sivu 10 / 15 Verenpainepotilaan hoidon tehostamiseksi on tehty pilottihanke, joka tuotos on julkaistu Terveysportissa. Tehostettua neuvontaa (ruokavalio, liikunta ja tupakointi) on tarjottu kaikille potilaille, joilla on todettu kohonnut verenpaine. Pilotin myötä veranpainepotilaan hoitoketju ja ohjaus ovat tehostuneet ja yhdenmukaistuneet. Hoidon porrastusta on tehostettu. Potilaat menevät hoitajan kautta lääkärille ja usein asia hoituu hoitajavastaanotolla. Wiitaunionin alueella on nyt neljä lääkkeenmääräämisoikeuden omaavaa hoitajaa. Erikoissairaanhoidon palveluita on jalkautettu terveyskeskukseen. Ortopedi, kardiologi, fysiatri ja neurologi pitävät vastaanottoa Wiitaunionissa. Myös gastros- ja kolonoskopioita tehdään omassa terveyskeskuksessa. Vuonna 2015 oli perustoimeentulotuen saajia Pihtiputaalla 171 ja Viitasaarella 262. Laskua edellisestä vuodesta oli 4/ 27 asiakasta. Perustoimeentulotuen kustannukset /asukas olivat Viitasaarella 64,90 euroa ja Pihtiputaalla 75,17 euroa. (Perusturvan toimintakertomus 2015) 3.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Hyvinvointikertomuksessa kiinnitettiin huomiota yksinhuoltajaperheisen suurehkoon määrään. Pihtiputaalla yksinhuoltajaperheiden määrä oli hieman laskenut, ollen 18,8 % ja Viitasaarella määrä oli hieman kohonnut nyt 20,7 %. Yläkouluikäisistä koululaisista on Pihtiputaalla 15 % ja Viitasaarella 20 % ylipainoisia. Kuntien tarkat painotilastot on käsin kerätty potilastietojärjestelmistä vuonna 2011. Tämä olisi syytä uusia, sillä terveydenhuollon ammattilaiset ilmaisevat huoltaan alueen nuorten painon kehityksestä. Syksylle 2016 on suunniteltu toimenpiteitä, joilla vaikutetaan lasten ja nuorten ylipainoon (ravitsemus ja liikunta). Kouluterveyskysely tehdään joka toinen vuosi ja vuoden 2015 tulokset jäivät saamatta molemmilta kunnilta valtakunnallisen teknisen virheen vuoksi. Seuraava kysely tehdään 2017. Koulupsykologien vakanssit saatiin täytettyä 2015. Yhteistyössä sivistystoimen kanssa kouluilla toimii kuraattorien lisäksi myös pienen huolen perhetyöntekijä. Neuvolatiimissä oleva lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä on tuonut merkittävän lisän lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiselle. Neuvolassa tarjotaan kaikille neuvolaikäisille sekä lasta odottaville perheille mahdollisuutta kotipalvelutyöntekijän kotikäynnille. (Perusturvan toimintakertomus 2015) Tekninen toimi ylläpitää leikki- ja liikuntapaikkoja. Vuonna 2015 on uusittu vanhoja leikkikenttien kalusteita. Lastensuojeluilmoituksia tuli Pihtiputaalla vuonna 2015 yhteensä 42 kpl ja Viitasaarella 117 kpl. Pihtiputaalla nousua oli 7 ilmoitusta mutta Viitasaarella laskua 21 ilmoitusta. Lastensuojelun avohuollossa Pihtiputaalla oli asiakkaana 41 lasta ja Viitasaarella 59 lasta. Laitoshoitoon oli Pihtiputaalla sijoitettu 3 ja Viitasaarella 4 lasta. (Perusturvan toimintakertomus 2015) 3.4 Nuoret ja nuoret aikuiset Yläkoululaisten sekä lukiolaisten tuoretta hyvinvointitietoa ei nyt ole saatavilla kouluterveyskyselyn tulosten puuttumisen vuoksi.

