Puolustusministeriö Resurssipoliittinen osasto Henkilöstöyksikkö PLM:n resurssipoliittisen osaston lausuntopyyntö 5.6.2012 ALIUPSEERILIITTO RY:N LAUSUNTO PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN HALLINNOLLISISTA PÄÄTÖKSISTÄ JA TOIMEENPANOSTA Pyydettynä lausuntona Aliupseeriliitto ry toteaa seuraavaa. Lausunnolla olevassa asiakirjakokonaisuudessa ei ole päätöksenteon piirissä kaikki puolustusvoimauudistuksen organisaatio- ja toiminnalliset muutokset. Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon ohjauskirjeen kohdassa 2 on lueteltu laajoja asiakokonaisuuksia, jotka jäävät nyt tehtävien hallinnollisten päätösten ulkopuolelle myöhemmin tehtäviksi. Tällaisia ovat esimerkiksi sotilasläänien lakkauttaminen, pääosa merivoimien uudelleenjärjestelyistä, Pääesikunnan uudelleenjärjestelyt ja Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen perustaminen. Aliupseeriliitto ry esittää, että kaikki puolustusvoimauudistusta koskevat hallinnolliset päätökset tehdään samanaikaisesti valmistelutyön valmistuttua. Muussa tapauksessa henkilöstösuunnittelu ja muut henkilöstöprosessit jakautuvat kahdeksi tai useammiksi eri prosesseiksi, minkä välttäminen on ollut puolustusvoimauudistuksen keskeinen lähtökohta. Puolustusvoimauudistuksen mittakaavassa myöskään saavutettavien säästöjen syntymisen mahdollinen lievä lykkääntyminen ei aiheuta kohtuutonta haittaa. 1 Henkilöstövaikutuksista ja henkilöstöön kohdentuvista toimista 1. Irtisanomisuhanalainen henkilöstö. Aineistossa kustakin rakennemuutoksen kohteena olevasta joukko-osastosta on puolustusministerin esittely ja siihen liittyvä muistio. Kummassakin esitetään muutoksen henkilöstövaikutukset. Henkilöstövaikutusten esittämistapa on kuitenkin ongelmallinen. Henkilöstöstä esitetään 1) nykyhenkilöstön määrä, 2) kohdennettavan henkilöstön määrä ja 3) luonnollisen poistuman kautta vähenevän henkilöstön määrä. Ai-
neistossa ei sitä henkilöstömäärää, joka on muutoksen kohteena olevaa ja irtisanomisuhanalaisia. Esitystavasta johtuen jää epäselväksi, onko se henkilöstömäärä, joka jää kohdennettavan henkilöstön ja luonnollisen poistuman huomioimisen jälkeen jäljelle, sellaisenaan irtisanomisuhanalaista henkilöstöä. Aliupseeriliitto ry esittää, että ministerin esittelyissä ja niiden muistioissa esitetään numeraalisesti eriteltynä irtisanomisuhanalaisen henkilöstön määrä. 2. Henkilöstöryhmäkohtaiset henkilöstövaikutukset. Toinen henkilöstövaikutuksiin liittyvä esitystavallinen ongelma on, että esittelyissä ja muistioissa ei eritellä henkilöstövaikutuksia henkilöstöryhmittäin. Ainoastaan henkilöstön nykytila esitetään jaolla siviilit sotilaat. Muistiossa lisäksi viitataan puolustusministeriön myöhemmin pääesikunnalle antamaan ohjauskirjeeseen, jossa käsiteltäisiin muun muassa henkilöstörakenteen ohjausta. Vaikka laki puolustusvoimista ei erottelekaan henkilöstöryhmiä lain 41 :n siirtovelvollisuuden osalta, niin puolustusvoimissa suunnitellut henkilöstövähennykset on esitetty kohtaavan eri henkilöstöryhmiä muutoksen tavoitteista johtuen eri tavoin. Tieto henkilöstöryhmäkohtaisista vaikutuksista on siis olemassa. Aliupseeriliitto ry esittää, että ainakin esittelymuistioissa on esitettävä arvio henkilöstövaikutuksista ja vähennyksistä henkilöstöryhmäkohtaisesti eritellen. Liitto pitää perusteltuna, että työantajataho esittää henkilöstöryhmäkohtaiset jakaumat päätöksenteon yhteydessä, koska ne ovat jo tiedossa ja koska kohdennettavan henkilöstön kohdennusten kokonaismääräkin on jo esitettävissä. 