1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2011 Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2011 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) sekä pienhiukkasten (PM 2.5 ) mittaustuloksia Kokkolassa. Niitä on verrattu valtioneuvoston asettamiin raja, ohjeja tavoitearvoihin. Raportissa esitellään myös alueen lupavelvollisten laitosten sekä liikenteen ilmapäästöt vuonna 2011. Raportti sisältää vertailuja aiempien vuosien mittaustuloksiin, joiden avulla voi seurata ilmanlaadun kehitystä Kokkolassa. Lisäksi raportti sisältää meteorologisia tietoja menneeltä vuodelta. Kokkolassa mitattiin vuonna 2011 ilmanlaatua kahdella mittausasemalla, Ykspihlajassa ja Kokkolan keskustassa Pitkänsillankadulla. Ykspihlajassa mitattiin jatkuvatoimisesti rikkidioksidia (SO2), typen oksideja (NOx), hengitettäviä hiukkasia (PM10) sekä 12.7.2011 alkaen pienhiukkasia (PM2.5). Keskustassa mitattiin typen oksideja (NOx), hengitettäviä hiukkasia (PM10) sekä 25.3.2011 alkaen pienhiukkasia (PM2.5 ja PM1). Vuoden 2011 lopussa valmistui myös erillisselvitys Metallit Kokkolan yhdyskuntailman hiukkasissa 2010. Teollisuuden päästöjen vähennyttyä 1990 luvulla, ovat suurimmiksi ongelmiksi kaupungin keskustan ilmanlaadun kannalta nousseet tieliikenteestä peräisin olevat typenoksidipäästöt ja eritoten ajoittaiset hiukkasten korkeat pitoisuudet. Tieliikennepäästöistä aiheutuvat ongelmat ajoittuvat selvimmin kylmiin talvikuukausiin, jolloin matalalla purkautuvat päästöt voivat inversiotilanteiden ja tyynen sään seurauksena jäädä kaupungin keskustan katukuiluihin. Vaikka teollisuuden ja energiantuotannon typenoksidipäästöt ovat suurempia kuin liikenteen, ovat liikenteen päästöt merkittävämpiä niiden matalasta päästökorkeudesta ja sijainnista johtuen. Leijuvista hiukkasista aiheutuvat ongelmat ajoittuvat puolestaan pääosin kevääseen, jolloin kadut kuivuvat ja talven aikana muodostunut katupöly nousee ilmaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta. Edelleen myös ympäristöön pääsevät metallit muodostavat Kokkolassa keskeisen ilmansuojeluongelman, sillä ne kertyvät usein ympäristöön. Ilmapäästöt 2011 Ilmapäästöt Kokkolassa ovat pysyneet edellisvuoden tasolla, jotkut päästöt ovat olleet nousussa ja vastaavasti osa laskussa. Ilmapäästöt ovat myös pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna pysytelleet samalla tasolla vuodesta 1995 lähtien. Kokonaispäästömäärien pysymistä samalla tasolla voidaan pitää myönteisenä huomioiden, että suurteollisuuden tuotantomäärät ovat kasvaneet ja uusia laitoksiakin on tullut Kokkolaan. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa laskivat vuoden 2010 1205 tonnista 1107 tonniin vuonna 2011. Rikkidioksidipäästöjen lasku edellisvuodesta johtuu pääasiassa Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan rikkidioksidipäästöjen vähentymisestä lähes 100 tonnilla vuoteen 2010 verrattuna sekä jopa yli 300 tonnilla vuoteen 2009 verrattuna. Suurten energiantuotantolaitosten rikkidioksidipäästöt laskivat myös hieman edellisvuoteen verrattuna. Yara Suomi Oy:n rikkidioksidipäästöt nousivat 33 tonnista (2010) 74 tonniin (2011). Boliden Kokkola Oy:n

2 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 rikkihappotehdas on edelleen suurin rikkidioksidin päästölähde Kokkolassa 48 %:n päästöosuudella Kokkolan kokonaispäästöistä. Typenoksidipäästöt Kokkolassa oli vuonna 2011 1085 tonnia pysyen samalla tasolla edellisvuoden kanssa. Suurin typenoksidien päästölähde Kokkolassa on edelleen tieliikenne 28 %:n päästöosuudellaan, muita suuria päästölähteitä olivat Kokkolan Satama (18 %), Oy Kokkola Power Ab (18 %), Kokkolan Voima Oy (16 %), ja Yara Suomi Oy (13 %). Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa olivat 52 tonnia vuonna 2011, säilyen samalla tasolla kuin vuonna 2010 jolloin hiukkasten kokonaispäästömäärä oli 55 tonnia. Boliden Kokkola Oy:n osuus hiukkasten kokonaispäästöistä oli 37 % ja tieliikenteen osuus hiukkaspäästöistä oli 32 %. Hiukkaspäästömäärissä ei ole otettu huomioon mm. pölyämisestä tai laivojen lastauksesta aiheutuvia hiukkaspäästöjä. Pitkällä aikavälillä hiukkaspäästöt ovat kuitenkin vähentyneet selvästi, vaikkakin 1990 luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysytelleet likimain samalla tasolla. Päästöt ovat useimpien metallien kohdalla selvästi pienempiä kuin 1990 luvun alkupuolella. Arseenipäästöt ovat neljän viimeisen vuoden aikana laskeneet murto osaan aiemmista päästömääristä ollen vain 32 kg vuonna 2011. Myös kadmiumpäästöt ovat viimeisinä vuosina laskeneet selvästi. Pääosin Boliden Kokkola Oy:ltä peräisin olevan sinkin osalta päästöt nousivat hieman aiemmista vuosista ollen 6,8 tonnia vuonna 2011. Pitemmällä tarkasteluvälillä sinkkipäästöt ovat laskeneet merkittävästi (alle kymmenykseen) 1990 luvun alusta. OMG Kokkola Chemicals Oy:n vuosittaiset kobolttipäästöt ovat vaihdelleet olleet voimakkaasti, mutta vuonna 2011 kobolttipäästöt olivat 1,85 tonnia, mikä on yli puolet vähemmän kuin 2010 jolloin päästömäärä oli 3,9 tonnia. Kadmium ja nikkelipäästöt nousivat hieman vuodesta 2010, kun taas lyijypäästöt ilmaan vastaavasti pienenivät. Muiden metallien osalta päästöt pysyttelivät samalla tasolla vuoden 2010 kanssa. Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna 2011 Kokkolassa mitattiin vuonna 2011 ilmanlaatua kahdella mittausasemalla, Ykspihlajassa ja Kokkolan keskustassa Pitkänsillankadulla. Ykspihlajassa mitattiin jatkuvatoimisesti rikkidioksidia (SO2), typen oksideja (NOx), hengitettäviä hiukkasia (PM10) sekä 12.7.2011 alkaen pienhiukkasia (PM2.5). Keskustassa mitattiin typen oksideja (NOx), hengitettäviä hiukkasia (PM10) sekä 25.3.2011 alkaen pienhiukkasia (PM2.5 ja PM1). Hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta vuosikeskipitoisuus keskustassa nousi hieman ollen 13 µg/m 3. Ykspihlajassa vuosikeskipitoisuus nousi keskustan tavoin hieman ollen 12 µg/m 3. Typpidioksidin (NO 2 ) osalta pitoisuudet pysyivät samalla tasolla Kokkolan keskustassa ollen 17 µg/m 3. Ykspihlajassa vuosikeskipitoisuus pysyi edellisvuoden tasolla ollen 11 µg/m 3. Selvä ero typpidioksidipitoisuuksissa Kokkolan keskustan ja Ykspihlajan välillä johtuu keskustan suuremmista liikennemääristä. Rikkidioksidin (SO 2 ) vuosikeskipitoisuus Ykspihlajas