Sivu 11 / 15 Poke keskeyttämisprosentti oli 8 % vuonna 2014 ja 17 % vuonna 2015. Lukion keskeyttämisprosentit ovat alle 1 % molemmissa kunnissa. Keskeyttämisprosentit ovat laskeneet alueella. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on laskenut merkittävästi (kuvio 3). Kuvio 3: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde Hyvinvointikompassi) Etsivän nuorisotyön resurssit lisääntyivät elokuun 2015 alusta kun toinen nuorisotyöntekijä aloitti työskentelyn. Nyt molemmissa kunnissa on oma työntekijä. Etsivän nuorisotyön kontaktit lisääntyivät vuoden 2015 aikana 20 kontaktilla. Alle 25 vuotiaita oli työttömänä vuoden 2015 lopussa 25 henkilöä. Wiitaunionissa on aloitettu etsivä nuorisotyö elokuussa 2011. Toinen vakanssi saatiin elokuussa 2015. Nyt on molemmissa kunnissa työntekijä, jotka tekevät yhteistyötä. Nuorten tilanne psykologipalveluiden osalta on huolestuttava. Koulupsykologiresurssi on riittämätön, mahdollisuus on saada vain akuuttia kriisitukea. Tarve olisi määräaikaiselle koulupsykologille, jotta tilanne saataisiin hallintaan. Ikäluokka16-18-vuotiaat ovat ns. väliinputoajaryhmä, sillä he eivät ole minkään psykologipalvelun piirissä. Toimeentulotukea saavien 18-24 vuotiaiden osuus on pysytellyt Pihtiputaalla ja Viitasaarella 16-17 % tuntumassa. Pitkäaikaista toimeentuloa saavien osuus samassa ikäluokassa on noin 3 % seutukunnalla. 3.5 Työikäiset Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneita 25-64 -vuotiaita oli vuonna 2014 Viitasaarella 20,7 % ja Pihtiputaalla 15,9 % vastaavanikäisestä väestöstä. Luku vastaa koko maan keskiarvoa. Työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuonna 2014 Viitasaarelaisia 16-64 -vuotiaita 11,9 % ja pihtiputaalla 12,3 %. Luku on suurempi kuin koko maan keskiarvo (6 %). Tämä näkyy myös työkyvyttömyysindeksin suuruutena.

Sivu 12 / 15 Keski-Suomi ei kuulu AVTK kyselyn piiriin, joten Wiitaunionin alueelle ei saada spesifiä aikuisväestön terveystietoa. Työterveyshuollon rooli tilastotiedon kautta on todella tärkeä hyvinvointikertomuksessa. 3.6 Ikäihmiset Kotona asuvien 75-vuotiaiden määrä on kasvussa (taulukko 10). Kotona asumisen tulemiseksi tehdään hyvinvointia tukevia kotikäyntejä seniorineuvojan toimesta halukkaille 80 vuotiaille, jotka eivät ole palveluiden piirissä. Kotona asuvat 75-v 2013 2014 2015 Pihtipudas 89,5 91,1 90,1 Viitasaari 88,7 89,4 91,3 Taulukko 10: kotona asuvat 75-vuotiaat, % väestöstä (Lähde Sotkanet) Kotihoidon työntekijöille on noussut huoli ikääntyvien päihteiden käytöstä. Yli 65-vuotiaiden alkoholin riskikäytön rajat ovat huomattavasti matalampia kuin työikäisillä. Tähän tulisi jatkossa panostaa jo ennaltaehkäisevän päihdelainkin puitteissa. Ikääntyville on kunnissa tarjolla paljon toimintaa sekä kunnan että järjestöjen toimesta. Myös tässä ikäluokassa on henkilöitä, joita eivät palvelut ja tarjonta tavoita. Vanhukset saavat keskusta-alueella seitsemänä päivänä viikossa kolme kertaa päivässä lämpimän aterian. Kyläkunnille toimitetaan kylmänä lounas kaksi kertaa viikossa. Muurasjärvellä vanhukset voivat käydä syömässä aamupuuron eläketalolla ja lämmin lounas toimitetaan joka arkipäivä (Pihtiputaalta 30 km). Pihtiputaalla on aktiivinen seniorityöryhmä. Kunnissa on ollut kokeiluna sähköinen apuväline kotihoidon asiakkaille. 