Suomen Akatemia 24.10.2014 Suomen Akatemian tiedonkeruu yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta vuosina 2010 2013 tehdyistä professorien rekrytoinneista Taulukot ja kuvat 24.10.2014 www.aka.fi/tieteentila 1
Sisällys Aineisto... 4 Avainluvut... 5 Taulukot ja kuvat... 6 Taulukko 1. Yliopistoihin vuosina 2010 2013 rekrytoitujen professorien lukumäärät, tohtorintutkinnon suorittamispaikat, ulkomaalaisten lukumäärät sekä IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012.... 6 Kuva 1. Yliopistojen osuudet (%) IV portaan henkilötyövuosista vuonna 2012 ja vuosina 2010 2013 tehdyistä professorirekrytoinneista.... 6 Taulukko 2. Tutkimuslaitoksiin vuosina 2010 2013 rekrytoitujen professorien lukumäärät ja professorikunnan lukumäärä vuonna 2012 organisaatioittain.... 7 Taulukko 3. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vuosina 2010 2013 rekrytoitujen professorien lukumäärä vuosittain sukupuolen mukaan.... 7 Taulukko 4. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vuosina 2010 2013 rekrytoitujen professorien tehtävä ja työajan kesto.... 8 Taulukko 5. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vuosina 2010 2013 tehtyjen professorirekrytointien hakumuodot ja rekrytoitujen tehtävän kesto.... 8 Taulukko 6. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vuosina 2010 2013 tehtyjen professorirekrytointien käynnistämiseen johtaneet syyt (monivalintakysymys).... 8 Taulukko 7. Rekrytointimenettelyt ja niiden kehittäminen organisaatioittain.... 9 Taulukko 8. Hakijamäärät rekrytointia kohti yliopistoittain vuosina 2010 2013.... 10 Taulukko 9. Ulkomailla ilmoitetut haut vuosina 2010 2013.... 10 Taulukko 10. Kansainvälisen rekrytoinnin haasteet organisaatioittain.... 11 Taulukko 11. Vuosina 2010 2013 rekrytoitujen professorien yhteisrahoitteisten tehtävien lukumäärä organisaatioittain.... 12 Taulukko 12. Vuosina 2010 2013 rekrytoitujen professorien tohtorintutkinnon jälkeinen työskentely Suomessa yliopistoittain.... 13 Taulukko 13. Vuosina 2010 2013 rekrytoitujen professorien työskentely ulkomailla tohtorintutkinnon jälkeen yliopistoittain.... 13 Taulukko 14. Yliopistojen täysinpalvelleet professorit. Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla.... 14 Kuva 2. Yliopistojen professorirekrytoinnit vuosina 2010 2013 suhteutettuna IV portaan henkilötyövuosiin vuonna 2012 ja IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 tieteenaloittain.... 16 Kuva 3. Yliopistojen IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina 2010 2013 tieteenaloittain.... 17 2
Kuva 4. Tutkimuslaitosten professorikunnan lukumäärä vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina 2010 2013 tieteenaloittain.... 18 Kuva 5. Aalto-yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina 2010 2013 tieteenaloittain.... 19 Kuva 6. Hanken Svenska Handelshögskolan: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina 2010 2013 tieteenaloittain.... 20 Kuva 7. Helsingin yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina 2010 2013 tieteenaloittain.... 21 Kuva 8. Itä-Suomen yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina 2010 2013 tieteenaloittain.... 22 Kuva 9. Jyväskylän yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina 2010 2013 tieteenaloittain.... 23 Kuva 10. Lapin yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina 2010 2013 tieteenaloittain.... 24 Kuva 11. Lappeenrannan teknillinen yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina 2010 2013 tieteenaloittain.... 25 Kuva 12. Oulun yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina 2010 2013 tieteenaloittain.... 26 Kuva 13. Taideyliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina 2010 2013 tieteenaloittain.... 27 Kuva 14. Tampereen teknillinen yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina 2010 2013 tieteenaloittain.... 28 Kuva 15. Tampereen yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina 2010 2013 tieteenaloittain... 29 Kuva 16. Turun yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina 2010 2013 tieteenaloittain.... 30 Kuva 17. Vaasan yliopisto: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina 2010 2013 tieteenaloittain.... 31 Kuva 18. Åbo Akademi: IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012 ja professorirekrytoinnit vuosina 2010 2013 tieteenaloittain.... 32 3