3. Aliupseerien virat. Puolustusvoimauudistuksen valmistelussa on esitetty aliupseerien virkojen ja tehtävien määrän vähentämistä usealla sadalla. Aliupseeriliitto katsoo, että aliupseeriston virkojen ja tehtävien määrän vähentäminen on lyhytnäköistä, tarpeetonta ja puolustusvoimien toiminnan kannalta haitallista. Opistoupseeriston poistuma jatkuu tasaisesti kaikilla toimialoilla ja samaan aikaan kouluttajien tehtävien määrää lisätään 2.5 kouluttajaan koulutusjoukkuetta kohden. Opistoupseeripoistuman ja erityisesti kouluttajahenkilöstön korvaajaksi ehdottomaan valtaosaan rekrytoidaan aliupseereita. Mikäli aliupseereiden määrää nyt vähennetään, ollaan
tilanteessa, jossa opistoupseerien poistumaa korvaavaa henkilöstöä ei ole eikä voida virkojen puutteessa rekrytoida eikä koulutusjärjestelmän volyymi pysty täyttämään osaamisessa syntynyttä vajetta kuin pitkällä aikavälillä. Aliupseeriston määrä tulee joka tapauksessa edelleen kasvamaan esitetyn vähennystarpeen jälkeen. Aliupseeriliitto ry vaatii, että aliupseerien virkojen ja tehtävien määrää puolustusvoimissa ei puolustusvoimauudistuksen johdosta vähennetä, koska aliupseerien määrä tulee joka tapauksessa opistoupseerien poistuman myötä (arviolta noin kahden vuoden jälkeen) lisääntymään. Aliupseeriliitto ry esittää, että puolustusministeriö ottaa tämän näkökulman huomioon tehdessään päätöksiä puolustusvoimauudistuksesta ja antaessaan siihen liittyvää henkilöstöä koskevaa ohjausta puolustusvoimille. 4. Muutosturva. Joukko-osastokohtaisissa muistioissa viitataan puolustusministeriön myöhemmin antamaan ohjauskirjeeseen, jolla puolustusministeriö ohjaa puolustusvoimia muun muassa muutosturvan osalta. Muutosturva määritellään puolustusvoimissa laadituilla henkilöstöpoliittisilla reunaehdoilla. Aliupseeriliitto kiinnittää huomiota siihen, että puolustusvoimien antama ohjeistus ei ole ollut valmistelultaan yksimielinen. Olennaisin erimielisyyden kohde on liittynyt tilanteisiin, jolloin siirtovelvollinen virkamies ei voi vakavasta pakottavasta syystä ottaa vastaan hänelle toiselta paikkakunnalta tarjottua tehtävää. Virkamies ei näissä tilanteissa olisi muutosturvan piirissä. Puolustusvoimat katsoo, että henkilö tulee muutosturvan piiriin vasta kun hänet on määritelty muutoksen kohteena olevaksi henkilöksi, käytännössä irtisanomisuhan alaiseksi henkilöksi. Henkilö, joka vakavasta pakottavasta syystä ei voi ottaa tarjottua tehtävää vastaan ja joutuu irtisanoutumaan, on muutosturvan tarpeen näkökulmasta vähintään yhtä huonossa asemassa kuin irtisanottava henkilöstö. Lopputulos on sama. Palvelussuhde päättyy tosiasiallisesti itsestään riippumattomasta syystä vaikka se perustuisikin lain puolustusvoimista 41 :n tarkoittamaan siirtymisvelvollisuuden käyttöön.
