Porotalouden merkitys paikallistaloudelle Asta Kietäväinen Lapin yliopisto, Arktinen keskus Pauliina Kietäväinen
Esitelmän kulku - Tutkimushankkeesta - Työllisyys ja pakallistalous - Muut merkitykset - Johtopäätökset Asta Kietäväinen, Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2104 2
Porotalouden taloudelliset ja työllistävät vaikutukset hanke 2011-2013, Lapin yliopisto 60% 50% 90% 80% 70% 40% 30% 20% Päätoiminen Osa-aikainen Satunnainen 60% 50% 40% 0-100 101-150 10% 0% Rovaniemi Savukoski Kittilä 30% 151-250 20% 251-70% 10% 60% 0% Rovaniemi Savukoski Kittilä 50% 40% alle 40 v 30% 20% 41-65 v. yli 66 v. 10% 0% Rovaniemi Savukoski Kittilä Asta Kietäväinen, Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2104 3
Rahantulolähteiden %-osuudet 2007 2012 Porotalouden tulot (sis. paliskunnalta saadut korvaukset) 19,9 18,1 Poronlihanjalostuksesta / suoramyynnistä saadut tulot 9,0 4,2 Maatalouden tulot 9,1 6,2 Metsätalouden tulot 4,6 2,8 Matkailuyrittämisen tulot 1,6 1,3 Palkkatulot 21,4 37,4 Omaisuustulot (osinko-, korko-, vuokratulot yms.) 1,5 - Eläkkeet 24,7 23,8 Muut tulonsiirrot (perheavustukset, työttömyyskorvaukset yms.) 4,4 1,6 Muut tulot 4,5 4,6 Asta Kietäväinen, Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2104 4
Porotalous Useista lähteistä Liitännäis- tai sivuelinkeinot Monialayrittäjä - jalostus - poromatkailu - maatalous, metsätalous - kuljetusala, taksi - urakointi - käsityöt Palkkatyö Opettaja Rakennustyöt palveluala Eläkkeellä Pauliina Kietäväinen Asta Kietäväinen, Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2104 5
TYÖLLISYYS Poromiesperheen porotyöt poronhoitovuonna 2011/2012 Perhekunnan eloporomäärä Keskimäärin h/v 0-100 360 101-150 750 151-250 1340 Rovaniemi 78 251-1540 Savukoski 52 670 Kittilä 109 (125) Poromiesperheiden välittömät henkilötyövuodet (kerrannaisvaikutuksineen) Asta Kietäväinen, Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2104 (98) (62) 6
Työlliset Työlliset % paik.tal. Kerrannaisvaik. työllisistä Kok. Vaikutukset Työllisyyskerroin* Nettovaikut ukset Nettovaikutukset % paik.tal. työllisistä Rovaniemi 78 0,3 15 93 1,19 66 0,2 Savukoski 52 10,8 10 62 1,18 54 11,8 Kittilä 109 3,1 16 125 1,15 88 2,5 * Työllisyyskerroin = Kokonaisvaikutukset per työlliset Asta Kietäväinen, Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2104 7
/ v % 0-500 38,2 501-1000 10,9 1001-2 500 12,7 2 501-5 000 23,6 5 001-15 000 14,5 Yhteensä 100,0 Perhekunnan eloporomäärä Ruokintakulut, Keskimäärin 0-100 1 034 101-150 4 364 151-250 4 495 251-6 460 Kaikkiaan 2 575 Asta Kietäväinen, Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2104 8
Säilörehua tn/v % 0-1 22,9 1-9 27,1 9-20 25,0 20-90 16,7 yli 90 8,3 100,0 Säilörehusta tehdään itse % % 0 12,2 10-50 8,2 51-90 8,2 100 71,4 100,0 Asta Kietäväinen, Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2104 9
70% 60% Suoramyynnin paikallinen osuus 1600 1400 50% 40% 30% 20% Suoramyynnin osuus muualle poronhoitoalueelle Suoramyynnin osuus muualle Suomeen 1200 1000 10% 0% Rovaniemi Savukoski Kittilä Suoramyynnin osuus ulkomaille 800 600 400 200 Paliskunnan kautta Suoraan pienjalostajalle Suoramyyntinä Oma käyttö 0 Rovaniemi Savukoski Kittilä Asta Kietäväinen, Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2104 10