Aineisto Professorien rekrytointia kuvaava aineisto perustuu Suomen Akatemian yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta kyselyllä keräämiin tietoihin vuosina 2013 2014. Aineisto kuvaa vuosina 2010 2013 tehtyjä professorirekrytointeja sekä Suomen professorikuntaa yliopistoissa ja valtion tutkimuslaitoksissa. Tiedonkeruun ohjeistus, aineistokuvaus ja kysymykset on esitelty Suomen Akatemian verkkosivulla www.aka.fi/tieteentila > Professorien rekrytointi. Professoriksi määriteltiin henkilöt, jotka työskentelevät yliopistojen tutkijanuran IV portaan tehtävissä sekä valtion tutkimuslaitosten tutkimusprofessorit ja tutkimusjohtotehtävissä työskentelevät henkilöt. Aineisto kerättiin tieteenaloittain ja organisaatioittain 1. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselynä. Kyselyn vastaukset jäivät osin puutteellisiksi, joten analyysin mahdollisuudet olivat rajoitetut. Vastauksista ei esimerkiksi saatu riittävästi tietoa määräaikaisten tehtävien yksityiskohtaisempaan analyysiin. Lisäksi avoimien hakujen hakijamäärät ilmoitettiin vastauksissa varsin harvoin. Tässä dokumentissa esitetyistä taulukoista ja kuvista selviää, että tutkimusorganisaatioihin on rekrytoitu viime vuosina paljon professoreita. Vuosina 2010 2013 yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin rekrytoitiin yhteensä 1 219 professoria, joista yliopistoihin 1 155 2 ja tutkimuslaitoksiin 64 professoria. Professorikyselyn tuloksia on pohdittu Tieteen tila 2014 - hankkeen yhteenvetoraportissa www.aka.fi/tieteentila > Yhteenveto 2014. 1 Tässä dokumentissa julkaistaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivien 14 yliopiston tuloksia. Puolustushallinnon alainen Maanpuolustuskorkeakoulu osallistui myös tiedonkeruuseen. 2 Lukumäärään 1 155 sisältyy Aalto-yliopiston 54 apulaisprofessorirekrytointia (assistant professor). Muut yliopistot eivät ole raportoineet apulaisprofessoreina työskenteleviä henkilöitä. 4
Avainluvut Professoreita rekrytoitu vuosina 2010 2013 yhteensä 1 219 henkilöä naisia 357, miehiä 852 (sukupuoli ilmoitettu 1 209 rekrytoinnissa) ulkomaalaisia 166 (kansalaisuus ilmoitettu 1 191 rekrytoinnissa) rekrytoinnit vuosittain o 2010: 210 o 2011: 267 o 2012: 350 o 2013: 385 o ei tietoa: 7 Yliopistoihin 1 155 professoria naisia 339, miehiä 807 (sukupuoli ilmoitettu 1 146 rekrytoinnissa) ulkomaalaisia 160 (kansalaisuus ilmoitettu 1 127 rekrytoinnissa) vakinaisia 533, määräaikaisia 615, ei tietoa 7 rekrytoinnit vuosittain o 2010: 200 o 2011: 252 o 2012: 331 o 2013: 366 o ei tietoa: 6 koko professorikunta 2012: 2 603 henkilötyövuotta o naisten henkilötyövuosia 665, miesten 1 938 Valtion tutkimuslaitoksiin 64 professoria naisia 18, miehiä 45 (sukupuoli ilmoitettu 63 rekrytoinnissa) ulkomaalaisia 6 (kansalaisuus ilmoitettu 64 rekrytoinnissa) vakinaisia 40, määräaikaisia 22, ei tietoa 2 rekrytoinnit vuosittain o 2010: 10 o 2011: 15 o 2012: 19 o 2013: 19 o ei tietoa: 1 koko professorikunta 2012: 244 henkilöä o naisia 67, miehiä 177 Lähteet: Suomen Akatemian professorikysely 2013; Opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistotiedonkeruu 2013. 5
