Suomen väestö, 8. luento asutuksen leviäminen, väestön kehitys, kulttuuri ja murrealueet, vähemmistöt Kirjallisuutta: Löytönen & Kolbe (1999; toim.) Suomi: maa, kansa, kulttuuri
Susiluola? Asutuksen alku Jääkauden jälkeen pyyntielinkeinoja (metsästys ja kalastus) talvi metsäisillä alueilla, vedet kulkuteinä Vanhimmat asuinpaikat: Enossa 8800-84000 eaa (Yoldiameri). Ancylus-järven (7500 ekr.) ajoilta Porvoonjoen ja Vantaan laaksoissa lähellä Salpausselkää. Myös Juankoski, Joutseno ja Utsjoki. (Pajalassa 11000 BP) Merenlahdet savikoiksi, pelloiksi Pronssi- ja rautakaudella sisämaahan
Hirvenpääkulttuuria idästä länteen Kampakeraamisen kulttuurin aikaan idästä uudisasukkaita (4000 2000 eaa.)
Pienet populaatiot Kaksi muuttoaaltoa 4000 vuotta sitten idästä 2000 vuotta sitten etelästä Ruotsista ja Baltiasta nuorakeraaminen kulttuuri Lounais-Suomeen ja rannikolle 1100-luvulla väestöä vain 50 000 henkeä Väestö pieni ja eristyksissä
Suomen asutus hauta- ja kalmistolöytöjen mukaan 800 1300 (pisteet) ja keskiajalla noin 1560 (viivoitettu), keskiajan kaupungit ympyröillä
Varhainen asutus 1200 luvulla asutus keskittyi Ahvenanmaalle (ruotsalaiset), Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan, josta työntyi kiila Hämeeseen. Karjalaiset erillään Laatokan rannoilla Saarekkeita Päijänteen rannoilla ja Savossa Suomalaisten geeniperimästä 75 % läntistä ja vain 25 % itäistä perua Muualla Suomessa oli saamelaisia, kielisukulaisia (jäänteitä nimistössä)
Ruotsinkielisiä ristiretkien aikaan rannikoille. Pähkinäsaaren rauhan raja seuraa geneettistä ja kulttuurirajaa (Lappalainen & Orava/HS -08)
Asutus leviää Ruotsinkielistä asutusta rannikolla Keskiajalla maatalous levisi 1560 yksittäisiä taloja ja kyliä n. 7500, joista 1/3 Varsinais-Suomessa Kyliä Pohjanmaan jokivarsilla Kaupunkeja 8: Helsinki, Turku, Naantali, Pori, Rauma, Tammisaari, Porvoo ja Viipuri Suomen asukasluku n. 300 000
Asutushistoria 1570-95 25 v. sota tuhosi Oulujärven rantojen asutuksen 1670-luvulla kruunun tuella asutus levisi Lappiin, 1700-luvulla Sallaan ja Inariin Saamelaisille jäi Utsjoki, Enontekiö ja Inarin tunturit 1695: n. 400 000 henkeä 1696-97 suuri nälänhätä 27 % kuoli 1700-luvun alussa n. 250 000 as. 1810: n. 1 milj. as.
Pysyvän maaseutuasutuksen leviäminen (Rikkisen 1990 mukaan). Historiallisen ajan alussa asutut alueet on merkitty rasterilla.