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 _ 3 sa jatkoi myönteistä kehitystä. SO 2 :n vuosikeskipitoisuus vuonna 2011 oli 3,4 µg/ m 3. Valtioneuvoston yhdyskuntailmalle asettamat vuosiraja arvot alitettiin selvästi kaikkien mitattavien epäpuhtauksien osalta. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja arvo ylittyy yleisesti muutamia kertoja vuosittain. Vuonna 2011 näitä ylityksiä ei poikkeuksellisesti ollut Kokkolan keskustassa yhtään. Ykspihlajassa hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja arvo ylittyi vuonna 2011 kaksi kertaa touko kesäkuun vaihteessa. Ylitykset johtuivat satama ja suurteollisuusalueelta leviävästä pölystä. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja arvo saa ylittyä 35 kertaa vuodessa. Ilmanlaatuindeksejä tarkastellessa ilmanlaatu Kokkolassa oli aiempien vuosien tapaan pääosin hyvää. Ilmanlaatu keskustassa oli vuonna 2011 hyvää 81 % vuoden tunneista ja Ykspihlajassa 81 % vuoden tunneista. Vuonna 2010 ilmanlaadullisesti huonoja ja erittäin huonoja tunteja oli keskustassa 9 kpl ja Ykspihlajassa 59 kpl. Keskustan heikoimmat tunnit ajoittuivat pääosin kevätpölykaudelle ja johtuivat kohonneista hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksista. Ykspihlajassa heikoimmat tunnit ajoittuivat touko kesäkuun vaihteeseen, johtuen samoin kohonneista hiukkaspitoisuuksista. Hiukkasten (PM10 ja PM2,5) pitoisuudet määrittivät ilmanlaatuindeksin selvästi useimmiten Kokkolan keskustassa (65 % ajasta) ja Ykspihlajassa (86 % ajasta). Typpidioksidi määritti keskustan ilmanlaadun 35 % ajasta. Ykspihlajassa rikkidioksidi määritteli ilmanlaatuindeksin 6 % ajasta ja typpidioksidi 8 % ajasta.

4 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 2. ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA 2007 2011 Kokkolan ilman laatua kuvaavat tiedot perustuvat ilmanlaadun tarkkailusta saatuihin mittaustuloksiin, ilmoitettuihin päästötietoihin (VAHTI järjestelmä) sekä erilaisten erillisselvitysten perusteella saatuihin tuloksiin. Vuosia 2007 2011 koskeva ilmanlaadun yhteistarkkailusopimus solmittiin vuoden 2006 lopussa Kokkolan kaupungin, Kälviän, Kruunupyyn ja Luodon kuntien sekä Kokkolan alueen sellaisten merkittäviä ilmapäästöjä aiheuttavien laitosten kesken, joiden lupapäätöksissä on määrätty osallistumisesta ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Kälviän kunta liittyi vuoden 2009 alusta Kokkolan kaupunkiin. Tarkkailuun osallistuvat laitokset olivat vuonna 2011: - Tetra Chemicals Europe Oy, kalsiumkloriditehdas - Yara Suomi Oy (ent. Kemira GrowHow Oyj) ja Yara Phosphates Oy rehufosfaattitehtaat - CABB Oy (entinen KemFine Oy), hienokemikaalitehdas ja polttolaitos - OMG Kokkola Chemicals Oy, kemikaali ja metallikarboksylaattitehdas - Boliden Kokkola Oy, sinkkitehdas ja rikkihappotehdas - Oy Kokkola Power Ab (ent. Fortum Power and Heat Oy), Kokkolan voimalaitos - Kokkolan Voima Oy, Ykspihlajan voimalaitos - Neste Oil Oyj, polttonestevarasto - Kokkolan Energia, Kosilan lämpölaitos ja Koivuhaan varalämpökeskus - Nordkalk Oyj Abp, kalkin jauhatuslaitos - Lemminkäinen Oyj, Paloharjun ja Kallisen asfalttiasemat - Kokkolan Satama, syväsatama ja kantasatama Tarkkailujärjestelmän toiminnasta ja tulosten raportoinnista vastaa sopimuksen mukaan koko sopimuskauden ajan Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. Järjestelmään liittyvät kustannukset on pyritty jakamaan eri osapuolten kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan. Vuoden 2011 aikana valmisteltiin myös uusi ilmanlaadun tarkkailusuunnitelma vuosille 2012 2016, joka hyväksyttiin loppuvuodesta 2011. Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman 2007 2011 erillisselvitykset Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman 2007 2011 mukaan tullaan varsinaisten mittausten lisäksi myös tekemään joitain erillisselvityksiä. Viiden vuoden välein tehtävä bioindikaattoriselvitys valmistui vuoden 2009 alussa. Aiemmat bioindikaattoritutkimukset tehtiin vuosina 1992, 1997 ja 2002. Vuoden 2011 lopussa valmistui myös erillisselvitys Metallit Kokkolan yhdyskuntailman hiukkasissa 2010. Aiemmat raportit metallipitoisuuksista on tehty vuosina 1993, 1998/9 ja 2003/4. Lisäksi Kokkolassa on vuoden 2009 aikana selvitetty PAH pitoisuuksista Kokkolassa, raportti valmistui vuoden 2011 aikana. PAH selvitys tehtiin yhteistyössä Pietarsaaren ja Suupohjan mittausverkkojen kanssa.