Taulukot ja kuvat Taulukko 1. Yliopistoihin vuosina 2010 2013 rekrytoitujen professorien lukumäärät, tohtorintutkinnon suorittamispaikat, ulkomaalaisten lukumäärät sekä IV portaan henkilötyövuodet vuonna 2012. Aalto Hanken HY ISY JY LY LTY OY Taide TTY TaY TY VY ÅA Yht. IV portaan henkilötyövuodet 2012 340 27 574 257 222 46 81 220 41 147 208 276 49 116 2 603 Yhteensä rekrytoitu professoreita 2010-2013 225 11 290 109 115 12 47 74 31 43 68 95 19 16 1 155 Näistä samassa yliopistossa tohtorintutkinnon suorittaneet 78 1 140 47 53 5 32 37 7 27 27 45 6 9 514 Samassa yliopistoissa tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus (%) 35 9 48 43 46 42 68 50 23 63 40 47 46 56 45 Tohtorintutkinnon suorituspaikkaa ei ilmoitettu 77 0 67 5 1 2 4 1 14 0 3 12 6 0 192 Yhteensä rekrytoiduista ulkomaalaisia 54 4 39 9 18 1 1 12 4 5 2 3 3 5 160 Samassa yliopistossa tohtorintutkinnon suorittaneista ulkomaalaisia 5 1 3 1 0 0 0 1 0 3 0 1 1 0 16 Kuva 1. Yliopistojen osuudet (%) IV portaan henkilötyövuosista vuonna 2012 ja vuosina 2010 2013 tehdyistä professorirekrytoinneista. 6
Taulukko 2. Tutkimuslaitoksiin vuosina 2010 2013 rekrytoitujen professorien lukumäärät ja professorikunnan lukumäärä vuonna 2012 organisaatioittain. Lähde: Suomen Akatemian professorikysely 2013. Professorikunta 2012 Rekrytoidut professorit 2010-2013 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 10 2 Geodeettinen laitos 9 4 Geologian tutkimuskeskus 5 2 Ilmatieteen laitos 20 5 Kuluttajatutkimuskeskus 3 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 26 10 Metsäntutkimuslaitos 19 6 Mittatekniikan keskus 1 0 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 3 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 5 2 Suomen ympäristökeskus (SYKE) 21 15 Säteilyturvakeskus 7 4 Teknologian tutkimuskeskus VTT 39 2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 53 3 Työterveyslaitos 22 6 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 1 1 Tutkimuslaitokset yhteensä 244 64 Taulukko 3. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vuosina 2010 2013 rekrytoitujen professorien lukumäärä vuosittain sukupuolen mukaan. Vuosi Yliopistot Tutkimuslaitokset Kaikki mies nainen puuttuu yht. mies nainen puuttuu yht. yhteensä 2010 135 63 2 200 7 3 10 210 2011 182 69 1 252 11 4 15 267 2012 226 101 4 331 14 5 19 350 2013 260 104 2 366 13 6 19 385 puuttuu 4 2 6 1 1 7 Yht. 807 339 9 1 155 45 18 1 64 1 219 Lähde: Suomen Akatemian professorikysely 2013. 7
Taulukko 4. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vuosina 2010 2013 rekrytoitujen professorien tehtävä ja työajan kesto. Yliopistot Tutkimuslaitokset Kaikki osaaikainepäiväinen täysi- ei yht. osa- täysi- ei yht. yhteensä tietoa aikainen päiväinen tietoa Taidealan kehittäminen ja opetus (yliopisto) 3 16 15 34 34 Tutkimus ja opetus (yliopisto) 154 859 16 1 029 4 4 1 033 Tutkimusjohtaja (yliopisto) 25 43 68 1 1 69 Johtaminen ja kehittäminen (tutkimuslaitos) 14 14 14 Tutkimusprofessuuri, ei opetustyötä (tutkimuslaitos) 4 1 5 4 37 3 44 49 Täysinpalvellut professori, sopimusperusteinen 1 1 2 2 Ei tietoa 4 13 17 1 1 18 Yhteensä 187 936 32 1 155 4 56 4 64 1 219 Lähde: Suomen Akatemian professorikysely 2013. Taulukko 5. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vuosina 2010 2013 tehtyjen professorirekrytointien hakumuodot ja rekrytoitujen tehtävän kesto. Yliopistot määräaikainen vakinainen ei tietoa Tutkimuslaitokset Kaikki yhteensä määräaikainen vakinainen ei tietoa yhteensä yhteensä Avoin haku vertaisarvioinnilla 137 305 5 447 15 11 26 473 Avoin haku tenure track -järjestelmään 93 40 133 0 133 Tenure track -järjestelmässä vakinaistaminen 2 2 1 1 3 Kutsumismenettely 238 175 2 415 14 4 18 433 Ei tietoa 147 11 158 11 6 2 19 177 Yhteensä 615 533 7 1 155 40 22 2 64 1 219 Lähde: Suomen Akatemian professorikysely 2013. Taulukko 6. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vuosina 2010 2013 tehtyjen professorirekrytointien käynnistämiseen johtaneet syyt (monivalintakysymys). Tehtävää hoitaneen professorin siirtyminen toiseen tehtävään Tehtävää hoitaneen professorin jääminen eläkkeelle Monivalintakysymykseen oli mahdollista vastata valitsemalla useampi kuin yksi vaihtoehto. Lähde: Suomen Akatemian professorikysely 2013. Opetustarve Tarve tieteenalan tutkimuksen vahvistamiseen Tarve uuden tai nousevan alan tukemiseen Tarve organisaation painoalan vahvistamiseen Yliopistot 266 364 263 370 259 243 Tutkimuslaitokset 9 2 0 31 14 12 Yhteensä 275 366 263 401 273 255 8