Suomen asutuksen Leviämissuunnat. 1500-luvulla Kustaa Vaasa asutti Itä- ja Pohjois- Suomea Näkyy tautiperimässä esim. MS-tauti Etelä-Pohjanmaalla
Väestönkehitys Paikallinen liikkuvuus vähäistä (taudit) Väkilukua on seurattu kirkonkirjojen avulla 1500- luvulta asti 1750: 421 500 henkeä, syntyvyys suurta kuolleisuus 20 30 promillea kohosi epidemia- (1740-l.) ja sotavuosina 1742-, 1789-91, 1808-9, kolera 1833 ja 1836 nälkävuosi 1866-68: n. 150 000 kuollutta enemmän, nälkä altisti taudeille väestönkasvu keskimäärin 10-20 promillea
Absoluuttinen ja suhteellinen väestönkehitys Suomessa 1750 2000 (Westerholm 2002) Sodat ja kurjuus ovat muokanneet kansakunnan identiteettiä
Väkiluku kasvaa 1800-luvulla tuotanto ei riittänyt tarpeisiin +185 000 henkeä, kun Vanha-Suomi liitettiin 1812 Suomeen Teollistumisen alussa 1870-1930 syntyvyys pysyi korkeana, 35 promillea 1930 vain runsaat 20 promillea 1900-luvulla kuolleisuus on ylittänyt 20 promillea vain sotavuosina 1918 ja 1941-45
Kehitys tasaantuu Terveydenhoidon kehityttyä vaihtelut vähäisempiä 1870-1930 väestö lähes kaksinkertaistui 1930: n. 3,5 milj. asukasta Elinkeinorakenteen muutos: 1880 maataloudesta sai elantonsa 75 % Muuttoliike kaupunkeihin: 1870 kaupungeissa asui vain 7,5 % 1930 jo 20,6 % väestöstä
Suomen väestön kehitys 1750 421 500 henkeä 1800 832 700 1850 1 636 900 1870 1 768 800 1900 2 655 900 1930 3 462 700 1950 4 029 803 2000 5 181 115 1560 n. 300 000 1695 n. 500 000 1810 n. 1 miljoona
Väestönkasvu ja kaupungistumisaste 1200-2030
Siirtolaisten aika 1835-1930 Pohjois-Amerikkaan muutti 380 000 henkeä, n. 230 000 jäänyt pysyvästi Sotien jälkeen 1946-48 syntyneisyys 28 promillea: suuret ikäluokat Sotalapsia jäi Ruotsiin ja Tanskaan n. 10 % eli 7000 (lähetettiin 70 000) Suurten ikäluokkien tulo työmarkkinoille, työpaikkoja ei riittänyt kaikille Siirtolaisuus Ruotsiin 1960 ja -70 lukujen vaihteessa, 142 000 henkeä
Lähtömuutto Pohjois-Amerikkaan Suomesta 1870 1945 (Westerholm 2002)
Suomen ja Ruotsin välinen siirtolaisuus 1945 2001 (Westerholm 2002)
Siirtoväki Neuvostoliitolle luovutettiin 12 % viljelyalasta Muualle asutettiin lähes 500 000 as. Talvisodan jälkeen pika-asutuslaki 1940 Maanhankintalaki 1945, välirauha Siirtoväki + rintamamiehet Asutuksen ja viljelyn painopiste siirtyi pohjoisemmaksi, nyt tilat autioituvat
Siirtoväen asuttaminen vuoden 1945 alkuun mennessä ja siirtoväen muuttoliikesuunnat vuosina 1945-49 (katkoviivat). Rikkisen 1990 mukaan.
Viime aikainen kehitys 1980-luvulla siirtolaisten paluumuutto usein suurempaa kuin lähtömuutto Korkeasti koulutettujen siirtolaisuus (sairaanhoitajat, ulkomaiset tytäryhtiöt) Kuolleisuus alle 10 promillen 1952 (nyt yl. n. 9 promillea) Luonnollinen väestönkasvu alentunut + siirtolaiset = väestönkasvu n. 2 promillea Uutta työvoimaa tulee markkinoille hitaasti
Muuttotase 1987-97, nousukausi 1987-90, lama 1991-94, laman jälkeen inkeriläiset paluumuuttajat ja pakolaiset
Suomalaisnainen synnyttää nykyisin keskimäärin 1,83 lasta.