Keskimäärin Poronhoidon ostot kotikunnasta, % Poronhoidon ostot muualta poronhoitoalueelta, % Poronhoidon ostot muualta, % Poronlihan jalostuksen ostot kotikunnasta, % Poronlihanjalostuksen ostot muualta poronhoitoalueelta, % Poronlihanjalostuksen ostot muualta, % 76,48 14,45 9,07 80,50 8,42 11,17 Asta Kietäväinen, Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2104 11
Tuotos = Tulot milj. Tuotos = tulot % Paikallistalouden kokonaistu losta Kerrannaisvaiku -tukset milj. Kokonaisvaiku tukset milj. Kokonaisvaikutukset per tuotos = tuotantoker roin Nettovaikutukset milj. Nettovaikutuk set % Paikallistalouden kokonaistulosta Rovaniemi 2,440 0,1 2,689 5,129 2,10 4,270 0,1 Savukoski 1,568 2,5 1,508 3,077 1,96 2,835 4,5 Kittilä 1,991 0,3 1,813 3,804 1,91 3,133 0,5 Asta Kietäväinen, Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2104 12
1. Elinkeino Elinkeinon tärkeys - Poromiestausta - peruselinkeino - pysyvä osa taloutta Elinkeinon kehitys - koneistuminen - eläinmäärän kasvu - työvoiman väheneminen - EU-politiikka Kulttuuri - saamelaisporonhoito - kulttuurin merkitys - elämäntapa, identiteetti 2. Jalostus Lihanjatkojalostus - suunnitteilla - menekki - suoramyynti Markkinointi 3. Matkailu Porotalouden ja matkailun vuorovaikutus - laatu - jalostettu tuote - matkailu edistää - rajakauppa - poro vetovoimatekijä - liitännäiselinkeino - ohjelmapalveluyritys - tulevaisuuden mahd. Asta Kietäväinen, Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2104 13
Identiteetti ja elämäntapa Porot ovat paljon muutakin kuin tuloja Luonto, ihmiset ja elinkeino muodostavat kokonaisuuden Paikkasidonnainen yhteisöllisyys Opittu joustavuus toimeentulon hankinnassa. (yrittäjä, palkkatyö, itsensä työllistäjä) Yrittäjyys monialayrittäjyys Peruselinkeino = luottoelinkeino poronhoitoon luotetaan Luottamus luo turvallisuutta tulevaisuuden suhteen Jatkuvuus. Asta Kietäväinen, Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2104 14
Lopuksi Porotalous on perheiden kannalta merkittävä työllistäjä ja tulonantaja syrjäisellä maaseudulla Monialayrittäjyys Mahdollisuudet lihan jatkojalostuksessa, matkailussa ja myös porokäsitöissä Säilyttää maaseutua asuttuna Asta Kietäväinen, Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2104 15
Me yhteiskuntatieteilijät operoimme yleensä keksimääräisillä luvuilla kaupunkien väkiluvuilla, kuntien väkilukujen muutoksilla, elintason keksiarvoilla, työssäkäyvien keksimääräisillä työmatkojen pituuksilla jne. Me kartoitamme monella numerolla näitä ihmisen maiseman ongelmia. Saamme esille keskiarvoihmisen, hänen reaktionsa ja käyttäytymisensä Kaikki tuo on ehkä tarpeellista. Hyvää ja kunnollista akateemista näpertelyä. Mutta suurten sarjojen keskiarvot ja mallit eivät kerro meille koko totuutta. Kun tutkimme esim. näitä syrjäseutuja joudumme pienten numeroiden suuruuden eteen. Pienetessään numerot muuttuvat ihmisiksi, jotka piirtyvät esiin omissa maisemissaan. Kun nämä ns. pienet ihmiset, yksilöt, reunaalueilla häviävät syntyy maisemaan näkyvä ikään kuin tyhjiö; tyhjä talo tai pimeät ikkunat, metsittyvät pellot, autio saari jonka rannoilla ei enää liikuta. (Hustich 1976, 194, sit. Rannikko 2014 ) Asta Kietäväinen, Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2104 16
KIITOS Asta Kietäväinen, Omavarainen Lappi -maaseutuseminaari 4.11.2104 17