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 _ 5 Mittausasemat Kokkolassa mitattiin ilmanlaatua kahdella mittausasemalla vuonna 2011. Mittausasemien sijainnit on esitetty alla kuvassa 1. Ykspihlaja Pitkänsillankatu Kuva 1. Kokkolan ilmanlaadun mittausasemat vuonna 2011. Pitkänsillankatu Pitkänsillankadun mittausasema perustettiin vuoden 1997 lopussa, jolloin se siirrettiin Tehtaankatu 5:stä Pitkänsillankadulle, Chydeniuksen puiston läheisyydessä oleviin tiloihin. Pitkänsillankadun mittausasema on luokitukseltaan liikenneasema ja se seuraa Kokkolan keskusta alueen yleistä ilmanlaatua. Mittausasemalla mitataan typen oksideja (NO X ), hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ), pienhiukkasia (PM 2,5 ) ja PM 1 hiukkasia. Etäisyydet merkittävimpiin päästölähteisiin keskikaupungin liikennettä lukuun ottamatta ovat Kosilan voimalaitos (etäisyys noin 1 km) ja Ykspihlajan teollisuusalue (etäisyys noin 5 km). Ykspihlaja Ykspihlajan mittausasema sijaitsee Ykspihlajan koululla. Mittausasema valvoo pääasiassa teollisuuden, energiantuotannon ja Kokkolan sataman ilmapäästöjä. Ykspihlajan mittausasemalla on mitataan jatkuvatoimisesti rikkidioksidin, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ), pienhiukkasten (PM 2,5 ) ja typen oksidien (NO X ) pitoisuuksia. PM 10 analysaattori on varustettu lisälaitteella, joka mahdollista näytteenoton, esim. metalliselvityksiä varten. Rikkidioksidipitoisuuksia asemalla on mitattu vuodesta 1991 lähtien. Kesäkuusta 2003 mittausaseman yhteydessä on ollut myös meteorologinen asema (tuulen suunta ja nopeus). Typen oksidien mittaukset asemalla aloitettiin keväällä 2005. Mittausaseman mittaustuloksiin vaikuttavat pääasiassa noin 1 2 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa sijaitsevat Ykspihlajan teollisuus ja energiantuotantolaitokset sekä Kokkolan Sataman kanta ja syväsatamat.

6 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 Ilmanlaadun seuranta ilmanlaatuindeksin avulla Kokkolassa otettiin vuonna 1998 käyttöön ilmanlaadun indeksilaskentaohjelma, jonka avulla pystytään yhdistämään eri epäpuhtauskomponenttien mittausarvot yhdeksi indeksiarvoksi. Ohjelma laskee kaikkien mitattavien komponenttien mittaustulokset ja valitsee niistä suhteellisesti suurimman osoittamaan koko aseman indeksiarvoa. Kokkolassa indeksimittauksessa ovat mukana NO 2, CO, SO 2, PM 2,5 ja PM 10 mittaukset. Taulukossa 1 on kuvattu ilmanlaadun vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön eri indeksiluokissa. Indeksiarvo Ilmanlaatu Terveyshaitat Muut haitat 0 50 HYVÄ Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 51 75 TYYDYTTÄVÄ Hyvin epätodennäköisiä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76 100 VÄLTTÄVÄ Epätodennäköisiä Selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 101 150 HUONO Mahdollisia herkillä yksilöillä 151 ERITTÄIN HUONO Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuus ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Taulukko 1. Ilmanlaatuindeksi kertoo ilmanlaadun terveys ja ympäristövaikutuksista. Ilmanlaatuindeksi on alunperin Pääkaupunkiseudun yhteistyövaliokunnan (YTV) ympäristötoimiston kehittämä ja se on käytössä pääkaupunkiseudun lisäksi monissa muissakin Suomen kaupungeissa. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin vuonna 2002, jolloin indeksiarvojen määrittelyä muutettiin ja otettiin käyttöön uusi erittäin huono luokka. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin jälleen vuonna 2007, jolloin joitakin indeksiluokitusten määrittelytasoja muutettiin sekä lisättiin laskentakaaviot pienhiukkasille (PM 2,5 ). Ilmanlaatuindeksiä käyttämällä voidaan ilmanlaadusta tiedottaa yksinkertaisesti ja helposti ymmärrettävällä tavalla lähes reaaliajassa. Indeksin käyttö perustuu pitoisuuksien vertaamiseen valtioneuvoston asettamiin ilmanlaadun ohje ja raja arvoihin, ja indeksilukemasta voidaan suoraan päätellä kulloisenkin ilmanlaadun mahdolliset ympäristö ja terveysvaikutukset. Ilmanlaatuindeksiä on käytetty ilmanlaadusta tiedottamiseen.