4. ARVIOINTI 4.1 Kansallinen arviointi Aluehallintovirasto oli arvioinut vuonna 2015 Länsi- ja Sisä-Suomen alueen hyvinvointikertomukset. Raportissa arvioitiin Wiitaunionin kertomus seuraavanlaisesti. Kertomuksessa ei ole mainintaa onko kunnassa käytetty päätöksenteossa ennakkovaikutusten arviointimenetelmiä (EVA/IVA). Kertomuksesta ei löydy mainintaa onko kansalaisia osallistunut hyvinvointikertomustyöhön tai hyvinvointiryhmätyöhön. Hyvinvointikertomuksen tavoitteet vastaavat hyvin kunnan tilannekuvaa, tietopohjassa on käytetty valtaosin valtakunnallisia indikaattoreita. Tietopohjassa on hyödynnetty paikallisia indikaattoreita ja tavoitteissa on huomioitu eri ikäryhmät sekä erityisryhmät. Toimenpiteiden konkreettisuus toteutuu hyvin ja ne on vastuutettu. Tietoon/tutkimukseen perustuvia hyviä käytäntöjä on mukana. Viittaukset valtakunnallisiin ohjelmiin kuitenkin puuttuvat.

Sivu 13 / 15 Tilannekuva osiossa Pihtiputaan ja Viitasaaren osalta tilannekuvakatsaus on lukijalle hieman sekava siltä osin, että milloin kuvataan Wiitaunionia ja milloin Viitasaarta tai Pihtipudasta. Valitut toimenpiteet on hyvin mietitty ja niitä on runsaasti. Lisäksi ne ovat konkreettisia ja selkeästi vastuutettuja. (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 7/2015). 4.2 Paikallinen hyvinvointityön arviointi Terveydenhuolto- ja kuntalaki määrittelevät hyvinvointityön kunnan tehtäväksi. Hyvinvointityö säilyy kunnan vastuulla myös sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeenkin. Wiitaunionin hyvinvointityön visio on: aktiivinen, hyvinvoiva kuntalainen joka elää terveessä ja turvallisessa ympäristössä (mukaan lukien rakennukset). Hyvinvointityöllä on Wiitaunionin alueella pitkät perinteet alkaen vuodesta 2008 ja työryhmä on saanut paljon asioita aikaan. Hyvinvointiryhmä on vaikuttanut mm. koulujen välipaloihin, makeis- ja limsa-automaatteihin, sekä rasvattomiin maitotuotteisiin. Hyvinvointiryhmä on vaikuttanut lisäksi mm. koulupsykologin toimen saamiseen sekä ottanut kantaa myös ravitsemusterapeutin palveluiden tarpeeseen. Ryhmän aikaansaannoksia ovat myös terveystietotuvat, sähköiset liikuntakalenterit sekä seniorineuvojatoiminta. Ryhmä on tukenut SAPERE lasten ravitsemuskasvatus menetelmän sekä Neuvokas Perhe työkalun käyttöönottoa. Kunnan rooli hyvinvointityössä on toimia mahdollistajana tarjoamalla resursseja, valvontaa, ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Kuntalaisen roolina on ottaa vastuu itsestään, ympäristöstään sekä läheisistään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kerännyt terveydenedistämisaktiivisuustietoa kunnilta vuonna 2015 (kuntajohto, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, liikuntatoimi, perusterveydenhuolto ja ikääntyneiden palvelut). Vastausten perusteella Wiitaunionin kunnat sijoittuvat valtakunnallisesti keskikastiin, mutta kaikilla osa-alueilla löytyy vielä kehityshaasteita (kuvio 4). Ammatillinen koulutus ei ollut Wiitaunionissa vastannut kyselyyn, joten tämä osa-alue puuttuu. Kyselyn tulokset löytyvät kansallisesta vertailutietokannasta TEAviisariasta. Kuvio 4. Terveydenedistämisaktiivisuus Wiitaunioni 2015 (TEAviisari) Kuntajohdon kyselyssä 2015 on paljon hyvinvointityöhön liittyviä osa-alueita (kuvio 5). Tämän kyselyn tulosten mukaan Wiitaunioni sijoittuu hyvinvointijohtamisessa valtakunnallisesti keskitasolle, mutta sitoutumisessa, seuranta- ja tarveanalyysissä sekä osallisuudessa hyvälle

