6(66,2± 6LVlOW Johtajan palsta: Ostammeko tarpeeksi tietokoneita?... 3 Tietoturvapäällikön palsta: Älä avusta hakkeria!... 6 Yliopiston palomuurisääntöjen periaatteet...10 Microsoft-sopimukseen liittyvästä jakelukäytännöstä...11 Uusi CD-tuotantorobotti ATKK:ssa...19 Polaroid SprintScan 4000 diaskanneri...22 LDAP ohjelmisto...24 ATK-keskuksen toiminnasta vuonna 1999...25 Tietokonepalvelut...26 Tietoliikennepalvelut...31 ja Y2K-jälkipuintia...39 Niksinarikka: Excel-taulukon kääntäminen...41 ATK-keskus palvelee... 45 Puhelinluettelo... 56 Atk-yhdyshenkilöt...58 ATK-keskuksen ylläpitämät atk-tilat -kartta... 62 -XONDLVLMD Oulun yliopisto ATK-keskus PL 7600 90014 Oulun yliopisto http://www.oulu.fi/atkk/ 7RLPLWXV Ulla Sarkkinen, puh. (08) 553 3082, 8OOD6DUNNLQHQ#RXOXIL 2
2VWDPPHNRWDUSHHNVLWLHWRNRQHLWD" Esko Vakkilainen Yliopiston paikallisverkkoon on kytketty noin 5300 yliopiston omistamaa mikrotietokonetta, tämän lisäksi vajaat 2000 PSOASin asunnoissa olevaa konetta. Onko tuo reilun 5000 mikron määrä riittävä, kun yliopiston täysipäiväisten työntekijöiden määrä on noin 2800? Uusia mikroja on yliopistoon hankittu viime vuosina seuraavasti: 1996 1000 uutta mikroa 1997 1020 uutta mikroa 1998 780 uutta mikroa 1999 1139 uutta mikroa 1994-95 hankintamäärät olivat hieman suuremmat. Käytössä on siis toista tuhatta vanhaa, vuosina 1994-95 hankittua mikroa. Jos mikron elinikä olisi viisi vuotta, pitäisi koneita hankkia jo vanhan konekan- 3
nan uusimiseksi vähintään sama määrä kuin viime vuonna on tehty, mutta koska osa konehankinnoista menee laitekannan laajentamiseen, eivät nykyiset hankintamäärät vielä riitä koneiden ajantasaisena pitämiseen. Voimme siis nähdä yliopiston mikrotietokoneiden vanhenevan, mistä tulee parin vuoden sisällä aiheutumaan rahoitusongelmia monissa paikoissa. Osittain tämä ongelma johtuu siitä, että muutama vuosi sitten yliopisto osti usealla miljoonalla markalla Suomi tietoyhteiskunnaksi rahoituksella mikroja, jotka näin saatiin ikään kuin lahjana normaalibudjetin ulkopuolelta eikä samalla omassa rahoituksessa oltu varauduttu koneista aiheutuviin käyttö- ja uusimiskuluihin vielä alati vähenevän perusrahoituksen tilanteessa. Miten hyvin tullaan toimeen vanhalla mikrolla? Vertaillaanpa koneen ominaisuuksia 4-5 vuotta sitten ja nyt: YXRWWDVLWWHQ 9XRQQD Prosessori 486 tai Pentium Celeron tai Pentium III Nopeus 75 100 Mhz 500 700 Mhz Keskusmuisti 8 Mt 64 Mt Kovalevy 0.5 Gt 8 Gt Näyttö 15 SuperVGA 17 tarkkuusnäyttö + 8 Mt ohjain CD-ROM -asema 4-nopeuksinen 48-nopeuksinen Käyttöjärjestelmä Windows 95 Windows 2000 Hinta 9000 mk 9000 mk Kuten nähdään, ei 4-5 vuotta sitten hankitulla mikrolla noilla ominaisuuksilla kyetä selviämään läheskään kaikista nykyisen tietojenkäsittely-ympäristön vaatimuksista. Vanhojen mikrojen ylläpito ja päivittäminen toimintakuntoiseksi vaatii rahaa ja työtä. Yliopistolla on noin 40 mikrotietokoneluokkaa, joiden vanheneminen haittaa niissä hoidettavaa opetustoimintaa. Yliopiston edun mukaista olisi hieman nykyistä enemmän keskittää mikrotietokoneluokkia ja samalla budjetoinnissa sitoutua niiden ajantasaisena pitämiseen. Tietotekniikan opetuksen laajentaminen tuskin mahdollistaa luokkien määrän vähentämistä, päinvastoin erityisesti kaikkien laitosten varattavissa olevista, hyvin ylläpidetyistä luokista on jatkuva puute. Hankitun mikron keskihinta, vajaa kymppitonni on vain osa koneen kokonaiskustannuksista sen elinkaaren aikana. Sen tueksi joudutaan hankkimaan erilaisia oheislaitteita ja sen käytöstä aiheutuu monen- 4
laisia välittömiä ja välillisiä kustannuksia. Nämä näkyvät merkittävänä osana yliopiston atk:n kokonaiskustannuksissa, jotka olivat viime vuonna 30.6 Mmk, josta uusien laitteiden hankinnat olivat 18.5 Mmk ja käyttömenot 12.1 Mmk. Tämän lisäksi tulevat vielä palkka- ja tilakustannukset. ATK-keskuksen osuus tuosta summasta oli 19% ja se suurimmaksi osaksi kului tietoliikenteestä aiheutuviin kustannuksiin. Uusien tietokoneiden hankinnat ja atk:n kustannukset jakaantuivat viime vuonna yliopistossa seuraavasti: Uudet koneet (kpl) Atk:n kustannukset (Mmk) HuTK 63 0.8 KTK 116 0.6 LTK 119 2.2 LuTK 285 3.4 TTK 313 8.5 Muut 315 15.1 Luvut saattavat näyttää ensisilmäyksellä suurilta, mutta ovatko ne sittenkään riittävä panostus atk:hon ja onko niiden jakautuminen tarkoituksenmukainen? Hyvää uutta vuotta ja vuosituhatta toivottaa Esko Vakkilainen ATK-keskuksen johtaja 5
boldyxvwdkdnnhuld Tietoturvapäällikkö Kaisu Rahko Nyky-Internet on kone- ja käyttäjämääriltään ja palveluiltaan eri maailmaa kuin 1970-luvun alun pieni toisiinsa luottavien akateemisten käyttäjien verkko. Silti siinä käytetään edelleen alkuperäisiä verkkoprotokollia, joista täysin puuttuvat tietoturvallisuuden peruselementit eli tiedonsiirron eheyden (muuttumattomuuden), luottamuksellisuuden (sivullinen ei voi kaapata siirrettävää tietoa) ja käytettävyyden (tieto saadaan perille) varmistaminen. Verkkoprokollien puutteet, Ethernet-verkon liikenteen kuunteluominaisuus, verkkoon liitettyjen koneiden varusohjelmistojen virheet (niiden laajuudesta, monipuolisuudesta ja lyhyestä elinkaaresta johtuvat), toisaalta Internet-verkon tarjoamat hyvät yhteydenpitomenetelmät myös vahingoittavan tiedon levitykseen ovat uhkia ja esteitä nykyisen Internetin käyttäjille ja palveluiden kehittymiselle. 6
6DODDWLHWROLLNHQQHVXRMDDWP\ VRPDQW\ VL Internet-tietoliikenteen varmistamisen tärkein vaan ei ainoa lääke on tiedonsiirron salakirjoittaminen. Salausmenetelmien standardointi ja yleismaailmallinen käyttöönotto on USA:n viestirajoitusten vuoksi ollut hankaluuksissa aina viime aikoihin saakka; ja käytettävissä olleet salaustuotteet vain tiettyyn ympäristöön sopivia. Vasta kun IPSec (Internet Protocol Secure Suite)-standardin mukainen salaus aikanaan on joka koneen verkkokortilla (ehkä parin vuoden sisällä), saadaan läpinäkyvä yhteensopiva, laitetoimittajista ja organisaatioista riippumaton salaus kaikkeen tietoliikenteeseen. Tuohon asti on selvittävä käyttäen epästandardeja ja useita eri salausmenetelmiä. Tietoliikenteen salakuuntelu ja sitä kautta saatavat salasanat ovat tänäkin päivänä aloituspiste TCP/IP-verkkoon tunkeutumiselle. Isoimmassa julkisuuteen tuodussa suomalaisessa salakuuntelutapauksessa hakkeri matkasi helposti myös yliopistojen verkoissa siirtyen verkosta toiseen käyttäen kahta asiaa: selväkielisiä salasanoja ja palvelinjärjestelmien heikkouksia (Helsingin Sanomat 6.1.2000). Salakuuntelua ei voi täysin estää, mutta turhaksi sen voi tehdä; sitä varten Oulun yliopistokin hankki syksyllä 1997 yliopistolisenssin Windows- ja Macintosh-työasemien liikenteen salaavalle SSHohjelmistolle. Sen käyttöönotto ei ole kuitenkaan toteutunut odotusten mukaisesti: esim. tutkimuksen koneiden n. 1500 pop-postinlukijasta vielä helmikuun alussa vain 300 käytti salakirjoitettua yhteyttä postipalvelimeensa. 6XRMDDPDWWRPLD\KWH\NVLlHLVDOOLWDHQll XONRSXROHOWD 1.3.2000 lähtien estetään Internetistä yliopiston verkon koneisiin sellaiset yhteydet, joissa salasana liikkuu selväkielisenä. Estettävät yhteyspalvelut ovat ulkoa tulevat telnet-, pop- ja imap-yhteydet. Ftp-yhteydet Internetistä sallitaan vain yliopiston anonyymi-ftp-palvelimiin. Toinen vaihe yhteyksien suojaamisessa on pelkästään salattujen yhteyksien käyttö myös yliopiston verkon sisällä. Jokaisen yliopiston verkkopalvelinten pääte- ja/tai postipalveluita käyttävän tulee asentaa käyttöön sopivin yhteyspalveluidensa suojaustapa. Yleisin tapa liikenteen salakirjoitukseen (kryptaukseen) on ssh (Secure SHell)- tai ssl (Secure Socket Layer)-suojaus. 7
Palvelinten ylläpidon harteille jää suojattujen yhteyksien käyttöönoton seuranta ja paimennus sekä lyhyen siirtymäajan jälkeen turvattomien yhteyspalveluiden poistaminen. Myös levyresurssien jako verkkopalvelimista tulee luonnollisesti saattaa sellaiseen kuntoon, että käyttäjän autentikoinnin salasana on salattu. Siirtymistä salauksen käyttöön tullaan seuraamaan ja salauksen laiminlyöntiin puuttumaan. Hakkerointi on rikos. Kukapa haluaa joutua syytetyksi avunannosta rikokseen sallimalla jonkun vakoilla verkostamme selväkielisiä salasanoja, laiminlyömällä salauksen, joka voidaan toteuttaa kohtuullisin toimin ja kustannuksin? 6XRMDDPLVWDWDUYLWVHYDWYHUNNRSDOYHOXW Turvattomia verkkopalveluita ovat yhteyden avaamiseen tarvitun salasanan ilman salakirjoitusta siirtävät eli telnet-päätekäyttö, käyttäjän hakemistoa käsittelevät ftp-tiedostonsiirtopalvelut sekä poptai imap-postinlukupalvelut. X11-liikenne tarvitsee suojausta niinikään ja X11-käytössä tulee myös estää näppäimistöltä annettujen syöttöjen vakoilu toiselle näytölle. Suojausta tarvitsevien peruspalveluiden verkkoprotokollat ja niiden käyttämät tcp-portit ovat: telnet=tcp-23, ftp=tcp-21, pop-3=tcp-110, imap4=tcp-143, sekä intranet-sivujen selaamisen www-protokolla (http=tcp-80 ). 2KMHHWWXUYDOOLVWHQ\KWH\NVLHQNl\WW Q Käyttäjille ja ylläpitäjille on koottu ssh- ja/tai ssl-salauksen ohjeet www-palveluun ATK-keskuksen pääsivulle (kohta 'Ajankohtaista'). Ohjeistus löytyy myös suoraan osoitteella http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/. Tietoliikenteen salauksen lisäksi on käyttäjän huolehdittava hyvästä salasanakäytännöstään: salasanojen on oltava sellaisia ettei niitä voi arvata mutta voi itse muistaa, niitä ei kirjoiteta muistilapuille eikä luovuteta kenellekään muulle. 6DODVDQDWYDLKGHWWDYDWXUYDOOLVLLQSURWRNROOLLQ VLLUW\PLVHQMlONHHQ Kun käyttäjä on siirtynyt ssh- ja/tai ssl-suojattujen palveluiden käyttöön, hänen tulee vaihtaa kaikki salasanansa, koska ne melkoisella 8
todennnäköisyydellä (varsinkin opiskelija-asuntojen verkoissa) ovat jonkun muunkin tiedossa. <KWH\GHW\OLRSLVWRQYHUNRVWDXORVSlLQ Yliopiston verkosta Internetiin päin otettavia suojaamattomia yhteyksiä kuten X11 (X-server muualla, ohjelma ajetaan yliopiston koneessa), telnet- tai ftp-yhteyksiä ei yleensä rajoiteta. - Huomattava on, että tuolloin ei ulkopuolisten koneiden tunnuksilla saa pitää samaa salasanaa kuin yliopiston koneen tunnuksella, jottei sen perusteella voi salasanojen sniffaaja arvata yliopiston tunnuksen salasanaa. Käyttäjän on oman etunsa vuoksi syytä pyytää myös yliopiston ulkopuolella olevan palvelun tarjoajalta suojattujen yhteyksien käyttömahdollisuutta. $QRQ\\PLIWSSDOYHOXW Ftp-protokolla on maaliskuun alun jälkeen auki Internetistä vain yliopiston anonymous-ftp-palvelimiksi rekisteröityihin koneisiin. Yliopiston verkossa oleva voi entiseen tapaan noutaa Internetissä olevista ftp-palvelimista ohjelmistoja ym. aineistoa. 362$6Nl\WWlMlQHULW\LVRKMHHW PSOAS-verkossa olevan koneen omistajan ja käyttäjän on viimeistään nyt hankittava käyttämiensä verkkoyhteyksien suojaus. PSOAS-käyttäjän ohjeistus on koottu osoitteessa: http://www.oulu.fi/atkk/psoas/ PSOAS-verkossa oleville koneille on rajoituksena (samoin kuin soittopalveluiden takana oleville kotikoneille), että niistä ei voi tarjota palveluita Internetiin. Siten myöskään ssh-yhteyksiä ei voi ottaa Ínternetistä PSOAS-koneeseen. PSOAS-verkon rajoitukset ovat yliopiston ja PSOAS:n välisissä neuvotteluissa sovittujen ehtojen maukaiset. 9
<OLRSLVWRQYHUNRQSDORPXXULVllQW MHQ SHULDDWWHHW Näitä sääntöjä toteutetaan Internet-verkon ja yliopiston verkon välissä sekä yliopiston verkon sisällä olevissa palomuureissa. ➊ Internetistä eli yliopiston verkon ulkopuolelta tuleva liikenne on estetty ellei erikseen sallittua. ➋ Yliopiston verkosta tarjotaan Internetiin yleensä vain peruspalveluita kuten www, anonyymi-ftp, sähköposti ja etäyhteydet. Salasanoja käyttävät palvelut vaativat salauksen (ssh, ssl, myöhemmin ipsec). Erityispalveluita kuten kokouspalveluita tms. tarjotaan rajoitetusti. ➌ Palveluita tarjotaan Internetiin vain rekisteröidyistä palvelimista, kuten yliopiston keskuspalvelimista ja nimetyistä laitospalvelimista. ➍ Opiskelijaverkoissa tai soittoyhteyksien takana olevista koneista ei tarjota palveluita Internetiin. ➎ Yliopiston verkosta ulos lähtevää liikennettä ei pääsääntöisesti rajoiteta, eli yhteydet yliopiston asiakaslaitteilta ja palvelimilta Internet-verkkoon ovat sallittuja. Poikkeuksen tekevät tunnuksettomat yleisöpäätteet, joilta voi ottaa yhteyksiä ulos vain rajoitetusti. - Salasanoja tai muuta luottamuksellista aineistoa siirrettäessä tulee myös ulkopuolelle otettavissa yhteyksissä käyttää salausta tai ellei sitä ole, pyytää palveluntarjoajaa järjestämään liikenteen salaus käyttöön. ➏ Yliopiston verkkoon tulevaa tai yliopiston verkosta ulospäin lähtevää liikennettä voidaan rajoittaa todetun väärinkäytön seurauksena tai ilmeisen väärinkäytön mahdollisuuden vuoksi. ➐ Yliopiston sisäistä liikennettä ei rajoiteta lukuunottamatta verkonhallintaprotokollia ja yhteyksiä suojattuihin palvelimiin. ➑ Palomuuri kerää lokitietoja sekä sisäänpäin että ulospäin menevästä liikenteestä. ➒ Uusien palveluiden avaamista yliopiston verkosta Internetiin ja palvelun rekisteröintiä varten tulee toimittaa perustelut tietoineen ao. palvelusta ja tarjoajasta ATK-keskukseen (osoitteeseen fwsec@oulu.fi). 10
0LFURVRIW\OLRSLVWRVRSLPXNVHHQ OLLWW\YlVWlMDNHOXNl\WlQQ VWl Raine Vakkuri -DNHOXNl\WlQW Oulun yliopistossa noudatetaan seuraavaa jakelukäytäntöä MS-yliopistosopimukseen liittyvien ohjelmistojen jakelun suhteen. /DLWRNVHWMD\NVLN W Laitoksien tai yksiköiden johtajien on allekirjoitettava laitoksien MS-yliopistosopimuksen piiriin kuuluvien ohjelmistojen jakeluun liittyvä VLWRXPXVSDSHUL, mikäli laitos aikoo asentaa ko. ohjelmia laitoksen koneille tai lainata sopimusehtojen mukaisesti ko. ohjelmia päätoimiselle henkilökunnalleen. Sitoumuspaperi on toimitettava allekirjoitettuna ATK-keskukseen. Sisäinen osoite: ATK-keskus, ohjelmistomyynti, ATKK. 11
Ulkoisen postin osoite: Oulun yliopisto, ATK-keskus, Ohjelmistomyyynti, PL 7600, 90014 Oulun yliopisto. Laitossitoumuspaperin Www-osoite on: http://www.oulu.fi/ms-yliopistosopimus/laitosehdot.html RTF-tiedoston osoite on: http://www.oulu.fi/ms-yliopistosopimus/laitosehdot.rtf PDF-tiedoston osoite on: http://www.oulu.fi/ms-yliopistosopimus/laitosehdot.pdf 3llWRLPLQHQKHQNLO NXQWD Päätoimisen henkilökunnan on allekirjoitettava KHQNLO NRKWDLQHQ VLWRXPXVSDSHUL, jonka laitos tai yksikkö toimittaa ATK-keskukseen, ennen kuin hän on oikeutettu saamaan laitokselta lainaksi ko. sopimukseen liittyviä ohjelmistoja. Päätoimiseksi henkilökunnaksi lasketaan henkilöt, jotka ovat tekevät yliopistossa töitä vähintään 20h/viikko. Tämä malli on käytössä mm. eläke- ja lomaetuja määriteltäessä. Puoliassistentit, joiden virka-aika jää vähän tämän alle, mutta joille maksetaan lomarahat, ikälisät ja määrävuosikorotukset, katsotaan vielä yliopiston päätoimiseen henkilökuntaan kuuluviksi, jotka ovat oikeutettuja saamaan kotikoneilleen MS-yliopistosopimuksen mukaisia ohjelmistoja. Laitoksen tai yksikön ei ole välttämätöntä hoitaa oman henkilökuntansa ko. ohjelmistojen lainaustoimintaa, vaan laitoksen tai yksikön henkilökunnan voi ohjata ATK-keskukseen, jossa henkilökunta voi allekirjoittaa sitoumuspaperin ja ostaa tarvitsemansa ohjelmistot CD-median hintaan (ATK-keskus ei lainaa ohjelmistoja). Henkilökuntasitoumuspaperin Www-osoite on: http://www.oulu.fi/ms-yliopistosopimus/henkilokuntaehdot.html RTF- tiedoston osoite on: http://www.oulu.fi/ms-yliopistosopimus/henkilokuntaehdot.rtf PDF- tiedoston osoite on: http://www.oulu.fi/ms-yliopistosopimus/henkilokuntaehdot.pdf Jos laitos tarvitsee jakeluun liittyen uusia tai lisää CD-levyjä, niitä voi tilata sähköpostilla osoitteella.luvwl+hlnnlqhq#rxoxil. CDlevyt toimitetaan tilausjärjestyksessä. Microsoft-yliopistosopimukseen liittyvien CD-levyjen toimitukset on jo aloitettu. Uuden CD- 12
polttorobotin avulla tähänastisista ruuhkista on selvitty kohtuullisessa ajassa. Microsoft-yliopistosopimuksen piiriin kuuluvien ohjelmistojen asennukset voi aloittaa heti, kun sitoumuspaperi on laitoksen osalta allekirjoitettu. Kotiasennusten suhteen on sitoumuspaperi oltava aina kunkin henkilön omalta osalta allekirjoitettu. Käytettävissä on oltava sopimuksen ehtojen mukainen media lainauksiin liittyviin asennuksiiin: - ainoastaan MS-yliopistosopimusohjelmistoja sisältäviä MS-Select- CD-levyjä - ostettuja muita ainoastaan MS-yliopistosopimusohjelmistoja sisältäviä MS-alkuperäisohjelmistopakettien CD-levyjä - mahdollisesti tilattavia uusia MS-ohjelmisto-tuotteiden virallisia MS-yliopistosopimus-CD-kopiota MS-yliopistosopimuksen piiriin kuuluvien ohjelmistojen CD-levyjen edelleen kopiointi on kielletty. Kopioita voi hankkia ATK-keskuksesta. Muuten ei voida taata, että kopiot ovat sopimuksen mukaisia. (Sopimusehtojen mukaan nimittäin kopion tulee olla täydellinen (copyright jne.) ja kopion täytyy vastata alkuperäistä. Yhdistelyjä ei sallita ja etiketissä tulee lukea: MS-yliopistosopimuksen (Campus Agreement) alainen levykopio, copyright: Microsoft.) Jos laitoksella on virallisia MS-Select kopiota tai MS-ohjelmistopakettien alkuperäiskappaleita, laitos on oikeutettu tekemään niistä yhdet varmuuskopiot omaan käyttöön, mutta varmuuskopioita ei saa lainata henkilökunnan kotiasennuksia varten, koska ne eivät ole virallisia kopioita. Laitos saa lainata sopimukseen piiriin kuuluvien sopimuksen ehtojen mukaisia ohjelmistojakelulevyjä yliopiston päätoimiseen henkilökuntaan asennettavaksi \KWHHQ RPLVWDPDDQVD NRWLNRQHHVHHQ /DLQDXNVHQRQWDSDKGXWWDYDYDOYRWXVWL ja laitoksen on tiedettävä, missä lainassa olevat sopimukseeen liittyvät CD-levyt kulloinkin ovat. Laitos saa lainata CD:tä edelleen henkilökunnan kotikoneisiin asennettavaksi ehdolla, että henkilö allekirjoittaa MS-yliopistosopimukseen liittyvän www-sivulta tulostettavan henkilökohtaisen kaavakkeen, jonka laitoksen on toimitettava ATK-keskukseen ohjelmistomyyntiin keskitetysti arkistoitavaksi sopimusehtojen noudattamiseksi. Laitoksen on pidettävä kirjaa sopimuksen allekirjoittaneista (kirjaus tai kopio sopimuksesta omaan arkistoon) tai otettava joka kerta eri ohjelmistoista tai päivityksistä allekirjoitettu sopimus, jos asiassa on epäselvyyttä, ja toimitettava sekin ATK- 13
keskukseen. Allekirjoituksen saamisen jälkeen, laitos voi lainata ohjelmisto-cd:n kotiasennusta varten. Kun sitoumus on allekirjoitettu ja toimitettu ATK-keskukseen ohjelmistomyyntiin, voi laitos tai yliopiston yksikkö hankkia ATKkeskuksen ohjelmistovälityksestä asennuksia varten MS-yliopistosopimukseen liittyvät CD:t tällä hetkellä hintaan 50 mk/kpl ja henkilökunta 60 mk/kpl (sis. alv). 3XKWDDOWDS \GlOWl0LFURVRIWNl\WW MlUMHVWHOPl SlLYLW\NVLLQYXRGHQDOXVWD Vanhojen käyttöjärjestelmälisenssien suhteen Microsoftin kanssa on sovittu, että 2XOXQ \OLRSLVWRQ ODLWRNVHW MD \NVLN W YRLYDW OlKWHl SXKWDDOWD S \GlOWl 0LFURVRIWNl\WW MlUMHVWHOPLHQ SlLYLW\NVLLQ YXRGHQDOXVWD. Tästä on tullut kirjallinen vahvistus Microsoftilta, joka on seuraavanlainen: 3\\QQ VWl WRGLVWDQ HWWl ROHQ Nl\Q\W 2XOXQ \OLRSLVWRQ 0LFURVRIW Nl\WW MlUMHVWHOPlW OlYLWVH 2XOXQ \OLRSLVWR YRL VLLUW\l Nl\WWlPllQ NDLNLVVD YDQKRLVVD HQQHQ KDQNLWXW W\ DVHPLVVDDQ 0LFURVRIW :LQGRZV 3URIHVVLRQDO Nl\WW MlUMHVWHOPll 0LFUR VRIW&DPSXV$JUHHPHQWVRSLPXNVHQHKWRMHQPXNDLVHVWL 2XOXQ\OLRSLVWRQWXOHHXXVLDVRSLPXVYXRVLWWDLQWDLOXQDVWDDNl\WW RLNHXGHWLNXLVLNVLNl\WW RLNHXNVLNVL&DPSXV$JUHHPHQWVRSLPXNVHQ PXNDLVLQ HKGRLQ YRLGDNVHHQ MDWNDD QlLGHQ Nl\WW MlUMHVWHOPLHQ Nl\WW l +DQNNLHVVDDQXXVLDWLHWRNRQHLWDW\ DVHPDNl\WW QWXOHH2XOXQ\OL RSLVWRQ YDUPLVWXD VLLWl HWWl QlLGHQ XXVLHQ NRQHLGHQ \KWH\GHVVl KDQNLWDDQ P\ V 0LFURVRIWLQ Nl\WW MlUMHVWHOPl &DPSXV $JUHHPHQW VRSLPXNVHQHKWRMHQPXNDLVHVWL +DUUL7HUYR0LFURVRIW2\ 14
Microsoft on siis nyt hyväksynyt, että Oulun yliopiston (laitosten ja yksiköiden) Microsoft-käyttöjärjestelmien tilanne on kokonaisuudessaan laillinen 1.1.2000 kaikkiin ennen vuosituhannen vaihdetta hankittuihin koneisiin. Tätä ennen hankittuihin koneisiin ei tarvitse todistusta Microsoft-käyttöjärjestelmästä mahdollisia päivityksiä varten, jos se tapahtuu MS-yliopistosopimuksen puitteissa. Laitossitoumuspaperi on tältä osin muuttunut alkuperäisestä. MS-yliopistosopimusta varten 1.1.2000 ja sen jälkeen hankituille koneille täytyy olla todistus tai ostokuitti siitä, että koneen mukana on hankittu päivityksiin kelpaava käyttöjärjestelmä. Muussa tapauksessa laitoksen on oltava selvillä siitä, että sillä on laillisia Microsoft-käyttöjärjestelmälisenssejä ja kierrätyskelpoisia Microsoftkäyttöjärjestelmälisenssejä tarpeeksi uusiakin koneita varten. Laskentaohjeeksi on tällöin sovellettava jäljempänä selostettua käyttöjärjestelmälisenssien laskentasääntöä. Samaa sääntöä sovelletaan henkilökunnan kotikoneiden osalta käyttöjärjestelmälisenssien osalta, joita ei kuitenkaan tarvitse tarkistaa lainauksen tai ATKkeskuksen CD-myynnin yhteydessä. Ohjelmistot saa asentaa kaikkiin laitoksen tai yksikön tietokoneisiin. Asennuksen voi tehdä palvelinkoneesta käsin ko. laitoksen koneisiin. 8XVLHQNRQHLGHQPXNDQDRVWHWWDYDW 06Nl\WW MlUMHVWHOPlW Jokaisen uuden koneen yhteydessä on syytä hankkia vähintään MS- DOS ja Windows for Workgroups (löytyy vielä jälleenmyyjiltä 5 kpl OEM-lisensseinä: MS-DOS 6.2 ja Windows for Workgroups 3.11 UK OEM, hinta 520 mk ilman alv/kpl, 5 kpl yht. 2600 mk ilman alv). MS-hinnaston mukaisesti jälleenmyyjillä on myynnissä Windows95:sta ja Windows98:sta oppilaitos-oem-versio (kummankin hinta 623 mk, ilman alv) ja Windows98 normaali (ei oppilaitos) Full Package versio (1082 mk, ilman. alv). Full Packagelisenssi ei ole sidottu koneeseen. Edelliset oikeuttavat käyttämään uudempia käyttöjärjestelmäversioita, elikä esim. Windows98:aa ja Windows NT4:sta ja Windows 2000:tta. 15
:LQGRZV Windows 2000 Professional (ts. työasemaversio) ja Server-palvelinversio ovat jo jakelussa, joten niiden CD-mediaa voi jo hankkia ATK-keskuksesta. Windows 2000 Professional-version päivitys kuuluu MS-yliopistosopimuksen piiriin. Microsoft Windows 2000 Server ja sen päivitykset on hankittava MS-Selectin kautta erikseen ATK-keskuksesta. Windows 2000 Serverin asennuksissa on syytä aina ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen, jotta voidaan sopia laitoksen :LQGRZV SDOYHOLPHQ OLLWW\PLVHVWl \OLRSLVWRQ :LQGRZV DNWLLYLKDNHPLVWRQSXXUDNHQWHHVHHQ..l\WW MlUMHVWHOPlOLVHQVVLHQODVNHQWDVllQW Jos halutaan laskea onko laitoksella tarpeellinen määrä käyttöjärjestelmiä on noudatettava seuraavaa laskentatapaa, mikä poikkeaa jonkin verran alunperin ilmoitetusta. (/DVNHQWDHLVLLVHQllROHWDU SHHQPLNlOLRVWHWDDQDLQDXXGHQNRQHHQPXNDQD06Nl\WW MlUMHV WHOPl \R RKMHLGHQ PXNDLVHVWL: Henkilökunnan kotikoneiden käyttöjärjestelmien lisenssien laillisuuteen sovelletaan kuitenkin tätä laskentatapaa (muuntunut tältä osin myös henkilökunnan sitoumuspaperissa). u käytössä olevien koneiden käyttöjärjestelmät, jotka on ostettu ko. koneiden mukana ja jotka oikeuttavat uudempiin päivityksiin ko. koneessa - täytyy olla mikä tahansa OEM- tai muu Microsoft- käyttöjärjestelmälisenssi MS-DOS 2.1:sta lähtien (ei pelkkä päivitys=upgrade) v siirretyt ja kierrätykseen kelpaavat käyttöjärjestelmälisenssit käytöstä poistetuista koneista uudempiin koneisiin a) OEM-lisenssit: - MS-DOS 2.1 OEM-lisenssi tai muu ennen 1.6.1995 ostettu MS-DOS OEM-lisenssi (sertifikaattinumerossa lukee OEM), jota ei ole päivitetty sen jälkeen - päivitys Windows95:een on sitonut vanhankin OEM-lisenssin koneeseen 16
- kaikki Windows95 OEM-versiot ja sen jälkeen tulleet muut OEM-käyttöjärjmälisenssit ovat sitoutuneita niihin koneisiin, joiden mukana ne on ostettu b) Full Package- MLP ja OLP-lisenssit - täytyy olla vähintään MS-DOS 2.1 Full Package-lisenssi tai mikä tahansa sen jälkeen ostettu MS-DOS Full Package-versio (sertifikaatissa ei lue tällöin OEM) tai Windows95, Windows98 tai Windows NT Full Package versio tai MLP-(0LFUR VRIW/LFHQVH3DN) tai OLP (2SHQOLFHQVH )-lisenssi PC-konetta varten, jotta voi laillisesti asentaa tätä uudemman Windowstai NT-käyttöjärjestelmän 03/ MD 2/3 OLVHQVVHMl HL ROH ROOXWVDDWDYLOODNRWLNRQHLVLLQ- mikään Full Package- ja MLPtai OLP-lisenssi ei ts. ole sidottu koneeseen eikä päivitykset vaikuta asiaan. 8XGHWPLNURW/LQX[Nl\WW MlUMHVWHOPlOOl Linux-käyttöön tulevien koneiden osalta on syytä ottaa huomioon niiden mahdollinen siirtyminen Windows-käyttöön myöhemmin. Jos MS-käyttöjärjestelmää ei osteta koneiden mukana ja ne siirtyvät MS-Windows käyttöön tuonnempana, on joko ostettava jälleenmyyjältä MS-Full Package-käyttöjärjestelmä tai koneet on kierrätettävä ko. jälleenmyyjän kautta aikanaan uudelleen ja ostettava niihin OEM-käyttöjärjestelmä (esim. myymällä koneen kiintolevy takaisin firmaan ja ostamalla se käyttöjärjestelmällä päivitettynä takaisin). Kierrätys on tapahduttava siksi, että OEM-käyttöjärjestelmä on aina myyytävä koneen mukana. 17
Tarkempaa tietoa sopimukseen liittyen löytyy www-osoitteesta http://www.oulu.fi/ms-yliopistosopimus. 18
8XVL&'WXRWDQWRURERWWL$7..VVD Raine Vakkuri ATK-keskus aloitti CD-levyjen kopiointi- ja tuotantopalvelun vuoden 1997 alusta. Palvelulla on pyritty ATK-keskuksesta myytävien ohjelmistojen toimitusten nopeuttamiseen ja laadun parantamiseen sekä erilaisten kopiointi- ja tallennuspalvelujen mahdollistamiseen. Vuoden 2000 alusta on hankittu lisääntynyttä tuotantoa varten DXWRPDDWWLVHVWLSROWWDYDMD&'DLKLRLOOHDXWRPDDWWLVHVWLYlUHLVVl WXORVWDYD &('$5&'URERWWL. Sen tuotantokyky on n. 100 kpl päivässä, jos robotti laitetaan illalla itsekseen työskentelemään. Laite on hankittu leasing-vuokrauksella. Käytettävät CD-aihiot pyritään valitsemaan mahdollisimman laadukaista ja kuitenkin kohtuuhintaisista tuotteista. Nykyään hankittavat CD-aihiot ovat pinnaltaan tulostuskelpoisia. CD-tuotantoon pyritään hankkimaan mahdollisimman luotettavia levyjä. CD-levyjen laatu ja saatavuus saattaa kuitenkin välillä vaihdella, joten merkkiä saatetaan välillä vaihtaa. CD-päällysten tulostuskelpoisuus rajoittaa hankittavissa olevaa merkkivalikoimaa. &('$5&'5&'WXRWDQWRURERWWL - 4 kpl Plextorin 8x kirjoittavaa CD-RW-asemaa - Smart Store CD-Dulicator Pro poltto-ohjelmisto - Prassi Europe Primo Pro CDpoltto-ohjelmisto - Farco Primera III CD-väritulostin 0XXW&'WXRWDQWRNRPSRQHQWLW - YAMAHA CRW6416S - 6x kirjoittava CD-asema - YAMAHA CRW 4416S - 4x kirjoittava CD-asema - PLEXTOR R820 8x kirjoittava CD-asema 19
- Sony 40x lukeva CD-asema - Plextor Ultraplex 14-32 nopeuksinen lukeva CD-asema - Plextor 12/20 lukeva 12-20 nopeuksinen SCSI-CD-asema ( lukee nopeasti myös audio -raidat waw -tiedostoiksi ) - IOMEGA ZIP100-100Mb vaihdettava levyasema - Hewlett Packard ScanJet 6100C skanneri - Primera Signature II CD -väritulostin &'WXRWDQQRQNl\W VVlRQVHXUDDYDWRKMHOPLVWRW - Smart Store CD-Dulicator Pro poltto-ohjelmisto - Prassi Europe Primo Pro CD-poltto-ohjelmisto - GEAR 4 - TOAST 3.5 - Adaptec Easy CD Creator 3.5 &'WXRWDQQRQW\ DVHPDW CD-tuotannon päätyöasemana on Wings AMD Athlon 550 MHz:n kone, jossa on 256 Mt keskusmuisti, 512 Kt välimuisti, MSI-6167 AMD Irongate emolevy, Sony 40-nopeuksinen lukeva CD-asema, Pioneer DVD-3035 SCSI-DVD-asema, Adaptec AHA-294002W LVD SCSI-ohjain, Seagate 17,6 Gt ST318203CW U2W-SCSI - kiintolevy ja IBM 22 Gt GXP IDE-kiintolevy, Matrox Millennium G400/16 Mt näytönohjain ja Terratec 128i äänikortti. Päätyöaseman ohella on lisäksi seuraavat tuotantotyöasemat: - 350 MHz:n Pentium II -mikro, jossa on 128 Mt keskusmuistia ja 17 Gt SCSI-kiintolevy. Kirjoittava CD-ROM-asema on asennettu omaan Adaptec SCSI-ohjaimeen (typpi 2940UW) ja kiintolevyt ja loput SCSI-laitteet toiseen Adaptec SCSI-ohjaimeen (tyyppi 7890U2). - 350 MHz:n Pentium II -mikro, jossa on 128 Mt keskusmuistia ja 4 Gt SCSI-kiintolevy. Adaptec SCSI-ohjain 2 kpl (tyyppi 2940UW) Apple Macintosh CD-levyjen kopiointia varten on lisäksi Toast CD:n kirjoitusohjelmisto, joka toimii Macintoshissa. Tällä systeemillä voidaan tehdä myös hybridilevyjä, joita voi käyttää Windows- PC-koneilla ja Macintosheilla ja myös Unix-koneilla (ISO-9660- formaatti) 20
&'WXRWDQWRKLQWDPPH /PU DOY 8SU DOY Pienet erikoistilaukset + suora kopiointi ( sisältää CD-R -aihion ) 50,- mk 65,- mk Em. hinnat koskevat "normaalia tapausta". Erikoistapauksissa kysy tarjousta. Tuntiveloitus isompien töiden valmistelussa 140 mk/h 190 mk/h Hiljaisempina tuotantoaikoina voimme tehdä erikoistarjouksia Yhteydenotot: $KWL6HSSDQHQ#RXOXIL, puhelin: 553 3164 YL125 21
3RODURLG6SULQW6FDQGLDVNDQQHUL Raine Vakkuri ATK-keskukseen mikrotukipisteeseen on hankittu uusi Polaroid SprintScan 4000 diaskanneri asiakaskäyttöön. Polaroid SprintScan 4000 tuo diojen ja negatiivien skannaukseen uuden ulottuvuuden. Optinen tarkkuus 4000 dpi tuottaa suurimmillaan tiedostokoon, joka on 56 Mt. Tarkkuus mahdollistaa kinodian skannaamisen A3- kokoon, joka riittää esim. aukeaman kuvaan. Aikaisemmin käytössä olleen Microtek diakannerin resoluutio oli 1950 dpi, joten tarkkuutta on tullut selvästi lisää. Uudempiin kilpailijoihinsa verrattuna, joissa on yleensä 2700 dpi:n resoluutio, ko. skanneri pystyy tuottamaan lähes 50% suurempia kuvia. Polaroid SprintScan 4000 on monipuolinen ja skannausjälki erinomainen, joten se sopii siten hyvin ammattimaiseenkin graafiseen tuotantoon. Sävyntoisto ja kuvan terävyys ovat erittäin hyvät. Diasta skannatusta kuvassa tummat värit erottuvat hyvin ja värikohina on erittäin vähäistä. Ero halvempiin laitteisiin korostuu ääritapauksissa, kuten tummissa dialle kuvatuissa kohteissa. Negatiivin skannausjälki on myös erinomaista ja sävyt ovat kohdallaan. Skannausresoluutiona kannattaa käyttää tarkkuuksia, joilla 4000 on tasajaollinen, muuten kuvan ääriviivoihin tulee sahalaitaa. 7HNQLVHWWLHGRW - 4000x4000 dpi - syöttöyksiköt: 35 mm diat ja negatiivirainat - sekä mustavalko- että värifilmit - kootut bitit 12 bittiä/väri, mikä mahdollistaa maksimiväri-informaation keräämisen kuvasta - optinen tiheysalue 0 3.4 O.D: mahdollistaa tarkkojen ja selkeiden kuvien tuottamisen myös tummista, varjoisista ja värikylläisistä lähdemateriaaleista - tarkennus: automaattinen - työtä voi tehdä kerralla 6 kuvan negafilmiliuskalla tai 4 dian diakelkalla - APS-filmioptio saatavilla 22
- PolaColor Insight Pro pölyn ja naarmujen poisto-ohjelma - SCSI-2-liitäntä - Windows 95, 98 ja NT sekä MacOS yhteensopiva - tyypillinen skannausaika alle 1 minuutti 35mm dialle 4000 dpi:n resoluutiolla ja 3.4:n optisella tiheydellä - kovopohjainen ajantasainen värien prosessointi ja terävöinti - automaattinen tasoitus ja tummien alueiden vähentäminen Skannerin mukana tulee vakiona syöttöyksiköt yksittäisille 35 mm dioille/negatiiveille sekä rainalle. Optiona on saatavissa myös APSfilmiyksikkö, jota ei vielä toistaiseksi ole kuitenkaan hankittu. Asiakkaat voivat esittää sen hankkimista, mikäli tarvetta vaikuttaisi olevan. Kun käytetään rainaa niin skannausohjelma tuo näyttöön kaikki kuvat, joista valitaan halutut ja skanneri skannaa moniajona valitut kuvat, mikä tuo skannaukseen tehokkuutta. PolaColor Insight Pro on uusi skannausohjelma. Merkittävin uusi ominaisuus on pölyn ja naarmujen poisto automaattisesti. Toiminnolla ei ole vanhemman tekniikan tapaan taipumusta pehmentää kuvaa vaan PolaColorissa käytetään myös skannerin tekniikkaa hyväksi. Aikaavievä pahoissa paikoissa olevien naarmujen ja pölyhiukkasten poistotyö sujuu vaivatta ja säästää skannaukseen ja kuvan jälkikäsittelyyn kuluvaa aikaa. Säätöjen tekemistä helpottavat monet pikkuhienoudet, kuten esikatselukuvan rajaaminen vapaasti asetettavala viivalla. Näin muutoksia voidaan helposti verrata alkuperäiseen kuvaan. PolaColor Insight Pro:n ominaisuuksia ovat myös kuvien esikatselu, automaattinen kuvan koon säätö ja skannusasetusten tallentaminen. Automaattiset kontrollin laajennukset yhdistettynä täysin ammattilaistason kuvanasettelutyökaluihin mahdollistavat optimaalisen valoisuuden, varjojen yksityiskohtien ja täydellisen värien säädön. Värit ovat täsmällisiä ja sävyt erittäin hyvät. PolaColor Insight Proohjelmalla voi tallentaa kuvia PC:llä TIF- tai BMP-formaatissa. SprintScan 4000 on myös nopea ja sen tyypillinen skannausaika on alle 1 minuutti 35mm dialle 4000 dpi:n optisella tarkkuudella ja 3.4:n optisella tiheydellä. Skanneri oli v. 1999 markkinoille tullessaan maailman nopein tällä tarkkuudella skannaava diaskanneri. Asiantuntijat lehdissä pitävät sen käytettävyyttä kilpailijoihin verrattuna helppona. Laite sijaitsee mikrotukipisteen eteistilassa. Opiskelijakorttia vastaan saa dia- ja negafilmiliuskakelkan käyttöön skannausajaksi. 23