Aliupseeriliitto esittää, että puolustusministeriö määrittää puolustusvoimauudistuksen yhteydessä vakavasta pakottavasta syystä irtisanoutuvan virkamiehen muutoksen kohteena olevaksi ja näin kaikkinensa puolustusvoimien henkilöstöpoliittisten reunaehtojen muutostilanteessa olevien tukien piiriin kuuluvaksi. 2 Joukko-osastojen lakkautuksia ja toiminnan uudelleenjärjestelyjä koskevat yksilöidyt kannanotot Ilmavoimien Teknillinen koulu Esittelyssä todetaan, että Jämsän tukikohdasta luovutaan. Puolustusvoimat suunnittelee kuitenkin Jämsän lentokentän jatkokäyttöä yhteistyökumppanien kanssa. Muistiossa ei esitetä, millaisia resursseja vaativia velvoitteita puolustusvoimille jää Jämsän lentokentän jatkosta. Aliupseeriliitto esittää, että muistiossa esitetään arvio siitä, mitä kustannuksia tai muita resurssitarpeita koelentotoiminnan uudelleenjärjestelyistä puolustusvoimille koituu Jämsän tukikohdasta luopumisesta huolimatta. Lentosotakoulu Lentosotakoulun lakkauttamisesta johtuen todetaan koulutusympäristöjen rakentamistarve Tikkakoskella, mutta tätä ei mitenkään yksilöidä muistiossa. Aliupseeriliitto esittää, että muistiossa esitetään arvio siitä, minkälaisia kustannuksia koulutusympäristöjen rakentamisesta syntyy. Asiakirjoissa todetaan, että Lentosotakoulun lakkauttamiseen liittyen virka-avun antamisessa ei ilmavoimallisesti tarkasteltuna tapahdu muutoksia viranomaisten välisiin suhteisiin. Kuitenkin samassa yhteydessä todetaan, että Lentosotakoulu on ollut erittäin suuri virka-avun antaja puolustusvoimille. Tämä kyky nyt siis lakkaa.
Aliupseeriliitto esittää, että muistioissa yleisemminkin esitetään arviot puolustusvoimien näkökulmasta. Muussa tapauksessa puolustushaarakohtaiset ja puolustusvoimakohtaiset tarkastelut ovat/voivat olla toistensa kanssa ristiriitaisia. Pääjohtokeskusten järjestelyt Muistosta puuttuu kokonaan yhdenvertaisuus ja sukupuolivaikutusten arviointi sekä aluetaloudelliset vaikutukset. Aliupseeriliitto esittää, että muistiossa esitetään edellä mainitut asiat. Lisäksi pääjohtokeskusjärjestelyjen henkilöstöön kohdentuvat kohdennusvaikutukset puuttuvat niin pääjohtokeskusmuistiosta kuin lennostojenkin henkilöstövaikutuksia koskevasta muistiosta. Nämä vaikutukset ovat merkittäviä. Aliupseeriliitto esittää, että muistiossa esitetään pääjohtokeskusjärjestelyjen henkilöstön kohdennukset, kuten muidenkin joukkojen kohdennukset on esitetty. (ks. seuraava) Lennostojen uudelleenjärjestelyt Lennostojen uudelleenjärjestelyt koskevat erittäin laajasti eri toimialojen henkilöstöä. Lennostojen uudelleenjärjestelyjä koskevasta muistiosta kuitenkin puuttuu kokonaan kohdennettavien henkilöiden tarkastelu. Aliupseeriliitto esittää, että muistiossa esitetään lennostojen uudelleenjärjestelyjen aiheuttamat henkilöstökohdennukset. PVKVK:n ja MPKK:n Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen lakkauttamisen ja Maanpuolustuskorkeakoulun uudelleenorganisoinnin kohdalla ei esitetä, mitä Tuusulan keskustassa ja Tuusulan rantatiellä oleville puolustusvoimien kiinteistöille tapahtuu. Mikäli PVKVK:n ja MPKK:n tiloista tässä yhteydessä luovutaan ja Puolustusvoimien palvelu-
keskus sijoitetaan muualle kuin Tuusulaan (Joensuu), mitä tarpeita on kyseisillä kiinteistöillä vai luovutaanko niistä. Aliupseeriliitto esittää, että muistiossa esitetään ratkaisu Tuusulassa sijaitsevien puolustusvoimien kiinteistöjen tulevaisuudesta. Puolustusvoimien palvelukeskus Puolustusvoimien palvelukeskus esitetään sijoitettavaksi Joensuuhun. Esittelyssä todetaan, että osa toiminnoista voidaan sijoittaa valtakunnallisesti. Esittelyssä eikä muistiossa ole esitetty, mikä on esittelyssä mainittua kriittistä osaamista, joka on mahdollista sijoittaa toiselle paikkakunnalle. Aliupseeriliitto esittää, että muistiossa eritellään, mitkä alayksiköt ja mikä kriittinen osaaminen voidaan hajasijoittaa Joensuusta muualle valtakuntaan, minne se sijoitetaan ja miksi näin toimitaan. Maasotakoulu ja Reserviupseerikoulu Puolustusvoimauudistuksen valmisteluissa on toistuvasti esitetty koulutusjoukkoyksikön perustamista Maasotakoulun alaisuuteen Haminaan. Nyt tämä joukkoyksikkö yllätykseksi puuttuu niin esittelystä kuin muistiosta kokonaan. Aliupseeriliitto esittää, että esittelymuistiossa kuvataan miten alkuperäisen suunnittelun mukainen varusmieskoulutusta antava joukkoyksikön tehtävät järjestetään Maasotakoulun alaisuudessa Haminassa. Sotilasmusiikkiala Muistiossa todetaan vaatimattomasti, että sotilassoittokuntien vähenemisen myötä syntynyttä vajetta ei voida täysimääräisesti paikkaamaan. Aliupseeriliitto esittää, että vaikutus kirjoitetaan muotoon: Sotilassoittokuntien verkoston harvenemisella on merkittävää kansalaisten maanpuolustustahtoa heikentävä vaikutus.
3 Lopuksi Esittelyasiakirjojen ongelmana on, että samat asiat esitetään eri joukko-osastoja koskien hyvin erilaisella tarkkuudella. Näistä mainittakoon henkilöstön kohdennukset ja henkilöstöön kohdentuvien toimien säästö- ja kustannusvaikutukset sekä kiinteistöihin ja rakentamiseen kohdentuvat säästö- ja kustannusvaikutukset. Aliupseeriliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että henkilöstövaikutuksia myös manipuloidaan suunnittelussa tavalla, joka ei ole hyväksyttävää. Esimerkiksi henkilöstön määrä koulutustehtävissä oli aluksi mitoitettu 2,5 kouluttajaksi 30 koulutettavan koulutusjoukkuetta kohden. Henkilöstövoimavarasuunnittelun myötä koulutusjoukkueen suuruudeksi on viime vaiheessa määriteltykin 35 koulutettavaa joukkuetta kohden, jolloin säästetään noin 100 kouluttajan tehtävää. Haluttua suhteellista kouluttajien määrän ja koulutuksen laadun lisääntymistä kouluttajatehtävissä ei kuitenkaan saavuteta koulutettavien määrän kasvaessa. Lopuksi Aliupseeriliitto kiinnittää puolustusministeriön huomiota myös koulutustila- eli kasarmikapasiteetin riittävyyteen. Lausunnolla olevissa aineistoissa koulutettavia joukkoja ja siis koulutettavia siirretään laajasti joukko-osastoista toiseen. Aliupseeriliiton suorittamilla joukko-osastokäynneillä on tietoon saatettu, että koulutustilakapasiteetin mitoitus suunnitelmissa on idealistinen, jopa teoreettinen ja tarvittavia tiloja ei ole ilman lisärakentamista säälliseen kasarmimajoittumiseen esitetyllä tavalla ainakaan kaikissa varuskunnissa. Helsingissä 11.6.2012 Puheenjohtaja Petteri Leino Pääluottamusmies Mika Oranen