Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus Pasi Toiviainen 2009
Laurin Jäntin säätiön kunniamaininta Toiviainen on kirjoittanut dramaattisen mutta vahvoihin tosiseikkoihin pohjaavan kirjan maapallon tulevaisuuden näkymistä, jotka hän näkee monin tavoin huolestuttavina. Teksti on sujuvaa, paikoin suorastaan mukaansatempaavaa, pessimistisistä sävyistään huolimatta, ja persoonallista otetta sille antaa tekijän kuvaus haastatteluistaan ja tapaamisistaan useiden kansainvälisesti johtavien ilmastoasiantuntijoiden kanssa.
Enemmän kuin mihin tutkijat ovat tähän mennessä kyenneet... tämän hetken arvokkain tietoteos ilmastokeskustelun kokonaisuuteen. - Pentti Malaska, Rooman klubin ja Tulevaisuuden tutkimusseuran kunniajäsen "Monipuolisemmin puhutteleva ja ajatuksia herättävä kuin mikään ympäristökirja pitkään aikaan, ehkä ikinä." - Eija Koski, Ympäristöasiantuntija-lehti 1/2008
Pasi Toiviaisen kirjaa Ilmastonmuutos. Nyt. on hehkutettu vuosikymmenen tärkeimmäksi tietokirjaksi, eikä syyttä. k - U.P., Motiivi 9/2008 tietoaines on päätähuimaava, ja siitä näkyy paitsi Toiviaisen paneutuneisuus asiaansa, myös itse asian suurenmoinen monimutkaisuus ja -ulotteisuus. - Jyrki Alenius, Kymen Sanomat 23.12.2007
LÄMPENEMINEN
I lähde: NASA GISS
Pohjoisen pysyvän merijään laajuus 2007 lähde: UCAR
Maailman metsien hiilinielu Ennen: 200 miljardia tonnia (maksimi) Nyt: 10-50 miljardia tonnia (hoito, suojelu) Kaikki kasvillisuusmallit ennustavat maaekosysteemien hiilinielun kääntyvän tällä vuosisadalla hiilen lähteeksi. Komposti-ilmiö : Maaperästä voi vuoteen 2100 mennessä vapautua yli 150 miljardia tonnia hiiltä.
Amazonian metsien tuho HadCM3LC: Jokavuotinen El Niño -kuivuus noin vuodesta 2040 alkaen. Seurauksena alueen muuttuminen savanniksi tai puoliaavikoksi.
Muiden metsien kohtalo HadCM3LC: Metsätuhoja myös muualla, kuten Väli-Amerikassa, Australiassa, Indonesiassa ja lähes koko Afrikassa. Muut mallit: Jos Amazonia säästyy, niin suuret metsätuhot mahdollisia pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, Venäjän ja Kanadan eteläosissa.
Meret ja metaanihydraatit Merten hiilinielu hiipuu veden lämmetessä ja merivirtojen heiketessä. Eteläinen jäämeri jo kääntymässä hiilen lähteeksi. Merenpohjan metaanihydraattien laukeaminen on täysi arvoitus. Pohjoinen jäämeri lämpenee nopeasti, ja metaanin vapautumisen on raportoitu kiihtyneen.
C 6,4 C 4,0 C + 2 C 1,8 C 1,1 C
C 6,4 C 4,0 C + 2 C 1,8 C 1,1 C
C Mallit aliarvioivat Jäämeren merijään sulamisen sekä merten ja maaekosysteemien reaktiot. Niistä puuttuvat kokonaan ikirouta, kosteikot ja metaanihydraatit. 6,4 C 4,0 C + 2 C 1,8 C 1,1 C
4 astetta ja enemmän Ympäristötieteiden professori Chris Field (Stanford University & Carnegie Institution): Neljännessä arviointiraportissa [IPCC, 2007] me tarkastelimme hyvin konservatiivista ilmastollisten seurausten joukkoa. Viidennen arvioinnin tulisi käsitellä tulevaisuuksia, joihin sisältyy huomattavasti enemmän lämpenemistä.
George Monbiot (16.3.2009): Hiljaa julkisuudessa, äänekkäästi yksityisesti, ilmastontutkijat kaikkialla sanovat samaa: se on ohi. Vuodet, joiden aikana maapallon yli kahden asteen lämpeneminen olisi voitu estää, ovat menneet, mahdollisuudet tuhlattu kieltämiseen ja viivyttelyyn. Nykyisillä kehitysurilla olemme onnekkaita, jos selviämme neljällä asteella. Ilmastonmuutoksen torjunta on epäonnistunut; nyt meidän on sopeuduttava siihen, mitä luonnolla on meille varastossa. Jos me pystymme.
Lämpenemishavainnot ja -ennusteet lähde: Rahmstorf et al., Science 2007
Ennustetut ja mitatut päästöt
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus
SEURAUKSET
Mannerjäätikköjen sulaminen nopeaa Ennen: Mannerjäätikköjen sulaminen hidasta ja tasaista. Grönlannin sulaminen kestää noin 3 000 vuotta. Nyt: Mannerjäätiköt epävakaita ja dynaamisia. Grönlanti voi hajota muutamassa sadassa vuodessa.
Grönlannin mannerjää sulaa 1992 2002 2005
Uinuva jättiläinen heräämässä BAS:n johtaja Chris Rapley: 2005: Edellinen IPCC:n raportti [vuodelta 2001] varoitti Etelämantereen olevan uinuva jättiläinen. Uusin tieteellinen näyttö on saanut meidät uskomaan, että jättiläinen on heräämässä. 2006: Etelämanner on jo täysin herännyt jättiläinen.
Etelämanner sulaa WAIS EAIS kuva: NASA 2008
Kuivuus Vuoristojäätiköt ympäri maailman ovat katoamassa hälyttävää vauhtia. Sateet lisääntyvät, mutta myös haihtuminen voimistuu. Rankkasateet eivät täytä pohjavesivarastoja ja aiheuttavat eroosiota. Pohjavesivaroja pilaantuu myös merenpinnan nousun takia. NASA: Sateet vähenevät maa-alueilla, mutta lisääntyvät valtamerillä.
Kuivuus Eleanor Burke (Hadley Centre): - Manneralueet ovat kuivuneet jo muutaman vuosikymmenen ajan. - Pysyvä vakava kuivuus vuosisadan lopulla 40 % maa-alueista. Jonathan Overpeck (University of Arizona): - Odotettavissa megakuivuuksia.
6,4 Maapallon keskilämpötila 3,75
HAASTE
Päästövähennystavoitteet IPCC: Teollisuusmaiden päästöjä leikattava 85 90 % vuoteen 2050 mennessä. Hadley Centre: Teollisuusmaiden päästöjä leikattava 100 % vuoteen 2050 mennessä. James Hansen, NASA: Koko maailman päästöjä leikattava 100 % vuoteen 2030 mennessä. Vaatii elämäntavan ja kulttuurin muutosta.
Hiilidioksidipäästöjen skenaarioita + 80 % 1990-30 %
Maiden päästövähennystavoitteita Iso-Britannia: - 34 % (2020) ja - 80 % (2050) USA: - 80 % (2050 (verrattuna 2005)) Norja: - 100 % 2050 EU: - 20 / - 30 % (2020) Saksa ja Ruotsi: - 40 % (2020) Monilla kaupungeilla omia kunnianhimoisia tavoitteita.