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 _ 7 Mittausten luotettavuus ja laadunvarmennus Mittausten luotettavuuden varmistamiseksi, analysaattorit kalibroidaan neljästi vuodessa JPP Kalibrointi Ky:n toimesta, joka hoitaa useimpien mittausverkojen kalibroinnit Suomessa. JPP Kalibrointi Ky hakee omille kalibroinneissa käyttämilleen kaasuille jäljen Ilmatieteen laitoksen vertailulaboratoriosta. Syksyllä 2004 valmistui alueellisesti laadittu laatujärjestelmä ja se on asteittain otettu käyttöön. Laatujärjestelmä kattaa mm. käytännön mittaustoimenpiteet, säännölliset huoltotoimenpiteet, mittaustulosten validoinnin ja raportoinnin sekä ilmanlaatutiedoista tiedottamisen. Länsi Suomen ympäristökeskuksen alueen mittausverkkojen (Kokkola, Pietarsaari, Vaasa, Seinäjoki ja Suupohja) kesken aloitettiin keväällä 2005 myös mittausjärjestelmien ristiinauditoinnit. Kokkola on myös osallistunut Ilmatieteenlaitoksen järjestämiin kansallisiin vertailumittauskampanjoihin, joissa Ilmatieteenlaitos on käynyt tarkastamassa mittausasemia ja on samalla tehnyt vertailumittauksia kaasumaisten epäpuhtauksien analysaattoreille (SO 2, NOx ja CO). Ilmanlaatutiedot yleisesti nähtävillä internetissä Internet on tänä päivänä tärkeä tiedotuskanava ilmanlaatutiedoille. Kesäkuusta 2007 lähtien Kokkolan ilmanlaatutiedot ovat löytyneet internetistä kansallisesta ilmanlaatuportaalista. Ilmanlaatuportaali on Ilmatieteenlaitoksen ja ympäristöministeriön ylläpitämä internetsivusto, josta saa ajankohtaisen ilmanlaatutiedon reaaliajassa. Sivusto löytyy osoitteesta http://www.ilmanlaatu.fi/. Ilmanlaatutiedot päivittyvät sivuille tunneittain. Vuosiraportit ja muut erillisselvitykset ovat saatavilla Kokkolan kaupungin internetsivuilta osoitteesta www.kokkola.fi. Sivuilla julkaistaan myös tiedotteet ilmanlaadun raja arvon ylityksistä.

8 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 3. YLEISTÄ ILMANSUOJELUSTA Ilman epäpuhtaudet Ilman epäpuhtaudet voidaan jakaa kahteen ryhmään, luonnosta peräisin oleviin ja ihmisen aiheuttamiin päästöihin. Luonnon päästölähteitä ovat mm. tuulen nostattama ja kuljettama pöly, salamoinnissa muodostuvat otsoni ja typen oksidit, metsäpalot (savu, kaasu ja lentotuhka), siitepöly (allergia), luonnon mätänemis ja hajoamisprosessit (kaasut ja hajut) sekä luonnon radioaktiivisuus. Ihmisen toiminnan vaikutus maapallon ilmaston muutoksiin ja ilman laatuun on merkittävästi kasvanut ja nopeutunut teollistumisen lisääntyessä. Eniten ilmanlaatua huonontavat prosessiteollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöt. Myös maaseutuelinkeinojen päästöt saattavat varsinkin paikallisesti olla merkittäviä. Ilmansaasteet aiheuttavat muutoksia elollisen luonnon toiminnassa (maaperä, vesistöt ja metsät), terveysriskejä ihmisille ja muille eliöille sekä materiaalien rasittumista (korroosio). Päästöt ilmaan voivat olla joko kaasumaisessa tai kiinteässä olomuodossa. Ilmakehään päässeet kaasumaiset ja hiukkasmaiset saasteet leviävät ympäri maapalloa ilmakehän virtausten vaikutuksesta. Kun päästölähde sijaitsee maan rajojen ulkopuolella, puhutaan yleensä kaukokulkeumasta. Epäpuhtaudet kulkeutuvat paikasta toiseen sellaisenaan, laimenevat sekoittuessaan suurempaan ilmamassaan tai muuntuvat kemiallisesti toisiksi yhdisteiksi ja poistuvat vähitellen ilmakehästä. Ilmansuojelussa on käytössä useita eri termejä, jotka liittyvät hiukkasiin. Kokonaisleijuma (TSP) pitää sisällään kaikki ilmassa leijuvat hiukkaset karkeista pienhiukkasiin. Hengitettäviksi hiukkasiksi (PM 10 ) kutsutaan alle 10 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevia hiukkasia, koska ne kykenevät tunkeutumaan aina keuhkoihin saakka. Pienhiukkasia (PM 2,5 ) ovat alle 2,5 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset ja ultrapieniä hiukkasia (PM 0,1 ) alle 0,1 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset. Hajakuormituksen merkitys kasvaa Yleisenä kehityssuuntana ympäristön saastumisessa on viimeisinä vuosikymmeninä ollut pistemäisten kuormittajien merkityksen väheneminen ja vastaavasti hajallaan olevien päästölähteiden merkityksen lisääntyminen. Samanlainen kehitys on havaittavissa myös Kokkolassa. Teollisuuden ja energiantuotannon pistelähteistä peräisin olevat päästöt ovat tuotantomäärien kasvusta huolimatta pysyneet viime vuosina lähes ennallaan, samoin kuin tieliikenteen päästömäärätkin. Uusien teollisuus ja energiantuotantolaitosten perustamisen myötä Kokkolan kokonaisilmapäästöt saattavat myös lisääntyä. Tieliikenne on ollut varsinkin Kokkolan keskikaupungin alueen selvästi suurin päästöjen aiheuttaja ja ennusteiden mukaan liikennemäärät tulevat edelleen lisääntymään tulevina vuosina.