Väestön ikärakenne Suomessa (Westerholm 2002; SVT)
Väkiluku lääneittäin 1900, 1939, 1950 ja 1995 (Löytönen & Kolbe 1999) Uusimaa kasvaa nopeimmin
Huoltosuhde heikkenee
Murre- ja kulttuurialueet Suomenkielen lounais-, hämäläis-, ja Etelä-Pohjanmaan murteet Kaakkois-, savolais-, Pohjois-Pohjanmaan ja Peräpohjolan murteet (meänkieli) Suomen ruotsin murteet Saamen murteet (koltan-, inarin- ja pohjoissaame) Itäinen ja läntinen ruokakulttuuri
Ruoka-alueet (Raento & Raento 2001) ja mielikuva-alueet (Viitala 1991)
Suomea puhutaan myös maan rajojen ulkopuolella
Suomalainen kulttuuri ranskalaisessa oppikirjassa Vapaa-ajan viettotavat: TV:n katselu, liikunta ja ulkoilu, kirjojen lukeminen Kirjallisuutta runsaasti Kalevalasta Muumipeikkoon, kirjastot Elokuvia: 7 veljestä, Kaurismäki, Mantila Tietotekniikan ja terveysvaikutteisten ravintoaineiden tutkimus Sanomalehtien lukeminen
Suomen taiteet ranskalaisessa oppikirjassa 2005 (Cabouret) arkkitehtuuri muotoilu maalaustaiteen kulta-aika säveltäjiä Sibeliuksesta Saariahoon Savonlinnan oopperajuhlat, Kuhmon kamarimusiikki, Porin jazz, Kaustisten kansanmusiikki, Seinäjoen tangomarkkinat ja saamelaisten joiku tanssi (Kuopio ja Uotinen)
Suomessa puhutut kielet Suomessa oli 1900 1950 1998 2005 suomenkielisiä 86,7 91,9 92,6 91,7 % ruotsinkielisiä 12,9 8,6 5,7 5,5 saamenkielisiä 0,05 0,06 0,03 0,03 muita 0,31 0,20 1,67 2,75 (venäjä, viro, englanti )
Eniten puhutut kielet ja suurimmat ulkomaiden kansalaisten ryhmät 2005 (2009) suomi 4 819 819 ruotsi289 675 venäjä 39 653 (51 683) viro 15 336 (25 096) englanti 8 928 (12 063) somali 8 593 (11 681) arabia 7 117 (9 682) romani n. 7 000 kurdi, kiina, albania viittomakieli n. 5 000 Venäjä 24 621 (28 214) Viro 15 459 (25 416) Ruotsi 8 196 (8 568) Somalia 4 704 (5 549) Kiina 2 992 (5 056) Thaimaa (4 498) Irak 3 267 (3 956) Turkki (3 820) Saksa 2 792 (3 597) Britannia (3 375
Ulkomaalaisten määrä Suomessa 1976 2000. Uudet Suomen kansalaiset 1965-1999 (Raento & Raento 2002) 2008 kansalaisuuden sai 6700 (1/3 venäläisiä)
Suomessa asuvat ulkomaiden kansalaiset kunnittain 2002 (STV) Pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere ovat keskittymiä.
Viralliset kielet Hallitusmuodon mukaan suomi ja ruotsi ovat tasavertaiset kansalliskielet ja kansalaisella on oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisen kanssa asioidessa 3 virallista vähemmistökieltä 1) saamenkieli 2) romanikieli 3) viittomakieli käyttäjämäärät pieniä
Ruotsinkieliset Ruotsalaisia muutti jo Ristiretkien aikaan. Suomi oli osa Ruotsia, suoraan Tukholman vallan alla. Nykyään Suomen ruotsinkielisistä 29 % asuu pääkaupunkiseudulla Kunnat ruotsinkielisiä (15 Ahvenanmaalla) tai 2- kielisiä (vähemmistökieltä puhuu vähintään 8 % tai 3000 henkeä) Suomessa on 43 kaksikielistä kuntaa Ruotsinkielisistä kunnista 3 sijaitsee Ahvenanmaan ulkopuolella (Närpiö, Luoto/Larsmo 92,9 % ja Korsnäs)
Ruotsinkielisten asema Suomessa Ahvenanmaa kuuluu Kansainliiton 1921 päätöksellä Suomeen edellyttäen, että alue on demilitarisoitu ja ruotsinkielinen 1919 valtiosääntö ja 1922 kielilaki turvasi ruotsinkielisten edut ja oikeudet opetukseen, oma yliopisto oma hiippakunta joukko-osastoja armeijassa
