1 Selvitys Kymenlaakson Kesäyliopiston nykytilanteesta ja kehittämisestä Ylläpitämislupa Kesäyliopistojen toimintaa ohjaa laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998). Suomessa toimii 20 eri tavoin organisoitunutta kesäyliopistoa. Maakunnan liiton ylläpitämänä kesäyliopisto toimii Kymenlaaksossa ja Hämeessä. Kesäyliopisto on toiminut Kymenlaaksossa vuodesta 1967 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on 29.11.2012 myöntänyt maakuntahallituksen hakemuksesta Kymenlaakson Liiton ylläpitämälle kesäyliopistolle vapaan sivistystyön ylläpitämisluvan 1.1.2013 alkaen. Oppilaitoksen nimi on Kymenlaakson kesäyliopisto ja sijaintipaikka on Kouvola. Kymenlaakson kesäyliopiston ydintehtävänä on avoimen korkeakouluopetuksen järjestäminen. Kesäyliopisto järjestää myös työelämässä tarvittavia taitoja ja osaamista kehittävää sekä muuta vapaan sivistystyön koulutusta. Koulutukseen voi osallistua elämän eri vaiheissa, ilman pohjakoulutus-, ikä- tai muita vaatimuksia ja ilman erillistä hakumenettelyä. Koulutustarjonnassa painottuvat sosiaali- ja terveysala, kasvatus- ja kulttuuriala, humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen ala, hallinnon ja talouden ala, taideala erityisesti kuvataide, luonnontieteiden ala sekä matkailu. Hallituksen linjausten mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö on nimittänyt vapaan sivistystyön rakenneja rahoitustyöryhmän, joka jättää ehdotuksensa vapaan sivistystyön rakenteellisesta kehittämisestä sekä rahoitusperusteiden ja lainsäädännön muutostarpeista opetus- ja kulttuuriministeriölle 15.12.2014. OKM tullee pyytämään vapaan sivistystyön järjestäjiltä ylläpitämislupahakemukset elokuussa 2015. OKM:n päätökset tulisivat alkuvuodesta 2016 ja uudet ylläpitämisluvat tulisivat voimaan 1.1.2017. Uuden rahoituslain voimaantuloajaksi on suunniteltu 1.1.2016. Kesäyliopistojen valtionosuudet ovat nykytasossa 5,5 milj.. Kesäyliopistojen valtionosuus vähenee vuosina 2015-2017 yhteensä noin 11 % eli 600 000. Neuvotteluprosessi yliopistojen ja kesäyliopistojen kesälukukauden aikaisen yhteistyön tiivistämisestä etenee. Varsinaisten neuvotteluiden aloittamisesta neuvoteltiin myönteisessä hengessä 17.6.2014 yliopistojen rehtorien neuvoston (Unifi ry.) toiminnanjohtajan kanssa. Kymenlaakson Kesäyliopiston toiminta vuosina 2010-2013 Kesäyliopiston avaintulosalueet ovat avoin yliopisto-opetus, ammatillinen täydennyskoulutus, Repininstituutin kuvataidekoulutus sekä kulttuuriseminaarit ja tapahtumat. Vuonna 2013 koulutuksiin osallistui yhteensä 2109 henkilöä (vähennystä -29 % verrattuna vuoteen 2012). Opetustunteja kaikilla opetussektoreilla annettiin yhteensä 2421 tuntia (vähennystä -16 % vuoteen 2012 verrattuna). Koulutustilaisuuksia järjestettiin 77 (vähennystä -29 % vuoteen 2012 verrattuna). Opetussektorien toiminta vuonna 2013: - Avoin yliopisto-opetus. Vuonna 2013 yliopisto-opetusta järjestettiin Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Avoimena yliopisto-opetuksena toteutettiin 60 opintojaksoa, joista 35 oli perus- ja 25 aineopintoja. Annettujen opetustuntien
2 määrä oli 486 tuntia ja opetukseen osallistui 271 opiskelijaa. Avoimen yliopisto-opetuksen osuus opetustunneista oli 20 %. - Ammatillinen täydennyskoulutus. Täydennyskoulutus toteutettiin lyhytkurssitoimintana sekä pitempikestoisten koulutusohjelmien muodossa (kolme koulutusohjelmaa). Opetusta annettiin 1891 tuntia, josta 1448 tuntia on Repin-kuvataidekoulutusta. Muun kuin kuvataidekoulutuksen osuus valtionavustukseen oikeuttavasta opetuksesta oli 18 %. Ammattialoittaisia pääryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuoltoala, kasvatus- ja opetusala sekä hallinnon ja elinkeinoelämän palveluksessa työskentelevät. Maakunnassa ammatillista täydennyskoulutusta järjestävät myös KyAmk, Ekami, KSAO ja