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 _ 9 4. KOKKOLAN ILMANSAASTEPÄÄSTÖT Päästölähteet Ilman eri epäpuhtaudet, niiden yhteisvaikutukset ja hapan laskeuma koettelevat Kokkolan ympäristön sietokykyä. Kokkolan kaupungin alueella syntyvien päästöjen lisäksi päästöjä kulkeutuu Kokkolaan satunnaisesti lähialueilta (mm. UPM Kymmenen laitoksilta ja Ahlholmens Kraftilta Pietarsaaresta), muualta Suomesta sekä Skandinavian, muun Euroopan ja Venäjän teollisuus ja liikennealueilta. Paikallisesti alueen ilman laatuun vaikuttavat lähinnä Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevat teollisuuslaitokset, energiantuotantoyksiköt ja satama sekä paikallinen tieliikenne. Myös meteorologisilla olosuhteilla on merkittävä vaikutus paitsi kaukokulkeumaan niin myös ilmassa tiettynä aikana vallitseviin epäpuhtauspitoisuuksiin. Ykspihlajassa sijaitsevat suurteollisuus, energiantuotanto ja satamatoiminnot aiheuttavat suurimman osan kaupungin ilmaan pääsevistä rikkidioksidi ja metallipäästöistä sekä tällä hetkellä myös typenoksidipäästöistä. Suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa on tieliikenne, mutta Ykspihlajan teollisuus ja satama alueen laitosten yhteenlasketut typenoksidipäästöt ylittävät selvästi tieliikenteen päästöt. Häkäpäästöt ovat edelleen peräisin lähinnä tieliikenteestä. Ykspihlajan teollisuusalueella toimii runsaasti eri tyyppistä teollisuutta. Alueelta syntyvä kuormitus ilmaan muodostaakin suurimman osan koko Kokkolan alueen päästöistä. Ykspihlajassa sijaitsevat mm. Boliden Kokkola Oy:n, OMG Kokkola Chemicals Oy:n, Yara Suomi Oy:n, Yara Phosphates Oy:n, CABB Oy:n ja Tetra Chemicals Europe Oy:n tehtaat, jotka toimivat lähinnä hydrometallurgian ja kemianteollisuuden eri osa alueilla, sekä Oy Kokkola Power Ab:n ja Kokkolan Voima Oy:n energiantuotantoyksiköt, joissa energiaa tuotetaan pääasiassa turpeen ja puun avulla. Ykspihlajassa sijaitsevat myös Kokkolan Sataman laajat satamatoiminnot (sis. laivaliikenne), joista aiheutuu eritoten typenoksidi ja hiukkaspäästöjä. Kolmas edellisiä pienempi energiantuotantolaitos on Kokkolan Energian Kosilan kaukolämpölaitos, joka nykyisin toimii huippukuorma ja varakattilana. Kosilan kaukolämpöenergia tuotetaan pääasiassa raskaalla polttoöljyllä. Lisäksi Kokkolassa on pienempiä kaukolämpölaitoksia ja asfalttiasemia. Tieliikenteen päästöt ovat viime vuosien aikana olleet lievässä laskussa liikennemäärien kasvusta huolimatta. Päästöjen määrää ovat vähentäneet mm. katalysaattoreiden yleistyminen sekä puhtaampien polttoaineiden kehittäminen ja käyttöönotto sekä polttoaineen kulutuksen vähentyminen. Hiilidioksidipäästöihin eivät erilaiset uudet tekniikat kuitenkaan juurikaan vaikuta, vaan liikenteestä peräisin olevat hiilidioksidipäästöt ovat nousseet liikennemäärien noustessa. Hiilidioksidi on keskeinen kasvihuoneilmiötä vahvistava kaasu, mutta paikallisesti sillä ei ole vaikutusta ilmanlaatuun. Taulukon 2 liikenteen hiukkaspäästöt kattavat ainoastaan pakokaasujen mukana tulevat hiukkaspäästöt, eivät liikenteen maasta nostattamaa pölymäärää.

10 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 VTT on kehittänyt liikenteen päästöjen laskuohjelman nimeltä LIISA 2011 (http://lipasto.vtt.fi/liisa/index.htm). Tämän ohjelman mukaisesti sopimusosapuolina olevien kuntien sekä Kokkolan tieliikenteen ilmapäästöt vuonna 2011 olivat seuraavat: Kunta CO HC NO X Hiukkaset CH 4 N 2 O SO 2 CO 2 Kokkola 1 143 139 299 16,8 8,4 4,03 0,55 86 480 Kruunupyy 334 38 92 5,0 2,2 1,09 0,16 24 106 Luoto 176 22 37 2,3 1,0 0,48 0,07 10 525 Taulukko 2. Liikenteen ilmapäästömäärät sopimuskunnissa ja Kokkolassa vuonna 2011 (t/a) Lähde: VTT (LIISA 2011). Rikkidioksidi (SO 2 ) Kokkolan alueen laitosten rikkidioksidipäästöt ilmaan ovat vuoden 1995 jälkeen aikana pysytelleet samalla tasolla. Sitä ennen päästökehitys on ollut erittäin myönteinen. 1970 luvun alkupuolella yksinomaan Ykspihlajan teollisuusalueen rikkidioksidipäästöt olivat lähes 70 000 tn/a. Vuonna 2011 Kokkolan rikkidioksidipäästöt olivat enää murto osan tästä, eli 1107 tonnia. Vuonna 2010 kokonaispäästöt olivat 1205 tonnia, joten rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet 98 tonnilla. Päästöjen lasku johtuu pääasiassa Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaan rikkidioksidipäästöjen vähentymisestä. Laitoksen rikkidioksidipäästöt tippuivat 630 tonnista 538 tonniin. Lähes kaikkien muiden laitosten rikkidioksidipäästöt vähenivät myös, poislukien Yara Suomi Oy, jonka rikkidioksidipäästöt vuonna 2011 nousivat 74 tonniin 33 tonnista vuonna 2010. Kuvassa 2 on kuvattu rikkidioksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina 1987 2011. tn/a 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Boliden - Sinkkitehdas Kokkolan Voima Oy Oy Kokkola Power Ab Tetra Chemicals Europe Oy Yara Phosphates Oy Yara Suomi Oy 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 2. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina 1987 2011. Kuvassa 3 on esitetty vuoden 2011 rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa eri päästölähteiden kesken. Lähes puolet (48 %) Kokkolan rikkidioksidipäästöistä oli peräisin Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevalta Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaalta. Toiseksi eniten rikkidioksidia pääsi ilmaan Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitokselta (30 %) ja kolmanneksi eniten Kokkolan Voima Oy:n voimalaitokselta (9 %).