Ruotsinkielisen väestön jakaantuminen Kotikunnan kielirakenne 1950 1970 1999 Ruotsinkielisissä kunnissa asuvat % 26,7 18,9 14,0 Kaksikielisissä 69,1 78,3 81,7 Suomenkielisissä. 4,2 3,0 4,3
Ruotsinkieliset alueet 3 kokonaisuutta rannikoilla: - Uudenmaan rannikko (Pyhtää Hanko) - Turunmaa (Kemiö Parainen) - Pohjanmaan rannikko (53 % asukkaista) Kristiinankaupungista Kokkolaan Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä saarekkeet suomalaistuvat
Ruotsinkielisten määrä - 1940-luku n. 350 000, nyt alle 300 000 as. - Määrää vähentää muutto Ruotsiin, 1975 oli ¼ 1930-50 syntyneistä muuttanut - Suomi asuinpaikkana suppeampi ja rajoitetumpi kuin suomenkielisille
Saamelaiset Kieli sai virallisen aseman vasta 1991 Saamenkielisiä Suomessa n. 6500 Saamelaisia on yhteensä 50-100 000 Kulttuuri- ja itsehallintolaki 1995 Porosaamelaiset (siidat eli lapinkylät) Metsäsaamelaiset (pyynti) Elinkeinorajasta kieliraja suomalaisten ja saamelaisten välille Kansallispäivä 6. helmikuuta
Saamelaiset On oikeus porolaitumiinsa, metsästysmaihinsa ja kalavesiinsä Suomen alkuperäiskansa (itsemääräämisoikeus, oikeus kieleen ja luonnonrikkauksiin; YK:n ihmisoikeuskomitea) Inarin saame ja kolttien kieli on uhattuna, pohjoissaamea käytetään yleisesti Kolmannes asuu kotiseutualueen ulkopuolella Norjassa (40 000) ja Ruotsissa (20 000) saamelaisia on enemmän ja etelämpänä.
Romanit Suomeen 1500-luvun lopulla Romanikielen puhujia n. 3000 Romaneja noin 10 000 Yli puolet Uudellamaalla
Suomen romaniväestö 1995. Maaseudun toimeentulomahdollisuuksien heiketessä romanit muuttivat Etelä- Suomen keskuksiin.
Venäläinen vähemmistö ja ortodoksit 1710-luvulta asti 1920-30 omissa ryhmissään, omaksuivat suomen tai ruotsin toiseksi kieleksi 1990-luvulla muutto Inkerinmaalta 1892 Suomen ortodoksit erottuvat omaksi hiippakunnaksi 1918 valtionapua pappien palkkaukseen, kirkko menetti 90 % omaisuudestaan sodassa Karjalan evakot ja jälleenrakennus (mm. 13 kirkkoa, 20 hautausmaata)
Ortodoksien osuus väestöstä, kirkot ja kappelit 2000 (Raento & Husso 2002)
Suomen Venäläiset Venäjänkielisiä on yli 42 000, Eniten Kaakkois-Suomessa, jossa yli 62 % vieraskielisistä puhuu äidinkielenään venäjää Kieli- ja työllistymisongelmia Korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista n. 42 % venäläisiä.
Islamilainen perinne 1700-luvulta lähtien venäläisten sotajoukkojen mukana tataareja Torikauppiaita Riihimäki Pietari radan varteen ja rautateitä pitkin Ouluun ja Kemiin asti Perheet muuttivat Venäjältä vasta 1917 vallankumouksen jälkeen 1921-24 pakolaisina 215 Venäjän muslimia Perustivat islamilaisia seurakuntia Suomeen Tataareja jäljellä n. 800 (Helsinki, Tampere)
Juutalaiset Venäläisen sotaväen mukana palvelun päätyttyä jäivät Suomeen kauppiaita kansalaisoikeudet vasta itsenäistymisen yhteydessä 1918 nykyisin n. 1200 2 seurakuntaa (Helsinki, Turku)
Uskonnot 2 kansankirkkoa: evankelis-luterilainen 82,4 % väestöstä ortodoksinen 1,2 % (n. 60 000) islamia tunnustavia asuu n. 20 000 (rek. 8000) helluntaiseurakunnat n. 47 000 Jehovan todistajat n. 19 200 vapaakirkot 13 700 roomalaiskatoliset 8 700 adventtikirkko 4000 mormonikirkko 3 300 juutalaiset seurakunnat 1 200 uskontokuntiin kuulumattomia 14,5 %
Kysymyksiä esim. a) Suomen väestön kehitys b) Suomen perinteiset vähemmistöt