Taulukko 7. Rekrytointimenettelyt ja niiden kehittäminen organisaatioittain. Mitä menettelyjä käytetään nykyisin professorien rekrytoinnissa? Aalto-yliopisto Hanken Svenska handelshögskolan Helsingin yliopisto Itä-Suomen Yliopisto Jyväskylän yliopisto V K A M T Rekrytointien kehittäminen 2014-2016 1 x x x x 1 x x x 19 x x x x 4 x x x 1 x x x Jatketaan nykyisen tenure track -järjestelmän käyttöä ja seurantaa. Arviointikriteereitä tarkennetaan sekä yliopisto- että koulutasolla. Prosessin läpimenoaikaa pyritään saamaan nopeammaksi. Hakijaviestintää ja sisäistä viestintää kehitetään. Ökad prioritet för internationell rektrytering. Rekrytering via tenure track systemet systematiseras. Panostusta kansainväliseen rekrytointiin lisätään. Rekrytoinnin tueksi perustetaan tiedekuntiin ns. search committeet, joiden tehtävänä on hankkia tietoa potentiaalisista hakijoista ennen mahdollista hakua sekä markkinoida haettavana olevia tehtäviä. Tenure track -järjestelmän käyttö ja erityisesti strategisilla aloilla kutsumenettely lisääntyvät. Kansainväliseen rekrytointiin panostetaan (haut, tukitoiminnot, headhunting). Kehitetään ja lisätään tenure track -järjestelmän soveltamista professorien hakumenettelyssä. Lapin yliopisto 3 x x x Lisätään tenure track -järjestelmän käyttöä. Kehitetään kansainvälistä hakua. Lappeenrannan teknillinen Tenure track -järjestelmän mahdollinen käyttönotto. 3 x x x yliopisto Oulun yliopisto Tenure track -menettelyn käyttö lisääntyy. Kansainvälinen hakumenettely 6 x x x yleistyy. Taideyliopisto Rekrytointikäytäntöjä yhdenmukaistetaan eri akatemioiden kesken ja pyritään 3 x x x luomaan Taideyliopistolle soveltuva tenure track -malli. Tampereen teknillinen yliopisto Tenure track -käytäntöjä kehitetään. Tavoitteena on läpinäkyvä, tehokas ja 1 x x x laadukas prosessi. Tavoitteena on tiivistää prosessin ajallista kestoa niin, että rekrytointiprosessin laatu ei kärsi. Tampereen yliopisto Lisätään tenure track -järjestelmän käyttöä. Kehitetään kansainvälistä hakua ja 7 x x x lisätään sen käyttöä. Turun yliopisto 7 x x x Tenure track -järjestelmän käyttöä laajennetaan. Vaasan yliopisto 3 x x Tenure track -järjestelmä otetaan käyttöön. Rekrytointiprosessin kehittäminen ja nopeuttaminen. Johtamistaitojen huomioiminen. Arvioidaan vapautuvan tehtävän vastaavuutta painoaloihin ja koulutusohjelmiin. Abo Akademi 1 x Ei ole päätetty. Olettavasti tenure track- järjestelmä otetaan osaksi käyttöön. Evira 1 x Pyritään lisäämään tieteellistä vertaisarviointia. Geodeettinen laitos 1 x x Tenure track -järjestelmä otetaan harkintaan. Geologian tutkimuskeskus 1 x Panostettu myös kansainvälisiin hakuhin. Kehittämistarpeita ei ole todettu. Ilmatieteen laitos 1 x x x Lisätään yhteisprofessuureja. Kuluttajatutkimuskeskus 1 Metsäntutkimuslaitos 1 x Kutsumismenettely otetaan käyttöön. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1 x x Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 1 x Riista- ja kalatalouden Ensimmäinen kansainvälinen haku meneillään. 1 x x tutkimuslaitos Säteilyturvakeskus 1 x x Lisätään yhteisprofessuureja. Suomen ympäristökeskus (SYKE) Avoimet kansainväliset haut. Erityistapauksissa sisäiset nimitykset. 1 x x x x Yhteisprofessuurien hyödyn arviointi. Työterveyslaitos 1 x x Valtion taloudellinen Kansainvälisen rekrytoinnin kehittäminen. 1 x tutkimuskeskus Teknologian tutkimuskeskus VTT 1 x x Kansainvälisten hakujen edelleen kehittäminen. Taulukon selitteet: V = vastaajayksiköitä yhteensä, K = kutsumismenettely, A = avoin haku vertaisarvioinnilla, M = muu menettely, T = tenure track eli urapolkujärjestelmä. Lähde: Suomen Akatemian professorikysely 2013. 9
