P A A V O pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2008-2011 PAAVO-KEHITTÄJÄVERKOSTO TYÖRYHMÄ 2 Kotiin annettava tuki asunnottomuuden hoitamisessa häätöjen ennaltaehkäiseminen, asumisen tukeminen ja palveluohjauksen kehittäminen Muistio työryhmän 2 työkokouksesta 8.9.2009 Työkokous nro III Osallistujat, nimi, organisaatio Martti Roine, puheenjohtaja, sosiaalikeskus, Kuopio Kaijus Varjonen, Sihteeri, Helsinki, Socca Sirkka-Liisa Kärkkäinen, THL Olli Joensuu, NAL Jari Karppinen, Nal Satu Sainio, Nasta ry Tuulia Hokkanen, Vantaa Henna Kauppinen, Kuopio, Työterapinen yhdistys Kaija Leena Palonen, Jyväskylän kaupunki, aikuissosiaalityö ja perusturva Jaana Rantala, Helsinki, Nasta ry Katja Aareskoski, Helsinki, Kriminaalihuollon tukisäätiö Pirjo Laveri, Lahden kaupunki, Nikulan asumispalvelut Sirpa Hugg, Lahden kaupunki, Nikulan asumispalvelut Irmeli salakka, Vantaan kaupunki, sosiaali- ja terveydenhullon toimiala
Työkokouksen aluksi Olli Joensuu, pääsihteeri Nuorisoasuntolitto ry, kertoi NAL: n toiminnasta. www.nuorisoasuntoliitto.fi NAL koostuu 27 paikallisyhdistyksestä ja 7 valtakunnallisesta jäsenjärjestöstä. NAL:lla on 6000 nuorisoasuntoa. Hakemuksia tulee 1100 vuodessa, hakemukset ovat 3 kk:tta voimassa. 15 % asujista on tukinuoria. Nuoret ovat työelämässä tai työelämään hakeutumassa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa NAL koordinoi Kansallista nuorisoasuntohanketta. Painotus on ennaltaehkäisevässä työssä. NAL on tehnyt asumisen abc:n www.asumisenabc.fi. NAL:lla on myös asumisen opas, josta on saatu hyvää palautetta. 2009 on perustettu erillinen NAL-palvelut www.nalpalvelut.fi sisältöpalveluihin. NAL on myös työstänyt nuorisoasumisen käsitteistöä. Käsitteistö on saatu valmiiksi 18.9.2009. NAL:lla on jokaiselle työntekijälle perehdytysohjelma, NAL perehdytys Sen lisäksi NAL on mukana Kotilo-projektissa, joka on maahanmuuttajille, jossa on tehty myös oppaiden käännöstöitä. TYÖKOKOUS Kotiin annettava tuki asunnottomuuden hoitamisessa häätöjen ennaltaehkäiseminen, asumisen tukeminen ja palveluohjauksen kehittäminen PJ Martti Roine aloitti kokouksen. Ryhmän teemana Kotiin annettava tuki. Ennen asunnottomuusseminaaria16.10.ryhmän työ rajattiin niin, että keskityttiin muutttovaiheeseen. Mitä hyvien käytäntöjen mukaan tapahtuu ennen ja jälkeen muuton. Pitkällä tavoitteella on tehdä työmallista verkkokäsikirja, jota voidaan hyödyntää paikkakunnan koosta riippumatta. Aluksi kävimme kierroksen, jossa jokainen kertoi paitsi työkuulumisiaan, niin jotakin, mitä tekee työn ulkopuolella. Päivän teemaa käsiteltiin draama-harjoitteen avulla kuvitteellisten asiakas-case:ien avulla. Case-henkilöt edustivat erilaisia asunnottomia:
1. Nuori pitkäaikaisasunnoton 2. Vankilasta vapautunut nainen 3. Maahanmuuttajanuori Lähestyimme tehtävää niin, että kun olimme jo Kuopin ATTE-hankkeen avulla tehneet laajemman kotiin annettavan mallin pohjaa, niin mietimme mikä on olennaista? Asiakassuhde. Tarkoituksen oli päästä lähemmäs työn ydintä miettimällä, minkälaisia kysymyksiä asiakkailta kysytään ennen muuttoa. Sen jälkeen puramme tehtävän keskustelun avulla. Seuraavassa case:t sekä jälkikeskustelu. 1. Nuori pitkäaikaisasunnoton Onko sinulla luottotietoja Minkä verran velkaa? Mistä velka on syntynyt? Pitäisikö velkoja selvittää/ tehdä suunnitelma niiden maksamiseksi? Mitä teet päivisin? Kenen luona asut/missä asut Mistä toimeentulosi muodostuu Oletko aiemmin asunut yksin? Päihteet, milloin, paljonko? Millainen tukiverkosto sinulla on? Tarvitsetko tukea/ minkälaista? Mistä olet jo hakenut asuntoa? Paljonko pystyt maksamaan vuokraa? Mihin käytät rahaa? Pitääkö sinun majoittaa kavereita saatuasi asunnon? Ruoanlaittotaidot? Miten elämäsi muuttuu kun saat asunnon? Onko sinulla sairauksia/ lääkkeitä miten tulet toimeen erilaisten ihmisten kanssa? Onko sinulla työ/opiskelusuunnitelmia? Toiveet asunnon suhteen?