Sivu 14 / 15 tasolle (kuva 5). Kuvio 5: Teaviisari kuntajohto Wiitaunioni 2015 (TEAviisari) Sitoutumisen hyvään tulokseen vaikuttavat mm. paikallinen turvallisuussuunnitelma, savuton kunta toiminta sekä mittarit toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Haasteina on terveyserojen kaventamisen kirjaaminen strategioihin sekä tiettyjen tavoitteiden näkymättömyys tavoitteissa (mm. päihteiden käyttöön liittyvät). Myöskään ikäryhmittäisiä tavoitteita ja toimenpiteitä terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi ei toimintasuunnitelmista löytynyt. Johtamisen osalta väestön terveydentilan seurannan vastuutahot on määritelty kunnissa mutta terveyden edistämisen johtamisvastuu on osin määrittelemättä. Myöskään kunnan hyvinvointivastuita ei ole huomioitu investointisuunnitelmissa. Osallisuus toteutuu kuntalaisille julkisen kuntastrategian, talousarvion ja toimintasuunnitelman osalta hyvin. Hyvinvointikertomuksen julkisuus toteutuu kuitenkin kunnissa vain osin. Kuntien verkkosivuilla on kuntalaisten avoimesti tarkasteltavissa kuvaus kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja keinoista. 4.3 Mitä on opittu hyvinvointikertomustyöstä? - hyvinvointityö vaatii yhteistä keskustelua ja harjoittelua eri hallinnonalojen välillä - ennaltaehkäisevän työ pitää tehdä näkyväksi, mittaaminen on haastavaa kun tulokset näkyvät viiveellä - kansalliset indikaattorit päivittyvät todella hitaasti, tarvitaan paikallisia tilastoja. - hyvinvointityö on oleellinen osa kaikkien hallinnonalojen työtä. - hyvinvointityön koordinointiin olisi annettava työaikaa, oman työn ohessa ei tällaista työtä tehdä Hyvinvointiryhmä teki alueella toimiville järjestöille sekä hyvinvointiyrittäjille sähköisen kyselyn hyvinvointiyhteistyöstä. Mitä järjestöt tekevät jo nyt ja miten he näkevät yhteistyön tulevaisuudessa. Kyselyn linkki oli sekä Viitasaaren että Pihtiputaan verkkosivuilla ja kyselyyn vastasi kymmenen järjestöä/yrittäjää. Vastaukset antoivat: Mannerheimin lastensuojeluliiton Viitasaaren yhdistys, Pihtiputaan Mieskuoro RY, Viitasaaren vapaaseurakunta, Keski-Suomen Kylät ry, Keiteleen Melojat ry, Fysioterapia ja Lääkärikeskus TÄSMÄHOITO Oy (Viitasaari ja Pihtipudas), Viitasaaren mielenterveysseura ry, Keski-Suomen Kotien Puolesta ry, Pihtipudas Ty. Vastanneet organisaatiot toimivat kaiken ikäisten kuntalaisten parissa toiminnan painottuessa liikuntaan, kulttuuriin, harrastamiseen, virkistäytymiseen sekä eri elämäntilanteessa olevien tukemiseen. Vastanneista kolmen toiminnassa on alle 50 henkilöä ja seitsemän 50- yli 100. Hyvinvointikertomuksen tunsi vain kaksi vastaajaa mutta yhteistyötä kunnan kanssa oli tehnyt 9 vastaajaa.

