KASVUN PURKU degrowth - decroissance



Samankaltaiset tiedostot
YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

KESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten?

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi

Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen Keski-Suomen liitto

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Talouden näkymät

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

Otteita Viron taloudesta

Talouden myyttejä murtamassa. Talous kuuluu kaikille Talouskeskustelu on myös vallankäyttöä Raha ei ole itsessään niukkaa, mutta luonnonvarat ovat

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

TYÖ JA HYVINVOINTI DEGROWTH- YHTEISKUNNASSA TIMO JÄRVENSIVU KTT, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU

MUOVIN ROOLI BIOKIERTOTALOUDESSA INDUSTRY SUMMIT 2019 / CIRCDAY Katri Luoma-aho Pöyry Finland Oy

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä Studia Monetaria Katri Soinne

Taloudellinen katsaus

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Kestävän hyvinvoinnin seuranta

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä Matti Lehti

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus ] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

Ilmastonmuutos ja työelämä

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

Materiaalitehokkuusohjelman päivitys. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Digitalisaation merkitys kansantaloudessa ja tulevaisuuden työssä

Taloudellinen katsaus

Sata vuotta taloutta mitä seuraavaksi?

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Makrotaloustiede 31C00200

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / Hyvinvointi megatrendinä

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka

Globaalisti oikeudenmukainen ja ekologisesti kestävä kohtuutalous

Kulttuuri ja kestävä kehitys

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Rajallisen maapallon sosiaalipolitiikka

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Transkriptio:

KASVUN PURKU degrowth - decroissance Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen - uudistuksia kohti kohtuutaloutta? Title of Presentation 11.3.2011 Sorsa-säätiö Jarna Pasanen Maan ystävät

Taustaa: talouskasvu & työ - Työn tuottavuuden kasvu ollut seurausta vähintään yhtä paljon teollisen energian valjastamisesta kuin teknologisesta kehityksestä: - hiili + höyrykone - öljy + polttomoottori - sähkö + lennätin

Taustaa: talouskasvu & työ - Kapitalismissa työn tuottavuuden paraneminen johtaa pääasiassa tuotannon (ja voittojen) kasvuun. - Kansanvaltaisina aikoina maissa, joissa työväenliikkeellä on ollut jalansijaa, työn tuottavuuden kasvu on johtanut myös parempiin työoloihin ja - ehtoihin, kuten työajan lyhentymiseen.

Joule = = ekologinen jalanjälki - Teollisen energian käyttö ja työn tuottavuus ovat suorassa suhteessa ympäristön kuormitukseen. => Teolliseen energiaan perustuvan työn tuottavuuden kasvun välitön seuraus on globaalin ympäristön tilan heikkeneminen (lajikato, ilmastokaaos yms).

Missä mennään? Maapallon biokapasiteetti ja ihmiskunnan ekologinen jalanjälki

gha Epämiellyttävä totuus: Talous ympäristöhaitta BKT:n suhde ympäristön pilaantumiseen hyvin vahva 14 12 10 8 Mitä korkeampi BKT/henki, sitä suurempi ekologinen jalanjälki/henki => BKT erinomainen ympäristöhaitan mittari! 6 4 2 Eri maiden ekologinen jalanjälki ja BKT per capita (WWF 2008 ym) 0 0 5000 10000 15000 20000 usd25000 30000 35000 40000 45000 6

Talouskasvu tarkoittaa ympäristötuhon kiihdyttämistä - tulot kulutus ympäristövahinko -> mitä suuremmat tulot, sitä pahempi saastuttaja

Työ & ympäristö Antti Kasvio: Inhimillinen työ kuluttaa aina energiaa ja raaka-aineita. Työ ja sillä aikaansaadut tuotteet kuormittavat ympäristöä, ja vaikutukset lisääntyvät työn tuottavuuden kasvun myötä. => Kasvuyhteiskunta / fossiilikapitalismi tullut tiensä päähän kolmesta syystä: luonnonvarojen hupeneminen, ympäristön saastuminen ja kiihtyvä eriarvoistuminen

Kasvun purku & työ - Talouskasvun tavoittelu on vakaan yhteiskuntakehityksen este. - Degrowth-ajattelu: talouskasvu ei enää ole mahdollista tai haluttavaa kasvuun liittyvän ympäristövahingon ja luonnonvarojen ehtymisen myötä. ->Uusi lähestymistapa työajan lyhentämiseen: kasvutaloutta nimenomaan halutaan purkaa.

Kasvun purku & työ 1) Ylikuluttavien luokkien turhasta ja haitallisesta aineellisesta kulutuksesta luopuminen tapahtuu parhaiten tuloja vähentämällä. Tämän saavuttamiseksi työajan ja sen myötä ansioiden vähentäminen esim. puoleen on perusteltua (21 h/vk)

Kasvun purku & työ 2) Teollisen energian käytön vähentäminen lisää ihmistyön kysyntää -> täystyöllisyys? 3) Työ yksityisten voittojen tuottamiseksi vieraannuttaa ja alistaa -> kapitalismia palvelevan palkkatyön alasajo ja siirtyminen vertaistuotantoon, osuustoiminnalliseen tuotantoon, julkiseen tuotantoon.

Tutkimusta työn jakamisesta - Mikä tahansa työ kelpaa jaettavaksi. - Saman työn jakaminen kahden ihmisen kesken tuottaa paremmat tuloksen - Lyhyt työaika pitävät mielen virkeänä ja ruumiin kunnossa ja vähentää sairauspoissaoloja - Kaikki nämä edut voittavat reippaasti työn jakamisesta koituvat haitat ja kustannukset.