3 parasta keinoa hankkia häätö? Harrastukset? 2. Vapautuva vanki, 35-vuotias nainen, yh, 2 lasta, päihderiippuvuus Kuvitteellisen henkilön taustat haasteelliset Onko sinulla sosiaalista verkostoa Onko paikkoja, joihin et voi muuttaa Miten irroittaudut vanhasta piiristä Onko entisessä elämässä sellaista, miksi joudu pelkäämään? Esim. velkoja yms. Onko velkoja viranomaistahoille Onko aiemminpia häätöjä Onko tulossa uusia oikeudenkäyntejä Tuki/apu Millaista tukea itse haluaisit/tarvitset asumiseen Onko sinun helppo ottaa apua vastaan Osaatko arvioida määrää Missä tavataan, kotona vai jossain muualla Kuinka usein Päivärytmi Millainen rytmi sinulla yleensä on Onko kalenteria, kelloa, onko sinun helppo tulla sovitusti Avohoito Onko sinulla hoitokontakteja tiedätkö esim. mitä A-klinikalta voisi saada Onko lääkitystä Olet ollut 5 vuotta pois kuvioista, miten ite arvioit kykyäsi selvitä itsenäisesti Retkahdus
Miten voisimme auttaa sinua retkahdustilanteessa Voisimmeko auttaa sinua ennakoimaan retkahduksen, osaatko neuvoa miten Miten sut ohjataan hoitoon Voitaisko sopia katko-ohjaus Jos retkahdat ni onko se huumeet Jos meille tulee epäily, niin voidaanko siitä reilusti puhua Yhteistyö Oletko täyttänyt tietojen luovutuslapun Onko sinulla ehdonalaisvalvoja Keitä muita viranomaisia tapaat säännöllisesti Sosiaalinen verkosto Onko sinulla vertaistukea Tukihenkilöä Mitä teet silloin kun sinulla ei ole ketään, kun olet yksin Onko harrastuksia Kiinnostaisiko joku sinua tiedätkö mitä maitolitra maksaa osaatko käyttää internettiä Rikoksen uusinta Muuton jälkeen Muutit toissapäivänä tänne, onko sinulla jotain sellaista, mitä nyt pitäisi tehdä. Miten sää saat tästä itelles kodin Onko sinulla sähkösopimus Miten sää oot selvinnyt Nyt sulla on katto pään päällä, mitä sää haluaisit nyt Onko sinulla ketään, ketä voisit pyytää käymään Voitaisiko me auttaa sua tapaamaan lapsia
3. Maahanmuuttajanuori - puhutko suomea, tarvitsetko tulkkia? - osaatko lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielelläsi? - tarvitsetko apua perusasioiden, ruoan, hygienian, kodinhoidon hoidossa? - kauanko olet asunut Suomessa? Oletko tullut suoraan kotimaastasi? - miten olet asunut kotimaassasi, yksin, perheen kanssa, asumisen taso? (Savimaja, kerrostalo, kaupunki, kylä, juokseva vesi, viemäriverkosto) - oletko aiemmin asunut vuokra-asunnossa, kuka oli vuokranantaja? - milloin olet muuttanut tälle paikkakunnalle, tunnetko paikallisia palveluita? - onko sinulla verkostoa, sukulaisia, perhettä Suomessa, jotka voivat auttaa? - onko sinulla mahdollisesti asumiseen vaikuttavia pelkoja/traumoja? (sodan keskellä asuneille saattaa olla vaikeaa asua esim. junaradan varressa äänimaailman vuoksi.) - onko tulossa muita Suomeen? (perheen yhdistäminen) Jälkikeskustelu Keskustelimme siitä, että tässä tuli paljon kysymyksiä, että alussa on tärkeää kysyä vain kysymyksiä, jotka ovat olennaisia ihan siinä alussa. Ennen muuttoa tietyt asiat, muuton jälkeen tietyt Tärkeää olla tässä ja nyt Ennen muuttoa korostuu se, että käytännön asiat ovat kunnossa ja muuton jälkeen käytännön asiat pitää toteuttaa. Asumisen tukemisen ammatti on käytännön ihmisen ammatti. Moppi käteen jos tarve vaatii. Oma koti on tärkeä asia ja sitä tulee keskustelussa korostaa Asumisen tuki on teema, mitkä ovat asioita, jotka tulevat ihmistä asumisessa. Keskustelimme siitä, että tiedon siirto tulee tehdä mahdollisimman hyvin, että etukäteistietoa on tarpeeksi, ettei tarvitse turhaankysellä kaikkea, minkä voi lukea papereista. Miksi kaikkea mahdollista pitää kysyä? Mikä on olennaista aluksi asumisen kannalta? Asiakasnäkökulma, ei ole hyvä jos asiakas kokee olevansa kysymyksien ristitulessa? Esimerkiksi vankiasiakkaan kohdalla työ alkaa jo vankilassa Ihmistä tavataan ja haastatellaan Hänet haetaan ja saatetaan asuntoon Käytännössä menee monta kuukautta tällaisiin asioihin Kalusteet Terveyden kuntoon saattaminen
Sellainen fiilis pitää pystyä luomaan, että ihmiselle tulee olo, että tässä on tulevaisuutta. Keskustelussa tuli ajatus, että asumisen tuessa on on kyseessä, käytännön työstä asumisen onnistumiseksi, ns. Mopin ostajan työstä. Mopin osto-osioon tuli myöhemmin NASTA ry:stä idea tukiasukkaista. Jos esim. vankilasta päässyt yh-äiti saisi vuokrataloyhteisöstä oman tukiasukkaan, joka voisi auttaa siinä mopin ostossa ja muissa arjen askareissa ilman virka-ajan ja virka-aseman tuomia rajoituksia ja toimisi samalla vertaistukena tutustuttamalla taloon ja lähipiiriin. Tukiasukkaat voisivat olla työttömiä tai muuten paljon kotonaan aikaa viettäviä henkilöitä, jotka ovat asuneet talossa/alueella jo jonkin aikaa. Tukiasukkaiden motivointiin ja palkitsemiseen voisi miettiä erilaisia keinoja. Tästä voitaneen keskustella lisää, jos herättää mielenkiintoa. Lopuksi sovittiin, että 16.10 esitellään lopullisen internet-käsikirjan pohjaa, jota varten koko työryhmätyö on tehty sekä kotiin annettavan tuen hyviä käytäntöjä. Martti Roine valmistelee esitystä ja ryhmän jäsen Anne Babb tulee kertomaan verkkokäsikirjasta, koska hän on englannissa siihen ja sen käyttämiseen eniten perehtynyt. Internet käsikirjan pohjana käytetään myös ryhmäläisten tekemiä kotitehtäviä aiheesta. Ryhmän työhön liittyviä tavoitteita kertaukseksi: Pyritään käymään ajankohtaista keskustelua siitä, miten asunnottomuutta ennaltaehkäistään ja miten kotiin annettavaa tukea tällä hetkellä tuotetaan. Millä tuetaan ihmisiä pysymään asunnoissa, mitä sosiaalinen kuntoutus on asunnottomien palveluissa. Alkuperäiset tavoitteet 16.10 mennessä: Pyritään mallintamaan Kuopion mallin pohjalta valtakunnallisen asumisen tuen mallin elementtejä. Pyritään jakamaan asumisneuvontaan liittyviä ajankohtaisia tutkimuksia. Ei työ tapa, vaan työtapa Jerry Cotton