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 _ 11 Kokkolan rikkidioksidipäästöjen jakauma 2011 Boliden - Sinkkitehdas 1 % Yara Suomi Oy 7 % Muut 4 % Kokkolan Voima Oy 9 % Boliden - Rikkihappotehdas 48 % Oy Kokkola Power Ab 30 % Yara Phosphates Oy 1 % Kuva 3. Rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2011. Typenoksidit (NO X ) Typenoksidien päästöt Kokkolassa ovat peräisin pääasiassa tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Muita suuria typenoksidien päästölähteitä ovat myös Kokkolan Satama ja Yara Suomi Oy. Pääosa typenoksidipäästöistä on typpimonoksidia, joka kuitenkin sääolosuhteista ja ilman otsonipitoisuudesta riippuen muuntuu ilmassa nopeasti erilaisten kemiallisten reaktioiden seurauksena typpidioksidiksi. Typenoksidien kokonaispäästöissä (laskettu typpidioksidiksi) Kokkolassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2011 NOx päästöjen ollen 1085 tonnia. Tieliikenteen typenoksidipäästöt olivat 299 tonnia (VTT). Tieliikenteen päästöjen nousu vuosien 2008 ja 2009 kohdalla johtuu vuonna 2009 tapahtuneesta kuntaliitoksesta, jolloin Kokkolaan liittyivät Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat. Tieliikenne on typenoksidipäästöjen osalta suurimpia kuormittaja Kokkolassa ja siitä aiheutuvien päästöjen haitallisia vaikutuksia korostavat alhainen päästökorkeus sekä se, että päästöt purkautuvat ilmaan suurelta osin kaupungin keskustassa, missä suuri joukko ihmisiä on niille alttiina. Kuvassa 4 on esitetty typenoksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina 1987 2011.

12 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 tn/a 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kokkolan Satama Liikenne Kokkolan Voima Oy Boliden - Sinkkitehdas Oy Kokkola Power Ab CABB Oy Yara Phosphates Oy Yara Suomi Oy Kuva 4. Typenoksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina 1987 2011. Huomioitavaa on, että Kokkolan Sataman päästöt ennen vuotta 2002 eivät ole tiedossa. Vuonna 2011 tieliikenne oli suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa 28 %:n osuudella. Seuraavaksi eniten typenoksidipäästöjä aiheuttivat Kokkolan Satama (18 %), Oy Kokkola Power Ab (18 %), Kokkolan Voima Oy (15 %), ja Yara Suomi Oy (13 %). Kokkolan typenoksidipäästöjen jakauma 2011 CABB Oy 3 % Boliden - Rikkihappotehdas 2 % Kokkolan Satama 18 % Muut 0 % Oy Kokkola Power Ab 18 % Yara Suomi Oy 13 % Kokkolan Voima Oy 15 % Yara Phosphates Oy 3 % Liikenne 28 % Kuva 5. Typenoksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2011.

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 _ 13 Hiukkaset Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa olivat vuonna 2011 noin 52 tonnia. Päästömäärä pieneni hieman vuoden 2010 55 tonnista, mutta hiukkaspäästöt ovat olleet jo muutaman vuoden ajan laskussa vuoden 2007 118 tonnista. Hiukkasten kokonaispäästöjen lasku selittyy mm. Yara Suomi Oy:n hiukkaspäästöjen huomattavalla pienenemisellä, Yara Suomi Oy:n hiukkaspäästöt tippuivat 34 tonnista (2009) 2 tonniin (2010). Merkittäviä hiukkaspäästöjä aiheuttavia laitoksia vuonna 2010 olivat Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas (19 tonnia) ja Oy Kokkola Power Ab (6 tonnia). Myös liikenteen hiukkaspäästöt olivat merkittäviä, vuonna 2010 tieliikenteen hiukkaspäästö Kokkolassa oli 16,8 tonnia. Pitkällä aikavälillä hiukkaspäästöt ovat vähentyneet selvästi, vaikkakin 1990 luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysyneet lähestulkoon samalla tasolla, mikä käy ilmi kuvasta 6. tn/a 1400 1200 1000 800 600 400 Tetra Chemicals Europe Oy Kokkolan Satama Liikenne Kokkolan Voima Oy Boliden - Sinkkitehdas Oy Kokkola Power Ab Yara Phosphates Oy 200 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 6. Hiukkaspäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina 1987 2011. Hiukkasten osalta Kokkolan suurin kuormittaja vuonna 2010 oli Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas joka vastasi 37 %:sta hiukkasten kokonaispäästöistä Kokkolassa. Toiseksi suurin kuormittaja oli tieliikenne 32 % osuudella. Oy Kokkola Power Ab:n osuus hiukkaspäästöistä oli 12 %, Kokkolan Voima Oy:n osuus oli 5 %, Kokkolan Sataman 5 % ja Yara Suomi Oy:n 4 % (kuva 7). Tämän raportin hiukkaspäästömäärissä ei ole huomioitu mm. pölyämisestä tai lastauksesta ilmaan aiheutuvaa kuormitusta tai tieliikenteen maasta nostattamaa pölyä.