Aikuiskoulutuskeskus Kouvola. - Repin-instituutin kuvataidekoulutus. Lukuvuonna 2012-2013 laajaan (48 op) lukuvuoden kestävään kuvataidekoulutukseen osallistui 10 ja lukuvuonna 2013-2014 12 opiskelijaa. Pitkäkestoisten koulutusten lisäksi järjestetään teema- ja lyhytkursseja. Koulutukseen osallistui kaikkiaan 86 henkilöä. Opetustunteja annettiin 1448 tuntia, mikä on 60 % valtionavustukseen oikeuttavista opetustunneista. - Kulttuuriseminaarit ja tapahtumat. Järjestettiin 9 kpl ja niihin osallistui 550 henkilöä. Luentotunteja kertyi 44 h. Repin-instituutin kuvataidekoulutusta on järjestetty Kymenlaaksossa vuodesta 2006 lähtien. Kesäyliopistolle toiminta siirtyi vuoden 2013 alussa. Tavoitteena on välittää kuvataideopiskelijoille vuonna 1757 perustetun Pietarin Kuvataideakatemian, nykyisen Pietarin I.E. Repin-instituutin, taidekasvatuksen perinteisiä menetelmiä. 2010 2011 2012 2013 1.1.- 30.6.2014 Opiskelijoita 1775 1819 2989 2109 1 195 Opetustunteja 2573 2128 2856 2421 1 382 josta Repin 1200 1448 884 josta avoin yliopisto 486 170 josta ammatillinen täyd.koulutus 443 328 Koulutustilaisuuksia 72 72 108 77 45
3 Opetuksen kysyntä vuonna 2014 Opetustutuntien ja opiskelijoiden määrää koskevat tiedot ajalta 1.1.-30.6.2014 on esitetty edellisen kohdan taulukossa. Vuonna 2014 avoimen yliopisto-opetuksen kysyntä näyttää edelleen vähenevän vuoteen 2013 verrattuna. Keväällä on onnistuttu ammatillisen täydennyskoulutuksen toteuttamisessa. Repin-kuvataidekoulutuksen opintoihin oli keväällä 30 hakijaa, joista 14 valittiin perusopintoihin ja 7 jatkoopintoihin, mikä uutena ryhmänä aloittaa toimintansa syksyllä 2014. Kuvataidekoulutuksen toiminta lv 2014-2015 lisääntyy noin 50 %. Repin-instituutin kuvataidekoulutuksen kehittäminen ja laajentaminen kansainväliseksi kuvataidekoulutuksen keskukseksi Kymenlaaksossa on kesäyliopistotoiminnan kehittämisen keskiössä ainutkertaisuutensa ja korkeatasoisuutensa vuoksi. Kymenlaakson Kesäyliopiston talous Kesäyliopisto toimii maakuntavaltuuston myöntämän nettomäärärahan puitteissa, jonka mukaan menot ja tulot on samansuuruiset. Kesäyliopiston toimintaa rahoitetaan valtionavustuksin, kuntamaksuin ja opiskelijamaksuin. Suomen kesäyliopistoja vertailtaessa voidaan todeta, että kuntamaksujen osuus Kymenlaakson kesäyliopiston rahoituksesta on Suomen korkein. Kuntamaksuja kerättiin vuonna 2013 noin yksi euro asukasta kohti eli 184 400 (189 900 vuonna 2014). Toimintatuotot v. 2013 Jäsenkuntien maksuosuudet 184 400 Opiskelijoiden maksutuotot 261 160,24 Valtionavustus 134 646 Muut tuet ja avustukset 44 370,26 Muut tuotot 1756,62 626 333
4 Kymenlaakson kesäyliopiston tuotot v. 2013 Yhteensä 626 333 Muut tuotot 1 757 Muut tuet ja avustukset 44 370 Valtionavustus 134 646 Opiskelijoiden maksutuotot 261 160 Jäsenkuntien maksuosuudet 184 400 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 Toimintakulut v. 2013 Henkilöstökulut 360 997,75 Palvelujen ostot 196 466,90 Aineet ja tarv. 5369,69 Muut toimintakulut 64 684,77 627 519,11 Kymenlaakson kesäyliopiston toimintakulut v. 2013 Yhteensä 627 519 Muut toimintakulut 64 685 Aineet ja tarv. 5 370 Palvelujen ostot 196 467 Henkilöstökulut 360 998 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000
5 Toimintakulut v. 2013 kustannuspaikoittain Yheensä 627 519 Kulttuurikäytävä-hanke 35 370 Repin-kuvataidekoulutus Opetustoiminta 128 887 178 271 Toimistot 272 202 Johtokunta 12 789 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 Kesäyliopiston noin 630 000 :n toimintakulut sisältävät kiinteitä kuluja (kahden toimipisteen; Kotka ja Kouvola; vuokrakulut sekä viiden henkilön palkkakulut) yhteensä noin 216 000. Opetustoiminnan laajuus määrittelee pitkälti muiden kulujen tason. Kesäyliopiston nettokulut ovat toteutuneet viime vuosina seuraavasti : v. 2013-1 185,99 v. 2012 + 1 763,92 v. 2012 Kulttuurivuoden 2012 nettokulut olivat 73 883,16 v. 2011 + 1 847,52 v. 2010 + 116 620,31 Mahdollisuudet saavuttaa synergiaetuja kesäyliopiston toiminnan yhdistämisestä muun koulutusorganisaation kanssa 6.5.2014 pidetyssä palaverissa sovittiin, että ensi vaiheessa rehtori Ritva Javanainen ja hallintopäällikkö Ulla Silmäri laativat selvityksen mahdollisuuksista synergiaetuihin (toimitilat, henkilöstö, opetus) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n, Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen, Helsingin Yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian ja Kymenlaakson Opiston kanssa. Tämän jälkeen tarvittaessa selvitystyötä jatketaan ulkopuolisen selvittäjän toimesta. Rehtoreiden kanssa pidettyjen palaverien perusteella todetaan seuraavaa: Aikuiskoulutuskeskus Kouvola (säätiö): Kiinnostunut toimimaan kesäyliopiston ylläpitäjänä. Pystyy tarjoamaan Kouvolassa, Taitajankatu 2, toimistotilat vaikka 1.1.2015 alkaen. Kuvataidekoulutukselle on järjestettävissä opetustilat. Rehtori voisi hoitaa kesäyliopiston rehtorin tehtävät.
6 Koulutussuunnitteluun löytyy tiimi (hyvinvointialojen osaaja ja viestintäpäällikkö). Auditorio ja muut opetustilat ovat kesäyliopiston käytettävissä käyttökorvausta vastaan. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy: Kyamk tukee koko koulutusketjun mahdollistamista maisteri- ja tohtori-tutkintoon asti. Tavoitteena on yhteistoiminta eikä kilpailu maakunnan vähäisistä resursseista. Kymenlaakson Kesäyliopiston toiminnassa on erityisen tärkeää kytkentä yliopistoopetukseen, jolloin maakunnassa voidaan suorittaa jatko-opintoja (maisteri- ja tohtoritutkinnot). Kuvataidekoulutus voisi toimia osana muotoilun-opetusta. KyAmk tekee Pietarissa yhteistyötä kaikkien korkeakoulujen kanssa. Kymenlaakson Opisto (yhdistys): Myllykoskelta, osoitteesta Paperitehtaantie 3, kansalaisopiston tiloista löytyisi tarvittavat toimistohuoneet sosiaalitiloineen. Kuvataidekoulutukselle opetustilat pitäisi vuokrata. Rehtori hoitaa tällä hetkellä kansalaisopiston ja kansanopiston rehtorin tehtävät, siihen mahdollisesti voisi yhdistää kesäyliopiston rehtorin tehtävät. KyMe ei voi tarjota koulutussuunnitteluresurssia. Yhteydet Pietarin suuntaan on olemassa. Opisto saattaisi harkita kesäyliopistotoiminnan vastaanottamista. Palmenia (Helsingin Yliopiston erillislaitos): Kiinnostunut tekemään yhteistyötä, mutta ei liene tarkoituksenmukainen vaihtoehto ylläpitäjän vaihtoa mietittäessä. Palmenian Kouvolan toimintoja ollaan siirtämässä Kasarminmäen kampuksella pienempiin ja edullisempiin tiloihin. Ei voi tarjota toimistotilaa. Toimenpide-ehdotuksia: Vuonna 2014: Toimitilat Kouvolasta vuokrataan välittömästi kustannustehokkaat toimistotilat kahdelle työntekijälle. Opetustiloja vuokrataan tarpeen mukaan. Nykyiset toimistotilavuokrat ovat Kouvolassa 18 681 vuodessa. Kustannussäästötavoite on noin 10 000 vuodessa. Kotkan Höyrypanimon toimistotilan vuokrausta (kustannukset 19 134 vuodessa) jatketaan, jos Repinkuvataidekoulutuksen jatko-opinnot tarvitsevat opetusluokkatilan. Opetusluokan vuokraa katetaan opiskelijamaksujen lisäyksellä. Jos kuvataidekoulutuksen opetusluokkatarve vähenee, irtisanotaan Kotkan Höyrypanimon toimisto- ja opetusluokkatila 1.6.2015 alkaen. Tavoitteena on, että kesäyliopiston käytössä on jatkossa vain yksi toimistopiste. Toiminnan raportointi Toiminnan raportointia kehitetään niin, että johtokunnalle ja maakuntahallitukselle raportoidaan toimintatiedot (opiskelija- ja opetustuntimäärät sekä valtionavustukseen oikeuttavat tunnit) keväältä ja syksyltä erikseen avoimesta yliopisto-opetuksesta, ammatillisesta lisäkoulutuksesta ja kuvataidekoulutuksesta. Raportointiajankohdat ovat talouskatsaus elokuussa ja tilinpäätös tammikuussa. Vuonna 2015: Kuntamaksujen määrä max 185 000 (189 900 vuonna 2014).
7 Päätetään kesäyliopiston ylläpitäjäluvan hakemisesta. Ylläpitäjävaihtoehdot: 1. Kymenlaakson Liitto, joka tarjoaa kesäyliopistolle korvauksetta taloushallintopalvelut. Liiton muulla henkilöstöllä ei ole osaamista tukea kesäyliopistoa sen koulutustehtävässä. 2. Aikuiskoulutuskeskus Kouvola voisi siirtyä ylläpitäjäksi vuodesta 2017 alkaen, jos OKM myöntää aikuiskoulutuskeskukselle aikuiskoulutuksen järjestämisluvan ja jos Kymenlaakson Liiton kuntayhtymän jäsenkunnat näkevät sen mahdolliseksi. Aikuiskoulutuskeskus Kouvolan kanssa löytyy synergiaedut rehtorin tehtävien hoidon, koulutussuunnittelun, toimistotehtävien sekä opetustilojen osalta. Selvitetään yhteistyön tiivistämismahdollisuudet Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalana kesäyliopistojen kanssa. Repin-kuvataidekoulutus: Kotkan kaupungin vuokratuki kuvataidekoulutuksen opetustilojen osalta on noin 26 100. Jos Kotkan kaupungin vuokratuen määrä muuttuu, arvioidaan kuvataidekoulutuksen opetustilakysymys uudelleen. Nykyisen opetustilan heikkoutena on ikkunattomuus. Vuonna 2016: Vapautuvaa rehtorin virkaa ei täytetä niin kauan kuin avoimen yliopisto- ja ammatillisen täydennyskoulutuksen opetuksen kysyntä on vähäistä. Tehtävät hoidetaan sisäisin järjestelyin siten, että nykyinen henkilöstö vastaa niistä oman toimen ohessa. Kustannussäästö noin 50 000. Kesäyliopiston henkilöstö em. jälkeen: amanuenssi, koulutussuunnittelija, kanslisti ja toimistosihteeri. Kuntamaksujen max-määrä on 150 000. Yhteenveto Kymenlaakson Kesäyliopiston tulevaisuuden kannalta keskeistä on avoimen yliopisto-opetuksen ja ammatillisen täydennyskoulutuksen kysyntä, johon vaikuttaa maakunnan väestön ikärakenne, koulutustaso, verkko-opetuksen kehitys, kohtuullisen matkan päässä olevien yliopistojen hyvä koulutustarjonta ja työpaikka- ja yrityskehitys. Tässä vaiheessa on vaikea ennakoida, onko opetuksen kysyntä vähentynyt tilapäisesti vai pysyvästi. Maakunnassa on useita ammatillisen täydennyskoulutuksen tarjoajia. Kesäyliopiston taloudellinen menestyminen edellyttää onnistunutta ammatillisen täydennyskoulutuksen myyntiä. Rehtori on tehnyt ammatillisten täydennyskoulutuspalvelujen suunnittelu- ja myyntityötä. Kun rehtori jää pois työstä, siirtyy tehtävä koulutussuunnittelijan ja amanuenssin vastuulle. Kesäyliopistolle nimetään vs. rehtori.
8 Kymenlaakson Kesäyliopiston vahvuus on Repin-kuvataidekoulutus, jolla voidaan erottautua muista kesäyliopistoista. Kotkassa 1 päivänä elokuuta 2014 Hallintopäällikkö Ulla Silmäri