Taulukko 8. Hakijamäärät rekrytointia kohti yliopistoittain vuosina 2010 2013. Aalto Hanken HY ISY JY LY LTY OY Taide TTY TaY TY VY ÅA Yht. Rekrytoidut Rekrytointien lukumäärä 2010-2013 225 11 290 109 115 12 47 74 31 43 68 95 19 16 1155 professorit Rekrytoinnin hakijamäärä ilmoitettu 130 2 134 42 38 8 5 52 13 27 44 63 10 15 583 Keskimäärin suomalaisia hakijoita 12 8,5 6,5 4,2 8 3 2,4 4 6,3 4,4 6 7,2 4,2 3 Keskimäärin ulkomaalaisia hakijoita 38,9 10,5 1,7 0,4 5,6 0 0,8 1 11,4 1,3 0 0,9 0,7 2 Suomalaiset, mediaani 9 8,5 5 3,5 6 2 2 4 5 4 5 6 5 2 Ulkomaalaiset, mediaani 21 10,5 0 0 1 0 1 0 1 1 0 0 0 1 Keskimäärin hakijoita yhteensä 50,9 19 8,2 4,5 14 3 3,2 5 17,7 5,7 6 8,1 4,9 5 Mediaani 30 19 6 3,5 7,5 3 4 4 8 5 5 6 5 4 joista Rekrytointien lukumäärä 2010-2013 164 2 176 40 65 7 21 38 23 13 28 26 11 1 615 määräaikaiset Rekrytoinnin hakijamäärä ilmoitettu 92 0 49 8 7 6 2 20 12 5 9 15 4 1 230 Keskimäärin suomalaisia hakijoita 11,3 6,4 4,3 5,4 2 3 3 6,4 3,2 6 9,3 2,5 Keskimäärin ulkomaalaisia hakijoita 39,9 1,8 1,1 2,6 1 1 0 11,2 1,2 1 3,1 0 Suomalaiset, mediaani 8,5 4 4,5 5 2 3 1 5,5 3 5 6 1,5 Ulkomaalaiset, mediaani 19,5 1 1 0 0 1 0 0,5 0 0 1 0 Keskimäärin määräaikaiset 51,2 8,3 5,4 7,9 3 4 3 17,6 4,4 6 12 2,5 Mediaani 30 5 6 7 3 4 1 8 3 5 6 1,5 joista Rekrytointien lukumäärä 2010-2013 61 9 113 69 50 5 26 31 8 30 40 69 8 14 533 vakinaiset Rekrytoinnin hakijamäärä ilmoitettu 38 2 85 34 31 2 3 27 1 22 35 48 6 14 348 Keskimäärin suomalaisia hakijoita 13,6 8,5 6,6 4,2 8,5 3 2 4 4,6 6 6,5 5,3 3 Keskimäärin ulkomaalaisia hakijoita 36,5 10,5 1,6 0,2 6,2 0 0,7 1 1,3 0 0,3 1,2 2 Suomalaiset, mediaani 10,5 8,5 6 3 7 3 2 4 4 6 6 5 2 Ulkomaalaiset, mediaani 24 10,5 0 0 1 0 1 0 1 0 0 0 1 Keskimäärin vakinaiset 50,1 19 8,1 4,4 15 3 2,7 5 6 6 6,8 6,5 5 Mediaani 34 19 6 3 8 3 2 5 5 6 6 5,5 4 joista ei tietoa Rekrytointien lukumäärä 2010-2013 1 5 1 7 Rekrytoinnin hakijamäärä ilmoitettu 0 5 0 5 Aalto-yliopiston hakuprosessi on osin erilainen kuin muiden yliopistojen. Aalto-yliopiston 225 professorirekrytointia sisältää 54 apulaisprofessorin rekrytoinnit. Muut yliopistot eivät ole raportoineet niitä hakuja, jotka ne ovat kohdentaneet apulaisprofessoritasoisiin hakijoihin. Lisäksi Aalto-yliopiston rekrytoinneissa on osa sellaisia, joissa on samassa haussa täytetty useampi professuuri. Eri yliopistojen hakijamäärät eivät siksi ole vertailukelpoisia. Lähde: Suomen Akatemian professorikysely 2013. Taulukko 9. Ulkomailla ilmoitetut haut vuosina 2010 2013. Ilmoitettiin Ei Ei tietoa Yhteensä ulkomailla ilmoitettu Yliopistot 313 240 602 1155 Tutkimuslaitokset 14 17 33 64 Yhteensä 327 257 635 1219 Lähde: Suomen Akatemian professorikysely 2013. 10
Taulukko 10. Kansainvälisen rekrytoinnin haasteet organisaatioittain. Mitkä tekijät ovat osoittautuneet professorien kansainvälisen rekrytoinnin haasteiksi? Vastaajayksiköiden määrä Lähde: Suomen Akatemian professorikysely 2013. Professuurin markkinointi Professuurin houkuttelevuuteen liittyvät tekijät Muut tekijät Professuurin markkinointtifooru- Kansainvälisten rekrytoin- Rekrytointiprosessin ja - Rekrytointimenettelyn Rekrytointimenettelyn Uran ennakoitavuus Professuurin palkka Alan tutkimuksen Organisaation tunnet- Perheen tukeminen kriteerien kesto kesto us tunnettuus ulko- ulkomailla yleisesti mien tunnettuus selkeys hakijoiden arviointivaiheessa päätöksen jälkeen tuus ulkomaillmailla HRhenkilöstön ja akateemisen henkilöstön yhteistyön sujuvuus Professuurin resursointi (esim. tutkimusryhmän rahoitus, infrastruktuurit) Aalto-yliopisto 1 x x x x x x Hanken Svenska handelshögskolan 1 x x x x Helsingin yliopisto 19 10 1 1 5 7 4 7 13 13 1 2 9 4 Itä-Suomen Yliopisto 