14 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 Kokkolan hiukkaspäästöjen jakauma 2011 Kokkolan Voima Oy 5 % Kokkolan Satama 5 % Muut 5 % Boliden - Sinkkitehdas 37 % Oy Kokkola Power Ab 12 % Yara Suomi Oy 4 % Liikenne 32 % Kuva 7. Hiukkaspäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2011. Muut päästöt Teollisuudesta, energiantuotannosta ja liikenteestä aiheutuu edellä mainittujen päästökomponenttien lisäksi mm. häkä, hiilidioksidi, hiilivety, rikkivety ja metallipäästöjä. Alailmakehän otsonia muodostuu lähinnä tausta alueilla monimutkaisten prosessien kautta. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) vapautuu ilmaan mm. Ykspihlajan teollisuusalueelta Neste Oil Oyj:n polttonestevarastolta ja OMG Kokkola Chemicals Oy:ltä. Päästöt ovat useimpien metallien kohdalla selvästi pienempiä kuin 1990 luvun alkupuolella. Arseenipäästöt ovat neljän viimeisen vuoden aikana laskeneet murto osaan aiemmista päästömääristä ollen vain 32 kg vuonna 2011. Myös kadmiumpäästöt ovat viimeisinä vuosina laskeneet selvästi. Pääosin Boliden Kokkola Oy:ltä peräisin olevan sinkin osalta päästöt nousivat hieman aiemmista vuosista ollen 6,8 tonnia vuonna 2011. Pitemmällä tarkasteluvälillä sinkkipäästöt ovat laskeneet merkittävästi (alle kymmenykseen) 1990 luvun alusta. OMG Kokkola Chemicals Oy:n vuosittaiset kobolttipäästöt ovat vaihdelleet olleet voimakkaasti, mutta vuonna 2011 kobolttipäästöt olivat 1,85 tonnia, mikä on yli puolet vähemmän kuin 2010 jolloin päästömäärä oli 3,9 tonnia. Kadmium ja nikkelipäästöt nousivat hieman vuodesta 2010, kun taas lyijypäästöt ilmaan vastaavasti pienenivät. Muiden metallien osalta päästöt pysyttelivät samalla tasolla vuoden 2010 kanssa.

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 _ 15 5. KOKKOLAN ILMASTO OLOSUHTEET Kokkolassa, kuten rannikkoalueilla yleensäkin, maan ja veden rajapinnat muodostavat ilmaston sekä päästöjen leviämisen kannalta epäsäännöllisen alueen. Alueella vallitsee usein ns. maa merituuli ilmiö (kuva 8), joka saattaa kääntää savuviuhkan leviämissuuntaa vuorokauden aikana 180. Alkutalvesta kylmä mantereellinen ilmavirtaus lämpimän meren yllä aiheuttaa hyvin labiilin tilanteen, kun vastaavasti loppukeväästä tilanne on päinvastainen. Tällöin lämmin virtaus mantereelta kylmälle merelle saattaa aiheuttaa hyvinkin stabiilin tilanteen, jolloin syntyy sumua ja voimakkaita inversiotilanteita. Kuva 8. Maa merituuli ilmiö: Kuvassa A merituuli, jolloin aurinko lämmittää päivällä maata nopeammin kuin merta, jonka seurauksena lämpenevä ilma nouse ylöspäin ja korvaavaa kylmempää ilmaa virtaa mereltä. Kuvassa B on esitetty maatuuli, jolloin maan viilenee illalla merta nopeammin, jonka seurauksena lämpimämpi ilma meren yllä nousee ylöspäin ja korvaavaa viileämpää ilmaa virtaa maalta. Mikäli kapea stabiilissa ilmamassassa kulkeva savuviuhka sekoittuu kokonaan maalle muodostuneeseen nk. termiseen sisäiseen rajakerrokseen tapahtuu fumigaatiota eli savustumista. Tällöin savuviuhka painuu lähes suoraan alaspäin ja sekoittuminen on heikkoa. Savustumisen yhteydessä voidaan päästökohteen läheisyydessä mitata erittäin korkeita epäpuhtauspitoisuuksia. Kokkolassa fumigaatioon verrattavia tilanteita esiintyy maa merituuli ilmiön johdosta yleensä keväisin. Tällöin Ykspihlajassa mitattavat rikkidioksidipitoisuudet nousevat yleensä puolen päivän jälkeen ja palautuvat normaalille tasolle illalla klo 18.00 20.00 välisenä aikana.

16 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 Kokkolassa vallitseva tuulensuunta vuonna 2011 oli etelästä, kaakosta, pohjoisesta ja lounaasta päin. Usein tuuli myös luoteesta. Vähiten tuuli suoraan idästä ja lännestä. Tuulensuunnat Kokkolassa Ykspihlajassa vuonna 2011 on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Kokkolan (Ykspihlaja) tuuliruusu vuonna 2011. Ilman keskilämpötilat kuukausittain on esitetty kuvissa 10 ja 11. Lämpötilatiedot on kerätty Ykspihlajan ja Pitkänsillankadun mittausasemilta. Vuoden 2011 helmikuu oli poikkeuksellisen kylmä, mutta vastaavasti kesäkuu lämpimämpi kuin seitsemänä edeltävänä vuonna. Loppuvuosi 2011 oli varsin lämmin. Kuukausien keskilämpötilat Ykspihlaja 25 20 15 Max 2004-2010 Min 2004-2010 Ykspihlaja 2011 10 deg C 5 0-5 -10-15 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -20 Kuva 10. Vuoden 2011 kuukausittaiset keskilämpötilat Kokkolassa Ykspihlajan mittausasemalla verrattuna vuosien 2004 2010 korkeimpiin ja alimpiin lämpötiloihin.

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 _ 17 deg C 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Tammikuu Helmikuu Kuukausien keskilämpötilat Pitkänsillankatu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Kuva 11. Vuoden 2011 kuukausittaiset keskilämpötilat Kokkolassa keskustassa Pitkänsillankadun mittausasemalla verrattuna vuosien 2004 2010 korkeimpiin ja alimpiin lämpötiloihin. Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Max 2004-2010 Min 2004-2010 Pitkänsillankatu 2011 Marraskuu Joulukuu

