4/2011. www.pirkanmaa.fi. Pirkanmaa PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA. Itämeriyhteistyöstä. maakunnalle mahdollisuuksia KARTTA: EILA UIMONEN

4/2011 www.pirkanmaa.fi Pirkanmaa PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA Itämeriyhteistyöstä maakunnalle mahdollisuuksia KARTTA: EILA UIMONEN

NÄKÖALAPAIKALLA Esa Halme Maakuntajohtaja Heimomaakunnat, vanhat maakunnat, nykymaakunnat ja tulevaisuuden maakunnat 2 Maakuntien määrä on kasvanut puolesta tusinasta heimomaakuntia noin kymmeneen vanhaan maakuntaan ja edelleen pariinkymmeneen nykymaakuntaan. Kehitys on ollut hyvin ymmärrettävä, koska ihmisten tarpeet ja sitä tukeva hallinto on kasvanut ja kehittynyt. Palveluiden, rakentamisen ja kaupungistuvan elämäntavan seurauksena on tarvittu suunnittelua ja kehittämistä osana ihmisten arkea. Nykyiset maakunnat ovat tarjonneet hyvän perustan tälle kaikilla keskeisillä elämänaloilla. Yhteiskuntamme on ottanut itselleen jatkuvasti uusia monimutkaisia ja laaja-alaisia tehtäviä, jotka vaativat suurempien kokonaisuuksien arviointia. Tällaisia ovat muun muassa luonnonvarojen käyttöä koskevat ratkaisut, uusiutuvien energiavarojen käytön suunnittelu, vaativat julkiset palvelut, liikenne- ja joukkoliikennejärjestelmät, EU:n rakennepolitiikka ja kansainvälistyminen. Samaan aikaan on tapahtunut merkittäviä uudistuksia kuntarakenteessa ja jos tasavallan hallituksen ohjelman mukainen kuntauudistus toteutuu, on kuntakenttämme täysin erilainen kuin vuosituhannen vaihteessa. Tämä mahdollistaisi monien tällä hetkellä valtiolla, maakuntatasolla tai erilaisissa seudullisissa rakenteissa olevien tehtävien siirron kunnille. Kehitys loisi luonnollista tilaa arvioida sitä, miten pitäisi järjestää nyt maakuntien yhteisten tehtävien hoitaminen ja ne tehtävät joilla ei vielä ole selvää vastuutekijää. Monet keskushallinnon tehtävät sopisivat myös hyvin tälle tasolle. Meillä Pirkanmaalla on jo vuosia tehty yhteistyötä kaikkien naapurimaakuntien kesken, mutta erityisen runsaasti Länsi-Suomen viiden maakunnan kesken. Tämä alue voisi muodostaa sellaisenaan tai pohjoiseen ja eteläiseen osaan koottuna hyvän pohjan tuleville karttapohdinnoille. Toki myös keskustelut Hämeen suuntaan ovat tärkeitä. Yhteistyön tiivistämistä tai rakenteisiin menevää uudistamista on syytä pohtia jo nyt syksyllä ja tulevan talven aikana. Erityistä tarvetta tähän luo Parkanon, Kankaanpään ja Jämijärven uuden kunnan muodostamishanke, Sastamalan ja Kiikoisten kuntaliitoshanke ja terveydenhuollon puolella meneillään olevat muutokset. Pirkanmaa on mitä oivallisin maakunta tähän, koska olemme heimoperinteeltämme monista eri suunnista tulleita. Työ, talous, opiskelu ja hyvä sijainti ovat houkutelleet tänne tekijöitä eri puolilta ja luoneet esimerkin tulevaisuuden alueellisesta yhteistyömallista. On syytä korostaa, etteivät heimot tai maakunnat mihinkään katoa, vaikka hallinto kehittyisi uusien tarpeiden mukana. Suomen maakuntavaltuustojen ja maakuntahallitusten puheenjohtajat ovat muodostaneet ryhmän pohtimaan jouluun mennessä lähtökohtia ja periaatteita tarvittaville uudistuksille. Tämän jälkeen on tarkoitus edetä esitysten pohjalta käytännön kysymyksiin, ratkaisuihin ja kartallisiin tarkasteluihin. Tämä mahdollistaa niin haluttaessa sen, että vuonna 2014 alkavaan EU:n ohjelmakauteen voidaan valmistautua uudelta pohjalta. Vaikka suomalainen sanonnan mukaan ei nimi miestä pahenna, näyttää siltä, että yleisimmät perinteiset aluehallinnon nimet ovat saastuneet poliittisesti ilman todellista perustaa. Suomalaisen maakunnallisen hallinnon juuret ovat käräjäkivillä ajalta, jolloin poliittisia puolueita ei nykymuodossa edes ollut olemassa. Tästä huolimatta maakunta sanalla tuntuu olevan puolueista vahvimmin keskustaan liitetty mieliyhtymä. Vastaavasti kuninkaallisen vallan peruja syntynyt valtiollinen läänitys ja lääninhallinto tuntuu edustavan vahvimmin vasemmistoon liittyviä sidoksia. Perustuslakimme ajattelu kuntalaisten itsehallinnosta ja lailla säädettävästä kuntaa suuremman alueen hallinto, kuulostaa useimmin oikeistolaiselta ajattelulta. Tälle poliittiselle luokittelulle ei ole eurooppalaisessa yhteydessä mitään perusteita. Onneksi sanat alue ja regiooni ovat edelleen neutraaleja. Eurooppalaiset mallit ovat kovin erilaisia keskenään, mutta niille kaikille on kulloinkin voimassa olevista poliittisista voimasuhteista riippumatta tyypillistä se, että kansalaisten kannalta tärkeät asiat päätetään vaaleilla valituissa toimielimissä, sillä hallinnon tasolla, minne ne parhaiten ja luonnollisimmin mahtuvat. Näissä ratkaisuissa on isoja eroja siinä, miten toiminnat rahoitetaan, kuinka laaja toimivalta on kyseessä ja vaalijärjestelmätkin ovat erilaisia. Sen sijaan kuntayhtymät, isäntäkuntamallit ja toiselta hallinnon tasolta ohjatut toiminnot ovat harvinaisuuksia. Nyt on sopiva tilaisuus katsoa, millaiseksi kuntarakenne tulee kehittymään ja millainen aluehallinto on luontevin tukemaan kunnallista ja kuntalaisten itsehallintoa. Syntyvä uusi maakunnallisen hallinnon malli sopii erittäin hyvin pohjaksi ja aluejaoksi, jos valtio jatkaa oman hallintonsa uudistamista.

Pirkanmaan liitossa on tehty ja työn alla on joukko tietoteknisiä uudistuksia, joiden avulla pyritään avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen ja sitä kautta parempaan palveluun. Sähköisellä hallinnolla lisää sujuvuutta ja avoimuutta Usean vuoden kypsyttelyn jälkeen olimme valmiita siirtymään maakuntahallituksen kokouksissa sähköiseen kokouskäytäntöön, osin oman henkilöstön, osin luottamushenkilöiden toiveesta, hallintojohtaja Petri Pikkuaho kertoo. Kokonaissatsaus maakuntahallituksen kannettaviin oli 20 000 euroa koneineen ja asennuksineen. Olemme laskeneet, että uudistus mak saa itsensä kahdessa vuodessa. Vuositasolla se merkitsee myös paperinkulutuksen vähentymistä lähes puoleen entisestä. Uudistus antaa paremmat mahdollisuudet siihen, että kaikenlaisen materiaalin toimittaminen luottamushenkilöille on helpompaa ja nopeampaa. Esityslistojen työstämiseen käytettävä aika on niin ikään vähentynyt. Listat tulevat nettisivuille samaan aikaan kuin ne ovat päättäjillä. Esityslistat on laadittu tähän saakka KuntaToimisto -ohjelmalla. Ensi kevääseen mennessä siirrytään Tweb-dokumentinhallintajärjestelmään yhdessä Länsi-Suomen maakuntien kanssa. Pirkanmaan liitto on tässä hankkeessa vetäjänä. Järjestelmän uudistamisella haemme parempaa tapaa esityslistojen valmisteluun, siirtymistä vaiheittain sähköiseen arkis tointiin, parempaa dokumenttien säilyvyyttä ja nopeutta vanhojen päätösten, asiakirjojen ja sopimusten hakemiseen. Jatkossa panostetaan entistä enemmän sähköiseen asiointiin liittoon tulevissa ja liitosta lähtevissä asiakirjoissa. Se tarkoittaa sähköisiä allekirjoituksia ja esimerkiksi työpaikka- ja rahoitushakemusten sähköistä vastaanottoa. Vuorovaikutteisuutta tulossa maakuntakaavasivustolle Pirkanmaan liiton strategia painottaa hallinnon osalta tietoteknistä avoimuutta ja viestivyyttä sekä muutoksentekotahtoa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Avoimuus ja palvelualttius on yksi peruskivemme ja siksi peruste tietojärjestelmien kehittämiseen. Internetin etusivulla on tapahtumakalenteri, josta voi seurata tärkeimpiä liiton järjestämiä tilaisuuksia. Liitto oli viime syksynä ensimmäinen maakuntien liitoista, jonka kotisivuille ilmestyivät diaari ja viranhaltijapäätökset. Toiminnan lainmukaisuuden perusteet on tarkistettu Kuntaliiton asiantuntijoilta. Sivuiltamme löytyvät kaikki muut paitsi henkilökohtaisiin palvelusuhteisiin, sairaslomiin jne. liittyvät tiedot, Pikkuaho sanoo. Olemme jo havainneet, että diaaria ja päätöksiä seurataan. Palautetta on tullut nimenomaan työpaikka- ja projektihakemuksista. Maakuntakaavaa varten luodaan oma sivustonsa, jonka tehtävänä on muun muassa parantaa kaavoitusprosessista viestimistä. Sinne on tulossa osio, jossa kansalaiset pääsevät tekemään suoraan merkintöjä kaavakarttaan. Sähköisen hallinnon ja viestinnän kehittä minen on koko kuntakentälle tärkeää. Jos tähän ei tartuta, se vaikeuttaa palvelujen järjestämistä laajenevissa kunnissa. Maakunnan liitto on mielellään mukana kehittämässä koko Pirkanmaan sähköistä palvelurakennetta, jos kunnat näin haluavat. Voimme tehdä yhteistyötä myös esimerkiksi Länsi-Suomen liittojen kesken, Pikkuaho ehdottaa. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 4/2011 3

Kuntapäivässä keskustelua energiasta ja kuntarakenteesta Suomen Kuntaliiton ja Pirkanmaan liiton järjestämä Pirkanmaan kuntapäivä pureutui tänä vuonna energiapolitiikkaan sekä kuntatalouden ja hallinnon tulevaisuuden näkymiin. Sitoumuksemme kestävämmästä energiapolitiikasta vaativat muutoksia maan käytön suunnittelussa, liikennepolitiikassa, energiapolitiikassa, yliopistoissamme, tutkimuslaitoksissamme ja kuntalaisten toimintatavoissa, maakuntajohtaja Esa Halme muistutti. Maakunnan kyky tuottaa itse energiaa on rajallinen. Toistaiseksi vielä lähes kokonaan hyödyntämättä ovat tuulivoima ja aurinkoenergia. Merkittävintä lisäpotentiaalia on energian säästössä, met sien biomassassa ja tuulivoimassa. Yksittäisten perheiden ratkaisuissa myös maa- ja ilmalämpö ovat erittäin potentiaaleja. Teollisuuden energiatarve tultaneen tyydyttämään vielä pitkään perusvoiman tuotannolla. Yksi tärkeimmistä energiapolitiikan periaatteista on mahdollisimman korkea energian käytön hyötysuhde. Tällaiseen pääseminen edellyttää lämmön ja sähkön yhtäaikaista tuotantoa aina kun siihen on suinkin mahdollisuus. Samaan kokonaisuuteen kuuluu korkea, tutkimukseen, tietoon ja innovaatioihin perustuva toimintatapa. Tältä osin teknillinen yliopistomme on erinomaisen hyvä ja sen yhteistyö muiden yliopistojen kanssa erinomaista. Tällä puolella on kuitenkin niin paljon vielä löytämätöntä, että panostuksia ja ponnistuksia on syytä edelleen vahvistaa. Energiatoimialan yritysten määrä, volyymi ja verkottuminen tulevat olemaan hyvin tärkeitä tulevina vuosina. Pirkanmaa liitto on aloittamassa uuden maakuntakaavan laadintaa ja sen ensimmäinen selvitys koskee tuulivoimaa. Ennen kuin olen nähnyt ainuttakaan tulosta, uskallan arvioida, että meille on mahdollista tuottaa tuulivoimalla Pirkanmaan asumisessa kuluva energiamäärä. Se toki edellyttää satojen tuulivoimalapaikkojen löytämistä. Esa Halme Kuntaliitto haluaa nopeita ratkaisuja Kunnilla tulee olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa alueelleen sopivimpiin ratkaisuihin, jotta varmistetaan tulevaisuudessakin toimivat ratkaisut kuntapalvelujen, demokratian ja paikallistalouden kehityksen näkökulmasta, sanoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Alueelliset erot tulee tunnistaa, ja siksi ratkaisuja on etsittävä valtion ja kuntien yhteistyönä. Kuntaliitto on esittänyt vahvan peruskunnan mallia ja kolmea erityyppistä ratkaisua. Helsingin ja ympäristökuntien tilanne pitää tarkastella erikseen. Muualla tulisi muodostaa ensisijassa vahvoja peruskuntia, jotka pohjautuvat työssäkäyntija asioin tialueisiin tai muihin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Alueilla, joilla ei ole edellytyksiä vahvoille peruskunnille, tulisi muodostaa kuntien yhteistyöhön nojaavia piirikuntia, sanoi Mäki-Lohiluoma. Vahvan peruskunnan kriteereitä tarkennetaan syksyn aikana. Kuntaliitto haluaa kuntiin toimivaa lähi vaikuttamista ja uudenlaista kunnanosahallintoa. Kuntakoon kasvaessa tarvitaan uusia ratkaisuja kansalaisten lähivaikuttamisen turvaamiseksi. Kuntaliiton mukaan uusi kuntalaki ja siihen sisältyvät kuntarakennemallit pitäisi olla kokonaisuudessaan käytössä vuonna 2017 alkavalla kunnallisvaalikaudella. Paikallisidentiteettiä ei saa aliarvioida Työssäkäyntialueen sijasta tulisi tarkastella koko palvelutuotantoa ja kysyntää, joka perustuu asuinpaikkaan, sanoo kuntapuheenvuoron käyttänyt Nokian kaupunginjohtaja Tapani Mattila. Paikallisidentiteettiä ei saa aliarvioida eikä sitä, miten paljon kansalaiset haluavat kantaa yhteisvastuuta ympäristöstään. Itse en ole puolesta enkä vastaan. Kaikilta toimijoilta vaaditaan tosiasiapohjaista etenemistä rakenneuudistuksessa. Kuntien oman päätöksenteon arvostaminen korkeammalle olisi paikallaan. Strategisten valintojen perusteella kunta menestyy ja sen suorituskyky on hyvä. On tehtävä valinta strategisuuden ja karttahar joitusten välillä. Kuntapäivän esitykset: http://www.pirkanmaa.fi/1680.html 4 Kuntapäivässä olivat energiaratkaisuista puhumassa muun muassa Saksan suurlähetystön lähetystösihteeri Mareike Geipel (oik.) ja politiikan / taloushallinnon virkamies Daniel Daley Yhdysvaltain suurlähetystöstä.

Inspire tuo maakuntakaavan paikkatiedot paremmin käyttöön Paikkatietoaineistoja on tulossa nettiin yhtenäisessä muodossa kaikista EU-jäsenmaista. Tähän velvoittaa Inspire-direktiivi, jonka tarkoituksena on tehostaa paikkatietojen käyttöä, lisätä viranomaisten yhteistyötä ja synnyttää monipuolisia kansalaispalveluja. Pirkanmaan liiton osalta se tietää maakuntakaavan paikkatietoaineistojen parempaa saatavuutta. Kansalaisille se ei edellytä muita vaatimuksia kuin toimivaa nettiyhteyttä. Maakunnan liittoja koskevien paikkatietoaineistojen tulee löytyä netistä vuoden 2013 toukokuuhun mennessä. Maakunnan liitoissa onkin tehty selvitystä ja käyty valmistelevaa keskustelua siitä, millä tavalla direktiivin velvoitetta voitaisiin parhaiten toteuttaa rakennetaanko yksi palvelu vai hankinta vai tehdäänkö kukin erillisratkaisuja. Osa liitoista haluaa aineistot jo nopeammin nettiin esimerkiksi maakuntakaavatyön aikataulujen takia, kertoo Pirkanmaan liiton paikkatietosuunnittelija Miina Vainio. Varsinais-Suomi, Uusimaa ja Kymenlaakso ovat jo kehittäneet omia ratkaisujaan. Kaiken taustalla on, että julkinen hallinto on synnyttänyt valtavan paikkatietovarannon. Kukin ylläpitää tietoa omien prosessiensa kautta. Nyt samoja paikkatietoaineistoja ja -palveluja voitaisiin käyttää laajasti useilla eri toimialoilla hallinnossa ja elinkeinoelämässä. Ensin tavoitteena on saada lisättyä paikkatietoaineisto nettiin ja myöhemmässä vaiheessa harmonisoida datat keskenään, Miina Vainio selventää. Paikkatietojen saaminen tavallisen käyttäjän ulottuville tarkoittaa vaikkapa sitä, että kaava-aineisto löytyy standardien mukaisista rajapintapalveluista, jossa kaavaa voi katsella ja saada informaatiota kaavan osa-alueista. Inspire mahdollistaa erilaiset verkkopalvelut, jotka liittyvät paikkatietojen esittämiseen, käsittelyyn ja muuntamiseen tarkoitettuja tietoverkossa olevia palveluita kuten haku-, katselu-, lataus-, muunnos- ja käynnistyspalvelu. Lisätietoa inspire-sihteeristön ylläpitämästä portaalista: www.paikkatietoikkuna.fi KARTTA: EILA UIMONEN Rahoitusta jo suunnitteluun, kehitysyhtiöt mukaan hankkeisiin Rahoitus on suurimpia haasteita, sitä tarvittaisiin jo hanketta suunniteltaessa. Resurssit ovat vähäisiä ja ohjelmarahoitus koetaan hankalan sykliseksi ja liian byrokraattiseksi. Kulttuurit ja toimintatavat ovat erilaisia monen maan, erityisesti Baltian ja Venäjän osalta. Haasteet voidaan kuitenkin kääntää vahvuudeksi ja mahdollisuudeksi, Suojanen-Nirvi sanoo. Kehitysyhtiöt haluttaisiin mukaan erilaisiin hankkeisiin. Hankkeessa mukana olon tulee hyödyttää toimijaa. Pelkkä osallistuminen ilmaiseksi, pr-henkisesti, ei riitä pitkässä juoksussa. Toimijoilta nousi selkeästi esiin tarve löytää yhteisiä etuja, synergioita ja uusia toiminta-ajatuksia. Konkreettisten tulosten saavuttaminen hyödyttää kaikkia mukana olevia. Jotta yhteistyö Itämeren alueella olisi sujuvaa, tärkeäksi tekijäksi nousee myös kulkuyhteyksien ja saavutettavuuden edistäminen. Itämeriyhteistyöhön kaivataan maakunnallista fokusta Itämeriyhteistyön mahdollisuudet kiinnostavat Pirkanmaan toimijoita, mutta tarkempi fokus maakuntatasolla puuttuu. Toimijoilla ei myöskään ole tarpeeksi resursseja olla aktiivisesti mukana, kertoo yhteyspäällikkö Elina Suojanen-Nirvi. Pirkanmaan liitto selvitti kevään aikana maakunnallisia tarpeita ja tavoitteita Itämeriyhteistyön suuntaan. Yleinen mielipide tuntuu olevan, että Itämeren alueen nousevien markkinoiden merkitystä ei voi jättää huomiotta. Itämeripolitiikka antaa mahdollisuuksia edistää pirkanmaalaisten tavoitteita. Kaiken lähtökohtana on paikallisen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen. Yhteistyötä on ollut ja sitä halutaan jatkaa. Tietoa Itämeriasioihin ja rahoitukseen on ollut saatavilla riittävästi, lisää infoa halutaan Brysselin ja Pietarin toimistojen sekä Suomen Itämeri-instituutin mahdollisuuksista auttaa. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 4/2011 5

6 Mielenkiintoista oli pohtia myös tulevaisuuden näkymiä. Siirrytäänkö kenties vahvemmin makrotason alueelliseen yhteistyöhön? Miten tämä vaikuttaisi nykyisen alueellisen tason yhteistyön muotoutumiseen ja rahojen jakamiseen? Elina Suojanen-Nirvi kysyy. Hän lisää, että Itämeri-instituutti on loistava tuki hyvien suhteittensa ansiosta alueelle ja vahva toimija Suomen tasolla. Yhteistyö heidän kanssaan sekä heidän kokemuksensa lippulaivahankkeista ovat ensiarvoisen tärkeitä. Itämeri-strategia Euroopan unionin Itämeren alueen strategia ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin Eurooppa-neuvostossa lokakuussa 2009. EU-maista Itämeren alueeseen kuuluu kahdeksan EU-maata: Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Puolan ja Saksan pohjoisosat sekä Tanska. Itämeri-strategialla pyritään vaikuttamaan unionin lainsäädäntöön, politiikkaohjelmiin ja rahoitukseen niin että ne saataisiin nykyistä parempaan käyttöön Itämeren alueella. Itämeri-strategia jakaantuu neljään lohkoon: 1) ympäristöä säästävä alue / kestävä ympä ristöpolitiikka, 2) vaurauden alue / talous, 3) vetovoimai nen ja hyvien yhteyksien alue / energia ja 4) liikenne, turvallinen alue / turvallisuus. Suomen Itämeri-instituutti Vuonna 1994 perustettu Suomen Itämeri-instituutti edistää yhteistyötä muiden Itämeren alueen toimijoiden kanssa. Se on Itämeren alueen asiantuntija hankkeiden ideoinnissa ja hallinnoinnissa. Instituutin tehtävänä on auttaa konkreettisten yhteistyöhankkeiden käynnistymistä Itämeren piirissä, luoda ja ylläpitää kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja kehittää Itämeren alueen toimintaa. Itämeri-Instituutin hankkeita ovat muun muassa BSR InnoShip, ecitizenii, St. Petersburgs Business Campus, Work Place Pirkanmaa Itämeren alueella on hankkeiden myötä muodostu nut sitoutunut ydinverkosto. Koko ajan on menty tiiviimpään alueiden väliseen innovaatioyhteistyöhön. Verkostot, kontaktit ja saatu tieto ovat arvokkaita. Hyöty on nähtävissä hankkeiden jälkeenkin, kertoo Suomen Itämeriinstituutin johtaja Esa Kokkonen. Makroaluetason yhteistyössä Pirkanmaalla mahdollisuudet Tampereella pääpaikkaansa pitävä Suomen Itämeri-instituutilla on ollut toiminnan alkuajoista lähtien vahva yhteistyöside Pirkanmaan liiton kanssa. Yhteisiä projekteja ovat olleet muun muassa Via Baltica Nordica -, VBN Innoreg sekä viimeisin, kesäkuussa päättynyt BSR InnoReg -hanke. Tällä hetkellä katsotaan jo eteenpäin, erityisesti on päästävä mukaan tulevan ohjelmakauden valmisteluun ja päivittämään Itämeristrategiaa. Kokkonen muistuttaa, että tällä ohjelmakaudella Pirkanmaa on ollut täysin ulkona eurooppalaisen alueellisen yhteistyön Cross-Border -ohjelmista. Itämeren alue on EU:n makroalueyhteistyön pilotti ja vastaavia makroaluestrategioita kehitetään muuallakin Euroopassa. Jos makroalueitten merkitys nousee, se Kansainvälistä osaamista korkeakouluista työelämään, SPb Inno- Reg - Promoting Regional InnovationSystem in St. Petersburg through Transnational Cooperation, Klub Tampere -kansainvälistymis- ja kulttuurivientihanke. www.baltic.org BSR-hankkeen Baltic Innovation Policy Memorandum löytyy osoitteesta: http://www.pirkanmaa.fi/innovation_promotion.html http://www.baltic.org/projects/bsr_ innoreg/project_achievements tietää parempia mahdollisuuksia ja rahoitusta Pirkanmaan toimijoille, Kokkonen visioi. Kokkonen muistuttaa, että hanketyö on merkittävää alueiden kilpailukyvyn vahvistamista. EU-rahoitus tuo tarpeellista lisäresurssia kehittämiseen, markkinointiin ja suhdetoimintaan. Nykyisessä taloustilanteessa on ehdottoman tärkeää vahvistaa pienten pohjoisten alueiden ja maiden kilpailukykyä, tutkimusja koulutusyhteistyötä, talous- ja innovaatiopolitiikan välineitä ja saada innovaatiopolitiikan avulla arvokasta markkinatietoa. Meillä se vaatii älykästä erikoistumista. Kansainvälisen alueellisen innovaatioyhteistyön tulee olla paljon muutakin kuin vain virallista ystävyyskaupunkityyppistä alue- ja paikallistason diplomatiaa. Esimerkiksi BSR Innoreg -hankkeessa In novaatioista ja kansainvälisestä verkostoitumisesta on etsitty työkaluja vastaamaan globaalin talouden haasteisiin. Tavoitteena on ollut lisätä alueellisella tasolla toimivien päättäjien sekä muiden toimijoiden tietoisuutta alueellisen innovaatiopolitiikan tärkeydestä erityisesti metropolialueiden ulkopuolella. Palveluinnovaatioita julkiselle sektorille Pirkanmaan liiton ja Suomen Itämeri-instituutin tuorein yhteistyön hedelmä on päättyneen BSR Innoreg -hankkeen myötä syntynyt yhteisymmärryssopimus innovaatiotoiminnan kehittämiseksi metropolialueiden ulkopuolisilla alueilla. Sopimuksen allekirjoittivat 14 aluetta kuudesta Itämeren alueen maasta: Saksa, Suomi, Liettua, Latvia, Puola ja Viro. Verkosto on tuonut sitoutumista ja sen

BGLC kehittää Itämeren alueella vihreää, älykästä liikennettä EU-hankeyhteistyöllä on saatu todella paljon lisärahoitusta ja hyviä tuloksia alueen kehittämiseen. Silti projektien imago on usein julkisuudessa kielteinen ja keskittyy vain byrokratiaan, Esa Kokkonen pahoittelee. avulla on luotu yhteiset intressit sisäiseen käyttöön. Yhteisymmärryssopimus ohjaa päättäjien toimintaa, joka liittyy innovaatioiden edistämiseen sekä kansainväliseen toimintaan alueellisella, kansallisella ja EU-tasolla. Tavoite on, että sopimukseen sitouduttaisiin jatkossa kunkin alueen aluekehitystyössä. Kakkosalueiden innovaatiotoiminnan kehittämisessä on nostettu esiin yhdeksän kehitettävää kohtaa. Mielestäni tärkeimpiä ovat palveluinnovaatiot julkisella sektorilla ja uudet innovaatioparadigmat. Sopimuksen avulla pyritään edistämään avoimia innovaatioympäristöjä ja käyttäjälähtöisiä innovaatioita. Kokkonen mainitsee pirkanmaalaisena vahvuutena Finlaysonin Uusi Tehdas -ympäristön, joka toimii kansainvälisesti ottaen hyvänä esimerkkinä. Sähköisen hallinnon ja tietoyhteiskunnan kehittäminen ja niihin liittyvä kansainvälinen yhteistyö olisivat mielestäni hyviä painopisteitä Pirkanmaalle. Vähän olemme huolissamme, sillä sähköisen hallinnon kehittämisessä mennään jo kovaa vauhtia muualla. EU-projektit ovat hyvä tapa tehdä tässä asiassa tuloksia. Kokkonen kannustaa hankkeisiin osallistu via puolustamaan työtään vahvasti ja nosta maan esiin positiivisia kokemuksia ja hankkeiden etuja. Nykyisessä taloustilanteessa EU-kriittisyys on noussut vähän liikaakin. Hankeväsymys tä on havaittavissa. EU-ohjelmat ja hanketyö ovat kuitenkin merkittävä rahoituslähde kansainvälistymiselle ja tunnettuisuuden lisäämiselle. Bothnian Green Logistic Corridor -hankkeen partnerit pääsivät syyskuun lopulla yhteisten pöytien ääreen työstämään sisältöjä, suunnitelmia ja budjetteja hankkeen etenemiseksi. Tukholmassa pidetyllä partneritapaamisella oli tärkeä merkitys verkostojen luonnin ja jatkoyhteistyön sujuvoittamisen kannalta. Hanketta ja sen työpaketteja hiotaan tämän syksyn aikana. BGLC-hankkeen avulla pyritään saamaan aikaan uusia älykkäitä liikenneratkaisuja sekä ja tehokkaita logistisia ketjuja, jotka helpottavat ja nopeuttavat tavara- ja henkilöliikennettä Bothnian Corridor -vaikutusalueella ja yhteyksinä Eurooppaan ja globaaleille markkinoille. Koko hankkeen yhteinen tavoite on lisätä integraatiota Pohjois- Skan - dinavian ja Barentsin välillä. Näil lä alueilla on valtavat luonnonvarat ja kasvava teollinen tuotanto ja ne tulee saat taa yhteyteen Itämeren alueen ja Keski-Euroopan markkinoiden kanssa, BGLC-hanketta vetävän Västerbottenin alueen edustaja Mårten Edberg sanoo. Västerbottenin vetämä hanke kestää kesäkuuhun 2014 saakka. Koko hankkeen tiedotusvastaavaksi on nimetty Victoria Skeidsvoll Västerbottenin alueelta. Pirkanmaalla tutkitaan vaikutuksia kilpailukykyyn Bothnian Corridor -kuljetuskäytävää kehitetään pohjoisen Euroopan tärkeimmäksi vihreäksi tavarankuljetusväyläksi, jossa erilaiset kuljetustavat vahvistavat toisiaan hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi. Suomessa keskeinen kohde on päärata ja sen yhteydet esimerkiksi tärkeimmät satamat. Pirkanmaan liiton työpaketti Euroopan komissio on nyt hyväksynyt BGLC-alueen ehdotukseensa TEN-T-verkostosta. (WP5) on nimeltään Economic Impact of infrastructure on regional and industrial growth. Siinä lähdetään tekemään analyysia siitä, miten infrastruktuurin kehittäminen vaikuttaa teollisuuteen ja sen arvoketjuihin. Kiinnitämme huomiota siihen, millä ehdoilla tehokas logistinen ketju ja noodit tuottavat lisäarvoa, millä ehdoilla vihreä logistiikka tukee taloudellista kilpailukykyä. Haluamme kytkeä tulevaisuuteen suuntaavat liikenneinvestoinnit laajempaan kokonaisuuteen, projektipäällikkö Jukka Lindfors sanoo. Työpakettiin kuuluu esiselvitys teollisen tuotannon potentiaalista ja Corridorin vaikutusalueen teollisesta tulevaisuudesta ja 5-10 case-tutkimusta. Lisäksi selvitetään tärkeät liikenteen solmukohdat (noodit) EU-, kansallisella ja alueellisella tasolla. Myös hyötykustannusanalyysiä investoinneista ja niiden odotetuista vaikutuksista tehdään. Pirkanmaan liiton vetämää 5. työpaketin sisältöä työstettiin Tukholmassa sekä kotimaisten että ulkomaisten partnerien kesken. Kuvassa vasemmalta Saini Heikkuri-Alborzi Pohjanmaan liitosta, Arja Tamminen Västerbottenin maakunnasta, Jukka Lindfors Pirkanmaan liitosta, Hannu Siitonen Uudenmaan liitosta, Jussi Rämet Keski-Pohjanmaalta ja Pentti Hämäläinen Pirkanmaan liitosta. Kokoukseen osallistuivat myös Puolan ja Norjan edustajat. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 4/2011 7

Pirkanmaan ympäristöohjelma 2011 2016: Arjen valintoihin ympäristövastuullisuutta ja ekotehokkuutta Pirkanmaan ympäristöohjelmalla 2011 2016 halutaan edistää kestävää yhdyskuntarakennetta, ympäristövastuullista elinkeinotoimintaa ja ympäristötietoisuutta. Ohjelmaa ovat tehneet Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus sekä sidosryhmien edustajat. Näihin asioihin pureudutaan: 1) Ehyt yhdyskuntarakenne saavutetaan hallitulla muutoksella Luodaan eheyttämiselle välineitä. Tehdään kevyestä liikenteestä ja joukkoliikenteestä varteenotettavia henkilöautoliikenteen vaihtoehtoja. Sijoitetaan palvelut tarkoituksenmukaisesti suhteessa yhdyskuntarakenteeseen ja turvataan kulttuuriympäristön arvojen säilyminen. Lisäksi vahvistetaan maakunnan viherverkkoa ja luonnon monimuotoisuutta luonnonsuojelun ja ympäristönhoidon keinoin sekä ottamalla käyttöön uusia välineitä. 2) Pirkanmaa on edelläkävijä ra - ken tamisen ja julkisten hankkeiden ympäristövastuullisessa ja ekotehokkaassa toteuttamisessa. Tehdään energiatehokkuudesta suunnittelu- ja rakentamistoiminnan lähtökohta. Nostetaan rakentamisen ja julkisten hankkeiden materiaalitehokkuutta. 3) Yhdyskuntien tekninen toimivuus on turvattu Turvataan talousveden hyvä laatu ja riittävä saatavuus. Varmistetaan vesihuoltopalveluiden alueellinen toimivuus yli kuntarajojen. Ylläpidetään verkostojen kuntoa ja ehkäistään tulviin liittyviä riskejä. Tie- ja rataverkon liikennöitävyydestä huolehditaan ja kunnon heikkeneminen pysäytetään. Varmistetaan energia- ja jätehuollon sekä tietoverkkojen toimivuus koko maakunnassa. 1) Pirkanmaan elinkeinotoiminta on ekotehokasta. Fossiiliset energialähteet on korvattu pääosin kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla. Yritykset kehittävät tuotteita, tuotantoprosesseja ja toimintoja hyödyntäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa ja osaamista. Yritykset, yhteisöt ja kunnat ottavat käyttöön energiatehokkuuden parantamiseen kehitettyjä valtakunnallisia välineitä ja toimintamalleja. Lisätään uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiantuotantoa ja edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoa luontoarvoja vaarantamatta. 2) Ympäristöliiketoiminnalla on merkittävä asema Pirkanmaan elinkeinotoiminnassa. Nostetaan alueen imagoa ekotekomaakuntana. Suunnataan tutkimus- Kestävä yhdyskuntarakenne Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO KUVAT: TEKES / ANTON KALLAND 8

ta vahvasti ympäristöliiketoiminnan ja sen osaamisen kehittämiseen. Luodaan markkinoita ympäristöystävällisille tuotteille ja palveluille sekä toimintaedellytyksiä ympäristöliiketoiminnalle. 3) Elinkeinotoiminnan ympäristökuormitus on vähentynyt merkittävästi Maatalouden ravinnekuormitusta vähennetään olemassa olevien ja uusien keinojen tehokkaalla käytöllä. Metsätaloustoimien ja turvetuotannon vesistökuormitusta vähennetään. Vähennetään matkailun ympäristövaikutuksia ottamalla ympäristöarvot vahvasti esiin matkailun kehittämistyössä ja matkailussa. 4) Ekosysteemipalvelut on turvattu Laaditaan Pirkanmaalle luonnon monimuotoisuus ohjelma (LUMO-ohjelma). Metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä edistetään METSO-ohjelman mukaisesti. Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen maatalousympäristöissä hoitamalla perinnebiotooppeja ja maisemia. Turvataan suoekosysteemien toiminta suoluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ympäristötietoisuus 1) Ympäristötietoa tuotetaan ja välitetään monipuolisesti ja vuorovaikutteisesti. Ympäristötieto on kokonaisvaltaista ja saavuttaa kaikki pirkanmaalaiset. Tuotetaan ja välitetään ympäristötietoa monipuolisesti. Käynnistetään suunnitelmallinen yhteistyö maakunnan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja viranomaisten välillä ympäristötiedon tuottamiseen, käsittelemiseen ja välittämiseen. Laaditaan ja otetaan käyttöön kestävän kehityksen (KEKE) suunnitelmat kaikissa Pirkanmaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen organisaatioissa henkilökuntaa, lapsia sekä lasten vanhempia osallistavalla tavalla. Luodaan pirkanmaalaisille koululaisille ja päiväkotilaisille mahdollisuuksia tutustua oman kuntansa sekä maakunnan luonto- ja kulttuuriympäristökohteisiin. 2) Pirkanmaalaiset ymmärtävät ympäristöasioiden tärkeyden ja sitoutuvat ympäristön hyvän tilan edistämiseen. Kansalaiset vaikuttavat ympäristöasioihin sekä henkilökohtaisella tasolla että yhteiskunnallisesti. Ympäristöosaaminen on maakunnan erityinen vahvuus. Välitetään tietoa päättäjille ympäristönäkökulmasta. Kehitetään kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ajankohtaisiin ympäristökysymyksiin ja hankkeisiin. Yhdistetään pirkanmaalaisten ympäristökasvatustoimijoiden ja alueen muiden toimijoiden voimavarat yhteisten ympäristöhankkeiden toteuttamiseksi. Pirkanmaan ympäristöohjelma löytyy Internetistä osoitteesta: http://www.pirkanmaa.fi/ymparistoohjelmatyo.html Seminaarissa puhuttua: Mitä jatkossa: on tärkeää pitää yllä keskustelua maakunnan ympäristön tilasta. Jatkossa järjestämme vuosittain seurantaseminaareja. Pirkanmaan ilmastostrategiaa aletaan laatia ELY-vetoisesti. Lisäksi käytössä ovat kestävän kehityksen ja ympäristön tilan indikaattorit. Eri toimijoiden yhteistyötä edistetään ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa. Tom Frisk Tutkimusprofessori Pirkanmaan ELY-keskus Meillä olisi paljon opittavaa Ruotsista, joka hoiti ensin kotimarkkinansa kuntoon ja on saavuttanut menestystä ympäristöteknologisten ratkaisujen viennissä. Pirkanmaan ympäristöohjelmassa on materiaali- ja resurssitehokkuus otettu hyvin huomioon. Kuntien ja maakuntien tulisi pohtia, miten julkiset hankinnat edistävät vihreän talouden rakentamista. Valmisteilla olevalla ilmastolailla halutaan kustannustehokkaita keinoja asumiseen, ruoantuotantoon ja rakentamiseen. Pitäisi luoda liikkumisen vapautta autoilun pakon sijaan. Voisimme ottaa oppia Tukholmasta, Kööpenhaminasta tai Berliinistä, joissa työmatkaliikenne pyörällä on moninkertaistunut. Pyöräilyä ei mielletä kevyeksi liikenteeksi vaan sillä on omat kaistat ja pyöräparkit. Ville Niinistö Ympäristöministeri Miten ympäristöohjelmaa on aikaisemmin toteutettu Pirkanmaalla: Esimerkkejä ympäristöä säästävistä toimista Pirkanmaalla Lampaat hoitavat voimajohtoalueiden raivauksen Nokialla Maa- ja kotitalousnaisten Ympäristöyrittäjyyshankkeen avulla on käynnistetty maaseutumaisten alueiden hoitoa useassa kohteessa Pirkanmaalla. Yksi niistä on Nokialla sijaitseva Natura 2000 -verkostoon kuuluva Luodon saari, joka on kantaverkkoyhtiö Fingridin, energiayhtiö Vattenfallin ja Nokian kaupungin yhteinen hoitokohde. Alueella kulkevat sekä Fingridin että Vattenfallin voimajohdot. Viljelijä on vuokrannut saaresta 10 hehtaarin alueen, jolla hän laiduntaa lampaitaan. Saaressa voimajohtoalueet oli hoidettu vuosien ajan säännöllisellä raivauksella. Vaikka raivaukset pitävät kasvillisuuden matalana ja edistävät lajiston monipuolisuutta, paikalle jäänyt raivausjäte lisäsi ravinnekuormaa. Nyt saaressa ovat kahden kesän ajan laiduntaneet lampaat, ja alue muuttuu pikkuhiljaa niittymäisemmäksi. Niityt ovat arvokkaita perinnebiotooppeja, joissa luonnon monimuotoisuus kukoistaa. Fingrid ja Vattenfall halusivat testata uutta tapaa ja rahoittavat johtoalueen kunnostusta. Molemmat yritykset ovat olleet tyytyväisiä kokeiluun. Hoidettu ympäris tö lisää saaren luonnon ja maiseman monimuotoisuutta, kertoo hankevetäjä Riikka Söyrinki ProAgria Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaisista. Alueelle on tehty hoitosuunnitel- PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 4/2011 9

Oikoradan linjauksia ja kulttuuriympäristöjä tutkittu liikenne- ja logistiikkakaavan taustaksi 10 ma, joka ulottuu vuoteen 2015 saakka. Lisätietoja: Riikka Söyrinki, maisemasuunnittelija, hankevetäjä, ProAgria Pirkanmaa/maa- ja kotitalousnaiset, p. 040 744 7231, riikka.soyrinki@proagria.fi Uusiutuvilla energiaratkaisuilla vähennetään päästöjä Pirkanmaalaiset yritykset ja yhteisöt ovat toteuttaneet erilaisia selvitys- ja investointihankkeita, joilla on pyritty energian säästöön ja energiankäytön tehostamiseen sekä edistämään uusiutuvan energian käyttöä. Tamperelainen Enerkon Ympäristöpalvelut Oy on investoinut lajittelu- ja murskauslaitteisiin, joilla kierrätysmateriaalista saadaan polttoainetta. Yritys jalostaa myös bioenergiaa metsähakkeesta ja puujätteestä sekä toimittaa kattilalaitosratkaisuja yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon. Lisätietoja: toimitusjohtaja Harri Uusi-Rajasalo, p. 03 31402177 Nokialainen rakennusliike Halesa Oy on rakentanut Nokialle pari- ja rivitaloja, joiden lämpö tuotetaan pelleteillä yhteisessä pellettilämpökeskuksessa. Yritys on hyödyntänyt lämmönjakelussa uutta teknologiaa. Lisätietoja: hallituksen pj. Pauli Salonen, p. 0440 342016 PP-Hot Oy on kehittänyt lämpöyrittäjyyteen mallin, jossa yritys jalostaa tuottamansa puupelletin lähilämpöpalveluksi käytettäväksi erikokoisissa lämmityskeskuksissa. Lisätietoja: Jarmo Ovaskainen, p. 044 2705264, jarmo.ovaskainen@paahtopuu.fi Nokialainen yritys Purso Heat Oy investoi biolämpölaitokseen, joka toimittaa lämmön Purso Oy:n Siuron tehtaalle. Rakenteilla oleva laitos sisältää 2,5MW kiinteänpolttoaineen kattilan, jossa pääasiallisena polttoaineena on puuhake sekä palaturve. Purso Oy on Nokian Siurossa toimiva alumiiniprofiileiden valmistukseen ja niiden jatkojalostukseen erikoistunut yhtiö. Lisätietoja: Seppo Helin, Purso Oy, p. (03) 3404 111 Uusiutuvan energian tuotantoa on lisättävä, jotta sen käyttö voi kasvaa. Kiinnostus paikallisia energiahankkeita kohtaan onkin lisääntynyt, ja saamme vuosittain noin 50 energiatukihakemusta. Viime vuonna rahoitimme hankkeita 2,8 miljoonalla eurolla. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö myönsi pirkanmaalaisille yrityksille tukea uusiutuvan energian ja uuden teknologian investointihankkeisiin euromääräisesti lähes yhtä paljon, kertoo energia-asintuntija Tenho Leinonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Lisätietoja energiahankkeista: Tenho Leinonen, energia-asiantuntija, Pirkanmaan ELY-keskus, p. 040 5250 250 Pirkanmaan liitto on tutkinut läntisen oikoradan alustavia linjauksia sekä selvittänyt rakennettuja ja arkeologisia kulttuuriympäristöjä. Selvitykset on tehty liikennettä ja logistiikkaa käsittelevän Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan valmistelua varten. Tampereen läntisen oikoradan linjauksia on tarkistettu vuonna 2008 valmistuneen esiselvityksen pohjalta. Tavoitteena on varmistaa, että liikennekaavassa esitetty raideliikenteen yhteystarve on teknisesti toteutettavis sa. Lisäksi arvioidaan karkealla tasolla kustannuksia kahden vaihtoehtoisen linjauk sen osalta. Työn lähtökohtana on ollut, että oikoradan tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa nykyiselle maankäytölle. Oikoradan tulee niin ikään mahdollistaa raideyhteys Tampere-Pirkkalan lentoasemalle, Tampereen järjestelyratapihan siirto oikoradan tuntumaan sekä pääradan toimiva kytkeytyminen Porin rataan. Lisäksi oikoradan tulee tukea lähiliikenteen ja muun raideliikenteen kehittämistä kaupunkiseudulla. Kahta linjausvaihtoehtoa on tutkittu tarkemmin: Lyhyempi linjaus kulkee lentokentän pohjoispuolitse olemassa olevaan liikennekäytävään tukeutuen. Pidempi linjaus kiertää lentoaseman eteläpuolitse, ylittää Pyhäjärven Luodon saaren eteläpuolelta ja kaartaa Ylöjärvelle Nokian Kaakkurilampien luoteispuolelta. Vaihemaakuntakaavaan ei tulla merkitsemään oikoradan linjausta vaan ainoastaan esittämään uusi pääradan yhteystarve. Kulttuuriympäristön arvoja on selvitetty vaihemaakuntakaavan muutosalueiden osalta. Työssä on kartoitettu liikennereittien kulttuuriympäristöihin liittyvä jo olemassa oleva inventointiaineisto. Työssä on tunnistettu maakunnallisesti merkittävimmät kulttuuriympäristöt sekä arvioitu mahdollinen myöhempi lisäinventointitarve. Selvitystyön yhteydessä on otettu käyttöön uusi käsite: kulttuuriympäristön moniarvokohde (KUMO). Siinä kulttuuriympäristön eri osaalueet (maisema, arkeologinen kulttuuriperintö, rakennettu kulttuuriympäristö ja perinnemaisema) muodostavat edustavan ja merkityksellisen kokonaisuuden. Kulttuuriympäristöjen moniarvoalueiden valintakriteerinä on ollut liikennereitteihin liittyviä useita arvoja. Valintakriteerinä on ollut myös useita aikakausia sisältävä kulttuuriympäristö, jossa on nähtävissä asumisen, rakentamisen, elinkeinojen sekä maanäytön pitkä historia, kerrostumat tai tietty ilmiö. Selvitykset löytyvät osoitteesta: http://www.pirkanmaa.fi/liikenne_logistiikka.html

Maakuntahallituksen ehdotukset liikennepoliittiseen selontekoon Uuden liikennepoliittisen selonteon valmistelu on käynnistynyt. Maakuntahallitus antoi liikenne- ja viestintäministeriölle perusteluineen ehdotukset tulevaa selontekoa varten. Maakuntahallitus esittää liikenneverkon toimenpideohjelmaan Pirkanmaalta seuraavia kohteita: Mittavat uudet hankkeet 1] hallituskaudelle (4 vuotta): Tiehankkeet: Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie Vt 9 Tampereen ja Oriveden välillä Raideliikennehankkeet: Tampereen seudun lähiraideliikennejärjestelyt (sisältäen kaupunkiraitiotien) Pääradan lisäraiteet välille Tampere Toijala Muut väylähankkeet: Tiehankkeet: Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta edistävät teemahankkeet: joukkoliikenteen laatukäytävät Vt3:lla yhteysvälillä Tampere Vaasa, Vt9:llä yhteysvälillä Tampere Orivesi, Vt11:llä yhteysvälillä Nokia Ulvila sekä Vt12:lla useilla yhteysväleillä Raideliikennehankkeet: Tampere-Pori -radan peruskorjauksen (Liekki-hanke) toteutus Merkittävät väylänsuunnittelutarpeet (yksityiskohtainen 2] suunnittelu, 4+4 vuotta): Pirkanmaalle laaditaan kulttuurisuunnitelma Pirkanmaalle laaditaan kulttuurisuunnitelma, jossa selvitetään paitsi Pirkanmaan kulttuurin tilaa ja sen vahvuuksia myös mitä muutoksia Pirkanmaan kulttuurissa tulee saada aikaan vuoteen 2025 mennessä. Taus taselvityksen laatii projektiasiantuntija Pertti Paltila. Työssä määritellään Pirkanmaan kulttuurin tukipilarit: kulttuurin edistäminen ja peruspalvelut sekä vuorovaikutteinen kansainvälinen toiminta ja näistä toimenpidesuositusten tekeminen. Tarkastelen eri lähteitten perusteella kulttuurin tilaa ja tulevaisuutta suhteessa muuhun Suomeen. Ensimmäinen etappi on tavata syksyn aikana eri rooleissa toimivia kulttuurialan henkilöitä. Toimintojen kehittämiseen liittyvissä asioissa pyrin tapaamaan laajasti maakunnan eri osissa olevia toimijoita, Paltila kertoo. Taustaselvitystä tehdään Pirkanmaalla toimivien eri kulttuurilaitosten ja eri kulttuuriyhteisöjen tulevaisuuden näkymistä, valtakunnallisista kehitystrendeistä sekä Pirkanmaan kunnissa laadituista suunnitelmista kulttuuritoiminnan edistämiseksi. Paltilan työn pohjana ovat professori Aulis Aarnion vuonna 1999 laatima Pirkanmaan kulttuuriselvitys Identiteettiä etsimässä, Pirkanmaan liiton vuonna 2007 julkaisema Pirkanmaan kulttuurin toimenpideohjelma sekä vuonna 2009 julkaistu selvitys kulttuurintutkimus Pirkanmaalla kohteena Pirkanmaa. Pertti Paltila tunnetaan työstään Tampereen kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkönä. Hänellä on pitkäaikainen kokemus kulttuuriasioiden parissa työskentelystä. Paltila toimii tällä hetkellä Taiteen keskustoimikunnassa ja Itämeri-instituutin säätiön asiamiehenä. Paltila johti Tampereen kaupungin kulttuuripääkaupunkihakemuksen valmistelua vuosina 2005 2006 sekä on selvittänyt Pirkanmaan elämysteollisuuden kehittämismahdollisuuksia ja opetusministeriön toimeksiannosta alueellisen taiteen edistämistä. Pirkanmaan kulttuurisuunnitelman tekemistä ohjaavat Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan taidetoimikunta, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan kulttuurirahasto ja Tampereen kaupunki. Lisätietoja: Projektiasiantuntija Pertti Paltila, p. 0400 601079; pertti.paltila@gmail.com Tiehankkeet: Vt 3 Marjamäki Puskiainen Pirkkala Vt 12 Alasjärvi Kangasala Raideliikennehankkeet: Tampere Pori-radan kehittämishanke Pääradan lisäraiteet välille Tampere Seinäjoki Tampereen läntinen oikorata Tampereen järjestelyratapihan siirto Merkittävät pitkän tähtäyksen 3] maankäytön suunnittelutarpeet: PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 4/2011 Tampere-Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie HEIDI PIIROINEN Tampereen teatterikesä, Sväng -huuliharppukvartetti 11

PIKKUPALOJA MEILLÄ TÖISSÄ Annu Piesanen Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena yhteiskuntamaantiede. Tehtävänimikkeeni on suunnittelija. Avustan liikennettä ja logistiikkaa käsittelevän vaihemaakuntakaavan ja maakuntakaavasta annettavien lausuntojen valmistelussa. Olen työskennellyt Pirkanmaan liitossa lokakuusta 2010. Asustan Tampereella Kalevassa ja harrastan lautapelejä, neulomista ja elokuvia. Heidi Hallikainen Olen koulutukseltani yomerkonomi ja tehtävänimikkeeni on palvelusihteeri. Työhöni kuuluu Pirkanmaan liiton sisäiset palvelut. Puoleeni voi kääntyä liiton sisäisiin palveluihin liittyvissä asioissa, mutta autan mielelläni muissakin asioissa parhaan kykyni mukaan. Olen se henkilö, johon vieraamme ensimmäiseksi törmäävät sisään tullessaan. Aloitin työt Pirkanmaan liitossa syyskuussa 2011. Asun Tampereella, Rantaperkiössä ja vapaa-aikani kuluu jump pasaleilla erilaisia lasten liikuntatunteja ohjatessa ja ulkona lenkkeillessä. Liikenne- ja viestintävaliokunta tutustui liikennehankkeisiin Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta vieraili Tampereella syyskuun lopulla. Valiokunta tutustui Pirkanmaan ajankohtaisiin liikennehankkeisiin sekä Yleisradion Tohlopin tuotantotiloihin. Pirkanmaan liiton ja ELYkes kuksen sekä Tampereen kaupungin ja seutuhallinnon toimijat kertoivat valiokunnalle alueen liikennehankkeista, laajakaistatilanteesta ja Tampereen rautatieaseman ympäristön uusista rakentamissuunnitelmista. Tohlopissa valiokunta tutustui Yleisradion TV2:n toimintaan. Valiokunta seurasi myös Uusi päivä -draamasarjan ulkokuvauksia sekä Tartu mikkiin -ohjelman nauhoitusta studiossa. Ylen vierailun aikana keskus teltiin aiheesta Mediapolis Tampere miten alueesta voitaisiin tehdä valtakunnallinen media-, pelialan sekä elämystalouden keskittymä. Matkalle osallistuivat valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) sekä valiokunnan jäsenet Osmo Kokko (ps.), Mikko Alatalo (kesk.), Ari Jalonen (ps.), Suna Kymäläinen (sd.), Johanna Ojala-Niemelä (sd.), Janne Sankelo (kok.), Eila Tiainen (vas.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Mirja Vehkaperä (kesk.). Tulevaisuusfoorumit tulevat marraskuussa Tulevaisuusfoorumeissa keskustellaan tänä vuonna talouden, työn ja osaamisen muutoksesta Pirkanmaalla. Ensimmäisen foorumin aiheina ovat työmarkkinoiden kehityskuva, osaamisen kysyntä ja koulutustarjonta sekä Suomen talouden näkymät. Päivän päättää johtaja Petri Räsäsen vetämä paneeli, jonka aiheena on Työn tekemisen muodot muuttuvat miten tähän Pirkanmaalla vastataan. Toisella kokoontumiskerralla esitellään aluetalouskatsauksen viestejä Pirkanmaalle ja paneudutaan skenaariotyöskentelyyn kolmella aihealueella: osaamisvaatimukset työmarkkinoilla, elinkeinoelämän menestystekijät ja kuntapalvelujen tulevaisuus. Tulevaisuutta pohditaan Technopolis Yliopistonrinteessä Tampereella 7. ja 14.11. Lisätietoa liiton nettisivuilta. Ympäristö huomioon myös paperin käytössä Pirkanmaan liitossa on siirrytty käyttämään tulostepaperia Kuvassa keskusareenan paikkaan tutustumassa valiokunnan pj. Arto Satonen (oik.), vpj. Osmo Kokko, johtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungilta sekä valiokunnan jäsenet Suna Kymäläinen ja Mirja Vehkaperä. Navigator, joka on saanut ympäristösertifikaatin ISO 14001 ja laatusertifikaatin ISO 9001. Paperin valmistusprosessissa säästetään ympäristöä ja ympäristöasiat on otettu jo metsänkasvatusvaiheessa huomioon. YTL Petri Räsänen tulevaisuus- ja innovaatiojohtajaksi Maakuntahallitus valitsi YTL Petri Räsäsen Pirkanmaan liiton innovaatioista ja tulevaisuustyöstä vastaavan johtajan virkaan. Räsänen siirtyy liittoon Hermia Oy:stä, jossa hän on toiminut johtajana vastuualueenaan innovaatioalustat. OTM Elina Hykkönen ohjelmajohtajaksi Ohjelmajohtajan toimeen on valittu Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja, OTM Elina Hykkönen Helsingistä. Ohjelmajohtajan tehtävänä on johtaa Länsi-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamista Pirkanmaalla sekä ohjata ja neuvoa hanketoimijoita EU-rahoitteisten kehittämishankkeiden suunnittelussa. 12 Kokouksia ja muita tapahtumia Maakuntahallitus kokoustaa maanantaisin: 7.11.; 12.12. Kuntajohtajakokous 4.11. Pirkanmaan tulevaisuusfoorumit 7. ja 14.11. Maakuntavaltuusto 5.12. Ylöjärven valtuustosalissa Ota meihin yhteyttä! Pirkanmaan liiton henkilöstön yhteystiedot löytyvät nettisivuiltamme osoitteesta: www.pirkanmaa.fi Nalkalankatu 12, PL 76, 33201 Tampere (kokoustilat: Pyhäjärvenkatu 1 B 2. krs) Puhelinvaihde: e: (03) 2481 111, faksi (03) 2481 250 s-postit: pirkanmaan.liitto@pirkanmaa.fi etunimi.sukunimi@pirkanmaa.finimi@pirkanmaa.fi Pirkanmaan liitto on Facebookissa! Pirkanmaan liitto tiedottaa 2011 Päätoimittaja: maakuntajohtaja Esa Halme Toimitussihteeri: tiedottaja Kirsti Palokangas Palaute: kirsti.palokangas@pirkanmaa.fi puh. 050 345 1061 Osoitteenmuutokset: heidi.hallikainen@pirkanmaa.fi Kartat 103/MML/11 Taitto: Marja Muhonen Painopaikka ja painosmäärä: PK-Paino Oy, 1800 kpl Seuraava tiedotuslehti ilmestyy joulukuussa.