4 2 2 1 1 2 3 4 3 2 Jyväskylän yliopisto 1 x x x x x x Lapin yliopisto 3 3 2 2 1 2 1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 3 3 3 3 3 3 Oulun yliopisto 6 4 1 1 1 1 5 6 2 2 5 3 Taideyliopisto 3 2 2 1 1 1 1 1 1 Tampereen teknillinen yliopisto 1 x x x x x Tampereen yliopisto 7 3 1 1 2 4 1 2 4 Turun yliopisto 7 2 1 2 2 2 1 4 3 2 4 2 1 Vaasan yliopisto 3 1 1 2 1 1 Åbo Akademi 1 x x x x Ilmatieteen laitos 1 x x x Metsäntutkimuslaitos 1 x x x Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1 x x x x x x x Suomen ympäristökeskus (SYKE) 1 x x x x x x Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 1 x x Teknologian tutkimuskeskus VTT 1 x x x x Verotuskäytännö t (esim. verojen maksu kahteen maahan) 11
Taulukko 11. Vuosina 2010 2013 rekrytoitujen professorien yhteisrahoitteisten tehtävien lukumäärä organisaatioittain. Yhteisrahoitteinen Ei ole Ei tietoa Yhteensä Aalto-yliopisto 225 225 Hanken Svenska handelshögskolan 1 2 8 11 Helsingin yliopisto 27 221 42 290 Itä-Suomen yliopisto 18 85 6 109 Jyväskylän yliopisto 17 95 3 115 Lapin yliopisto 3 7 2 12 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 42 5 47 Oulun yliopisto 13 56 5 74 Taideyliopisto 1 30 31 Tampereen teknillinen yliopisto 42 1 43 Tampereen yliopisto 5 57 6 68 Turun yliopisto 4 90 1 95 Vaasan yliopisto 2 15 2 19 Åbo Akademi 1 15 16 Yliopistot yhteensä 92 982 81 1 155 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 2 2 Geodeettinen laitos 2 1 1 4 Geologian tutkimuskeskus 2 2 Ilmatieteen laitos 1 4 5 Kuluttajatutkimuskeskus 1 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 1 9 10 Metsäntutkimuslaitos 1 5 6 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 1 1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2 2 Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3 12 15 Säteilyturvakeskus 2 2 4 Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 3 3 Työterveyslaitos 6 6 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 1 1 Tutkimuslaitokset yhteensä 8 46 10 64 Kaikki yhteensä 100 1 028 91 1 219 Tiedonkeruussa kysyttiin, onko professuuri yhteisrahoitteinen toisen organisaation kanssa (kyllä/ ei). Lähde: Suomen Akatemian professorikysely 2013. 12
Taulukko 12. Vuosina 2010 2013 rekrytoitujen professorien tohtorintutkinnon jälkeinen työskentely Suomessa yliopistoittain. Lähde: Suomen Akatemian professorikysely 2013. Taulukko 13. Vuosina 2010 2013 rekrytoitujen professorien työskentely ulkomailla tohtorintutkinnon jälkeen yliopistoittain. Yhteensä 619 yliopistoihin rekrytoidun professorin kohdalla ei ilmoitettu, onko rekrytoitu työskennellyt ulkomailla tohtorintutkinnon jälkeen. Lähde: Suomen Akatemian professorikysely 2013. Ainoastaan Vähintään Vähintään nykyisessä yhdessä yhdessä organisaatiossa tutkimuslai- yliopistossa (muussa) (muussa) toksessa Muu Ei ole työskennellyt Suomessa Ei tietoa Yhteensä Aalto-yliopisto 52 10 34 11 27 91 225 Hanken Svenska handelshögskolan 1 7 3 11 11 Helsingin yliopisto 14 17 3 9 247 290 Itä-Suomen yliopisto 39 3 41 10 1 15 109 Jyväskylän yliopisto 29 18 46 9 8 5 115 Lapin yliopisto 4 1 4 1 2 12 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 27 2 9 4 5 47 Oulun yliopisto 27 5 27 5 3 7 74 Taideyliopisto 6 1 8 1 15 31 Tampereen teknillinen yliopisto 17 1 12 12 1 43 Tampereen yliopisto 21 1 40 1 1 4 68 Turun yliopisto 16 2 38 15 1 23 95 Vaasan yliopisto 3 1 9 2 4 19 Åbo Akademi 8 2 4 1 1 16 Yliopistot yhteensä 264 47 296 74 55 430 1 155 Työskennellyt ulkomailla Ei ilmoitettu Yhteensä Aalto-yliopisto 155 70 225 Hanken Svenska handelshögskolan 10 1 11 Helsingin yliopisto 41 249 290 Itä-Suomen yliopisto 41 68 109 Jyväskylän yliopisto 98 17 115 Lapin yliopisto 7 5 12 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 41 6 47 Oulun yliopisto 38 36 74 Taideyliopisto 7 24 31 Tampereen teknillinen yliopisto 16 27 43 Tampereen yliopisto 30 38 68 Turun yliopisto 39 56 95 Vaasan yliopisto 6 13 19 Åbo Akademi 7 9 16 Yliopistot yhteensä 536 619 1 155 13