Työajan lyhentämisen syitä kestävyyden näkökulmasta: - taloutta ei pidä enää kasvattaa - ihmisten kulutusta eli tuloja pitää pienentää - suuri osa työstä on turhaa tai haitallista, ja tällaista toimintaa on syytä vähentää - kasvutalous supistuu, mutta ydintalous voimistuu: kotitaloudet, ihmissuhteet, yhteiskunta ja ympäristö voivat paremmin.

Kuinka paljon työaikaa tulisi lyhentää? New Economics Foundation: 21 hours: - siirtyminen 21-tuntiseen työviikkoon helpottaisi talouden sopeuttamista yhteiskunnan ja ympäristön tarpeita vastaavaksi, sen sijaan että muut uhrattaisiin talouden pyörittämiseksi. - lyhyempi työaika auttaa ratkaisemaan useita aikamme epäkohtia: ylikulutusta, liikaa työntekoa, työttömyyttä, pahoinvointia, lisääntyvää eriarvoisuutta ja sukupuolittunutta työnjakoa. - lisäksi lisääntyvän vapaa-ajan ansiosta ehdimme huolehtimaan toisistamme enemmän, tekemään ekologisempia valintoja arjessamme ja ennen kaikkea nauttimaan elämästä. Muutos siis muokkaisi länsimaista yhteiskuntaa voimakkaasti.

Kuinka paljon työaikaa tulisi lyhentää? - 21- tuntinen työviikko tarkoittaa 1092 palkkatyötuntia vuodessa. Tunnit voi jakaa miten tahansa. Haaste on kuvitella näin radikaali muutos työajassa ja sen jakaantumisessa, ja kaikki sen seuraukset. - Työn ja työajan määrittelyssä ei ole mitään kiveenhakattua. Nykyinen systeemimme on teollisen kapitalismin perintöä, jota voimme halutessamme muuttaa..

Miten lyhyempään työaikaan siirrytään? - Työajan lyhentäminen on osa laajempaa yhteiskunnallista muutosta - se on sekä uuden talouden keino että lopputulos. - Siihen kuuluu talouden sovittaminen ympäristön puitteisiin, vaurauden ja hyvinvoinnin luominen ilman kasvua sekä asennemuutos esimerkiksi sen suhteen, paljonko on tarpeeksi.

Peter Victor: Managing without growth

Peter Victor: Managing without growth - Työajan lyhentäminen -Korkea hiilivero - Tulonsiirrot köyhille -> Köyhyys vähenee, työttömyys vähenee, päästöt vähenevät ja julkinen talous vahvistuu samalla kun talous supistuu

Pelottomasti vapaaksi kasvu-uskosta! - Kasvu-ideologiasta on helpompi vapautua, kun ymmärretään, että nykyinen kasvu ei luo hyvinvointia, vaan tuhoaa sitä. Growth not only fails to make people contented; it destroys many of the things that do. Clive Hamilton: Growth Fetish 19

LISÄTIETOA KASVUN PURKAMISESTA fi.wikipedia.org/degrowth www.degrowthfinland.fi www.degrowth.fi (T. & P. Järvensivu) www.siirtymaliike.org

Lämmin kiitos! jarna.pasanen@kaapeli.fi www.maanystavat.fi 21

Mutta...entä aineeton kasvu ja irtikytkentä? - Absoluuttinen irtikytkentä on myytti vailla pohjaa. - Energian ja talouden kytkös kuin luonnon laki. Energian käyttö pilaa aina ympäristöä. - Kapitalismissa ekotehokkuden paraneminen muuttuu aina talouskasvuksi, ei resurssien vähemmäksi käytöksi (Jevonsin paradoksi). - Tuloksena luonnonvarojen loppuunkaluaminen.

Kasvutalous tullut siis tiensä päähän - luonnonvaraperusta hupenee fossiilinen energia (öljyhuippu, aleneva EROEI), muut uusiutumattomat energiat, ym. - saastuminen ja sukupuutto ilmastokaaos, ympäristömyrkyt, vesi, jne (planetary boundaries) - eriarvoisuus, tuloerot

Öljyhuippu ja talousteoriat

Rikkaiden tulojen leikkaus: nelinkertainen hyöty 1) Rikkaiden aiheuttama ympäristöhaitta pienenee 2) Rikkaiden jäljittelystä johtuva ympäristöhaitta pienenee 3) Suhteellinen köyhyys vähenee 4) Kaikkien hyvinvointi lisääntyy tuloerojen tasaantuessa

HALLITUSOHJELMA 2011-2015 YMPÄRISTÖVASTUUN JA HYVINVOINNIN SUOMI - Energiankulutus laskuun - Täystyöllisyys - Pienet tuloerot - Hyvä sosiaaliturva

ENERGIANKULUTUS LASKUUN - Vähennys 2..4 %/vuosi - Energiaverot + 20 %/vuosi - Uudisrakentamisen rajoittaminen - BKT supistuu 1..3 %/vuosi

TÄYSTYÖLLISYYS - Viikkotyöaika 30 tuntia - Mittava siirtymäurakka kaikkien työpanosta tarvitaan ruuan- ja energiantuotannon, liikkumisen ym. uudelleenjärjestelemiseen

PIENET TULOEROT - Progressiivinen pääomatulovero - Ylimpien tulojen marginaalivero 90 % - Alle 1000 e/kk verovapaana

HYVÄ SOSIAALITURVA - Perusturva (kansaneläke, peruspäivärahat) +10 %/vuosi - Ansiosidonnainen turva -5 %/vuosi - Kattavat ja laadukkaat julkiset palvelut