Sivu 15 / 15 Yhteistyö kunnan toimijoiden kanssa on koettu hyväksi. Kehittämisideoina nousi esiin seuraavaa: kuntalaiset kokevat, etteivät he aidosti pääse vaikuttamaan päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun yhteistyössä toivotaan aitoa toisen osapuolen arvostusta ja halukkuutta yhteistyöhön. Kumppanuuspöytämallia toivotaan laajennettavan sote palveluiden ulkopuolellekin kuntalaisten omaehtoiselle kehittämiselle toivotaan mahdollisuuksia, niin ettei innovaatioita ja ideoita latistettaisiin heti alkuunsa 5. SEURAAVAN LAAJAN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN (2017-2020) HAASTEET JA KEHITTÄMISKYSYMYKSET Kunta- ja terveydenhuoltolaki määrittelevät tällä hetkellä kunnan tehtäväksi kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön. Sote- ja alueuudistuksen jälkeenkin tämä velvoite säilyy edelleen kunnalla huolimatta uudesta maakuntaorganisaatiosta. Hyvinvointiryhmällä ja sen tekemällä työllä on siis entistä enemmän painoarvoa tulevaisuudessa. Hyvinvointivastuun voisi määritellä jollekin muulle taholle kuin sote organisaation edustajalle. Seuraava laaja hyvinvointikertomus tulee laatia vuosille 2017-2020. Työtä helpottamaan on sähköinen hyvinvointikertomus työkalu, jonka kehittämistyöstä vastaavat Kuntaliitto ja FCG. Työkalun lisenssi on Viitasaarelle 750 euroa ja Pihtiputaalle 500 euroa. Jos lisenssi hankitaan Wiitaunionin nimellä, on hinta 2500 euroa (alueellinen toimija). Hyvinvointikertomuksen voi tehdä ilman tätä työkalua mutta tällöin indikaattorit pitää kerätä useasta eri tietokannasta. 2017 työnsä päättävät valtuustot laativat hyvinvointityön näkökulmasta perinnön seuraavalle aloittavalle valtuustolle. Missä he ovat onnistuneet ja missä on vielä parannettavaa. Tämä teksti on lähtökohta uuden hyvinvointikertomuksen laadinnalle. Nykyisen valtuuston olisi hyvä antaa myös vinkkejä ja ideoita seuraavaan hyvinvointikertomuksen. Miten he näkevät indikaattoritiedon ja mitä tietoa halutaan päätöksenteon tueksi? Kolmas sektori, väestö ja yritykset pitää ottaa mukaan seuraavaan hyvinvointikertomuksen laadintatyöhön aivan alkuvaiheista lähtien. Hyvinvointikertomuksen kommentointiin on avattava mahdollisuus kuntalaisille ennen sen hyväksyntää. Kannattaa hyödyntää kokemusasiantuntijoita, kumppanuuspöytää tai kansalaisiltaa. Aluehallintovirasto nostaa arviointiraportissaan tiettyjä erityisryhmiä, joiden hyvinvointiin kannattaa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Näitä ovat ikääntyvät, muistipotilaat (erityisesti muistiongelmien ennaltaehkäisy), vammaiset sekä maahanmuuttajat. Ennaltaehkäisevän päihdelain ja toimeenpanosuunnitelman mukaiset suunnitelmat ja toimenpiteet kannattaa yhdistää seuraavaan hyvinvointikertomukseen. Myös muita suunnitelmia ja ohjelmia kannattaa yhdistää hyvinvointikertomukseen päällekkäisyyksien karsimiseksi. Hyvinvointiryhmä 2016 Sari Wilkman puheenjohtaja, Sanna Ruuska, Veikko Lindlöf, Tomi Jämsén, Irja Tiainen, Kati Laine-Rissanen, Erja Laukkanen, Kirsi Hyvärinen, Sami Wiik sekä Mika Paananen. Työryhmän sihteerinä on toiminut Nina Peränen (KSSHP). Perusturvajohtaja Marja Laurila on kommentoinut raporttia.