Taulukko 14. Yliopistojen täysinpalvelleet professorit. Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla. Aalto-yliopisto Hanken Svenska handelshögskolan Helsingin yliopisto Mikä on täysinpalvelleiden professorien sopimusten määrä tiedekunnassa tai vastaavassa? Mitä ratkaisumalleja on käytössä? Mikä on täysinpalvelleiden professorien rooli ja merkitys? Vuoden 2014 alussa otettiin käyttöön emeritisopimus, jossa heidän roolinsa on selkeytetty. Sopimuksessa voidaan erillisellä liitteellä sopia tutkimusprojektiin osallistumisesta. Erityistilanteissa voidaan eläköitymisen jälkeen tehdä määräaikainen, osa-aikainen työsopimus erityisasiantuntijana. Parhaimmillaan emeritiprofessorien merkitys voi olla erittäin suuri (esim. mentorina, nuorempien tutkijoiden ohjaajina). Rehtori voi kutsua emeritusprofessorin, jolla on erittäin vahvat tutkimusansiot. Ensimmäinen emeritusprofessori aloitti syksyllä 2013. Bio- ja ympäristötieteet: yksi sopimus tutkimuksen jatkamiseen. Eläinlääketieteellinen: kaksi sopimusta; tärkeä opetusresurssi erityisesti pienryhmäopetuksessa. Farmasia: kaksi sopimusta; osallistuvat tiedekunnassa tehtävään tutkimukseen ja ovat hyödyllinen voimavara. Fysiikan tutkimuslaitos: kaksi sopimusta; osallistuvat tutkimustoimintaan, toinen hoitaa laitoksen seminaarisarjaa. Panos on merkittävä. Humanistinen: noin 10 sopimusta; työskentelevät usein tutkimushankkeissa ja ohjaavat tohtoriopiskelijoita. Joskus toimivat myös uusien professorien valintaa valmistelevien ryhmien jäsenenä, koska tuntevat alan tieteellisen kentän hyvin, eivätkä ole esteellisiä. Käyttäytymistieteellinen: lähes kaikki vuodesta 2010 alkaen eläkkeelle jääneet ovat edelleen töissä professorisopimuksella ja tutkimusjohtajan nimikkeellä Merkitys on suuri: ohjaavat pro gradu -tutkielmia ja väitöskirjoja. Lääketieteellinen: käytössä on emeritussopimus, jonka turvin professorit voivat jatkaa yliopistossa tutkimus- ja opetustyötään. Mikäli professorilla on käynnissä merkittäviä täydentävän rahoituksen projekteja, on hänen mahdollista jatkaa palvelussuhteessa tutkimusjohtajana jonkin aikaa. Maatalous-metsätieteellinen: vuosina 2010-2013 tiedekunnassa on toiminut viisi eläkkelle jäänyttä professoria tutkimusjohtajan nimikkeellä. Matemaattis-luonnontieteellinen: Pieni määrä sopimuksia on tehty. Oikeustieteellinen: Kuudella täysinpalvelleella professorilla on tiedekunnassa työtila. He tutkivat ja opettavat, toimivat akateemisina arvioitsijoina ja joissakin tapauksissa myös jatko-opintojen työnohjaajina huolehtien omien oppilaidensa työn päätöksen saattamisesta ja joskus myös ottamalla uusia ohjattavia. Etenkin akateemisissa arvionneissa emeritusprofessoreiden osuus arvioitsijoista on huomattava. Ruralia-instituutti: kaksi emeritussopimusta; asiantuntemuksen hyödyntäminen eri tavoin. Svenska social- och kommunalhögskolan: Tällä hetkellä yksi sopimus. Täysinpalvellut professori voi johtaa tutkimusprojekteja, toimia työn ohjaajana ja osallistua mm. kansainväliseen toimintaan. Täysinpalvelleet professorit antavat tärkeän panoksen yksikön toimintaan. Teologinen: Täysinpalvelleet professorit ovat tärkeä lisä opetuksessa ja tutkimuksessa sekä usein myös asiantuntijoina. Aktiivisten emeritus- ja emeritaprofessorien kanssa solmitaan ns. professorisopimus, jolla sovitaan siitä, miten eläköitynyt professori on käytettävissä eri tehtäviin. Eläköityvät professorit johtavat myös usein tutkimusprojekteja ym. heti eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. 14
Taulukko 14 jatkuu. Itä-Suomen Yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Oulun yliopisto Taideyliopisto Filosofinen: yhdeksän sopimusta; tutkimustyö, osin jatkotutkintojen ohjaajina. Terveystieteellinen: alle 10 sopimusta. Yhteiskuntatieteet ja kauppatieteet: neljä sopimusta; ohjaus, tutkimushankkeet, merkitys erityisesti verkostojen luomisessa ja tunnettavuuden tekemisessä. Teknillinen: kaksi sopimusta; tutkimustyö ryhmässä, edustavat yliopistoa akateemisessa toiminnassa. Yliopistolla on tehty vuosina 2010-2013 yhteensä 40 emeritus-/emeritasopimusta. Sopimukset tehdään määräaikaisina vuodeksi kerrallaan. Sopimusten merkitys ja emeritusten/emeritoiden rooli on korkeatasoisen tieteellisen tutkimustyön jatkaminen ja ohjausvastuiden varmistaminen. Oikeustieteet: Täysinpalvelleista professoreista osan kanssa on tehty emeritussopimukset. Osa on toiminut erilaisissa asiantuntija- ja opetustehtävissä ja ohjaa väitöskirjoja. Aktiivisesti tiedekunnan toiminnassa mukana olevien julkaisut on otettu mukaan julkaisusarjoihin ja tietokantoihin. Tarkoitus on jatkossa lisätä emeritus/emerita professoreiden käyttöä tiedekunnan toiminnassa yhteisesti sovittavin menettelytavoin. Taiteet: Ei emeritussopimuksia tällä hetkellä. Yhteiskuntatieteet: Tällä hetkellä kolme emeritus/emerita -sopimusta. Sopimukset ovat määräaikaisia (1-2 vuotta kerrallaan). Sopimuksilla olevat antavat hiukan opetusta, ohjaavat jatko-opiskelijoita ja pystyvät tarjoamaan kokemuksen ja virkavuosien mukanaan tuomaa tietoa ja verkostoja. Kauppatieteellinen, Teknillinen ja Tuotantotalous: kussakin muutama henkilö. Toimivat satunnaisesti asiantuntijatehtävissä (luennot). Lääketieteellinen: Sopimuksia on noin 20. Yliopistolla on yhtenevä käytäntö asiassa. Humanistinen, Luonnontieteellinen, Taloustieteet: ei sopimuksia. Sopimuksia ei ole. Joissain tapauksissa henkilö on jatkanut dosenttina. Tampereen teknillinen Vuoden 2014 alussa neljä sopimusta; opinnäytetöiden ohjaus, opetus, tutkimustyöhön osallistuminen. Osaaminen, yliopisto verkostot ja tietotaito pyritään siirtämään jatkajille ennen eläköitymistä. Tampereen yliopisto Informaatiotieteet: viisi sopimusta; ensisijassa omien ohjaustöiden loppuunsaattaminen. Johtamiskorkeakoulu: noin 10 sopimusta; tohtoriopiskelijoiden ohjaus ja yksikön tutkimustoiminta. Kasvatustieteet: kaksi sopimusta. Määrän noustessa yksikkötason linjaus. Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteet: viisi sopimusta (1-2-vuotisia); aktiivinen tutkimustoiminta, rooli on melko vähäinen muuten kuin julkaisujen rekisteröinnin osalta. Lääketieteet: 11 sopimusta; merkitys erittäin suuri, osalla määräaikainen ja osalla emeritussopimus. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteet: yhdeksän sopimusta; tutkimustoiminta, opetus, muutamalla hankkeen johtaminen, hallinto. Turun yliopisto Kasvatustieteet: kolme sopimusta erityisesti väitöskirjaohjausten loppuun saattamiseksi. Matemaattisluonnontieteellinen: sopimuksia on; osa tutkimustoiminnassa ja osalle yliopisto on edelleen merkittävä sosiaalinen yhteisö. Oikeustieteellinen: viisi sopimusta; tapauskohtaisesti työtila, julkaisutoiminta, opetus, jatkokoulutus, asiantuntijatehtävät. Turun kauppakorkeakoulu: viisi sopimusta; rooli ja merkitys vaihtelee; osa hyvin aktiivisia tutkimustoiminnassa ja tiedekunnan kehittämisessä. Yhteiskuntatieteellinen: neljä sopimusta; arvokas resurssi ohjaajina, opettajina ja tutkijoina. Vaasan yliopisto Åbo Akademi Filosofinen: vaihtelee tapauskohtaisesti professorin omien intressien mukaan. Kauppatieteellinen: Aktiivinen osa yliopistoyhteisöä. Teknillinen: kaksi sopimusta; osalllistuvat tutkimusryhmien toimintaan sekä edustavat yliopistoa akateemisessa toiminnassa; merkitys suhteellisen vähäinen. Täysinpalvellut professori on alansa tietellinen takaaja. Tutkimusprojektien ja -hankkeiden päävastuullinen (myös rahoituksen suhteen). Hallinnollinen vastuu. Koulutuksen ja koulutuslinjojen kehittäminen. Yliopiston kolmas tehtävä eri yhteiskunnallisissa organisaatioissa ja yhteiskunnassa. Lähde: Suomen Akatemian professorikysely 2013. 15