18 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 6. ILMANLAADUN OHJE JA RAJA ARVOT Yleistä Ilmanlaadun ohjearvoilla ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja asettamalla pyritään turvaamaan terveellinen ilma myös herkille väestöryhmille. Tarkoituksena on, että ilmanlaadun ohjearvot otettaisiin jo ennakolta huomioon ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja suunniteltaessa ja sijoitettaessa. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupiin liittyvässä lupaharkinnassa. Ilmanlaadun ohjearvot Ilmansuojelun tavoitteena on taata kaikille väestöryhmille terveellinen ja mahdollisimman viihtyisä ympäristö sekä ehkäistä ilman kautta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi on valtioneuvosto 1.9.1996 voimaan tulleilla päätöksellä asettanut ilmanlaadulle ohjearvot sekä erilliset raja arvot ilman rikkidioksidi, typpidioksidi ja lyijypitoisuudelle sekä hiukkasille. Ohjearvot on esitetty taulukossa 4. Komponentti Ohjearvo Tilastollinen määrittely Hiilimonoksidi(CO) 1 h 8 h Typpidioksidi (NO 2 ) 1 h 1 vrk Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 h 1 vrk Hiukkaset (TSP) 1 vrk 1 vuosi Hiukkaset (PM 10 ) 1 vrk 20 mg/m 3 8 mg/m 3 150 µg/m 3 70 µg/m 3 250 µg/m 3 80 µg/m 3 120 µg/m 3 50 µg/m 3 70 µg/m 3 Haisevat (TRS) 1 vrk rikkiyhd. 10 µg/m 3 tuntiarvo tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo vuoden vuorokausiarvojen 98. %-piste vuosikeskiarvo kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo (TRS ilmoitetaan rikkinä) Taulukko 4. Valtioneuvoston 1.9.1996 antamat ilmanlaadun ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin perustein, pitkäaikaispitoisuuksien ja laskeuman ohjearvojen tavoitteena on ensisijaisesti kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Tuntiarvoon verrataan rikkidioksidin ja typpidioksidien summafrekvenssijakauman 99 %:n tuntiarvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 99 %:a mittaustuloksista alittaa kuluneen mittausjakson aikana. Tuntikeskiarvoista voi yksi prosentti (7 h) 30 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana ylittää annetun ohjearvon.

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 _ 19 Rikkidioksidin ja typpidioksidin osalta vuorokausiohjearvoon verrataan 30 vuorokauden pituisen mittausjakson toiseksi korkeinta vuorokausiarvoa. Vuorokausiarvolle sallitaan yksi ohjearvon ylitys 30 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana, kuitenkin siten, että vuoden aikana sallitaan ylityksiä ainoastaan kaksi prosenttia. Vuorokausiohjearvoon verrataan myös vuoden mittausaineistosta muodostettua vuorokausiarvojen summafrekvenssijakauman prosenttilukua 98 vastaavaa pitoisuutta. Leijuvan pölyn osalta, kun näyte kerätään joka kolmas vuorokausi, verrataan vuorokausiarvoon koko vuoden aineistosta laskettua summafrekvenssijakauman 98 %:n arvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 98 %:a mittaustuloksista alittaa. Vuosiohjearvoon kaikkien komponenttien osalta verrataan vuoden pituisen mittausjakson tuntiarvoista, tuntikeskiarvoista tai vuorokausiarvoista laskettua aritmeettista keskiarvoa. Kuukausikeskiarvoille ei ole annettu erillistä ohjearvoa. Ilmanlaadun raja arvot 15.8.2001 astui voimaan valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001). Asetus kumottiin vuonna 2011 uudella ilmanlaatuasetuksella (VNA 38/2011). Ilmanlaatuasetuksessa säädetään ilmanlaadusta ja sen parantamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY täytäntöön panemiseksi ilman epäpuhtauksien sitovista ja tavoitteellisista enimmäispitoisuuksista, ilmanlaadun seuranta alueista, ilmanlaadun mittauksista ja muista arviointimenetelmistä, ilmanlaadun turvaamiseksi laadittavien suunnitelmien ja selvitysten sisällöstä sekä ilmanlaatutietojen saatavuudesta, yleisölle tiedottamisesta ja yleisön varoittamisesta. Taulukossa 5 on esitetty ohjearvot ja raja arvot. Taulukko 5. Ilmanlaadun ohjearvot ja raja arvot (tsv = kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo). Ohjearvo Raja arvo Rikkidioksidi (SO 2 ) tunti 250 µg/m 3 350 µg/m 3 (99 %) (25. suurin) vuorokausi 80 µg/m 3 125 µg/m 3 (tsv) (4. suurin) vuosi 20 µg/m 3 (keskiarvo) Typpidioksidi (NO 2 ) tunti 150 µg/m 3 200 µg/m 3 vuorokausi 70 µg/m 3 (99 %) (19. suurin) (tsv) vuosi 40 µg/m 3 (keskiarvo)

20 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2011 Ohjearvo Raja arvo Typen oksidit(no+no 2 )vuosi 30 µg/m 3 30 µg/m 3 (keskiarvo) Hiilimonoksidi (CO) tunti 20 mg/m 3 (maksimi) (keskiarvo) 8 tuntia 8 mg/m 3 10 mg/m 3 (maksimi) (maksimi) Bentseeni (C 6 H 6 ) vuosi 5 µg/m 3 Hiukkaset vuorokausi 120 µg/m 3 (kokonaisleijuma) (98 %) vuosi 50 µg/m 3 (keskiarvo) (keskiarvo) Hengitettävät vuorokausi 70 µg/m 3 50 µg/m 3 hiukkaset (PM 10 ) (tsv) v.2000 (36.suurin) vuosi 40 µg/m 3 (keskiarvo) Pienhiukkaset (PM 2,5 ) vuosi 25 µg/m 3 (keskiarvo) Lyijy (Pb) vuosi 0,5 µg/m 3 (keskiarvo) Raja arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi Rikkidioksidi (SO 2 ) vuosi ja 20 µg/m 3 talvikausi (1.10. 31.3.) (keskiarvo) Typenoksidit(NO+NO 2 ) vuosi ja 30 µg/m 3 talvikausi (1.10. 31.3.) (keskiarvo) Raja arvon ylittyessä on kunta ja joissakin tapauksissa alueellinen ympäristökeskus velvollinen ryhtymään ilmanlaatuasetuksen mukaisiin tarpeellisiin toimiin ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi.