Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen



Samankaltaiset tiedostot
Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus

Ari Hiltunen

Kasvua, työpaikkoja ja hyvinvoivia yrityksiä. Joensuun seudun yrityspalvelut

Toimintaympäristö. Muuttoliike Jukka Tapio

Vesilahti. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti

Kuntaraportti Orivesi. Suomen Yrittäjät

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Kuntaraportti Vesilahti. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Parkano. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Ylöjärvi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Lempäälä. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pirkkala. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kangasala. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Nokia. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Virrat. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Valkeakoski. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Sastamala. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Hämeenkyrö. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Pälkäne. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Urjala. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Ruovesi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Punkalaidun. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kihniö. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Juupajoki. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Mänttä-Vilppula. Suomen Yrittäjät

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

Orivesi. Kuntaraportti

Ylöjärvi. Kuntaraportti

Lempäälä. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti

Nokia. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Parkano. Kuntaraportti

Pälkäne. Kuntaraportti

Valkeakoski. Kuntaraportti

Urjala. Kuntaraportti

Ruovesi. Kuntaraportti

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Ari Hiltunen

Elinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä?

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Pirkanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Laukaa. Kuntaraportti

Virrat. Kuntaraportti

Tampere. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti

Kaupunkiseutujen yhteistyöbarometri 2018

Muuttoliike Janne Vainikainen

Mahdollisuus epäonnistua -

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

Mikä kehyskuntia yhdistää ja millaisin kriteerein kehyskuntaverkostoon voidaan ottaa mukaan uusia jäseniä

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Karstula. Kuntaraportti

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pirkanmaan yritysbarometri ll/

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu Vastauksia huomisen kysymyksiin

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Aluejärjestöraportti Pirkanmaan Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Ylöjärvi TILASTOJA

Muurame. Kuntaraportti

Kuntaraportti Saarijärvi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kinnula. Suomen Yrittäjät

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Jämsä. Kuntaraportti

Äänekoski. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Pekka Hinkkanen

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy

Yrityspalvelun esitys (Kiihdyttämö Health Accelerator -mentorointi)- hankkeen rahoituksesta (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut, AIKO, Pohjois-Savon

Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKKA KV Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Etelä-Karjalan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kainuun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Talousselvitys. Tampereen seutu

Hämeen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Seudullinen rakennusjärjestysmalli. Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Orivesi, Tampere, Ylöjärvi ja Vesilahti

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Seutuyhteistyön abc Pirkkalan valtuusto

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Uusyrityskeskustoiminnan vaikuttavuusselvitys Työllisyysvaikutus Taloudellinen tuottavuus

Kuntaraportti Muurame. Suomen Yrittäjät

Vantaan kaupungin keskeisten ja taloudellisesti merkittävien tytäryhtiöiden sitovat tavoitteet

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

Kuntaraportti Jyväskylä. Suomen Yrittäjät

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Kuntaraportti Hankasalmi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Karstula. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti. Suomen Yrittäjät

Transkriptio:

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013

Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ KUOPIO OULU TAMPERE Toimintamalli Seudullinen osakeyhtiö Vetovoimaisuuden vastuualue Liikelaitos Seudullinen osakeyhtiö Omistusosuus 80,1 % - - 60,4 % Omistajat Jyväskylä, Laukaa, Muurame ja Uurainen - - Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Orivesi ja Vesilahti Liikevaihto 8,3 1,9 14,2 5,1 Kaupungin rahoitus 4,9 1,5 9,8 3,0 Muut omistajakunnat 0,8 - - 0,4 Ulkopuolinen rahoitus 2,6 0,4 4,4 1,7 Omistajakuntien osuus rah. 67 % 69 % 69 % 67 % Henkilöstömäärä 49 8 79 35 Osakepääoma 1,9 - - 0,3 Oma pääoma 3,1 - - 0,2 Tehtävät Jykes tarjoaa kasvu, kehittämisja kansainvälistymispalveluita sekä yritysten neuvontapalveluita omistajakunnissa sijiatseville yrityksille sekä rajoitetusti yhteistyökuntien yrityksille. Erillinen kiinteistökehitysyhtiö. Olevien yritysten auttaminen kaikilla mahdollisilla kunnan keinoilla (kaavoitus, maanhankinta, kunnallistekniikka, palvelut jne.), uusien yritysten hankinta ja toimintaympäristön kehittäminen. Uusyrityskeskus auttaa aloittavia yrityksiä, se ei ole elinkeinopolitiikan tehtävä. Omistajan tavoitteet 1. Seudulle perustetaan 900 1. Työpaikkakasvu on 1000 uutta uutta yritystä, joista 50 % käytää työpaikkaa vuodessa. Jykesin palveluita 2. Jykesin palveluita käyttää yhteensä noin 1100 asiakasyritystä, joista 300 osallistuu seudullisiin kasvu-, kehittämis-, ja kansainvälistymisohjelmiin. Vastaa Oulun elinkeinopolitiikasta sekä yritysneuvonta- ja kehittämispalveluiden tuottamisesta. Erillinen tilapörssi. 1. Työpaikkojen ja yritysten määrä on suurempi kuin edellisenä tilastovuonna 2. Asiakastyytyväisyys yrityspalveluihin paranee 3. Nuorisotyöttömyyden merkittävä väheneminen 4. Uusien erityisesti ICT työpaikkojen sijoittuminen alueelle 5. Uusien pääomasijoitusrahastojen toiminnan alkaminen ja sijoittajaverkostojen rakentaminen. Keskittyy toimenpiteisiin ja palveluihin, jotka lisäävät ja vahvistavat Tampereen kaupunkiseudun kilpailukykyä ja vetovoimaa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Sisältää matkailun ja kansainväliset yhteydet. Ei kiinteistökehitysyhtiötä. 1. Toiminnalla on vahvistettu vetovoimaista yritys- ja innovaatioympäristöä 2. Toiminnalla on vahvistettu kaupunkiseudun kansainvälistä tunnettuutta 3 Tilikauden tulos on positiivinen.

Toimintamallien arviointi Toimintamallien edut (+) Seudullinen osakeyhtiö Toimintamalli mahdollistaa seudullisen omistuspohjan ja yhteistyöfoorumin omistajakunnille. Päätöksenteko on osakeyhtiössä nopeampaa ja joustavampaa. Toiminnallisesti ja taloudellisesti oma erillinen yksikkö. Liikelaitos/vastuualue Helpompi järjestää yhteys kaupungin johtoon ja muihin kaupungin ydintehtäviin, jotka tukevat elinkeinopolitiikkaa (kaavoitus, maanhankinta, kunnallistekniikka, luvat, palvelut jne.) Vähemmän organisatorisia rajoja. Yhden luukun periaate. Joustavampi järjestellä tehtäviä ja toimintoja kaupungin sisällä (tontti- ja toimitilahallinta, kansainväliset yhteydet, matkailu yms.).

Toimintamallien arviointi Toimintamallien puutteet (-) Seudullinen osakeyhtiö Seudullisen omistuspohjan merkitys muuttunut kuntajaon muutoksen myötä ja muuttuu kuntarakenneuudistuksessa. Onko Jyväskylällä ja muilla omistajakunnilla sama elinkeinopoliittinen viiteryhmä ja näkökulma? Vaarana elinkeinopolitiikan yhteyden etääntyminen kaupungin toiminnoista sekä yhtiön että kaupungin näkökulmasta. Vaati pääomapanoksen. Kaupungin sijoittama osakepääoma yhtiöön 1,5 M. Liikelaitos/vastuualue Ei mahdollista seudullista omistuspohjaa. Liikelaitosmallissa mahdollista kirjanpidollisesti eriyttää toiminnot ja talous. Vanhanaikainen toimintamalli.

Jykesin rahoituksen muodostuminen Vuonna 2012 Jykesin (emoyhtiö) rahoitus 8,3 M koostui omistajakuntien rahoituksesta 5,7 M, Asiantuntijapalveluiden myynnistä 1,3 M ja EU:sta/muista julkisista lähteistä saadusta hankerahoituksesta 1,3 M. Osakesopimuksen mukaan omistajakunnat sitoutuvat osoittamaan kehittämisrahoitusta vuosittain yhtiön käyttöön (elinkeinopalveluiden ostaminen). Kehittämisrahoitus koostuu asukaslukuperusteisesta perusrahoitusosuudesta sekä kuntien yhteisöverotuotto-osuudesta (2 % kunnan yhteisöveron tuotosta). Jykesin talousarviosta päättä yhtiön hallitus työvaliokunnan valmistelusta. Kaupungin elinkeinopalveluiden ostaminen Jykesiltä vuosina 2008-2013 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Yht. Jykes 4,2 4,5 4,5 4,5 4,9 4,3 26,9 Muutos, % 5,5 % 1,4 % -1,3 % 9,8 % -13,0 %

Toiminnassa tapahtuneita/tapahtuvia muutoksia Vuonna 2012 kaupunki osoitti Jykesille 350 000 euron rahoituksen perusrahoitustason päälle seudun lentoliikenneyhteyksien turvaamiseksi. Jykesin tytäryhtiö Jyväskylä Innovation Oy on irtisanonut koko henkilöstönsä osaamiskeskusohjelman päättymisen johdosta. Työsuhteet päättyvät 31.12.2013. Irtisanottuja henkilöitä on yhdeksän ja kolme henkilöä on määräaikaisessa työsuhteessa. Yhtiön toiminnan lakkauttaminen johtuu osaamiskeskusohjelman päättymisestä. Vuonna 2013 Jykes on päättänyt YT -neuvottelujen tuloksena vähentää 8 henkilötyövuotta emoyhtiöstä. Uusi EU ohjelmakausi alkaa 2014 vuoden alusta. Vuosien 2014-2020 EU ohjelmarahoitus pienenee noin kolmanneksella nykytasosta.